Kehitys ja kasvu nykyaikana

JEHOVAN TODISTAJIEN nykyhistoria ulottuu runsaan sadan vuoden taakse. 1870-luvun alkupuolella Alleghenyssä Pennsylvanian osavaltiossa Yhdysvalloissa nykyisen Pittsburghin alueella alkoi toimia suhteellisen vaatimaton raamatuntutkisteluryhmä. Sen kantava voima oli Charles Taze Russell. Heinäkuussa 1879 julkaistiin lehden Zion’s Watch Tower and Herald of Christ’s Presence (Siionin Vartiotorni ja Kristuksen läsnäolon airut) ensimmäinen numero. Vuoteen 1880 mennessä tämän pienen ryhmän rinnalle oli syntynyt lukuisia seurakuntia läheisiin osavaltioihin. Vuonna 1881 perustettiin Siionin Vartiotornin Traktaattiseura, ja vuonna 1884 se rekisteröitiin ja Russellista tuli sen puheenjohtaja eli presidentti. Nimi muutettiin myöhemmin Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuraksi. Monet todistivat talosta taloon ja tarjosivat raamatullista kirjallisuutta. Vuonna 1888 tätä työtä teki kokoaikaisesti 50 henkeä – nyt heitä on koko maailmassa keskimäärin noin 700000.

Vuoteen 1909 mennessä työstä oli tullut kansainvälistä,a ja Seuran päätoimisto muutti nykyiselle paikalleen Brooklyniin New Yorkiin. Saarnoja julkaistiin samanaikaisesti monissa sanomalehdissä; vuonna 1913 niitä ilmestyi neljällä kielellä tuhansissa sanomalehdissä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Euroopassa. Kirjoja, kirjasia ja traktaatteja oli levitetty satoja miljoonia kappaleita.

Vuonna 1912 aloitettiin ”Kuvanäytös Luomisen” valmistelutyöt. Siihen kuului valkokankaalle heijastettavia kuultokuvia sekä äänielokuvia, ja se käsitti ajan maapallon luomisesta aina Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden loppuun. Näytännöt aloitettiin vuonna 1914, ja 35000 katsojaa näki sen päivittäin. ”Kuvanäytös” kuului äänielokuvien edelläkävijöihin.

VUOSI 1914

Ratkaiseva aika lähestyi. Vuonna 1876 raamatuntutkija Charles Taze Russell lähetti kirjoituksen ”Pakanain ajat – milloin ne päättyvät?” Bible Examiner -⁠lehteen, jota julkaistiin Brooklynissa New Yorkissa. Sen lokakuun numerossa sivulla 27 sanottiin: ”Seitsemän aikaa päättyvät vuonna 1914.” ”Pakanain ajat” on se aikakausi, jota eräässä toisessa raamatunkäännöksessä sanotaan ”kansakuntien määräajoiksi” (Luukas 21:​24). Kaikki, mitä odotettiin tapahtuvaksi vuonna 1914, ei toteutunut, mutta pakanain ajat kuitenkin päättyivät silloin ja se oli erittäin merkittävä vuosi. Monet historioitsijat ja kommentaattorit ovat yhtä mieltä siitä, että vuosi 1914 oli käännekohta ihmiskunnan historiassa. Tätä valaisevat seuraavat lainaukset:

”Viimeinen täysin ’normaali’ vuosi historiassa oli 1913, ensimmäisen maailmansodan alkamista edeltänyt vuosi.” (Times-Herald-lehden pääkirjoitus 13.3.​1949, Washington D.C.)

”Historioitsijat ovat yhä voimakkaammin sitä mieltä, että vuosien 1914 ja 1989 välinen 75 vuoden aika – joka käsittää kaksi maailmansotaa ja kylmän sodan – on poikkeuksellinen, selvästi erottuva aikakausi, jolloin suuri osa maailmasta kävi sotaa, toipui sodasta tai valmistautui sotaan.” (The New York Times 7.5.​1995.)

”Koko maailma todella räjähti ensimmäisen maailmansodan aikoihin, emmekä me vieläkään tiedä miksi. Ennen sitä ihmiset uskoivat, että onnentila oli näköpiirissä. Rauha ja hyvinvointi vallitsivat. Sitten kaikki hajosi. Siitä lähtien me olemme eläneet eräänlaisessa valekuoleman tilassa – –. Tällä vuosisadalla on tapettu enemmän ihmisiä kuin koko historian aikana.” (Tri Walker Percy American Medical News -⁠lehdessä 21.11.​1977.)

Yli 50 vuotta vuoden 1914 jälkeen saksalainen valtiomies Konrad Adenauer kirjoitti: ”Turvallisuus ja tyyneys ovat hävinneet ihmisten elämästä vuoden 1914 jälkeen.” (The West Parker 20.1.​1966, Cleveland, Ohio.)

Seuran ensimmäinen presidentti C. T. Russell kuoli vuonna 1916, ja hänen seuraajakseen tuli seuraavana vuonna Joseph F. Rutherford. Tapahtui monia muutoksia. Vartiotornin sisarlehti Kultainen Aika alkoi ilmestyä. (Nykyään nimeltään Herätkää! ja levikki yli 20 miljoonaa kappaletta yli 80 kielellä.) Ovelta ovelle todistamiseen kiinnitettiin enemmän huomiota. Erottautuakseen kristikunnan kirkkokunnista nämä kristityt omaksuivat vuonna 1931 nimen Jehovan todistajat. Nimi perustuu Jesajan 43:​10–12:een.

Radiota käytettiin laajalti 1920- ja 1930-luvuilla. Vuoteen 1933 mennessä Seura esitti raamatullisia luentoja 403 radioaseman kautta. Myöhemmin radion korvasivat suurelta osin todistajien lisääntyneet talosta-taloon-käynnit, joiden yhteydessä käytettiin matkagramofoneja ja levytettyjä raamatullisia puheita. Raamatun kotitutkisteluja aloitettiin kaikille, jotka ilmaisivat kiinnostusta Raamatun totuutta kohtaan.

VOITTOJA TUOMIOISTUIMISSA

1930- ja 1940-luvuilla monia Jehovan todistajia pidätettiin todistamisen vuoksi ja tuomioistuimissa taisteltiin puhe-, paino-, kokoontumis- ja uskonnonvapauden säilyttämisen puolesta. Yhdysvalloissa haettiin muutosta alempien oikeusasteiden päätöksiin, mikä johti siihen, että Jehovan todistajat saivat 43 voittoa maan korkeimmassa oikeudessa. Samoin muidenkin maiden korkeimmissa oikeuksissa on saatu suotuisia päätöksiä. Viitaten näihin voittoihin professori C. S. Braden kirjoitti Jehovan todistajista: ”He ovat suorittaneet merkittävän palveluksen demokratialle taistellessaan kansalaisoikeuksiensa säilyttämisen puolesta, sillä he ovat tehneet taistelussaan paljon noiden oikeuksien varmistamiseksi kaikille vähemmistöryhmille Amerikassa.” (These Also Believe.)

ERIKOISVALMENNUSTA

J. F. Rutherford kuoli vuonna 1942, ja hänen seuraajakseen Seuran presidentiksi nimitettiin N. H. Knorr. Yhteisvoimin käynnistettiin valmennusohjelma. Vuonna 1943 perustettiin Vartiotornin raamattukoulu Gilead, joka valmentaa lähetystyöntekijöitä. Koulun oppilaita on siitä pitäen lähetetty joka puolelle maailmaa. Uusia seurakuntia on syntynyt maihin, joissa niitä ei ennestään ole ollut yhtäkään, ja eri maihin perustettuja haaratoimistoja on nyt yli sata. Aika ajoin on järjestetty erityiskursseja seurakuntien vanhinten, haaratoimistojen vapaaehtoisten työntekijöiden sekä niiden valmentamiseksi, jotka osallistuvat todistamistyöhön koko ajallaan (tienraivaajina). Pattersonissa New Yorkin osavaltiossa toimivassa koulutuskeskuksessa on sananpalvelijoille annettu erityyppistä erikoiskoulutusta.

N. H. Knorr kuoli vuonna 1977. Yksi viimeisistä järjestömuutoksista, joiden toteuttamiseen hän osallistui ennen kuolemaansa, oli Brooklynissa sijaitsevassa maailmankeskuksessa toimivan hallintoelimen laajentaminen. Vuonna 1976 hallinnolliset tehtävät jaettiin ja määrättiin hallintoelimen jäsenistä muodostetuille komiteoille. Kaikilla hallintoelimen jäsenillä on kymmenien vuosien kokemus sananpalveluksesta.

KIRJAPAINOJA LAAJENNETAAN

Jehovan todistajien nykyhistoria on ollut täynnä vaikuttavia tapahtumia. Vuonna 1870 Pennsylvaniassa syntyneestä pienestä raamatuntutkisteluryhmästä oli vuoteen 2000 mennessä kasvanut noin 90 000 seurakuntaa joka puolelle maailmaa. Kaikki kirjallisuus painettiin aluksi kaupallisissa kirjapainoissa, joskin vuonna 1920 todistajat ryhtyivät itse painamaan osan siitä vuokratiloissa. Mutta vuodesta 1927 lähtien kirjallisuutta tuotettiin moninkertaisesti Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran omistamassa kahdeksankerroksisessa kirjapainotalossa Brooklynissa New Yorkissa. Käyttöön otettiin myöhemmin muitakin tuotantorakennuksia sekä toimistokompleksi. Niiden läheisyydessä Brooklynissa on asuinrakennuksia vapaaehtoisia sananpalvelijoita varten, jotka työskentelevät näissä tiloissa. Lisäksi New Yorkin osavaltion pohjoisosassa lähellä Wallkillia toimii yhdistetty maatila ja kirjapaino. Siellä painetaan Vartiotorni- ja Herätkää!-lehtiä ja tuotetaan elintarvikkeita eri toimipaikoissa työskenteleviä sananpalvelijoita varten. Vastaavanlaisia kirjapainoja on myös muualla maailmassa, muun muassa Suomessa Vantaan Tikkurilassa, jossa työskentelee noin 150 henkeä. Kaikki nämä vapaaehtoiset työntekijät saavat pienen kuukausittaisen määrärahan satunnaisten menojensa peittämiseksi.

KANSAINVÄLISET KONVENTIT

Vuonna 1893 pidettiin ensimmäinen suurehko konventti Chicagossa Yhdysvalloissa. Läsnä oli 360 henkeä, ja 70 uutta kastettiin. Viimeinen suuri yksittäinen kansainvälinen konventti pidettiin New Yorkissa vuonna 1958. Sen käytössä olivat sekä Yankee-stadion että silloinen Polo Grounds. Läsnä oli enimmillään 253922 henkeä, ja uusia kastettiin 7136. Sen jälkeen kansainvälisiä konventteja on pidetty sarjoina monissa maissa. Tällaiseen sarjaan saattaa kuulua kaikkiaan tuhat konventtia, jotka pidetään eri puolilla maailmaa.

[Alaviite]

[Huomioteksti s. 8]

Merkittävää palvelusta kansalaisoikeuksien hyväksi

[Kuva s. 6]

”Vartiotorni” – alussa 6000 kappaletta yhdellä kielellä, nykyään yli 22 miljoonaa kappaletta yli 132 kielellä

[Kuva s. 7]

Käännekohta ihmiskunnan historiassa

[Kokosivun kuva s. 10]