Tammikuu

Kun Jeesus näki surevan naisen, hänen tuli tätä sääli (Luuk. 7:13). Myötätunto ei jäänyt vain tunteen tasolle, vaan Jeesus antoi sen myös näkyä ulospäin. Hän meni naisen luo ja sanoi hänelle rauhoittavalla äänellä: ”Lakkaa itkemästä.” Lisäksi hän teki jotain konkreettista tuon naisen hyväksi. Hän herätti pojan kuolleista ja ”antoi hänet hänen äidilleen”. (Luuk. 7:14, 15.) Tämä kertomus opettaa meille, miten osoittaa myötätuntoa surevia kohtaan. Saatamme huomata tilanteita, jotka herättävät meissä myötätuntoa. Sitten voimme antaa myötätuntomme näkyä sanomalla jotain ystävällistä tai tekemällä jotain surevan hyväksi. (Sananl. 17:17; 2. Kor. 1:3, 4; 1. Piet. 3:8.) Pienetkin teot tai yksinkertaiset sanat voivat merkitä paljon. w23.04 5–6 kpl:t 13–15

Vaikka Jeesus tietää, että hänen hyvä ystävänsä Lasarus on juuri kuollut, hän odottaa kaksi päivää ennen kuin lähtee Betaniaan. Kun hän tulee paikalle, Lasarus on ollut kuolleena neljä päivää. Jeesus aikoo tehdä jotain suurta ystäviensä hyväksi ja Jehovan kunniaksi. (Joh. 11:6, 11, 17.) Tämä kertomus opettaa meille jotain ystävyydestä. Kun Maria ja Martta lähettivät viestin Jeesukselle, he eivät pyytäneet häntä tulemaan Betaniaan. He vain kertoivat, että hänen hyvä ystävänsä on sairaana (Joh. 11:3). Kun Lasarus kuoli, Jeesus olisi voinut herättää hänet myös matkan päästä, mutta hän päätti lähteä Betaniaan Marian ja Martan tueksi. Onko joku ystäväsi tullut joskus auttamaan sinua, vaikket ole pyytänyt sitä? Siinä tapauksessa tiedät, että voit turvautua häneen ”vaikeina aikoina” (Sananl. 17:17). Ole sinäkin toisille samanlainen hyvä ystävä kuin Jeesus oli! w23.04 10 kpl:t 10–11

Vaikean tilanteen jatkuessa voi tuntua, ettei uusi maailma tule koskaan. Onko tällainen tunne merkki heikosta uskosta? Ei välttämättä. Vaikeuksia voisi verrata pimeään, hyytävän kylmään talveen, jonka keskellä voi tuntua, ettei kesä tule koskaan. Kaikesta huolimatta kesä tulee taas. Samalla tavalla lannistuneena meistä voi tuntua, että uutta maailmaa ei tule. Jos meillä on vahva usko, me kuitenkin tiedämme, että Jehovan lupaukset toteutuvat varmasti. (Ps. 94:3, 14, 15; Hepr. 6:17–19.) Silloin emme luovuta vaan pidämme Jehovan palvelemisen tärkeimpänä elämässämme. Vahvaa uskoa tarvitaan myös kenttätyössä. Monien mielestä ”hyvä uutinen” kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta (Matt. 24:14; Hes. 33:32). Emme anna heidän skeptisen asenteensa tarttua meihin. Siinä meitä auttaa jatkuva uskon vahvistaminen. w23.04 27 kpl:t 6–7; 28 kpl 14

Oletko joskus miettinyt, vastaako Jehova todella rukouksiisi? Jos olet, et ole ainoa. Monet veljet ja sisaret kertovat pohtineensa tätä asiaa, varsinkin silloin kun heillä on ollut erityisen vaikeaa. Koettelevassa elämäntilanteessa meidänkään ei ehkä aina ole helppo huomata, miten Jehova vastaa rukouksiimme. Miksi on varmaa, että Jehova vastaa palvelijoidensa rukouksiin? Raamatussa vakuutetaan, että Jehova rakastaa meitä syvästi ja pitää meitä arvokkaina (Hagg. 2:7; 1. Joh. 4:10). Siksi hän neuvoo meitä pyytämään häneltä apua rukouksessa (1. Piet. 5:6, 7). Hän haluaa auttaa meitä pysymään lähellä häntä ja selviytymään elämän ongelmista. Raamatussa kerrotaan monista tilanteista, joissa Jehova vastasi palvelijoidensa rukouksiin. Tuleeko sinulle mieleen jokin tällainen tapaus? w23.05 8 kpl:t 1–4

Marialla oli vahva suhde Jehovaan, eikä se ollut riippuvainen siitä, mitä Joosef teki. Hän tunsi Raamatun kirjoitukset hyvin. Hän järjesti aikaa mietiskelemiseen (Luuk. 2:19, 51). Koska Maria oli hengellinen ihminen, hän oli varmasti erinomainen vaimo. Monet vaimot toimivat nykyäänkin samalla tavalla kuin Maria. Emiko-niminen sisar kertoo: ”Ennen olin omatoiminen hengellisissä asioissa, mutta naimisiinmenon jälkeen mieheni piti rukoukset ja otti johdon Jehovan palvonnassa. Huomasin, että suhteeni Jehovaan oli alkanut riippua siitä, mitä mieheni teki. Ymmärsin, että minun täytyi vahvistaa sitä myös itse. Nykyään järjestän itselleni yhteistä aikaa Jehovan kanssa. Silloin rukoilen, luen Raamattua ja mietin hänen ajatuksiaan.” (Gal. 6:5.) Kun te vaimot vahvistatte edelleen suhdettanne Jehovaan, miehellänne on entistä enemmän syitä rakastaa ja arvostaa teitä (Sananl. 31:30). w23.05 22 kpl 6

Emme saa Jehovan pelkoa syntymälahjana, vaan sitä täytyy opetella. Yksi tapa on tutustua hänen luomistekoihinsa. Kun näemme luonnossa Jehovan viisauden, voiman ja rakkauden, meidän kunnioituksemme ja rakkautemme häntä kohtaan kasvavat (Room. 1:20). Toinen tapa kasvattaa Jehovan pelkoa on rukoilla usein. Mitä enemmän rukoilemme, sitä todellisempi Jehovasta tulee meille. Kun pyydämme häneltä voimaa kestää jotain vaikeaa tilannetta, mieleemme palautuu, miten voimakas hän on. Kun kiitämme häntä lunnaista, muistamme, miten paljon hän rakastaa meitä. Kun rukoilemme häneltä apua johonkin ongelmaan, ajattelemme sitä, miten viisas hän on. Tällaiset rukoukset herättävät meissä kunnioitusta Jehovaa kohtaan ja antavat meille lisämotivaatiota varoa kaikkea sellaista, mikä estäisi meitä olemasta hänen ystäviään. w23.06 15 kpl:t 6–7

Jehova on kautta aikojen antanut palvelijoilleen lakeja. Esimerkiksi ensimmäisellä vuosisadalla hallintoelin ilmoitti, että kristittyjen piti pysyä lujina kolmessa asiassa. Heidän täytyi 1) pysyä erossa epäjumalanpalveluksesta ja palvoa vain Jehovaa, 2) pitää verta pyhänä ja 3) noudattaa Raamatun korkeita moraalinormeja. (Apt. 15:28, 29.) Miten me voimme olla lujia näissä samoissa asioissa? Palvomalla ja tottelemalla Jehovaa. Jehova kertoi israelilaisille, että hän odotti heiltä jakamatonta palvontaa (5. Moos. 5:6–10). Jeesus sanoi Saatanalle, joka oli tullut koettelemaan häntä, että ainoastaan Jehovaa tulee palvoa (Matt. 4:8–10). Siksi emme käytä palvonnassamme jumalankuvia emmekä aseta Jumalan asemaan ketään ihmistä – emme poliittisia tai uskonnollisia johtajia, huippu-urheilijoita emmekä viihdemaailman tähtiä. Palvomme vain Jehovaa, joka ”on luonut kaiken” (Ilm. 4:11). w23.07 14–15 kpl:t 3–4

Saatanan maailmassa avioliiton ulkopuolinen seksi ja pornografia ovat suuressa suosiossa (Ef. 4:19). Meidän on välttämätöntä kasvattaa jatkuvasti Jehovan pelkoa, jotta voimme kääntyä pois pahasta. Sananlaskujen 9. luvussa esiintyy kaksi naista, joista toinen edustaa typeryyttä ja toinen viisautta. Molemmat kutsuvat luokseen kokemattomia eli niitä, joilta ”puuttuu tervettä järkeä”. He ikään kuin sanovat: ”Tulkaa kotiini, niin syödään yhdessä.” (Sananl. 9:1, 4–6.) Näiden kutsujen vastaanottamisesta on hyvin erilaiset seuraukset. Mietitään kutsua, jonka esittää ”typerä nainen”. (Sananl. 9:13–18.) Hän pyytää kovaan ääneen niitä, joilta puuttuu tervettä järkeä, tulemaan taloonsa juhlimaan. Kannattaako hänen luokseen mennä? Ei, koska ”elottomat ovat siellä”. Sananlaskujen kirjassa varoitetaan ”periaatteettomasta” ja ”moraalittomasta naisesta” ja sanotaan: ”Hänen talonsa vajoaa alas kuolemaan.” (Sananl. 2:11–19.) Myös Sananlaskujen 5:3–10:ssä varoitetaan ”periaatteettomasta naisesta”, jonka ”jalat astuvat alas kuolemaan”. w23.06 22 kpl:t 6–7

Vanhinten tulee näyttää hyvää esimerkkiä järkevyydestä (1. Tim. 3:2, 3). Vanhin ei esimerkiksi ajattele, että hänen mielipiteellään on enemmän painoarvoa vain siksi, että hän on kokeneempi kuin toiset vanhimmat. Hän myöntää, että Jehova voi antaa kenelle tahansa vanhimmalle pyhää henkeä, niin että tämä ehdottaa jotain viisasta ratkaisua. Jos mitään Raamatun periaatteita ei rikota, järkevä vanhin tukee mielellään enemmistön tekemiä päätöksiä, vaikka hän olisi itse ollut eri mieltä. Siitä että olemme järkeviä, on meille paljon hyötyä. Meillä on silloin paremmat suhteet veljiin ja sisariin, ja seurakunnassa säilyy rauha ja yksimielisyys. On rikkaus, että Jehovan palvelijoiden joukossa on erilaisia persoonallisuuksia ja erilaisia tapoja. Kaikkein tärkein syy olla järkevä on se, että näin jäljittelemme Jumalaamme Jehovaa. w23.07 25 kpl:t 16–17

Danielilla oli profetioita tutkiessaan oikea motiivi. Hän halusi saada selville, mikä on totuus. Hän oli myös nöyrä. Hän tiesi, että Jehova auttaa profetioiden ymmärtämisessä niitä, jotka ovat hänen ystäviään ja tottelevat häntä. (Dan. 2:27, 28.) Danielin nöyryys näkyi siinä, että hän luotti täysin Jehovaan (Dan. 2:18). Hän tutki perusteellisesti niitä Raamatun kirjoituksia, joita oli silloin saatavilla (Jer. 25:11, 12; Dan. 9:2). Miten sinä voit jäljitellä Danielia? Mieti motiivejasi. Tutkitko Raamatun ennustuksia siksi, että haluat oikeasti tietää totuuden? Siinä tapauksessa saat varmasti apua Jehovalta. (Joh. 4:23, 24; 14:16, 17.) Toisaalta jotkut tutkivat ennustuksia siksi, että he yrittävät todistaa, ettei Raamattu ole Jumalalta. He haluavat itse päättää, mikä on oikein ja mikä väärin, ja elää omien sääntöjensä mukaan. On tärkeää, että tutkimme Raamatun ennustuksia oikeista syistä. w23.08 9 kpl:t 7–8

Itsensä vertaileminen toisiin voisi aiheuttaa epärealistisia odotuksia (Gal. 6:4). Se saattaisi myös tehdä meistä kateellisia ja kilpailuhenkisiä (Gal. 5:26). Jos yrittäisimme yltää samaan kuin jotkut muut, emme välttämättä ottaisi huomioon omia kykyjämme ja olosuhteitamme vaan alkaisimme vaatia itseltämme liikaa. ”Pitkittynyt odotus tekee sydämen sairaaksi”, ja vielä paljon lannistavampaa on tavoitella jotain sellaista, mitä ei pysty koskaan saavuttamaan (Sananl. 13:12). Se veisi meiltä voimia ja hidastaisi vauhtiamme elämän juoksukilpailussa. Koska Jehova ei odota sinulta enempää kuin mihin pystyt, älä itsekään odota (2. Kor. 8:12). Hän ei myöskään koskaan vertaa sinua toisiin (Matt. 25:20–23). Hän arvostaa sinun uskollisuuttasi, sinun kestävyyttäsi ja sitä, että annat parhaasi hänen palveluksessaan. w23.08 29 kpl:t 10–11

Jehova vastasi Simsonin pyyntöön järjestämällä hänelle ihmeen välityksellä vettä. Kun Simson joi sitä, ”hänen voimansa palautuivat ja hän virkistyi”. (Tuom. 15:19.) Sama vesilähde oli ilmeisesti yhä olemassa vuosia myöhemmin, kun profeetta Samuel kirjoitti Tuomarien kirjan. Lähteestä pulppuavan veden näkeminen ehkä muistutti israelilaisia siitä, että Jehova on aina valmis auttamaan palvelijoitaan, kun he sitä tarvitsevat. Meidänkin pitää pyytää jatkuvasti Jehovalta apua riippumatta kyvyistämme tai siitä, miten paljon olemme jo tehneet hänen palveluksessaan. Myönnämme vaatimattomasti, että pystymme tekemään sen, mitä Jehova pyytää meiltä, vain hänen avullaan. Simson virkistyi, kun hän joi Jehovan järjestämää vettä. Mekin vahvistumme hengellisesti, kun otamme vastaan kaiken Jehovan tarjoaman avun (Matt. 11:28). w23.09 4 kpl:t 8–10

Mitä jos eteen tulee oikein tiukka paikka ja joku esimerkiksi pilkkaa Jehovaa tai Raamattua? Silloin voi pyytää Jehovalta pyhää henkeä ja viisautta vastata lempeästi. Entä jos huomaat jälkikäteen, ettet hoitanut tilannetta niin fiksusti kuin olisit voinut? Voit rukoilla samasta aiheesta uudelleen ja miettiä, miten voisit toimia paremmin ensi kerralla. Jehova antaa meille mielellään pyhää henkeä, jotta voimme pitää tunteemme hallinnassa ja olla lempeitä. Raamatussa on hyviä jakeita, jotka auttavat meitä puhumaan lempeästi silloinkin, kun se on vaikeaa. Pyhä henki voi auttaa muistamaan niitä tarpeen vaatiessa (Joh. 14:26). Tällaisia periaatteita on esimerkiksi Sananlaskujen kirjassa (Sananl. 15:18). Siellä selitetään myös, miksi on niin hyödyllistä pysyä rauhallisena paineen alla (Sananl. 10:19; 17:27; 21:23; 25:15). w23.09 15 kpl:t 6–7

Apostoli Pietari tiesi kuolevansa pian. Hän oli palvellut Jehovaa uskollisesti vuosikymmeniä. Hän oli kulkenut Jeesuksen rinnalla, laajentanut saarnaamistyötä uusille alueille ja palvellut hallintoelimessä. Eivätkä Pietarin työt vielä siihen loppuneet. Vuosina 62–64 hän kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa 1. ja 2. Pietarin kirjeen (2. Piet. 1:13–15). Pietari kirjoitti kirjeensä aikana, jolloin kristityt kärsivät ”monenlaisten koettelemusten takia” (1. Piet. 1:6). Jotkut yrittivät tuoda vääriä opetuksia ja moraalitonta käytöstä seurakuntaan (2. Piet. 2:1, 2, 14). Jerusalemissa asuvat kristityt kohtaisivat pian ”kaiken lopun”: Rooman armeija tuhoaisi tuon kaupungin ja samalla koko juutalaisen palvontajärjestelmän (1. Piet. 4:7). Pietarin kirjeet auttoivat kristittyjä ymmärtämään, miten he voisivat selviytyä senhetkisistä koettelemuksista ja valmistautua tulevaan. w23.09 26 kpl:t 1–2

Jeesuksen tavoin mekin opimme usein kaikkein eniten vaikeina aikoina. Esimerkiksi koronapandemian alkuvaiheessa meille sanottiin, että kokouksia ei enää pidettäisi valtakunnansalilla eikä hyvää uutista kerrottaisi ovelta ovelle. Oliko sinun vaikea totella näitä ohjeita? Niiden noudattaminen kuitenkin suojeli meitä, yhdisti todistajia kaikkialla ja miellytti Jehovaa. Nyt olemme entistä valmiimpia tottelemaan mitä tahansa ohjeita, joita saamme suuren ahdingon aikana. Se voi pelastaa henkemme (Job 36:11). Tärkeimpiä syitä totella Jehovaa ovat rakkaus häneen ja halu miellyttää häntä (1. Joh. 5:3). Emme voi koskaan maksaa takaisin kaikkea, mitä olemme häneltä saaneet (Ps. 116:12). Mutta voimme olla tottelevaisia hänelle ja niille, joille hän on antanut valtaa. Se on merkki viisaudesta, ja viisas ihminen tekee Jehovan sydämen iloiseksi (Sananl. 27:11). w23.10 11 kpl:t 18–19

Kuuntelisitko, jos enkeli puhuisi sinulle? Itse asiassa enkeli puhuu nykyään ”jokaiselle kansakunnalle, heimolle, kieliryhmälle ja kansalle”. Mitä asiaa hänellä on? Enkeli sanoo: ”Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia – –. Palvokaa siis häntä, joka on tehnyt taivaan [ja] maan.” (Ilm. 14:6, 7.) Jehova on ainoa tosi Jumala, ja kaikkien pitäisi palvoa vain häntä. On suuri kunnia, että hän antaa meidän tehdä niin hänen suuressa hengellisessä temppelissään. Mikä hengellinen temppeli oikeastaan on, ja mistä voimme saada siitä lisää tietoa? Kyseessä ei ole mikään kirjaimellinen rakennus. Hengellinen temppeli on Jehovan järjestely, jonka avulla häntä voidaan palvoa oikealla tavalla ja joka perustuu Jeesuksen lunastusuhriin. Paavali kertoi siitä kirjeessään ensimmäisen vuosisadan heprealaiskristityille, jotka asuivat Juudeassa. w23.10 24 kpl:t 1–2

Vuonna 522 eaa. juutalaisten viholliset saivat juonittelullaan Jehovan temppelin rakennustyön kiellettyä. Sakarja vakuutti juutalaisille, että Jehova tulisi voimakkaan henkensä avulla poistamaan kaikki tiellä olevat esteet. Vuonna 520 eaa. kuningas Dareios antoikin luvan jatkaa rakentamista. Hän jopa lahjoitti juutalaisille siihen tarvittavia varoja ja määräsi viranomaiset tukemaan heitä. (Esra 6:1, 6–10.) Jehova lupasi, että hän tukisi kansaansa, jos he jatkaisivat innokkaasti temppelin rakentamista (Hagg. 1:8, 13, 14; Sak. 1:3, 16). Kansa jatkoikin rakennustyötä vuonna 520 eaa. ja sai temppelin valmiiksi alle viidessä vuodessa. Vaikka olosuhteet olivat vaikeat, juutalaiset laittoivat Jehovan työn etusijalle, ja Jehova tuki heitä. He saivat paljon iloa Jehovan palvelemisesta. (Esra 6:14–16, 22.) w23.11 15 kpl:t 6–7

Monet ihmiset saattavat tietää Abrahamista vain hänen nimensä, mutta me tiedämme hänestä paljon muutakin. Raamatussa esimerkiksi sanotaan, että hän on ”kaikkien niiden isä, jotka uskovat” (Room. 4:11). Mutta voimmeko me kasvattaa yhtä vahvan uskon kuin Abrahamilla oli? Kyllä voimme. Abrahamin esimerkin tutkiminen on yksi tapa kasvattaa samanlaista uskoa kuin hänellä oli. Kun Jumala pyysi häntä muuttamaan kauas kotoa, hän totteli ja asui kymmeniä vuosia teltoissa. Hän oli jopa valmis uhraamaan rakkaan poikansa Iisakin. Koska hänellä oli vahva usko ja hän toimi sen mukaan, Jehova hyväksyi hänet ja halusi olla hänen ystävänsä. (Jaak. 2:22, 23.) Jehova haluaa, että meilläkin olisi yhtä läheinen suhde häneen. Siksi hän ohjasi sekä Paavalin että Jaakobin kirjoittamaan Abrahamin esimerkistä. w23.12 2 kpl:t 1–2

Sisaret, kehittäkää keskustelutaitojanne. Kristittyjen on tärkeää osata keskustella hyvin. Jaakob antoi tästä toimivan neuvon tämän päivän tekstijakeessa. Toisten tarkkaavainen kuunteleminen on yksi tapa olla empaattinen heitä kohtaan (1. Piet. 3:8). Ellet ole varma, mitä toinen tarkoittaa tai miltä hänestä tuntuu, voisit ehkä kysyä syventäviä kysymyksiä, jos se vaikuttaa sopivalta. Mieti sitten hetki, ennen kuin sanot mitään. (Sananl. 15:28.) Onko se, mitä aiot sanoa, totta ja myönteistä? Entä onko se kunnioittavaa ja ystävällistä? Seuraa kokeneempia sisaria, jotka ovat taitavia keskustelijoita. (Sananl. 31:26.) Kiinnitä huomiota siihen, mitä he sanovat ja millä tavalla. Kun opit keskustelemaan paremmin, sinun on helpompi saada hyvät suhteet muihin ihmisiin. w23.12 21 kpl 12

Nykyään Jehova voi auttaa meitä perheen, ystävien ja seurakunnan vanhinten kautta. Kun meistä tuntuu pahalta, meillä voi kuitenkin olla taipumus käpertyä itseemme ja jäädä omiin oloihimme, ja se on luonnollinen reaktio. Mitä voimme tehdä, jotta Jehovan tuki tavoittaisi meidät? Yritä kovasti olla eristäytymättä. Jos eristäydymme, kokonaiskuvamme hämärtyy ja alamme helposti keskittyä vain itseemme ja omiin ongelmiimme. Se taas voi vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja teemme. Me kaikki tietysti tarvitsemme omaa aikaa, ja varsinkin silloin kun meillä on vaikeaa, on ihan ymmärrettävää haluta olla välillä yksin. Mutta jos eristäydymme pidemmäksi aikaa, saatamme tulla työntäneeksi pois juuri sen avun, jota Jehova haluaa antaa meille. Anna siis perheen, ystävien ja vanhinten auttaa sinua. Yritä nähdä, että se on todellisuudessa Jehovan tapa tukea sinua. (Sananl. 17:17; Jes. 32:1, 2.) w24.01 24 kpl:t 12–13

Nasiirit lupasivat olla leikkaamatta hiuksiaan. Tällä tavalla he näyttivät, että he ovat täysin alamaisia Jehovalle. Ikävä kyllä oli myös sellaisia aikoja, jolloin nasiirien vannomaa valaa ei arvostettu. Nasiireilta vaadittiin siis paljon rohkeutta, jotta he pystyivät olemaan erilaisia. (Aam. 2:12.) Koska olemme päättäneet tehdä Jehovan tahdon, ympärillämme olevat ihmiset huomaavat meidänkin olevan erilaisia. Vaatii rohkeutta kertoa koulussa tai työpaikalla, että on Jehovan todistaja. Ja mitä huonommiksi maailman ihmisten asenteet ja käytös menevät, sitä vaikeampaa meidän on elää Raamatun periaatteiden mukaan ja kertoa hyvää uutista toisille (2. Tim. 1:8; 3:13). Muista kuitenkin, miten iloinen Jehova on, kun olemme rohkeasti erilaisia kuin ne, jotka eivät palvele häntä (Sananl. 27:11; Mal. 3:18). w24.02 16 kpl 7; 17 kpl 9

Rooman seurakuntaan kuului hyvin monenlaisia kristittyjä. Oli juutalaisia, jotka olivat lapsesta asti noudattaneet Mooseksen lakia, ja ei-juutalaisia, joilla oli aivan erilainen tausta. Jotkut olivat luultavasti orjia, toiset taas vapaita, ehkä jopa orjanomistajia. Miten heidän oli mahdollista rakastaa toisiaan, vaikka he olivat niin erilaisia? Paavali neuvoi heitä ”ottamaan toisensa tervetulleina vastaan”. Näihin sanoihin sisältyy ajatus siitä, että on toista kohtaan ystävällinen tai vieraanvarainen ja on valmis ottamaan hänet läheisten ystävien joukkoon. Paavali sanoi Filemonille, miten hänen piti kohdella karannutta orjaansa Onesimosta: ”Ota hänet ystävällisesti vastaan.” (Filem. 17.) Priscilla ja Aquila olivat ystävällisiä Apollokselle, joka tiesi kristillisyydestä vähemmän kuin he, ja ”ottivat hänet mukaansa” (Apt. 18:26). Kristittyjen erilaisuus ei siis tehnyt heistä erimielisiä, koska he ystävystyivät toistensa kanssa. w23.07 6 kpl 13

Tärkein syy vihkiytyä Jehovalle on se, että rakastat häntä. Tämä rakkaus ei kuitenkaan perustu pelkkiin tunteisiin. Olet alkanut rakastaa häntä, koska olet oppinut tuntemaan hyvin hänet ja hänen tarkoituksensa. (Kol. 1:9.) Raamattua tutkimalla olet vakuuttunut siitä, että 1) Jehova on todellinen, 2) Raamattu on syntynyt hänen pyhän henkensä ohjauksessa ja 3) hän käyttää järjestöään tahtonsa toteuttamiseen. Jotta voi vihkiytyä Jehovalle, täytyy ymmärtää Raamatun perusopetukset, elää Raamatun periaatteiden mukaan ja kertoa uskonkäsityksistään muille sen mukaan kuin omat olosuhteet sallivat (Matt. 28:19, 20). Ihminen, joka vihkiytyy Jehovalle, rakastaa häntä ja haluaa antaa hänelle jakamattoman palvonnan. w24.03 4–5 kpl:t 6–8

Abigail oli naimisissa Nabalin kanssa, joka oli Raamatun mukaan tyly ja huonokäytöksinen (1. Sam. 25:3). Elämä tällaisen miehen kanssa ei varmasti ollut helppoa. Kerran Abigail sai tilaisuuden päästä irti vaikeasta avioliitostaan. Israelin tuleva kuningas Daavid aikoi tappaa Nabalin, joka oli kohdellut häntä ja hänen miehiään huonosti. (1. Sam. 25:9–13.) Abigail olisi voinut vain pysyä sivussa ja antaa sen tapahtua, mutta hän suostutteli Daavidin säästämään Nabalin hengen (1. Sam. 25:23–27). Miksi hän päätyi tällaiseen ratkaisuun? Abigail rakasti Jehovaa ja kunnioitti hänen näkemystään avioliitosta. Hän ymmärsi, että Jehova pitää avioliittoa pyhänä. Koska hän halusi miellyttää Jehovaa, hän teki kaikkensa voidakseen pelastaa miehensä ja muun perheensä. Hänen nopean toimintansa ansiosta Daavid ei tappanut Nabalia. w24.03 16 kpl:t 9–10

Onko sinun seurakunnassasi ystäviä, jotka yrittävät yksinkertaistaa elämäänsä, jotta he voisivat tehdä enemmän Jehovan palveluksessa? Tunnetko nuoria, jotka ovat koulussa rohkeasti erilaisia, vaikka se on välillä vaikeaa? Entä niitä, joiden uskollisuutta koettelee perheen vastustus? Yritä aina tilaisuuden tullen sanoa heille jotain kannustavaa ja kerro, miten paljon arvostat heidän rohkeuttaan ja kaikkea, mitä he ovat valmiita tekemään rakkaudesta Jehovaan (Filem. 4, 5, 7). Jehova luottaa siihen, että haluamme miellyttää häntä ja tehdä uhrauksia hänen palveluksessaan. Koska hän kunnioittaa meitä, hän antaa meille mahdollisuuden näyttää, miten paljon rakastamme häntä. (Sananl. 23:15, 16.) Jehova huomaa, että teet parhaasi hänen palveluksessaan, eikä hän koskaan unohda sitä. w24.02 18 kpl 14; 19 kpl 16

Eletään vuoden 29 loppupuolta, ja Jeesus on juuri aloittanut palveluksensa. Jeesus ja hänen äitinsä Maria on kutsuttu häihin Kaana-nimiseen kylään. Maria auttaa ilmeisesti hääjärjestelyissä. Hääjuhlan aikana syntyy kiusallinen tilanne: viini loppuu kesken. Maria menee nopeasti Jeesuksen luo ja sanoo hänelle: ”Heillä ei ole viiniä.” (Joh. 2:1–3.) Jeesus tekee vaikuttavan ihmeen – hän muuttaa veden hyväksi viiniksi (Joh. 2:9, 10). Jeesus teki palveluksensa aikana monia muitakin ihmeitä ja auttoi kymmeniätuhansia ihmisiä. Esimerkiksi kerran hän ruokki 5 000 miestä ja myöhemmin 4 000 miestä. Jos mukaan lasketaan myös naiset ja lapset, syöjiä saattoi olla yhteensä yli 27 000. (Matt. 14:15–21; 15:32–38.) Molemmilla kerroilla hän myös paransi sairaita (Matt. 14:14; 15:30, 31). w23.04 2 kpl:t 1–2

Jonkin järkyttävän tapahtuman jälkeen voi tulla sellaisia päiviä, että olemme fyysisesti ja henkisesti ihan loppu. Meistä voi tuntua, ettemme edes jaksaisi nousta sängystä, ja tekisi vain mieli nukkua. Samanlaisia tunteita oli Eliallakin (1. Kun. 19:5–7). Saatamme tarvita tukea, jotta voimme pysyä liikkeessä Jehovan palveluksessa. Tämän päivän tekstijakeessa Jehova vakuuttaa, että hän auttaa meitä tällaisissa tilanteissa. Daavid tunsi tämän tuen, kun koettelemukset ja viholliset lannistivat häntä. Hän sanoi Jehovalle: ”Sinun oikea kätesi tukee minua.” (Ps. 18:35.) Usein Jehova käyttää toisia ystäviä, kun hän auttaa meitä. Esimerkiksi kerran kun Daavidilla oli haastavaa, hänen ystävänsä Jonatan tuli käymään, puhui rohkaisevasti ja oli hänelle henkisenä tukena (1. Sam. 23:16, 17). Jehova valitsi Elisan antamaan Elialle käytännön apua (1. Kun. 19:16, 21; 2. Kun. 2:2). w24.01 23–24 kpl:t 10–12

Sananlaskujen 9. luvun kertomus kuvaannollisesta naisesta eli ”tosi viisaudesta” opettaa, että Jehova antaa meille runsaasti kaikkea hyvää. Nainen on kattanut pöydän ja valmistanut aterian, johon kuuluu liharuoka ja viini (Sananl. 9:2). Jakeissa 4 ja 5 hän ”sanoo niille, joilta puuttuu tervettä järkeä: ’Tulkaa, syökää leipääni.’” Miksi hänen kutsunsa kannattaa ottaa vastaan? Jehova on hyvä Isä, ja hän toivoo, että hänen lapsensa osaavat toimia viisaasti ja pysyvät turvassa. Hän ei halua, että opimme asioita vaikeimman kautta ja teemme sellaista, mitä joudumme myöhemmin katumaan. Siksi ”hänellä on tallessa käytännöllistä viisautta vilpittömille” (Sananl. 2:7). Kun pelkäämme Jehovaa oikealla tavalla, haluamme miellyttää häntä. Kuuntelemme hänen neuvojaan ja noudatamme niitä mielellämme. (Jaak. 1:25.) w23.06 23–24 kpl:t 14–15

Vaikka meistä tuntuisi, ettemme pysty tekemään paljoakaan Jehovan palveluksessa, voimme olla varmoja, että hän arvostaa meidänkin osuuttamme. Jehova pyysi Sakarjaa tekemään ”komean kruunun” kullasta ja hopeasta, joita Babylonissa olevat juutalaiset olivat lahjoittaneet (Sak. 6:11, alav.). Se oli muistutuksena heidän anteliaisuudestaan (Sak. 6:14). Jehova ei siis koskaan unohda sitä, mitä teemme hänen työssään epävarmoina aikoina. Vaikeuksia tulee varmasti olemaan jatkossakin, koska elämme viimeisiä päiviä, ja asiat voivat mennä entistä huonompaan suuntaan (2. Tim. 3:1, 13). Meidän ei silti kannata murehtia liikaa. Muista, mitä Jehova sanoi kansalleen Haggain päivinä: ”Minä olen teidän kanssanne – –. Älkää pelätkö.” (Hagg. 2:4, 5.) Jehova on meidänkin kanssamme, kun yritämme antaa hänelle parhaamme. w23.11 19 kpl:t 20–21

Pietarin virheet olisi helposti voitu jättää kokonaan pois Raamatusta. Jehova kuitenkin halusi, että niistä kirjoitetaan, jotta me voisimme oppia niistä jotain. (2. Tim. 3:16, 17.) Kun tutkimme sellaisen ihmisen elämää, jolla oli samanlaisia tunteita ja heikkouksia kuin meilläkin, voimme nähdä, että Jehova ei odota meiltä täydellisyyttä. Hän haluaa vain, että jatkamme yrittämistä, vaikkei se aina tuntuisi helpolta. Joskus meistä voi tuntua, että olemme voittaneet jonkin heikkouden, mutta sitten tulee takapakkia. Kannattaa silti jatkaa taistelua. Me kaikki sanomme tai teemme joskus sellaista, mitä myöhemmin kadumme. Jehova kuitenkin auttaa meitä edistymään, kunhan emme anna periksi (1. Piet. 5:10). Voimme saada lisää motivaatiota jatkaa sinnikkäästi Jehovan palvelemista, kun mietimme sitä, miten myötätuntoisesti Jeesus suhtautui Pietariin tämän virheistä huolimatta. w23.09 20–21 kpl:t 2–3

Jeesus olisi voinut parantaa Lasaruksen, kuten Martta sanoi tämän päivän tekstijakeessa. Mutta Jeesuksella on mielessään jotain vielä vaikuttavampaa. Hän lupaa: ”Veljesi nousee kuolleista.” Hän sanoo myös: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä.” (Joh. 11:23, 25.) Jehova on tosiaan antanut hänelle vallan herättää kuolleita. Aiemmin Jeesus on herättänyt nuoren tytön vähän tämän kuoleman jälkeen ja nuoren miehen luultavasti tämän kuolinpäivänä (Luuk. 7:11–15; 8:49–55). Mutta pystyykö hän herättämään jonkun, joka on ollut kuolleena jo neljä päivää ja jonka ruumis on alkanut mädäntyä? Lasaruksen toinen sisar Maria tulee Jeesuksen luo ja toistaa samat sanat kuin Martta: ”Herra, jos olisit ollut täällä, veljeni ei olisi kuollut.” (Joh. 11:32.) Kun Jeesus näkee Marian ja toisten hänen kanssaan olevien surun, hän liikuttuu syvästi. Myötätunto saa hänetkin itkemään. Hän ymmärtää hyvin, miten tuskallista on, kun joku rakas ihminen kuolee, ja hän haluaa kovasti auttaa. w23.04 10–11 kpl:t 12–13