Job
4 Hän kaivaa kuilun kaukana sieltä, missä asutaan,
unohdetuissa paikoissa kaukana sieltä, missä kuljetaan.
Miehet laskeutuvat alas ja riippuvat ilmassa.
5 Maan päällä kasvaa ravintoa,
mutta pinnan alla myllertää kuin tuli leimuaisi.*
6 Siellä kivissä on safiiria
ja pölyssä kultaa.
7 Yksikään petolintu ei tunne sinne tietä,
eivätkä haarahaukan silmät ole sitä nähneet.
8 Majesteettiset pedot eivät ole siellä kuljeskelleet,
nuori leijona ei ole siellä hiiviskellyt.
9 Ihminen lyö kädellään piikivikalliota,
hän kääntää vuoret nurin niiden perustuksia myöten.
10 Hän louhii kallioon vesikanavia,+
hänen silmänsä osuvat kaikenlaisiin kalleuksiin.
11 Hän patoaa jokien lähteet
ja tuo valoon sen, mikä on kätkössä.
13 Kukaan ihminen ei käsitä sen arvoa,+
eikä sitä voi löytää elävien maasta.
14 Syvät vedet sanovat: ’Se ei ole minussa!’
ja meri sanoo: ’Se ei ole minun luonani!’+
15 Sitä ei voi ostaa puhtaalla kullalla,
eikä sen vastineeksi voi punnita hopeaa.+
16 Sitä ei voi ostaa Ofirin kullalla,+
ei harvinaisella onyksillä eikä safiirilla.
17 Kultaa ja lasia ei voi verrata siihen,
eikä sitä voi vaihtaa hienokultaiseen astiaan.+
18 Koralli ja kristalli eivät ole mainitsemisen arvoisia,+
sillä pussillinen viisautta on arvokkaampi kuin pussillinen helmiä.
19 Kuusin topaasia+ ei voi verrata siihen,
sitä ei voi ostaa edes puhtaalla kullalla.
20 Mutta mistä tulee viisaus,
ja mistä on lähtöisin ymmärrys?+
21 Se on kätketty jokaisen elollisen silmiltä+
ja salattu taivaan linnuilta.
22 Tuho ja kuolema sanovat:
’Olemme vain kuulleet kerrottavan siitä.’
23 Jumala ymmärtää, miten sen voi löytää,
hän yksin tietää, missä se asuu,+
24 sillä hän katsoo maan ääriin saakka
ja näkee kaiken, mitä taivaan alla on.+
25 Kun hän antoi tuulelle voiman*+
ja annosteli vedet,+
26 kun hän sääti lain sateelle+
ja teki tien jylisevälle myrskypilvelle,+
27 silloin hän näki viisauden ja kertoi siitä,
hän valmisti ja koetteli sen.
28 Hän sanoi ihmiselle: