Syyskuu

Pietari lainasi Joelin profetiaa, mutta hän käytti hieman eri sanoja (Apt. 2:16, 17). Kun Pietari puhui pyhän hengen vuodattamisesta ”kaikenlaisten ihmisten päälle”, hän ei aloittanut lainausta sanoilla ”tämän jälkeen” vaan sanoilla ”viimeisinä päivinä”, joilla tässä tekstiyhteydessä tarkoitettiin juutalaisen järjestelmän viimeisiä päiviä. Tämä osoittaa, että oli kulunut pitkän aikaa ennen kuin Joelin profetia täyttyi. Sen jälkeen kun Jumalan henkeä oli vuodatettu ensimmäisellä vuosisadalla, saarnaamistyö alkoi mennä eteenpäin täyttä vauhtia. Kun apostoli Paavali kirjoitti Kolossalaiskirjeen noin vuonna 61, hän sanoi, että hyvää uutista oli saarnattu ”taivaan alla koko luomakunnassa” (Kol. 1:23). Paavali tarkoitti ”koko luomakunnalla” silloin tunnettua maailmaa. Jehovan voimakkaan pyhän hengen avulla saarnaamistyötä tehdään nykyään vielä laajemmalla alueella, ”maan äärissä asti” (Apt. 13:47). w20.04 14:15–16

Jehova rakastaa meitä jokaista, myös jokaista lammasta, joka on joutunut eroon hänen laumastaan (Matt. 18:12–14). Hän lupasi, että hän etsisi kadonneet lampaansa ja auttaisi heitä tervehtymään hengellisesti. Hän myös kertoi, miten hän toimisi samalla tavalla kuin tyypillinen israelilainen paimen toimi kadotettuaan lampaan. (Hes. 34:12–16.) Ensinnäkin paimen etsii eksyneen lampaan, vaikka se vaatisi paljon aikaa ja työtä. Kun paimen sitten on löytänyt lampaan, hän tuo sen takaisin laumaan. Jos lammas on loukkaantunut tai nälän heikentämä, paimen auttaa ja tukee sitä: hän sitoo sen haavat, kantaa sitä ja antaa sille ruokaa. Vanhimmat ovat ”Jumalan lauman” paimenia, ja heidän täytyy auttaa samalla tavalla niitä, jotka ovat ajautuneet pois seurakunnasta (1. Piet. 5:2, 3). Vanhimmat etsivät heidät, auttavat heitä palaamaan laumaan ja osoittavat rakkautta heitä kohtaan antamalla heille tarvittavaa hengellistä tukea. w20.06 25:10

Kun Jeesus sanoi, että pellot olivat valmiita sadonkorjuuta varten, odottiko hän, että useimmista ihmisistä tulisi hänen seuraajiaan? Ei suinkaan. Raamatussa oli ennustettu, että suhteellisen harvat uskoisivat häneen (Joh. 12:37, 38). Jumala oli myös antanut Jeesukselle kyvyn nähdä ihmisten sydämeen (Matt. 9:4). Jeesus keskittyi kuitenkin niihin harvoihin, jotka uskoivat häneen, mutta saarnasi silti innokkaasti kaikille. Me emme pysty näkemään ihmisten sydämeen, joten meidän tulisi vielä suuremmalla syyllä välttää tuomitsemasta alueita tai yksilöitä. Sen sijaan pidä ihmisiä tulevina opetuslapsina. Muista, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen. Pellot ovat valmiita sadonkorjuuta varten. Ihmiset voivat muuttua, ja heistä voi tulla Kristuksen opetuslapsia. Jehovan silmissä tällaiset mahdolliset opetuslapset ovat ”aarteita” (Hagg. 2:7). Jos suhtaudumme ihmisiin Jeesuksen ja Jehovan tavoin, yritämme ymmärtää heidän taustaansa ja kiinnostuksen kohteitaan ja pidämme heitä tulevina veljinä ja sisarina. w20.04 15:18–19

Raamatussa osoitetaan selvästi, että miellyttääksemme Jehovaa meidän täytyy lujittaa jatkuvasti rakkauttamme Jeesukseen. Yksi tapa, jonka avulla meistä voi tulla Jeesuksen ystäviä, on se, että opettelemme tuntemaan hänet lukemalla Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeja. Kun mietimme Raamatun kertomuksia Jeesuksen elämästä, huomaamme, miten ystävällisesti hän kohteli ihmisiä, ja opimme rakastamaan ja kunnioittamaan häntä. Hän ei esimerkiksi kohdellut opetuslapsiaan kuin orjia, vaikka hän olikin heidän Herransa. Kun heillä oli surua, hänkin oli surullinen ja itki heidän kanssaan (Joh. 11:32–36). Jeesuksen vastustajatkin myönsivät, että hän oli niiden ystävä, jotka kuuntelivat hänen sanomaansa (Matt. 11:19). Jos jäljittelemme tapaa, jolla Jeesus kohteli opetuslapsiaan, suhteemme toisiin paranevat, meistä tulee tyytyväisempiä ja onnellisempia ja arvostuksemme häntä kohtaan kasvaa. w20.04 17:9–10 

Britanniasta oli vuoteen 1870 mennessä tullut maailman suurin imperiumi, ja sillä oli sen ajan mahtavimmat asevoimat. Tuota imperiumia kuvasi pieni sarvi, joka kukisti kolme muuta sarvea – Ranskan, Espanjan ja Alankomaat (Dan. 7:7, 8). Se toimi etelän kuninkaana ensimmäisen maailmansodan loppupuolelle saakka. Samoihin aikoihin Amerikan yhdysvalloista oli tullut huomattavin talousmahti, ja se alkoi tehdä läheistä yhteistyötä Britannian kanssa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Yhdysvallat ja Britannia muodostivat vahvan sotilaallisen liittouman. Britanniasta ja sen entisestä merentakaisesta alueesta tuli tuolloin Brittiläis-amerikkalainen maailmanvalta. Danielin kirjan ennustuksen mukaisesti tämä kuningas oli koonnut ”erittäin suuren ja mahtavan armeijan”. Viimeisinä päivinä tuo brittiläis-amerikkalainen liittouma on ollut etelän kuningas. w20.05 19:7–8

Vettä on maapallolla nestemäisenä, koska planeettamme on juuri oikealla etäisyydellä auringosta. Jos maapallo olisi vähänkin lähempänä aurinkoa, kaikki vesi haihtuisi ja siitä tulisi kuuma ja eloton. Jos se olisi toisaalta hiukan kauempana auringosta, kaikki vesi jäätyisi ja siitä tulisi valtava jäinen pallo. Jehova on sijoittanut maapallon ihanteelliselle etäisyydelle, ja siksi veden kiertokulku voi pitää yllä täällä olevaa elämää. Aurinko lämmittää valtamerissä ja maan pinnalla olevaa vettä ja haihduttaa sitä niin että siitä muodostuu pilviä. Vettä haihtuu joka vuosi lähes 500 000 kuutiokilometriä. Vesi viipyy ilmakehässä noin kymmenen päivää ja sataa sitten maahan vetenä tai lumena. Aikanaan se virtaa takaisin valtameriin ja muihin vesialueisiin, ja kiertokulku alkaa alusta. Tämä luotettava ja tehokas kiertokulku todistaa, että Jehova on viisas ja voimakas. (Job 36:27, 28.) w20.05 21:6

Jeesus kannusti meitä pyytämään jatkuvasti, että saisimme pyhää henkeä (Luuk. 11:9, 13). Henkensä välityksellä Jehova antaa meille voimaa – jopa sellaista ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen” (2. Kor. 4:7). Jumalan hengen avulla voimme kestää minkä tahansa eteemme tulevan koettelemuksen. Pyhä henki voi myös auttaa meitä hoitamaan tehtävämme Jumalan palveluksessa ja vahvistaa meillä olevia lahjoja ja kykyjä. Tiedämme, että hyvät tulokset, joita saamme hänen palveluksessaan, ovat mahdollisia vain hänen henkensä avulla. Osoitamme arvostavamme Jumalan pyhää henkeä rukoilemalla, että se auttaisi meitä tunnistamaan kaikki sydämessämme olevat väärät ajatukset ja halut (Ps. 139:23, 24). Jos pyydämme tätä, Jehova voi henkensä välityksellä saada meidät huomaamaan, millaisia vääriä ajatuksia ja taipumuksia meillä on. Sitten meidän tulee rukoilla, että Jumalan pyhä henki antaisi meille voimaa vastustaa niitä. Näin osoitamme, ettemme missään tapauksessa halua tehdä mitään sellaista, minkä vuoksi Jehova ei enää auttaisi meitä pyhän henkensä välityksellä (Ef. 4:30). w20.05 22:10–12

Kun puolustamme Jehovan nimeä, noudatamme Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä. Jeesus teki Isänsä nimen tunnetuksi paitsi käyttämällä sitä myös puolustamalla hänen mainettaan. Hän esimerkiksi vastusti fariseuksia, jotka antoivat ihmisille sellaisen vaikutelman, että Jehova on ankara, vaativa, etäinen ja armoton. Jeesus auttoi ihmisiä ymmärtämään, että hänen Isänsä on järkevä, kärsivällinen, rakastava ja anteeksiantava. Hän myös auttoi heitä ”näkemään” Jehovan jäljittelemällä täydellisesti Isänsä ominaisuuksia omassa elämässään (Joh. 14:9). Voimme Jeesuksen tavoin kertoa toisille Jehovasta ja opettaa heille, että hän on rakastava ja huomaavainen Jumala. Näin kumoamme Jehovaa häpäisevät valheet. Pyhitämme Jumalan nimen, kun autamme ihmisiä tuntemaan sen ja kunnioittamaan sitä. Näytämme sanoillamme ja teoillamme, millainen Jehova todellisuudessa on. Saatamme Jumalan nimen kunniaan auttamalla ihmisiä pääsemään eroon vääristä käsityksistä, joita heillä ehkä on. w20.06 23:17–18

Sosiaalista mediaa voidaan tietysti käyttää hyvään tarkoitukseen, esimerkiksi yhteydenpitoon sukulaisten ja ystävien kanssa. Oletko kuitenkin huomannut, että jotkut laittavat sosiaaliseen mediaan materiaalia, jonka tarkoitus on saada toiset ihailemaan heitä? Näyttää siltä, että he haluavat kiinnittää huomion aina itseensä. Jotkut jopa kirjoittavat loukkaavia tai rivoja kommentteja omiin tai toisten kuviin. Tällainen on kaukana nöyryydestä ja empatiasta, joita kristittyjä kannustetaan osoittamaan (1. Piet. 3:8). Jos käytät sosiaalista mediaa, kysy itseltäsi: Voisivatko kommenttini, valokuvani tai videoni antaa toisille sellaisen vaikutelman, että kerskailen? Voisinko herättää toisissa kateutta? Kristityillä ei ole tarvetta korostaa itseään. He noudattavat Raamatun varoitusta, joka on tämän päivän tekstinä. Nöyryys estää maailmassa vallalla olevaa minäkeskeistä asennetta tarttumasta meihin (1. Joh. 2:16). w20.07 27:14–15

Ennen kuin Paavalista tuli opetuslapsi, hän oli röyhkeä nuori mies ja hän vainosi Jeesuksen seuraajia (Apt. 7:58). Jeesus itse esti Paavalia, joka tuolloin tunnettiin nimellä Saul, aiheuttamasta vaikeuksia kristilliselle seurakunnalle. Jeesus puhui hänelle taivaasta ja sokaisi hänet. Saadakseen näkönsä takaisin Paavalin täytyi turvautua niiden apuun, joita hän oli vainonnut. Hän otti nöyrästi vastaan apua Ananias-nimiseltä opetuslapselta, joka palautti hänen näkökykynsä. (Apt. 9:3–9, 17, 18.) Paavalista tuli myöhemmin huomattava kristillisen seurakunnan jäsen, mutta hän ei koskaan unohtanut sitä, mitä Jeesus oli opettanut hänelle Damaskokseen johtavalla tiellä. Hän pysyi nöyränä ja otti mielellään vastaan apua veljiltä ja sisarilta. Hän ymmärsi, että he olivat hänelle ”vahvistava apu” (Kol. 4:10, 11, alav.). w20.07 29:16–17

Vaikka Jehova on kaikkivaltias, hän jakaa vastuuta toisille. Hän esimerkiksi asetti Jeesuksen valtakunnan kuninkaaksi, ja myöhemmin hän antaa valtaa myös niille 144 000:lle, jotka tulevat hallitsemaan Jeesuksen kanssa. Jehova on tietysti valmentanut Jeesuksen toimimaan kuninkaana ja ylimmäisenä pappina (Hepr. 5:8, 9). Hän valmentaa myös niitä, jotka hallitsevat Jeesuksen kanssa. Annettuaan tämän tehtävän heille hän ei kuitenkaan puutu sen jokaiseen yksityiskohtaan vaan luottaa siihen, että he tekevät hänen tahtonsa. (Ilm. 5:10.) Jos taivaallinen Isämme, joka ei tarvitse apua keneltäkään, jakaa vastuuta toisille, meidänkin pitäisi varmasti toimia näin. Oletko perheenpää tai seurakunnan vanhin? Noudata Jehovan esimerkkiä siten, että delegoit tehtäviä toisille ja varot sitten kontrolloimasta pikkutarkasti heidän työtään. Kun jäljittelet Jehovaa, työt tulevat tehtyä ja samalla valmennat toisia ja autat heitä kasvattamaan luottamustaan Jehovaan. (Jes. 41:10.) w20.08 32:5–6

Miten Jehova haluaa meidän suhtautuvan eksyneisiin lampaisiinsa? Jeesus näytti meille mallia. Hän tiesi, että Jehova pitää kaikkia lampaitaan arvokkaina, ja siksi hän auttoi kaikin keinoin ”Israelin kansan kadonneita lampaita” palaamaan Jehovan luo (Matt. 15:24). Hyvänä paimenena Jeesus myös teki parhaansa, jottei hän kadottaisi yhtäkään Jehovan lampaista (Joh. 6:39). Apostoli Paavali kehotti Efesoksen seurakunnan vanhimpia jäljittelemään Jeesuksen esimerkkiä. ”Teidän täytyy tällä tavalla kovasti työskennellen auttaa heikkoja ja muistaa Herran Jeesuksen omat sanat: ’Antaminen tekee onnellisemmaksi kuin saaminen.’” (Apt. 20:17, 35.) Nykyäänkin vanhimmilla on tärkeä vastuu huolehtia Jumalan laumasta. Espanjalainen vanhin Salvador selittää: ”Kun mietin sitä, miten paljon Jehova välittää kadonneista lampaista, haluan tehdä kaikkeni heidän auttamisekseen. Tiedän, että Jehova haluaa minun huolehtivan heistä.” w20.06 25:15–16

Jehova on niin kärsivällinen, että hän odottaa meiltä täydellisyyttä vasta tuhatvuotiskauden lopussa. Siihen asti hän on valmis antamaan meille syntimme anteeksi. Meidänkin tulee siksi etsiä hyvää toisista ja osoittaa kärsivällisyyttä heitä kohtaan. Jeesus ja enkelit iloitsivat, kun maa luotiin. Voimme vain kuvitella, miten iloisia he ovat nähdessään maapallon täynnä täydellisiä ihmisiä, jotka rakastavat ja palvelevat Jehovaa. Iloa tuntevat varmasti myös ne, jotka hallitsevat taivaassa Kristuksen kanssa, kun he näkevät, miten ihmiskunta hyötyy heidän työstään (Ilm. 4:4, 9–11; 5:9, 10). Kuinka mahtavaa onkaan olla elossa, kun sairauksia, surua ja kuolemaa ei enää ole ja tuskan kyyneleet vaihtuvat ilon kyyneliin! Ennen kuin tuo aika koittaa, jäljittele rakastavaa, viisasta ja kärsivällistä Isääsi. Näin voit säilyttää ilosi, kohtaatpa millaisia koettelemuksia tahansa (Jaak. 1:2–4). Voimme olla hyvin kiitollisia siitä, että Jehova on luvannut herättää kuolleet jälleen eloon (Apt. 24:15). w20.08 33:18–19

Raamattu on hieno lahja Jumalalta. Taivaallinen Isämme rakastaa maan päällä olevia lapsiaan hyvin paljon, ja siksi hän ohjasi pyhän hengen välityksellä ihmisiä kirjoittamaan Raamatun. Siinä hän vastaa elämän suuriin kysymyksiin, joita ovat esimerkiksi: Mikä on ihmisen alkuperä? Mikä on elämän tarkoitus? Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? Jehova haluaa, että kaikki hänen lapsensa saavat vastaukset näihin kysymyksiin, ja siksi hän on huolehtinut siitä, että Raamattu on vuosisatojen kuluessa käännetty monille kielille. Nykyään koko Raamattu tai osia siitä on saatavilla yli 3 000 kielellä! Se on kaikkien aikojen käännetyin ja levinnein kirja. Voimme osoittaa arvostavamme Raamattua lukemalla sitä päivittäin, mietiskelemällä sen opetuksia ja soveltamalla oppimaamme parhaamme mukaan. Kiitollisuutemme Jumalalle näkyy myös siitä, että kerromme Raamatun sanomasta mahdollisimman monille ihmisille. (Ps. 1:1–3; Matt. 28:19, 20.) w20.05 21:15–16

Profeetta Jeremia palveli erittäin kovalla alueella. Jossain vaiheessa hän oli niin lannistunut, että halusi luovuttaa. Miksi hän ei kuitenkaan antanut periksi? ”Jehovan sana” oli kuin tuli Jeremian sydämessä, eikä hän pystynyt pitämään sitä sisällään. (Jer. 20:9.) Sama pitää paikkansa meistäkin, kun täytämme mielemme ja sydämemme Jumalan sanan ajatuksilla. Kun tutkimme Raamattua päivittäin ja mietiskelemme oppimaamme, kenttätyö tuo meille enemmän iloa ja voimme saada myös parempia tuloksia. (Jer. 15:16.) Pyydä siis Jehovalta apua, jos olet lannistunut. Hän auttaa sinua näkemään omat virheet, heikkoudet tai sairaudet oikeissa mittasuhteissa. Hän tukee sinua, kun olet sairas. Hän auttaa sinua säilyttämään oikean näkemyksen palvelustehtävistä ja suhtautumaan myönteisesti kenttätyöhön. Kerro avoimesti taivaalliselle Isällesi, miltä sinusta tuntuu. Hänen avullaan voit voittaa taistelun lannistumista vastaan. w20.12 52:20–21

Jotkut sisaret pystyvät olemaan toisten kristittyjen kanssa lähinnä seurakunnan kokouksissa. Haluamme siksi ottaa heidät kokouksissa lämpimästi vastaan, keskustella heidän kanssaan ja osoittaa, että olemme kiinnostuneita heistä. Jeesuksen tavoin meidänkin tulisi varata aikaa sisarille (Luuk. 10:38–42). Voisimme ehkä kutsua heitä kotiimme kahville tai teelle tai tehdä jotain muuta mukavaa heidän kanssaan. Ollessamme yhdessä meidän olisi hyvä puhua rakentavista asioista (Room. 1:11, 12). Vanhimmat haluavat jäljitellä Jeesuksen asennetta. Jeesus tiesi, että naimattomuus olisi joillekin haastavaa, mutta hän sanoi selvästi, etteivät avioliitto ja lasten saaminen olleet avain pysyvään onnellisuuteen (Luuk. 11:27, 28). Todellinen onnellisuus tulee sen sijaan siitä, että pitää Jehovan palvelusta kaikkein tärkeimpänä elämässään (Matt. 19:12). Erityisesti vanhinten täytyy suhtautua kristittyihin naisiin kuin sisariin ja äiteihin. Heidän on hyvä jutella sisarten kanssa joko ennen kokousta tai sen jälkeen. w20.09 39:7–9

Israelissa maanviljelijä kylvi siemenet syksyllä varhaissateen jälkeen ja korjasi sadon keväällä myöhäissateen jälkeen (Mark. 4:28). Meidän on viisasta jäljitellä maanviljelijän kärsivällisyyttä. Se ei tosin ole aina helppoa. Epätäydelliset ihmiset haluavat yleensä nähdä työnsä tulokset heti. Jos kuitenkin haluaa puutarhan tuottavan satoa, siitä täytyy pitää jatkuvasti hyvää huolta: täytyy kaivaa maata, kylvää siemeniä, kitkeä rikkaruohoja ja kastella taimia. Myös opetuslasten tekeminen vaatii paljon vaivannäköä. Oppilaan ennakkoluulojen kitkeminen ja hänen innostamisensa toimintaan voi viedä kauan. Kärsivällisyys estää meitä lannistumasta, jos meistä tuntuu, että sanomaamme ei kuunnella. Meidän on oltava kärsivällisiä myös silloin kun sitä kuunnellaan. Me emme voi pakottaa raamattukurssioppilaan uskoa kasvamaan. Jeesuksen opetuslapsetkaan eivät aina ymmärtäneet heti sitä, mitä hän opetti (Joh. 14:9). On hyvä muistaa, että voimme kyllä istuttaa ja kastella, mutta Jumala saa aikaan kasvun (1. Kor. 3:6). w20.09 37:10–11

Haluamme kaikki, että oppilaamme edistyvät hengellisesti ja menevät kasteelle. Yksi tärkeä tapa, jolla heitä voidaan auttaa, on kannustaa heitä käymään kokouksissa. Nopeimmin yleensä edistyvät ne oppilaat, jotka tulevat heti kokouksiin. Jotkut opettajat selittävät oppilailleen, että puolet valmennuksesta saadaan raamattukurssilla ja puolet kokouksissa. Lue Heprealaiskirjeen 10:24, 25 oppilaan kanssa ja kerro hänelle, miten hän voi hyötyä kokouksista. Kerro hänelle jotain, mitä olet äskettäin oppinut kokouksessa ja mistä olet itse innostunut. Se voi motivoida häntä enemmän kuin se, että vain kutsut häntä kokoukseen. Se mitä hän näkee ja kuulee ensimmäisessä kokouksessa, poikkeaa täysin siitä, millaista on muiden uskontojen tilaisuuksissa (1. Kor. 14:24, 25). Hän tapaa ihmisiä, joiden hyvää esimerkkiä hän voi jäljitellä ja jotka auttavat häntä edistymään kasteelle. w20.10 41:14–15

Jumalan henki auttaa sinua soveltamaan käytäntöön sitä, mitä opit, kun luet ja tutkit hänen Sanaansa. Voit rukoilla kuten psalminkirjoittaja: ”Opeta minulle tiesi, Jehova. Minä elän totuutesi mukaan. Tee sydämestäni eheä niin että pelkäisin nimeäsi.” (Ps. 86:11.) Nauti siis edelleen hengellistä ruokaa, jota Jehova antaa Sanansa ja järjestönsä välityksellä. Tavoitteenasi ei tietenkään tulisi olla vain hankkia tietoa vaan juurruttaa totuus sydämeesi ja soveltaa sitä elämääsi. Jehovan henki auttaa sinua tässä. Sinun on myös tärkeää rohkaista veljiäsi ja sisariasi (Hepr. 10:24, 25). He ovat hengellinen perheesi. Rukoile, että Jumalan henki auttaisi sinua antamaan sydämestä lähteviä vastauksia ja tekemään parhaasi, kun sinulla on ohjelmaa seurakunnan kokouksissa. Näin osoitat Jehovalle ja Jeesukselle, että rakastat heidän kallisarvoisia ”lampaitaan” (Joh. 21:15–17). Kuuntele siis Suurta Opettajaasi hyödyntämällä täysin määrin hengellisiä pitoja, joita hän järjestää. w20.10 43:15–17

Miten Jeesus kohteli apostolejaan, kun he olivat hetkellisesti heikkoja? Pian sen jälkeen kun hänet oli herätetty kuolleista, hän sanoi joillekin häntä seuranneista naisista: ”Älkää pelätkö! Menkää ilmoittamaan tästä [hänen ylösnousemuksestaan] veljilleni.” (Matt. 28:10a.) Jeesus uskoi edelleen apostoleihinsa. Vaikka he olivat lähteneet hänen luotaan, hän sanoi heitä edelleen veljikseen. Jehovan tavoin Jeesus osoitti armoa ja antoi anteeksi (2. Kun. 13:23). Mekin välitämme aidosti niistä, jotka ovat lakanneet osallistumasta kenttätyöhön. He ovat veljiämme ja sisariamme, ja me rakastamme heitä. Emme ole unohtaneet heidän rakkauttaan ja kaikkea, mitä he aiemmin tekivät, jotkut ehkä vuosikymmenien ajan (Hepr. 6:10). Me kaipaamme heitä! (Luuk. 15:4–7.) Kannusta toimettomia tulemaan kokouksiin, ja kun he tulevat, on tärkeää mennä heidän luokseen ja toivottaa heidät lämpimästi tervetulleeksi. w20.11 45:14–17

Jaakob ja Johannes tulivat äitinsä kanssa Jeesuksen luo ja pyysivät häneltä asemaa, jonka antaminen ei ollut hänen vallassaan. Hetkeäkään epäröimättä Jeesus sanoi, että vain hänen taivaallinen Isänsä voisi päättää, kuka istuu hänen oikealla tai vasemmalla puolellaan valtakunnassa. (Matt. 20:20–23.) Jeesus oli vaatimaton eikä koskaan ylittänyt valtuuksiaan. Hän teki vain sen, mitä Jehova käski häntä tekemään. (Joh. 12:49.) Miten voimme jäljitellä Jeesuksen hyvää esimerkkiä? Voimme jäljitellä Jeesuksen esimerkkiä vaatimattomuudesta, kun noudatamme Raamatun neuvoa, joka on tämän päivän tekstinä. Jos meiltä kysytään neuvoa, meidän ei tulisi esittää omia mielipiteitämme tai sanoa, mitä mieleemme tulee ensimmäisenä. Sen sijaan kohdistamme huomion Raamatussa ja siihen perustuvissa julkaisuissamme oleviin neuvoihin. Näin osoitamme, että ymmärrämme rajoituksemme. Tunnustamme vaatimattomasti, että kaikkivaltiaan Jumalan ”oikeudenmukaiset säädökset” ovat paljon omien ajatustemme yläpuolella (Ilm. 15:3, 4). w20.08 32:14–15

Jos sinusta tuntuu, että ystävä olisi neuvon tarpeessa, mitä sinun olisi hyvä pitää mielessä? Ennen kuin menet puhumaan hänelle, mieti, oletko ”liian vanhurskas”. Tällainen ihminen ei arvioi toisia Jehovan normien vaan omien normiensa mukaan, eikä hän todennäköisesti ole kovin armollinen. Jos vielä itsetutkistelun jälkeen katsot tarpeelliseksi puhua ystävälle, selitä hänelle selvästi, mikä ongelma on. Esitä kysymyksiä, jotka auttavat häntä pohtimaan asiaa ja ymmärtämään, missä hän on toiminut väärin. On tärkeää, että se, mitä sanot, perustuu Raamattuun, sillä ystäväsi vastaa teoistaan Jehovalle, ei sinulle (Room. 14:10). Turvaudu Jumalan sanan viisauteen ja ole neuvoja antaessasi yhtä myötätuntoinen kuin Jeesus (Sananl. 3:5; Matt. 12:20). Miksi? Jehova kohtelee meitä samalla tavalla kuin me kohtelemme toisia (Jaak. 2:13). w20.11 47:13

Miltä sinusta tuntuisi, jos sinua arvioitaisiin ihonvärisi, kasvonpiirteidesi tai kokosi perusteella? Todennäköisesti et pitäisi siitä. On siksi hyvin lohdullista tietää, että Jehova ei tuomitse meitä sen perusteella, miltä näytämme. Esimerkiksi kun Samuel katsoi Iisain poikia, hän ei nähnyt heitä samalla tavalla kuin Jehova. Jehova oli kertonut Samuelille, että yhdestä Iisain pojasta tulisi Israelin kuningas. Mutta kenestä? Kun Samuel näki Iisain vanhimman pojan Eliabin, hän sanoi: ”Nyt Jehovan edessä seisoo varmasti hänen voideltunsa.” Eliab näytti olevan sopiva kuninkaaksi. ”Jehova kuitenkin sanoi Samuelille: ’Älä katso hänen ulkonäköään äläkä pituuttaan, sillä olen hylännyt hänet.’” Mitä opimme tästä? Jehova jatkoi: ”Ihminen näkee sen, mikä näkyy silmille, mutta Jehova näkee sydämeen.” (1. Sam. 16:1, 6, 7.) Meidän on hyvä jäljitellä Jehovaa, kun olemme tekemisissä veljien ja sisarten kanssa. w20.04 16:1, 3

Jeesus oli kulkenut peltojen halki, joilla kasvoi todennäköisesti vasta oraalla olevaa ohraa (Joh. 4:3–6). Kuluisi vielä nelisen kuukautta, ennen kuin ohrasato olisi valmis korjattavaksi. Niinpä sen, mitä Jeesus sanoi, täytyi kuulostaa erikoiselta: ”Nostakaa katseenne ja katsokaa peltoja. Ne ovat valmiita sadonkorjuuta varten.” (Joh. 4:35, 36.) Mitä Jeesus tarkoitti? Hän puhui ilmeisesti kuvaannollisesta sadonkorjuusta, jossa koottaisiin ihmisiä. Ajattelehan, mitä oli juuri tapahtunut. Juutalaiset eivät tavallisesti olleet missään tekemisissä samarialaisten kanssa, mutta Jeesus oli saarnannut samarialaiselle naiselle, ja tämä oli kuunnellut. Samaan aikaan kun Jeesus puhui siitä, että pellot olivat ”valmiita sadonkorjuuta varten”, joukko samarialaisia, joille tuo nainen oli kertonut Jeesuksesta, oli tulossa hänen luokseen kuullakseen lisää. (Joh. 4:9, 39–42.) Eräs Raamatun selitysteos sanoo tästä kertomuksesta: ”Ihmisten innokkuus – – osoitti, että he olivat kuin viljaa, joka oli valmista korjattavaksi.” w20.04 15:1–2

Kokoukset auttavat meitä parantamaan ”taistelutaitojamme” valmentamalla meitä kenttätyöhön. Opimme esimerkiksi käyttämään paremmin Opettajan työkalupakkia. Valmistaudu siis hyvin kokouksiin, kuuntele niissä tarkkaan ja sovella sitten sitä, mitä olet oppinut. Silloin sinusta tulee ”Kristuksen Jeesuksen hyvä sotilas” (2. Tim. 2:3). Meillä on tukenamme myös miljoonat voimakkaat enkelit. Ajattele, miten paljon voimaa on vain yhdellä enkelillä (Jes. 37:36). Mitä siis kokonainen enkeliarmeija voi saada aikaan? Yksikään ihminen tai demoni ei pysty vastustamaan sitä. On sanottu, että yksi uskollinen Jehovan palvelija ja Jehova muodostavat aina enemmistön (Tuom. 6:16). Pidä tämä mielessä, kun joku työ- tai koulukaveri tai ei-uskova sukulainen sanoo tai tekee jotain, mikä pelottaa sinua. Muista, ettet ole taistelussa yksin vaan että Jehova tukee sinua, koska noudatat hänen ohjeitaan. w21.03 13:13–14

Apostoli Paavali lainasi ehkä Jesajan 22:13:a, jossa kuvaillaan israelilaisten asennetta. He eivät vahvistaneet rakkautta Jumalaan vaan keskittyivät nauttimaan elämästä. Pohjimmiltaan he ajattelivat: ”Tänään täällä, huomenna poissa”, mikä on yleinen ajattelutapa nykyäänkin. Koska tiedämme ylösnousemuksen olevan tosiasia, haluamme valita tarkkaan, keiden seurassa vietämme aikaa. Korintin kristittyjen piti välttää niiden seuraa, jotka eivät uskoneet ylösnousemukseen. Jos me vietämme säännöllisesti aikaa niiden kanssa, jotka elävät vain tätä hetkeä varten, siitä ei voi seurata mitään hyvää. Se voi turmella tosi kristityn asenteen ja tavat ja saada hänet omaksumaan elämäntyylin, johon sisältyy Jumalan vihaamia asioita. Paavali kehotti painokkaasti: ”Tulkaa järkiinne ja tehkää sitä, mikä on oikein, älkääkä harjoittako syntiä.” (1. Kor. 15:33, 34.) w20.12 50:3, 5–6

Tässä jakeessa kuvaillaan sitä, miten Jehova on organisoinut koko kaikkeuden käsittävän perheensä. Johtoasemaan sisältyy kaksi puolta: valta ja vastuu. Jehova on kaikkien lastensa, sekä enkelien että ihmisten, ”pää” eli ylin auktoriteetti, ja he ovat tilivelvollisia hänelle (Room. 14:10; Ef. 3:14, 15). Jehova on antanut Jeesukselle valtaa seurakuntaan, mutta Jeesus on Jehovalle vastuussa siitä, miten hän kohtelee seurakuntaan kuuluvia (1. Kor. 15:27). Jehova on myös antanut aviomiehelle valtaa vaimoonsa ja lapsiinsa. Miten mies sitten voi oppia olemaan hyvä perheen pää? Hänen täytyy ensiksikin ymmärtää, mitä Jehova odottaa häneltä. Hänen täytyy myös tietää, miksi Jehova on antanut johtoaseman joillekin ja miten hän voi jäljitellä Jehovan ja Jeesuksen esimerkkiä. Näiden asioiden tietäminen on tärkeää, koska Jehova on antanut perheen päille valtaa ja hän haluaa heidän käyttävän sitä hyvin (Luuk. 12:48b). w21.02 5:1–3

Meidän on hyvä jäljitellä Jehovaa päättämällä unohtaa joitain asioita. Jehovalla on täydellinen muisti, mutta jos kadumme tekemiämme virheitä, hän antaa ne anteeksi ja unohtaa ne (Ps. 25:7; 130:3, 4). Hän haluaa meidänkin toimivan näin, kun toiset tekevät virheitä ja loukkaavat meitä mutta ovat siitä pahoillaan (Matt. 6:14; Luuk. 17:3, 4). Arvostus aivojamme kohtaan saa meidät käyttämään niitä tavalla, joka tuottaa kunniaa niiden Luojalle. Jotkut päättävät käyttää aivojaan itsekkäästi ja asettaa itselleen omat oikeaa ja väärää koskevat normit. Jehova on kuitenkin luonut meidät, joten on järkevää odottaa, että hänen norminsa ovat paremmat kuin mitkään itse valitsemamme normit (Room. 12:1, 2). Kun noudatamme hänen normejaan, elämässämme vallitsee rauha (Jes. 48:18). Elämällämme on lisäksi selvä tarkoitus: tuoda kunniaa Luojallemme ja Isällemme ja toimia niin, että hän voi olla meistä ylpeä (Sananl. 27:11). w20.05 21:13–14

Miten me voimme kasvattaa hellää kiintymystä veljiämme ja sisariamme kohtaan? Kun opimme tuntemaan heidät paremmin, meidän voi olla helpompi ymmärtää heitä ja osoittaa hellää kiintymystä. Ikäeron tai erilaisen taustan ei tarvitse olla este. Vaikka Jonatan oli noin 30 vuotta vanhempi kuin Daavid, heistä tuli läheisiä ystäviä. Voisitko sinä tutustua johonkuhun, joka on sinua vanhempi tai nuorempi? Siten voit osoittaa, että haluat ”rakastaa koko veljien joukkoa” (1. Piet. 2:17). Tarkoittaako tämä sitä, että olemme yhtä läheisiä kaikkien seurakuntaan kuuluvien kanssa? Se ei olisi realistista. On aivan luonnollista, että olemme läheisempiä niiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista kuin me. Jeesus sanoi kaikkia apostoleja ystävikseen, mutta hän oli erityisen kiintynyt Johannekseen (Joh. 13:23; 15:15; 20:2). Hän ei kuitenkaan suosinut Johannesta toisten kustannuksella (Mark. 10:35–40). w21.01 4:12–13

Apostoli Paavali ei esittänyt sanomaansa Ateenan ei-juutalaisille samalla tavalla kuin synagogassa oleville juutalaisille. Hän katseli tarkkaan ympärilleen ja teki havaintoja heidän uskonnollisista tavoistaan. (Apt. 17:23.) Seuraavaksi Paavali pyrki luomaan yhteisen pohjan puhumalla asioista, joissa heidän uskonkäsityksensä pitivät yhtä Raamatun totuuden kanssa. Paavali oli siis halukas muuttamaan lähestymistapaansa. Hän kertoi ateenalaisille, että hänen sanomansa oli lähtöisin ”Tuntemattomalta jumalalta”, jota he olivat yrittäneet palvoa. Paavali ei luopunut toivosta noiden ei-juutalaisten suhteen, vaikka he eivät tunteneet Raamatun kirjoituksia. Hän piti heitä viljana, joka oli valmista korjattavaksi, ja muokkasi esitystapaansa heille sopivaksi. Tee huomioita kuten Paavali. Katso ympärillesi ja yritä saada selville, mihin alueesi ihmiset uskovat. Käykö se ilmi jostain, mikä on näkyvillä heidän kotinsa edustalla tai autossaan? Voiko heidän nimestään, vaatteistaan ja muusta ulkoasustaan tai kielenkäytöstään päätellä, mihin uskontoon he kuuluvat? w20.04 15:7–8