Elokuu

Tässä päivän tekstinä olevassa psalmin jakeessa on kaksi tärkeää opetusta: 1) Oikein toimivillakin on ongelmia. 2) Jehova auttaa selviytymään niistä. Miten hän tekee sen? Hän esimerkiksi auttaa meitä suhtautumaan elämään realistisesti. Hän lupaa, että saamme iloa hänen palvelemisestaan, mutta hän ei lupaa meille täysin huoletonta elämää (Jes. 66:14). Hän kannustaa meitä keskittymään tulevaisuuteen, jolloin saamme elää ikuisesti onnellisina sellaisissa olosuhteissa kuin hän tarkoitti (2. Kor. 4:16–18). Ennen sitä hän auttaa meitä jaksamaan (Valit. 3:22–24). Mitä voimme oppia Raamatun aikojen ja nykyajan uskollisilta Jehovan palvelijoilta? Yllättäviä ongelmia voi tulla. Mutta kun luotamme Jehovaan, hän tukee meitä aina (Ps. 55:22). w23.04 17:3–4

Joosef ja Maria olivat valmiita tottelemaan vallanpitäjiä silloinkin, kun se oli vaivalloista (Luuk. 2:1–6). Kun Maria oli yhdeksännellä kuulla raskaana, Rooman keisari Augustus määräsi, että kaikkien piti mennä omaan kotikaupunkiinsa luetteloitavaksi. Joosefin ja Marian täytyi matkustaa mäkisessä maastossa jopa 150 kilometrin matka Betlehemiin. Matkustaminen oli varsinkin Marialle epämukavaa, ja hänen ja syntymättömän lapsen turvallisuus aiheutti varmasti huolta. Mitä jos synnytys alkaisi matkan aikana? Kyseessä oli tulevan Messiaan elämä. Oliko Joosefilla ja Marialla pätevä syy jättää tottelematta hallitsijan käskyä? Vaikka heillä oli mielessään huolenaiheita, he päättivät noudattaa lakia. Jehova siunasi heidän tottelevaisuuttaan. He pääsivät turvallisesti perille Betlehemiin, ja Maria synnytti terveen pojan. Heidän toimintansa ansiosta täyttyi myös eräs Raamatun ennustus (Miika 5:2). w23.10 42:9, 11–12

Mitä jos pelkkä ajatuskin vastaamisesta jännittää? Kokoukseen kannattaa valmistautua hyvin (Sananl. 21:5). Se että on sisäistänyt aineiston, voi madaltaa kynnystä vastata. Lisäksi vastaukset kannattaa pitää lyhyinä, koska näin sinulla on vähemmän jännitettävää. (Sananl. 15:23; 17:27.) Kun on valmistautunut hyvin ja ymmärtänyt aineiston, voi vastata lyhyesti ja omin sanoin. Entä jos olet yrittänyt lievittää jännitystä tällaisten ehdotusten avulla mutta sinusta tuntuu edelleen siltä, että pystyt vastaamaan korkeintaan kerran tai pari? Muista, että Jehova arvostaa sitä, että teet parhaasi (Luuk. 21:1–4). Parhaansa antaminen ei tarkoita riman asettamista liian korkealle (Fil. 4:5). Mieti, mikä on sinulle realistinen tavoite, ja rukoile Jehovalta levollista mieltä, jotta voit onnistua siinä. Aluksi tavoitteenasi voisi olla vastata yksi lyhyt ajatus. w23.04 18:6–8

Paavali vertaa kristittyjä valppaisiin sotilaisiin, jotka ovat varustautuneet taisteluun. Palveluksessa olevan sotilaan täytyy olla valmis taistelemaan milloin tahansa. Me olemme samanlaisessa tilanteessa. Pysymme valmiina Jehovan päivään, kun meillä on päällämme uskon ja rakkauden rintahaarniska ja toivon kypärä. Aivan niin kuin rintahaarniska suojeli sotilaan sydäntä, usko ja rakkaus suojelevat meidän kuvaannollista sydäntämme. Nämä ominaisuudet auttavat meitä jatkamaan Jehovan palvelemista ja Jeesuksen seuraamista. Usko saa meidät vakuuttumaan siitä, että Jehova palkitsee meidät, kun yritämme parhaamme (Hepr. 11:6). Sen avulla voimme seurata johtajaamme Jeesusta silloinkin, kun meillä on vaikeuksia. Uskoa voi kasvattaa miettimällä sellaisten veljien ja sisarten kokemuksia, jotka ovat pysyneet uskollisina Jehovalle vainosta tai taloudellisista vaikeuksista huolimatta. Voimme välttyä materialismilta, kun yritämme jäljitellä niitä ystäviä, jotka ovat onnistuneet yksinkertaistamaan elämää ja keskittymään Jehovan työhön. w23.06 26:8–9

Itsehillintä on kykyä pitää ajatuksensa ja tekonsa kurissa. Sitä tarvitaan myös silloin, kun jonkin tavoitteen saavuttaminen tuntuu vaikealta. Muista, että itsehillintä on osa hengen hedelmää, joten meidän kannattaa pyytää Jehovalta pyhää henkeä sen kasvattamiseen (Luuk. 11:13; Gal. 5:22, 23). Älä odota täydellisiä olosuhteita. Tässä maailmassa ei todennäköisesti koskaan tule täydellisiä olosuhteita, ja jos jäämme odottamaan niitä, emme ehkä ikinä saavuta tavoitettamme. Joskus motivaation puute voi johtua siitä, että tavoite tuntuu liian suurelta. Yritä siinä tapauksessa jakaa tavoite pienempiin osiin. Jos haluat kehittää jotain hyvää ominaisuutta, voisit yrittää ilmaista sitä ensin ihan pienissä asioissa. Tai jos tavoitteesi on lukea läpi koko Raamattu, voisit aloittaa lukemalla lyhyitä pätkiä. w23.05 24:11–13

Läpi viimeisten päivien Jehova on antanut meille järjestönsä kautta hengellistä ruokaa, niin että voimme jatkaa matkaa ”Pyhyydentiellä” (Jes. 35:8; 48:17; 60:17). Kun joku alkaa tutkia kanssamme Raamattua, hänellä on mahdollisuus tulla ”Pyhyydentielle”. Jotkut kulkevat sillä vain lyhyen matkan ja sitten lähtevät pois. Toiset taas ovat päättäneet jatkaa matkaa ”Pyhyydentietä” pitkin, kunnes he tulevat perille määränpäähän. Mikä se on? Ne joilla on toivo elää taivaassa, pääsevät ”Pyhyydentietä” pitkin taivaassa olevaan ”Jumalan paratiisiin” (Ilm. 2:7). Ne jotka odottavat elämää maan päällä, kulkevat tätä tietä siihen asti, että heistä tulee täydellisiä 1 000 vuoden lopussa. Jos sinä kuljet nyt ”Pyhyydentiellä”, älä haikaile taakse jättämiäsi asioita vaan pysy sillä, kunnes tulet perille uuteen maailmaan. w23.05 22:15–18

Kun ajattelee, mitä kaikkea Jehova on tehnyt hyväksemme, päätös vihkiytyä hänelle tuntuu loogiselta (Ps. 116:12–14). Raamatussa sanotaan, että ”jokainen hyvä ja jokainen täydellinen lahja” on häneltä (Jaak. 1:17). Suurin lahja on tietysti se, että hän on antanut rakkaan Poikansa Jeesuksen kuolla meidän puolestamme. Siksi meidän on mahdollista saada läheinen suhde häneen ja jopa elää ikuisesti. (1. Joh. 4:9, 10.) Jehovalle vihkiytyminen on yksi parhaista tavoista, joilla voit näyttää hänelle, että olet kiitollinen lunnaista ja kaikista muista hänen antamistaan lahjoista (5. Moos. 16:17; 2. Kor. 5:15). w24.03 9:8

Oikeamielinen Loot tiesi, että Jehova vihaa moraalitonta käytöstä. Siksi Raamatussa kerrotaan, että hänen ympärillään olevien ”periaatteettomien ihmisten häpeämätön käytös vaivasi häntä suuresti” (2. Piet. 2:7, 8). Koska Loot rakasti Jehovaa ja pelkäsi häntä, toisten väärä ajattelutapa ei tarttunut häneen. Mekin elämme maailmassa, jossa ei juurikaan välitetä Jehovan moraalinormeista. Meidän on kuitenkin mahdollista pysyä moraalisesti puhtaina, kun kasvatamme rakkautta Jehovaan ja oikeanlaista pelkoa häntä kohtaan. Jotta voisimme onnistua tässä, Jehova antaa meille kannustusta ja viisaita ohjeita Sananlaskujen kirjassa. Me kaikki voimme hyötyä niistä, olimmepa miehiä tai naisia, nuoria tai vanhoja. Kun pelkäämme Jehovaa, emme halua sellaisia ystäviä, jotka eivät välitä hänen normeistaan. w23.06 28:1–2, 5

Onko joku perheenjäsenesi vastustanut sinua, tai onko sinun täytynyt yksinkertaistaa elämääsi Jumalan valtakunnan takia? (Matt. 6:33.) Siinä tapauksessa voit olla varma, että Jehova huomaa tekemäsi uhraukset (Hepr. 6:10). Olet varmaankin saanut jo nähdä, että seuraavat Jeesuksen sanat pitävät paikkansa: ”Kukaan ei ole jättänyt taloa tai veljiä tai sisaria tai äitiä tai isää tai lapsia tai peltoja minun takiani ja hyvän uutisen takia saamatta sata kertaa enemmän nyt tänä aikana taloja, veljiä, sisaria, äitejä, lapsia ja peltoja – vainon lisäksi – ja tulevana aikakautena ikuista elämää.” (Mark. 10:29, 30.) Jehova antaa meille aina paljon enemmän kuin mistä joudumme luopumaan (Ps. 37:4). w24.03 10:5

Kun Juudeaan iski suuri nälänhätä, ystävät Syyrian Antiokian seurakunnassa ”päättivät lähettää avustusta Juudeassa asuville veljille, jokainen varojensa mukaan” (Apt. 11:27–30). He halusivat tehdä näin, vaikka avun tarpeessa olevat asuivat kaukana (1. Joh. 3:17, 18). Kun me kuulemme, että jossain on sattunut katastrofi, meille aukeaa loistava tilaisuus osoittaa myötätuntoa ystäviä kohtaan. Tapoja auttaa on monia. Voimme kysyä vanhimmilta, pääsisimmekö mukaan avustustyöhön, voimme antaa lahjoituksia maailmanlaajuiseen työhön tai rukoilla katastrofista kärsineiden puolesta. Veljien ja sisarten voi olla vaikeaa huolehtia edes perustarpeistaan. Haluamme olla myötätuntoisia ja auttaa heitä. Silloin Kuninkaamme Jeesus on meihin tyytyväinen, kun hän tulee tuomitsemaan ihmisiä, ja antaa meidän periä valtakunnan (Matt. 25:34–40). w23.07 29:9–10, 12

Jeesus on järkevä aivan kuin Isänsä. Hänet lähetettiin kertomaan totuudesta ”Israelin kansan kadonneille lampaille”, mutta hän ei ollut joustamaton. Kerran eräs ei-israelilainen nainen pyysi, että Jeesus parantaisi hänen tyttärensä, jota ”demoni riivasi julmasti”. Myötätunto sai Jeesuksen suostumaan naisen pyyntöön ja parantamaan tytön. (Matt. 15:21–28.) Toinen esimerkki on se, miten Jeesus suhtautui Pietariin, kun tämä oli kieltänyt hänet kolmesti. Hän oli aiemmin sanonut: ”Sen, joka kieltää tuntevansa minut – –, minäkin kiellän tuntevani.” (Matt. 10:33.) Jeesus ei kuitenkaan hylännyt Pietaria, koska hän näki tämän aidon katumuksen ja uskon. Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus näyttäytyi Pietarille ja luultavasti vakuutti antaneensa hänelle anteeksi ja rakastavansa häntä (Luuk. 24:33, 34). Jehova Jumala ja Jeesus Kristus ovat järkeviä, ja Jehova odottaa järkevyyttä myös meiltä. w23.07 32:6–7

Miksi voimme luottaa Jehovan lupaukseen paratiisista? Ensinnäkin Jehova itse on antanut tämän lupauksen. Ilmestyskirjassa kerrotaan: ”Valtaistuimella istuva sanoi: ’Minä teen kaiken uudeksi.’” Jehova haluaa täyttää lupauksensa, ja hän on myös tarpeeksi viisas ja voimakas tekemään sen. Toiseksi lupauksen täyttyminen on niin varmaa, että Jehova puhuu siitä ikään kuin se olisi jo toteutunut. Hän sanoo: ”Nämä sanat ovat luotettavat ja todet. – – Ne ovat toteutuneet!” Kolmanneksi Jehova sanoo: ”Minä olen Alfa ja Omega.” Kun hän ryhtyy johonkin, hän vie sen aina loppuun. (Ilm. 21:6.) Jehova tulee näyttämään, että Saatana on valehtelija ja surkea epäonnistuja. Niinpä kun joku sanoo, että se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, lue ja selitä Ilmestyksen 21:5, 6. Kerro, että Jehova on vahvistanut lupauksensa ikään kuin omalla allekirjoituksellaan (Jes. 65:16). w23.11 46:18–19

Kun Abraham oli 75-vuotias ja vielä lapseton, Jehova antoi hänelle päiväntekstijakeessa olevan lupauksen. Abraham sai pojan, Iisakin, 25 vuotta Eufratin ylittämisen jälkeen, ja vielä 60 vuotta sen jälkeen syntyivät hänen pojanpoikansa Esau ja Jaakob (Hepr. 6:15). Hän ei silti nähnyt Jehovan lupauksen täyttyvän kokonaan. Abrahamin elinaikana hänen jälkeläisistään ei tullut suurta kansaa eivätkä he perineet Luvattua maata. Abrahamista tuli kuitenkin Jehovan läheinen ystävä (Jaak. 2:23). Ylösnousemuksensa jälkeen hän on varmasti onnellinen saadessaan tietää, miten hyvät seuraukset hänen uskostaan ja kärsivällisyydestään oli koko ihmiskunnalle (1. Moos. 22:18). Mitä opimme tästä? Emme ehkä itse pääse näkemään tänä aikana kaikkien Jehovan lupausten täyttymistä, mutta jos olemme kärsivällisiä niin kuin Abraham, voimme saada Jehovalta paljon hyvää jo nyt ja vielä enemmän uudessa maailmassa (Mark. 10:29, 30). w23.08 35:14

Nuorena kuningas Ussia oli nöyrä. Hän oppi ”pelkäämään tosi Jumalaa”. Ussia eli 68-vuotiaaksi, ja Jehova siunasi häntä suurimman osan tästä ajasta. (2. Aik. 26:1–4.) Hän voitti taistelussa monia viholliskansoja ja vahvisti Jerusalemin puolustusta (2. Aik. 26:6–15). Hän sai Jehovan avulla aikaan paljon hyvää ja varmasti nautti siitä (Saarn. 3:12, 13). Ussia oli tottunut siihen, että kaikki tottelivat hänen käskyjään. Ehkä hän alkoi ajatella, että sai tehdä mitä tahansa itse halusi. Kerran hän meni Jehovan temppeliin ja aikoi röyhkeästi polttaa suitsuketta alttarilla, vaikka kuninkailla ei ollut lupaa tehdä niin (2. Aik. 26:16–18). Ylimmäinen pappi Asarja yritti estää häntä, mutta hän raivostui. Ussiaa rangaistiin spitaalilla, koska hän ei pysynyt uskollisena Jehovalle. (2. Aik. 26:19–21.) Hänen elämänsä olisi jatkunut paljon onnellisempana, jos hän olisi ollut loppuun asti nöyrä. w23.09 38:9–10

Senkin jälkeen kun Pietarista oli tullut voideltu, hän joutui edelleen taistelemaan heikkouksiensa kanssa. Hän oli paikalla vuonna 36, kun ympärileikkaamaton ei-juutalainen Cornelius voideltiin pyhällä hengellä. Se oli selvä merkki siitä, että ”Jumala ei ole puolueellinen” ja että muistakin kuin juutalaisista voisi tulla kristittyjä. (Apt. 10:34, 44, 45.) Siitä lähtien Pietari alkoi syödä ei-juutalaisten kristittyjen kanssa, vaikka aikaisemmin se ei olisi tullut kuuloonkaan. Joistain juutalaiskristityistä kuitenkin tuntui, ettei juutalaisten ja ei-juutalaisten pitäisi syödä yhdessä. Kun heitä tuli Antiokiaan, Pietari ehkä pelkäsi suututtavansa heidät ja lakkasi syömästä ei-juutalaisten kanssa. Paavali huomasi sen ja oikaisi Pietaria julkisesti. (Gal. 2:13, 14.) Tämänkään takaiskun jälkeen Pietari ei lannistunut tai luovuttanut. w23.09 40:8

Jos tutkit itseäsi rehellisesti, saatat huomata joitain heikkouksia. Niitä ei kannata säikähtää. Jeesus ”on huomaavainen”, ja hän auttaa sinua edistymään (1. Piet. 2:3). Pietari vakuuttaa: ”Jumala – – saattaa itse päätökseen valmennuksenne. Hän tekee teistä lujia.” Pietarista tuntui aluksi, että hän ei ollut arvollinen seuraamaan Jeesusta (Luuk. 5:8). Jehovan ja Jeesuksen rakkaus ja tuki auttoivat häntä jatkamaan yrittämistä ja pysymään uskollisena. Pietari sai hienon palkinnon – hän pääsi ”Herramme ja Pelastajamme Jeesuksen Kristuksen ikuiseen valtakuntaan” (2. Piet. 1:11). Jos sinäkin pysyt uskollisena ja annat Jehovan valmentaa sinua, saat palkinnoksi ikuisen elämän. Silloin saavutat ”uskosi päämäärän, pelastuksen” (1. Piet. 1:9). w23.09 41:16–17

Muinaisessa pyhäkköteltassa oli yksi esipiha – aidattu avoin alue, jossa papit hoitivat tehtäviään. Siellä oli suuri kuparinen alttari, jolla uhrattiin polttouhreja, ja kuparinen vesiallas, jossa papit peseytyivät ennen kuin he huolehtivat vastuistaan. (2. Moos. 30:17–20; 40:6–8.) Nykyään Jeesuksen voidellut veljet palvelevat uskollisesti hengellisen temppelin sisemmällä esipihalla. Suuri vesiallas muistuttaa heitä siitä, että on tärkeää pysyä hengellisesti ja moraalisesti puhtaana. Sama koskee tietysti kaikkia kristittyjä. Missä sitten ”suuri joukko” palvoo Jehovaa? Johannes näki, että he seisovat ”valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä yötä päivää”. He tekevät näin maan päällä hengellisen temppelin ulommalla esipihalla. (Ilm. 7:9, 13–15.) Eikö tunnukin hienolta, että meillä jokaisella on arvokas paikka Jehovan palvontajärjestelyssä? w23.10 45:15–16

Jehova antaa meille voimaa esimerkiksi vanhinten kautta (Jes. 32:1, 2). Kun sinulla on huolia, kerro niistä vapaasti vanhimmille. Ota kiitollisena vastaan apu, jota he tarjoavat sinulle. Heidän avullaan Jehova voi tehdä sinusta vahvan. Saamme voimaa myös siitä Raamattuun perustuvasta toivosta, että on mahdollista elää ikuisesti joko taivaassa tai paratiisissa maan päällä (Room. 4:3, 18, 19). Toivo auttaa meitä kestämään vaikeuksia, kertomaan hyvää uutista ja huolehtimaan erilaisista tehtävistä seurakunnassa (1. Tess. 1:3). Paavalikin sai toivosta voimaa. Hän oli ”ahtaalla” ja ”ymmällä”, häntä vainottiin ja hänet oli ”syösty maahan”. Välillä hän oli jopa hengenvaarassa. (2. Kor. 4:8–10.) Paavali ajatteli paljon toivoaan ja sai siitä voimaa (2. Kor. 4:16–18). Hänellä oli toivo saada ikuinen elämä taivaassa, ja miettiessään sitä hän tunsi, että häntä ”uudistetaan päivä päivältä”. w23.10 43:14–17

Kun rukoilet, mieti, onko nyt Jehovan mielestä oikea aika vastata rukoukseesi. Meistä saattaa tuntua, että tarvitsemme vastauksen heti, mutta todellisuudessa Jehova tietää, mikä on paras aika auttaa meitä (Hepr. 4:16). Vaikka pyyntömme ei toteutuisi pian, Jehovan vastaus ei välttämättä ole ollut kieltävä. Hän on saattanut vastata ”ei vielä”. Ajatellaan esimerkiksi nuorta veljeä, joka rukoilee, että hän parantuisi, mutta hänen terveytensä ei parane. Jos Jehova parantaisi hänet ihmeen välityksellä, Saatana voisi väittää, että veli palvelee Jehovaa vain itsekkäistä syistä (Job 1:9–11; 2:4). Lisäksi Jehovalla on jo mielessään tietty aika, jolloin hän parantaa kaikki sairaudet (Jes. 33:24; Ilm. 21:3, 4). Ennen sitä emme voi odottaa, että saisimme ihmeparannuksen. Niinpä veljen olisi ehkä parempi pyytää Jehovalta voimaa ja mielenrauhaa, jotta pystyisi palvelemaan häntä edelleen uskollisesti. w23.11 49:13

Simson oli tehnyt vakavan virheen, mutta hän ei luovuttanut. Hän halusi edelleen täyttää Jumalalta saamansa tehtävän taistella filistealaisia vastaan. (Tuom. 16:28–30.) Hän pyysi Jehovalta: ”Anna minun kostaa filistealaisille.” Jehova vastasi Simsonin pyyntöön ja palautti hänen valtavat voimansa. Niinpä hän onnistui tehtävässään paremmin kuin koskaan ennen. Simson joutui kohtaamaan virheensä surulliset seuraukset, mutta hän ei lakannut toimimasta Jehovan tahdon mukaan. Jos me toimimme väärin ja saamme neuvontaa tai menetämme jonkin tehtävän, meidän ei kannata luovuttaa. Jehova ei koskaan ajattele, että olemme toivottomia tapauksia (Ps. 103:8, 9). Vaikka olisimme tehneet virheitä, meistä voi Simsonin tavoin olla paljon apua Jehovan työssä. w23.09 37:15–16

Jehova ei ole iloinen siitä, että meillä on vaikeaa, vaan siitä, että kestämme koettelemukset. Eikö olekin rohkaisevaa, että kun pysyt uskollisena Jehovalle haastavissakin olosuhteissa, hän hyväksyy sinut? (Ps. 5:12.) Kuten muistamme, Abraham palveli Jehovaa uskollisesti vaikeuksista huolimatta, ja siksi Jehova piti häntä syyttömänä ja halusi olla hänen ystävänsä (1. Moos. 15:6; Room. 4:13, 22). Jehova suhtautuu meihin samalla tavalla. Hänen mielipiteensä meistä ei perustu siihen, miten paljon työtä teemme hänen palveluksessaan tai millaisia tehtäviä meillä on. Sen sijaan hän hyväksyy meidät, koska jatkamme uskollisesti hänen palvelemistaan. Se on mahdollista kaikille riippumatta iästä, elämäntilanteesta tai kyvyistä. Jos sinulla on juuri nyt vaikeaa mutta jatkat silti Jehovan palvelemista, muista, että hän hyväksyy sinut. Kun olet siitä varma, toivostasi tulee vahvempi. w23.12 51:13–14

Veljille on paljon hyötyä siitä, että he osaavat keskustella. Siihen sisältyy se, että on hyvä kuuntelija ja ymmärtää toisten ajatuksia ja tunteita. (Sananl. 20:5.) On hyvä tavoite opetella tulkitsemaan toisen äänensävyä, ilmeitä ja kehonkieltä. Se ei onnistu, jos olet vain omissa oloissasi. Jos kommunikoit toisten kanssa pääasiassa sähköisesti esimerkiksi viesteillä, keskustelutaidoistasi voi jäädä puuttumaan jotain. Kannattaa siis viettää aikaa ihmisten kanssa kasvotusten. (2. Joh. 12.) Kypsän veljen täytyy myös pystyä huolehtimaan omasta ja perheensä toimeentulosta (1. Tim. 5:8). On hyvä opetella taitoja, joiden avulla saa töitä (Apt. 18:2, 3; 20:34; Ef. 4:28). Sinun on helpompi pitää työpaikka, jos sinut opitaan tuntemaan ahkerana työntekijänä, joka ei jätä asioita kesken. w23.12 53:12–13

Raamatussa ”Jehovan päivä” tarkoittaa aikaa, jolloin Jehova tuhoaa vihollisensa ja pelastaa palvelijansa. Hän on tehnyt niin ennenkin. (Jes. 13:1, 6; Hes. 13:5; Sef. 1:8.) Meidän aikanamme ”Jehovan päivä” alkaa siitä, kun Suuren Babylonin kimppuun hyökätään, ja huipentuu Harmageddonin taisteluun. Jotta ”Jehovan päivästä” voi selviytyä, täytyy valmistautua nyt. Kun Jeesus puhui ”suuresta ahdingosta”, hän sanoi, että meidän täytyy myös pysyä valmiina (Matt. 24:21; Luuk. 12:40). Paavali esitti 1. Tessalonikalaiskirjeessä useita vertauksia, jotka voivat auttaa kristittyjä pysymään valmiina, kun he odottavat Jehovan päivää. Hän tiesi, ettei Jehovan päivä tulisi heti, mutta hän neuvoi veljiä ja sisaria valmistautumaan siihen aivan kuin se tulisi huomenna (2. Tess. 2:1–3). Mekin voimme hyötyä hänen neuvoistaan. w23.06 26:1–2

1970-luvun lopulla Tokion keskustaan alettiin rakentaa 60-kerroksista pilvenpiirtäjää. Jotkut epäilivät, kestääkö rakennus maanjäristyksiä, joita on alueella usein. Siitä tuli kestävä, koska sen rakenteet oli suunniteltu niin, että ne olivat sekä lujia että joustavia. Millä tavalla kristityt ovat samanlaisia kuin tuo pilvenpiirtäjä? Kristityn täytyy säilyttää tasapaino lujuuden ja joustavuuden välillä. Hän noudattaa määrätietoisesti Jehovan lakeja ja periaatteita eikä suostu tinkimään niistä. Toisaalta hän on järkevä eli joustava, kun tilanne mahdollistaa sen tai jopa vaatii sitä (Jaak. 3:17). Kristitty, jolla on tällainen tasapainoinen näkemys, välttää menemästä äärimmäisyyksiin. Hän ei ole liian tiukka eikä myöskään liian salliva. w23.07 31:1–2

Jumalan vastustaja Saatana hyökkäsi Jeesusta vastaan ja yritti murtaa hänen uskollisuutensa Jehovaa kohtaan (Matt. 4:1–11). Hän halusi Jeesuksen tekevän syntiä, niin että tämän elämä ei olisi enää kelvannut lunnaiksi. Jeesus kesti muitakin koettelemuksia. Hänen vastustajansa vainosivat häntä ja yrittivät tappaa hänet (Luuk. 4:28, 29; 13:31). Opetuslasten epätäydellisyys ja heikkoudet vaativat häneltä varmasti kärsivällisyyttä (Mark. 9:33, 34). Kun hänet tuomittiin kuolemaan, häntä kidutettiin ja pilkattiin. Sitten hänet teloitettiin hyvin tuskallisella ja nöyryyttävällä tavalla. (Hepr. 12:1–3.) Hänen täytyi kestää viimeiset hetkensä ilman Jehovan apua (Matt. 27:46). Jeesuksen piti selvästikin tehdä suuria uhrauksia, jotta hän pystyi antamaan lunnaat. Rakkautemme häneen syvenee, kun mietimme sitä, miten paljon hän oli valmis tekemään hyväksemme. w24.01 2:7–9

Kärsivällisyyttä tarvitaan ihmissuhteissa. Se saa meidät kuuntelemaan tarkkaan, kun toiset puhuvat (Jaak. 1:19). Kärsivällinen ihminen rakentaa rauhaa. Hän ei reagoi liian nopeasti tai sano mitään epäystävällistä silloinkaan, kun on stressiä. Kun joku loukkaa häntä, hän ei suutu helposti eikä kosta vaan ”kestää jatkuvasti toisia ja antaa jatkuvasti toisille halukkaasti anteeksi”. (Kol. 3:12, 13.) Kärsivällisyys auttaa myös tekemään hyviä ratkaisuja. Emme tee päätöksiä tunnepohjalta tai hetken mielijohteesta, vaan etsimme tietoa ja harkitsemme eri vaihtoehtoja kaikessa rauhassa. Jos esimerkiksi haemme uutta työpaikkaa, saattaisimme helposti ottaa vastaan ensimmäisen meille tarjotun työn. On parempi ensin istua alas miettimään, miten tuon työn tekeminen vaikuttaisi perheeseen ja hengellisyyteemme. Kun harkitsemme asioita kärsivällisesti, voimme välttyä tekemästä huonoa valintaa. w23.08 35:8–9

Väärät taipumukset voivat ymmärrettävästikin joskus lannistaa. Voit saada voimaa vastustaa niitä, kun mietit sitä, mitä lupasit vihkiytyessäsi Jehovalle. Kun vihkiydyit Jehovalle, kielsit itsesi. Se tarkoittaa sitä, että sanot ei sellaisille omille haluille tai tavoitteille, jotka eivät miellytä häntä. (Matt. 16:24.) Niinpä sinun ei tarvitse jokaisen koetuksen kohdalla jäädä miettimään, mitä pitäisi tehdä. Olet jo sulkenut pois kaikki muut vaihtoehdot paitsi sen, että pysyt uskollisena Jehovalle ja haluat tehdä hänet iloiseksi. Olet kuin Job, joka sanoi äärimmäisen kovista koettelemuksista huolimatta: ”Minä pysyn nuhteettomana!” (Job 27:5.) w24.03 10:6–7

Jehova, ”rakkauden Jumala”, on meidän kanssamme (2. Kor. 13:11). Hän on kiinnostunut meistä yksilöinä. Olemme varmoja, että meitä ”ympäröi hänen uskollinen rakkautensa” (Ps. 32:10). Aina kun mietimme, miten hän on osoittanut rakkautensa meitä kohtaan, hänestä tulee meille todellisempi ja läheisempi. Voit lähestyä häntä vapaasti rukouksessa milloin vain. Kerro hänelle kaikista huolistasi ja siitä, miten riippuvainen olet hänen rakkaudestaan. Hän ymmärtää sinua hyvin ja auttaa sinua mielellään. (Ps. 145:19.) Aivan niin kuin takkatulen lämpö tuntuu hyvältä kylmänä päivänä, Jehovan lämmin rakkaus vetää meitä puoleensa. Hänen rakkautensa on voimakasta ja samalla hyvin hellää. Kun otat Jehovan rakkauden vastaan ja tunnet sen lämmön, se herättää sinussa vastarakkautta. Silloin sinäkin voit todeta: ”Minä rakastan Jehovaa.” (Ps. 116:1.) w24.01 4:19–20

Jeesus ei pelkästään kertonut, että Jumalan nimi on Jehova. Se oli juutalaisille jo tuttu asia. Sen sijaan Jeesus ”selitti, millainen hän [Jehova] on” (Joh. 1:17, 18). Raamatun heprealaisista kirjoituksista käy esimerkiksi ilmi, että Jehova on armollinen ja myötätuntoinen (2. Moos. 34:5–7). Jeesus auttoi ymmärtämään tämän asian vielä paljon paremmin kertomalla vertauksen tuhlaajapojasta ja hänen isästään. Kun katuva poika ”oli vielä pitkän matkan päässä”, isä juoksi häntä vastaan, halasi häntä ja antoi hänelle anteeksi. (Luuk. 15:11–32.) Jeesus maalasi tarkan kuvan siitä, millainen hänen Isänsä todella on. w24.02 6:8–9

Jehova lohduttaa ja rohkaisee niitä, joilla on vaikeaa. Miten me voisimme hänen tavallaan lohduttaa jatkuvasti toisiamme? Tarvitsemme myötätuntoa ja muita hyviä ominaisuuksia, jotka auttavat meitä pitämään rakkauden veljiä ja sisaria kohtaan vahvana. (1. Tess. 4:18.) Lisäksi meidän täytyy olla empaattisia ja huomaavaisia ja välittää ystävistä aidosti (Kol. 3:12; 1. Piet. 3:8). Kun myötätunnosta ja muista kauniista ominaisuuksista tulee osa persoonallisuuttamme, haluamme luonnostaan lohduttaa toisia. Jeesus sanoi: ”Suu puhuu sitä, mitä sydän on täynnä. Hyvä ihminen jakaa toisille hyvää siitä hyvästä, mitä hän on varastoinut.” (Matt. 12:34, 35.) Toisten lohduttaminen ja tukeminen on tosiaan tärkeä tapa osoittaa rakkautta. w23.11 47:10–11

Raamatun profetioiden ymmärtämiseen tarvitaan apua. Kuvittele, että olet jossain vieraassa paikassa. Sinulla on kuitenkin mukana ystävä, joka tuntee alueen kuin omat taskunsa. Hän tietää täsmälleen, missä olette ja mihin mikäkin tie vie. Olet varmaankin iloinen siitä, että hän lähti mukaasi. Vastaavasti Jehova tietää täsmälleen, mitä aikaa nyt elämme ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Jotta voisimme ymmärtää profetioita, meidän pitää pyytää häneltä nöyrästi apua. (Dan. 2:28; 2. Piet. 1:19, 20.) Jehova toivoo lapsilleen onnellista tulevaisuutta samoin kuin ketkä tahansa hyvät vanhemmat (Jer. 29:11). Erona on kuitenkin se, että hän pystyy ennustamaan tulevaisuuden ja on aina oikeassa. Hän halusi, että Raamatussa on profetioita, jotta voimme tietää tärkeistä tapahtumista etukäteen. (Jes. 46:10.) w23.08 34:3–4