Mitä opimme hyviltä ja pahoilta Israelin kuninkailta?

1–2. Mitä Raamatussa kerrotaan joistain Israelin kuninkaista?

RAAMATUSSA mainitaan yli 40 Israelin kuningasta, ja heidän elämästään kerrotaan erittäin rehellisesti.a On kiinnostavaa, että hyvätkin kuninkaat tekivät pahoja asioita. Esimerkiksi kuningas Daavid syyllistyi seksuaaliseen moraalittomuuteen naimisissa olevan naisen kanssa ja vieläpä järjesti niin, että tämän aviomies tapettiin taistelussa (2. Sam. 11:4, 14, 15). Silti Jehova sanoi hänestä: ”Palvelijani Daavid – – noudatti käskyjäni, palveli minua koko sydämestään ja teki vain sitä, mikä oli oikein silmissäni.” (1. Kun. 14:8.)

² Toisaalta Raamatussa kerrotaan, että monet kuninkaat, jotka eivät olleet uskollisia Jehovalle, tekivät hyviäkin asioita. Esimerkiksi Rehabeam teki sitä, mikä oli Jehovan mielestä pahaa (2. Aik. 12:14). Mutta kun Jehova käski häntä olemaan taistelematta Israelin kymmentä heimoa vastaan, hän totteli. Lisäksi hän vahvisti kaupunkeja suojellakseen Jehovan kansaa vihollisilta. (1. Kun. 12:21–24; 2. Aik. 11:5–12.)

3. Mikä kysymys herää, ja mitä tässä kirjoituksessa käsitellään?

³ Tästä herää tärkeä kysymys: jos joku kuningas teki sekä hyvää että pahaa, millä perusteella Jehova ratkaisi, hyväksyäkö hänet vai ei? Vastaus tähän kysymykseen auttaa ymmärtämään, mitä Jehova odottaa meiltä. Tässä kirjoituksessa mietitään kolmea tekijää, jotka Jehova ilmeisesti otti huomioon, kun hän arvioi Israelin kuninkaita: 1) Rakastiko kuningas Jehovaa koko sydämestään? 2) Katuiko hän virheitään? 3) Pitikö hän kiinni Jehovan puhtaasta palvonnasta?

RAKASTA JEHOVAA KOKO SYDÄMESTÄSI

4. Mikä oli yksi ero Israelin hyvien ja huonojen kuninkaiden välillä?

⁴ Ne kuninkaat, jotka Jehova hyväksyi, palvelivat häntä koko sydämestään.b Esimerkiksi hyvä kuningas Josafat ”etsi Jehovaa koko sydämestään” (2. Aik. 22:9). Raamatussa sanotaan Josiasta: ”Ennen häntä ei ollut ollut hänen kaltaistaan kuningasta, joka olisi palannut Jehovan luo koko sydämestään.” (2. Kun. 23:25.) Toisaalta Salomo toimi myöhemmin elämässään väärin, koska ”hän [ei] ollut omistautunut Jumalalleen Jehovalle koko sydämestään” (1. Kun. 11:4). Myös Abiam oli tottelematon Jehovalle, ja hänestä sanotaan: ”Eikä hän ollut omistautunut Jumalalleen Jehovalle koko sydämestään.” (1. Kun. 15:3.)

5. Mitä tarkoittaa se, että palvelee Jehovaa koko sydämestään?

⁵ Millainen sitten on ihminen, joka palvelee Jehovaa koko sydämestään? Hän ei vain mekaanisesti tee oikeita asioita lähinnä velvollisuudentunteesta, vaan hänen palvontansa kumpuaa syvästä rakkaudesta ja kunnioituksesta Jehovaa kohtaan. Hän on sitoutunut palvelemaan Jehovaa koko elämänsä ajan.

6. Mikä auttaa palvelemaan Jehovaa koko sydämestä? (Sananlaskut 4:23; Matteus 5:29, 30.)

⁶ Miten me voimme palvella Jehovaa koko sydämestämme niin kuin uskolliset kuninkaat? Varomalla kaikkea, mikä voisi vetää meidät kauemmas hänestä. Näitä asioita ovat esimerkiksi kyseenalainen viihde, huono seura ja sellainen ajatus, että rahan hankkiminen on tärkeämpää kuin Jehovan palveleminen. Jos huomaat elämässäsi jotain, mikä heikentää rakkauttasi Jehovaan, korjaa asia nopeasti. (Lue Sananlaskujen 4:23; Matteuksen 5:29, 30.)

7. Miksi meidän täytyy varoa maailman huonoa vaikutusta?

⁷ On todellinen vaara, että jokin pääsisi vaikuttamaan haitallisesti sydämeemme. Saattaisimme helposti erehtyä ajattelemaan, että kun olemme aktiivisesti mukana hengellisessä toiminnassa, olemme turvassa tämän maailman vaikutukselta. Kuvittele, että olet ollut ulkona kylmänä ja tuulisena talvipäivänä. Sitten palaat kotiin ja laitat tulen takkaan. Jos kuitenkin samalla jätät ulko-oven auki, siitä ei ole paljonkaan hyötyä, vaan talo kylmenee nopeasti. Suhteemme Jehovaan ei pysy lämpimänä vain sillä, että nautimme hengellistä ruokaa. Meidän täytyy myös sulkea ovi tämän maailman kylmältä ”ilmalta” eli asenteilta, joilla olisi meihin huono vaikutus. Silloin ne eivät pääse tunkeutumaan sydämeemme ja tekemään siellä tuhoa. (Ef. 2:2.)

KADU VIRHEITÄSI

8–9. Miten Daavid ja Hiskia reagoivat neuvontaan? (Ks. kuva.)

⁸ Daavid teki vakavan virheen, mutta kun Natan tuli ojentamaan häntä, hän katui nöyrästi (2. Sam. 12:13). Hänen sanansa psalmissa 51 osoittavat, että hän oli aidosti pahoillaan siitä, mitä oli tehnyt. Daavid ei teeskennellyt katuvaa, niin että olisi antanut itsestään hyvän kuvan Natanille tai välttynyt rangaistukselta. (Ps. 51:3, 4, 17, otsikkoteksti.)

⁹ Hiskiakin teki syntiä. Raamattu sanoo: ”Hänen sydämensä ylpistyi. Siksi Jumala vihastui häneen sekä Juudaan ja Jerusalemiin.” (2. Aik. 32:25.) Hiskialla oli paljon omaisuutta, hän oli voittanut assyrialaiset sodassa, ja Jehova oli parantanut hänet hengenvaarallisesta sairaudesta. Ehkä jokin näistä asioista oli hänen ylpeytensä taustalla. Nimenomaan ylpeys saattoi saada hänet esittelemään rikkauksiaan babylonialaisille. Jesaja tuli kertomaan Hiskialle, että Jehova ei ollut tyytyväinen. (2. Kun. 20:12–18.) Daavidin tavoin myös Hiskia katui nöyrästi (2. Aik. 32:26). Loppujen lopuksi Jehova piti häntä uskollisena kuninkaana, joka ”teki sitä, mikä oli oikein” (2. Kun. 18:3).

10. Miten Amasja reagoi oikaisuun?

¹⁰ Juudan kuningas Amasja oli toisenlainen. Hän ”teki sitä, mikä oli oikein – – mutta ei koko sydämestään” (2. Aik. 25:2). Mikä meni pieleen? Sen jälkeen kun Amasja oli Jehovan avulla voittanut edomilaiset taistelussa, hän alkoi kumartaa heidän jumaliaan.c Kun sitten Jehovan profeetta tuli neuvomaan häntä, hän kieltäytyi kuuntelemasta ja lähetti profeetan pois. (2. Aik. 25:14–16.)

11. Miten voimme saada virheemme anteeksi? (2. Korinttilaisille 7:9, 11.) (Ks. myös kuvat.)

¹¹ Opimme näistä esimerkeistä, että meidän täytyy katua virheitämme ja tehdä kaikkemme, jotta emme toistaisi niitä. Entä jos saamme vanhimmilta neuvoja, ehkä asiasta, joka tuntuu meistä merkityksettömältä? Kyse ei ole siitä, että Jehovalla tai vanhimmilla olisi jotain meitä vastaan. Jopa Israelin hyvät kuninkaat tarvitsivat joskus neuvoja. (Hepr. 12:6.) Kun sinä saat niitä, ota ne vastaan nöyrästi, tee tarvittavat korjausliikkeet ja jatka Jehovan palvelemista koko sydämestäsi. Jehova antaa anteeksi, kun kadumme virheitämme aidosti. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 7:9, 11.)

PIDÄ KIINNI JEHOVAN PALVONNASTA

12. Mikä oli tyypillistä Jehovan hyväksymille kuninkaille?

¹² Jehovan hyväksymät kuninkaat pitivät lujasti kiinni hänen puhtaasta palvonnastaan. He myös kannustivat kansaa tekemään samoin. Heillä oli tietysti heikot hetkensä, kuten olemme huomanneet, mutta he olivat täysin omistautuneita Jehovalle ja taistelivat innokkaasti epäjumalanpalvelusta vastaan.d

13. Miksi Jehova ei hyväksynyt Ahabia?

¹³ Nekään kuninkaat, joita Jehova ei hyväksynyt, eivät aina toimineet väärin. Jopa Ahabissa oli havaittavissa joitain nöyryyden ja katumuksen merkkejä Nabotin murhan jälkeen (1. Kun. 21:27–29). Hän myös rakennutti kaupunkeja ja taisteli hyvällä menestyksellä Israelin vihollisia vastaan (1. Kun. 20:21, 29; 22:39). Mutta valitettavasti hänet tunnettiin siitä, että hän vaimonsa yllytyksestä palvoi epäjumalia ja sai muutkin tekemään niin. Sitä hän ei koskaan katunut. (1. Kun. 21:25, 26.)

14. a) Miksi Jehova ei hyväksynyt Rehabeamia? b) Minkä virheen useimmat Israelin huonoista kuninkaista tekivät?

¹⁴ Vaikka kuningas Rehabeam teki hallituskautensa aikana paljon hyvää, hän ei pysynyt uskollisena Jehovalle. Kun hänen asemansa oli vakiintunut, hän hylkäsi Jehovan lain ja alkoi palvoa epäjumalia. (2. Aik. 12:1.) Siitä eteenpäin hän ei oikein osannut päättää, ollako Jehovan vai muiden jumalien puolella (1. Kun. 14:21–24). Rehabeamin ja Ahabin lisäksi monet muutkin kuninkaat hylkäsivät Jehovan palvonnan. Itse asiassa suurin osa huonoista kuninkaista osallistui jollain tavalla epäjumalanpalvelukseen. Kun Jehova päätti, hyväksyikö hän jonkun kuninkaan, tärkeä kriteeri oli selvästi se, pitikö tämä kiinni puhtaasta palvonnasta vai ei.

15. Miksi puhtaasta palvonnasta kiinni pitäminen on Jehovalle tärkeää?

¹⁵ Miksi oikeanlaisesta palvonnasta kiinni pitäminen oli Jehovalle niin tärkeää? Ensinnäkin kuninkaiden vastuulla oli auttaa koko kansaa palvomaan Jehovaa. Epäjumalanpalvelus saa myös väistämättä ihmiset syyllistymään muihin vakaviin synteihin ja kohtelemaan toisiaan huonosti (Hoos. 4:1, 2). Lisäksi kuninkaat ja kaikki israelilaiset olivat vihkiytyneet Jehovalle. Siksi heidän uskottomuuttaan hänelle verrataan Raamatussa aviorikokseen. (Jer. 3:8, 9.) Aviorikos satuttaa puolisoa syvästi. Samoin Jehovalle vihkiytynyt ihminen, joka palvoo jotain muuta kuin häntä, loukkaa häntä erittäin henkilökohtaisella tasolla. (5. Moos. 4:23, 24.)e

16. Mitä Jehova pitää erityisen tärkeänä, kun hän arvioi ihmisiä?

¹⁶ Mitä me opimme tästä? Meidän on selvästikin tärkeää pysyä erossa epäjumalanpalveluksesta. Me myös pidämme tiukasti kiinni Jehovan puhtaasta palvonnasta ja olemme siinä aktiivisia. Malakia kertoi selvästi, millä perusteella Jehova arvioi ihmisiä. Hän kirjoitti: ”Te näette jälleen, miten oikein toimiva eroaa jumalattomasta, miten se, joka palvelee Jumalaa, eroaa siitä, joka ei palvele häntä.” (Mal. 3:18.) Emme siis saa antaa omien virheidemme, epätäydellisyytemme tai minkään muunkaan lannistaa meitä, niin että lakkaisimme palvelemasta Jehovaa. Sehän olisi jo itsessään vakava synti.

17. Miksi täytyy miettiä tarkkaan, kenen kanssa menee naimisiin?

¹⁷ Jos harkitset naimisiinmenoa, miten Malakian sanat Jehovan palvelemisesta vaikuttavat puolison valintaan? Joku voi kyllä olla hyvä ihminen, mutta toimiiko hän oikein Jehovan mielestä, jos hän ei palvo Jehovaa? (2. Kor. 6:14.) Jos hän olisi aviopuolisosi, millainen vaikutus hänellä olisi hengellisyyteesi? Salomon ulkomaalaisilla vaimoillakin oli ehkä hyviä ominaisuuksia, mutta koska he eivät palvoneet Jehovaa, he vaikuttivat Salomoon negatiivisesti. Vähitellen he taivuttivat hänen sydämensä palvelemaan muita jumalia. (1. Kun. 11:1, 4.)

18. Mitä vanhempien on tärkeää opettaa lapsilleen?

¹⁸ Te vanhemmat voitte käyttää Raamatun kertomuksia Israelin kuninkaista, kun yritätte kasvattaa lastenne halua palvella Jehovaa. Auttakaa heitä ymmärtämään, että kuninkaat olivat Jehovan mielestä hyviä tai pahoja pitkälti sen perusteella, pitivätkö he kiinni puhtaasta palvonnasta ja kannustivatko he toisiakin siihen. Opettakaa heille, että hengelliset asiat, kuten Raamatun lukeminen, kokouksissa käyminen ja kenttäpalvelus, ovat tärkeämpiä kuin mikään muu, ja näyttäkää niissä hyvää esimerkkiä (Matt. 6:33). Se auttaa heitä tuntemaan, että Jehovan todistajana oleminen on heidän oma valintansa eikä vain jotain, mikä tulee perheen mukana. Muuten hengelliset asiat voisivat pudota heidän tärkeysjärjestyksessään alaspäin tai jopa jäädä kokonaan pois.

19. Onko niillä, jotka ovat lakanneet palvelemasta Jehovaa, vielä toivoa? (Ks. myös tekstiruutu ”Voit palata Jehovan luo!”)

¹⁹ Jos joku on lakannut palvelemasta Jehovaa, onko kaikki toivo menetetty? Ei, koska hän voi edelleen katua ja palata Jehovan luo. Se voi toki vaatia sitä, että nielee ylpeytensä ja ottaa vastaan apua seurakunnan vanhimmilta (Jaak. 5:14). Se että voi olla taas Jehovan ystävä, on kuitenkin kaiken vaivan arvoista!

20. Mitä Jehova ajattelee niistä, jotka jäljittelevät Israelin hyviä kuninkaita?

²⁰ Mitä kaikkea olet oppinut Israelin kuninkailta? Voit olla samanlainen kuin ne kuninkaat, jotka Jehova hyväksyi, jos rakastat häntä koko sydämestäsi. Ota opiksi virheistäsi, kadu niitä ja tee tarvittavat muutokset. Muista myös, miten tärkeää on palvoa vain Jehovaa. Kun pysyt aina lähellä häntä, hän varmasti hyväksyy sinut ja pitää sinua ihmisenä, joka toimii oikein.