Kaste – vaatimus kristityille

1, 2. a) Miten jotkut kristityt vanhemmat reagoivat, kun heidän lapsensa kertoo halustaan mennä kasteelle? b) Miksi kasteelle aikovilta kysytään, ovatko he vihkiytyneet Jehovalle? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

MARIAN vanhemmat katselivat, kun heidän nuori tyttärensä nousi seisomaan muiden kasteelle aikovien kanssa. Hän vastasi selvästi ja kuuluvasti kahteen puhujan esittämään kysymykseen. Sen jälkeen hänet kastettiin.

² Marian vanhemmat olivat ylpeitä siitä, että heidän tyttärensä oli päättänyt vihkiytyä varauksetta Jehovalle ja mennä kasteelle. Tätä ennen hänen äitinsä oli kuitenkin ollut hieman huolissaan. Hän oli miettinyt, oliko Maria liian nuori menemään kasteelle. Ymmärsikö hän tosiaan, miten vakavan askeleen hän oli ottamassa? Olisiko parempi neuvoa häntä vielä odottamaan? Monilla rakastavilla vanhemmilla on mielessään tällaisia kysymyksiä, kun lapsi kertoo halustaan mennä kasteelle (Saarn. 5:5). Nämä kysymykset ovat aiheellisia, sillä vihkiytyminen ja kaste ovat tärkeimmät ratkaisut, jotka ihminen voi elämässään tehdä. (Ks. tekstiruutu ”Oletko vihkiytynyt Jehovalle?”)

3, 4. a) Miten apostoli Pietari havainnollisti kasteen tärkeyttä? b) Miksi kastetta voidaan verrata arkin rakentamiseen?

³ Apostoli Pietari vertasi kastetta arkin rakentamiseen, joka tapahtui Nooan päivinä. Pietari sanoi: ”Se, mikä vastaa tätä, nimittäin kaste – – pelastaa nyt myös teidät.” (Lue 1. Pietarin kirjeen 3:20, 21.) Arkki oli konkreettinen ja näkyvä todiste siitä, että Nooa oli omistautunut Jumalan tahdon tekemiseen. Hän täytti uskollisesti tehtävän, jonka Jehova oli hänelle antanut. Nooa todisti uskonsa teoillaan, ja sen ansiosta hän ja hänen perheensä selviytyivät elossa vedenpaisumuksesta. Mitä Pietari halusi opettaa tällä rinnastuksella?

⁴ Arkki oli ympärillä oleville ihmisille todiste Nooan uskosta. Vastaavasti kaste on tarkkailijoille näkyvä todiste siitä, että kastettava uskoo kuolleista herätettyyn Kristukseen ja on sen perusteella vihkiytynyt Jehovalle. Vihkiytyneet kristityt tekevät Nooan tavoin tottelevaisesti työtä, jonka Jehova on antanut heille. Aivan niin kuin Nooa säilyi elossa vedenpaisumuksesta, Jehovalle uskolliset kastetut kristityt säilyvät elossa, kun nykyinen paha maailma kohtaa loppunsa. (Mark. 13:10; Ilm. 7:9, 10.) Tämä korostaa sitä, miten tärkeitä vihkiytyminen ja kaste ovat. Ihminen, joka tarpeettomasti lykkää kasteelle menoa, voi menettää mahdollisuuden elää ikuisesti.

5. Mitä tässä kirjoituksessa käsitellään?

⁵ Koska kaste on näin vakava asia, haluamme saada vastaukset seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä Raamatussa sanotaan kasteesta? Mitä ihmisen täytyy tehdä ennen kuin hänet voidaan kastaa? Miksi meidän tulisi aina muistaa kasteen tärkeys, kun opetamme lapsiamme tai muita tutkisteluoppilaitamme?

MITÄ RAAMATTU OPETTAA KASTEESTA?

6, 7. a) Minkä vertauskuvaksi Johannes kastoi ihmisiä? b) Kenen kaste erosi kaikista muista kasteista ja miksi?

⁶ Ensimmäinen, jonka Raamattu kertoo kastaneen toisia, oli Johannes Kastaja (Matt. 3:1–6). Miksi ihmisiä tuli hänen luokseen kastettavaksi? He halusivat osoittaa, että he olivat katuneet syntejä, joita he olivat tehneet Mooseksen lakia vastaan. Lisäksi Johannes sai ainutlaatuisen kunnian kastaa Jeesuksen, Jumalan täydellisen Pojan (Matt. 3:13–17). Tällä kaikkein tärkeimmällä kasteella ei ollut mitään tekemistä katumuksen kanssa. Jeesus oli synnitön, eikä hänen näin ollen tarvinnut katua (1. Piet. 2:22). Hänen kasteensa oli sen vertauskuva, että hän tarjoutui tekemään Jumalan tahdon (Hepr. 10:7).

⁷ Jeesuksen maanpäällisen palveluksen aikana myös hänen opetuslapsensa kastoivat ihmisiä (Joh. 3:22; 4:1, 2). Nämäkin kasteet symboloivat sitä, että kastettavat olivat katuneet Mooseksen lakia vastaan tekemiään syntejä. Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen kasteen merkitys kuitenkin muuttui.

8. a) Minkä käskyn Jeesus antoi seuraajilleen ylösnousemuksensa jälkeen? b) Miksi Jeesuksen seuraajat täytyy kastaa?

⁸ Kuolleista herätetty Jeesus näyttäytyi vuonna 33 yli 500 ihmiselle, joiden joukossa oli miehiä, naisia ja mahdollisesti myös lapsia. Ehkä juuri tässä tilanteessa hän sanoi: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matt. 28:19, 20; 1. Kor. 15:6.) Kun Jeesus antoi käskyn tehdä opetuslapsia, paikalla oli siis nähtävästi satoja hänen seuraajiaan. Hän osoitti, että ne, joista tulee hänen opetuslapsiaan eli jotka ottavat hänen ”ikeensä”, täytyy kastaa (Matt. 11:29, 30). Jotta ihminen voisi palvella Jehovaa hänen hyväksymällään tavalla, hänen täytyy tunnustaa Jeesuksen osa Jehovan tarkoituksen toteutumisessa. Sen jälkeen hänet voidaan kastaa. Jumala hyväksyy ainoastaan tällaisen vesikasteen. Raamatussa on paljon todisteita siitä, että ensimmäisellä vuosisadalla Jeesuksen uudet opetuslapset ymmärsivät kasteen merkityksen. He eivät myöskään tarpeettomasti lykänneet kastetta. (Apt. 2:41; 9:18; 16:14, 15, 32, 33.)

MIKSI EI TULE VIIVYTELLÄ?

9, 10. Mitä opimme etiopialaisen miehen ja apostoli Paavalin kasteesta?

⁹ Lue Apostolien tekojen 8:35, 36. Juutalaiseksi kääntynyt etiopialainen mies oli ollut Jerusalemin temppelissä palvomassa ja oli nyt kotimatkalla. Jehovan enkelin kehotuksesta Filippos lähestyi häntä ja ”julisti hänelle hyvää uutista Jeesuksesta”. Se mitä etiopialainen mies teki seuraavaksi, osoittaa, että hän arvosti oppimiaan asioita syvästi. Hän halusi toimia Jehovan tahdon mukaan, ja niinpä hän meni viipymättä kasteelle.

¹⁰ Toinen esimerkki on juutalaismies nimeltä Saul, joka vainosi kristittyjä. Hän oli syntynyt Jumalalle vihkiytyneeseen kansaan. Juutalaiset olivat kuitenkin menettäneet erikoissuhteensa Jehovaan. Saul kannatti palavan innokkaasti juutalaisten perinteitä, mutta sitten hänen elämässään tapahtui käänne. Kuolleista herätetty ja kirkastettu Jeesus Kristus puhutteli häntä henkilökohtaisesti. Hän otti mielellään vastaan apua Ananias-nimiseltä Jeesuksen opetuslapselta, ja Raamattu kertoo hänestä: ”Hän nousi, ja hänet kastettiin.” (Apt. 9:17, 18; Gal. 1:14.) Myöhemmin Saul tuli tunnetuksi apostoli Paavalina. Kun hän ymmärsi, mikä osa Jeesuksella on Jumalan tarkoituksessa, hän ei jäänyt aikailemaan vaan meni pian kasteelle. (Lue Apostolien tekojen 22:12–16.)

11. a) Mikä saa tutkisteluoppilaan menemään kasteelle? b) Miltä meistä tuntuu, kun joku käy kasteella?

¹¹ Monet tutkisteluoppilaat, niin nuoret kuin vanhatkin, toimivat nykyään samalla tavalla. Ne jotka uskovat Raamatun totuuteen ja arvostavat sitä aidosti, haluavat vihkiä elämänsä Jehovalle ja käydä kasteella. Kastepuhe on yksi jokaisen konventin kohokohdista. Olemme kaikki todella iloisia, kun tutkisteluoppilas omaksuu totuuden ja päättää mennä kasteelle. Kristityt vanhemmat iloitsevat, kun he näkevät oman lapsensa kastettavien joukossa. Palvelusvuonna 2017 kastettiin yli 284 000 uutta opetuslasta sen vertauskuvaksi, että he olivat vihkiytyneet Jehovalle (Apt. 13:48). He selvästikin ymmärsivät, että kaste on kristillinen vaatimus. Mitä askelia he olivat ottaneet ennen kuin heidät voitiin kastaa?

12. Mitä askelia tutkisteluoppilaan täytyy ottaa ennen kastetta?

¹² Ennen kuin oppilas voi mennä kasteelle, hänen täytyy hankkia täsmällistä tietoa Jumalasta, hänen tarkoituksestaan ja hänen pelastusjärjestelystään (1. Tim. 2:3–6). Sitten hänen tulee kasvattaa uskoa, joka saa hänet noudattamaan Jehovan normeja ja karttamaan kaikkea, mikä ei miellytä Jehovaa (Apt. 3:19). Tämä on tärkeää, sillä Jehova ei voisi pitää hänen vihkiytymistään pätevänä, jos hän harjoittaisi sellaista, mikä estäisi häntä ”perimästä Jumalan valtakuntaa” (1. Kor. 6:9, 10). Ei kuitenkaan riitä, että pitää kiinni korkeista moraalinormeista. Ihminen, joka pyrkii miellyttämään Jehovaa, käy myös seurakunnan kokouksissa ja tekee parhaansa elämää pelastavassa saarnaamis- ja opetustyössä. Jeesus sanoi, että hänen aidot opetuslapsensa osallistuvat tähän työhön (Apt. 1:8). Kun oppilas on ottanut nämä askeleet, hän voi vihkiä elämänsä Jehovalle henkilökohtaisessa rukouksessa ja tehdä sen toisille tunnetuksi käymällä kasteella.

TAVOITE TUTKISTELUOPPILAILLE

13. Miksi meidän tulisi toisia opettaessamme muistaa, että kaste on kristillinen vaatimus?

¹³ Kun autamme lapsiamme ja muita tutkisteluoppilaitamme ottamaan tarvittavia askelia, meidän tulisi pitää mielessä, että kaste kuuluu Jeesuksen seuraamiseen. Tällöin emme epäröi ottaa sopivissa tilanteissa puheeksi, miten tärkeitä vihkiytyminen ja kaste ovat. Toivomme sydämestämme, että lapsemme ja muut oppilaamme edistyvät hengellisesti ja menevät kasteelle.

14. Miksi emme painosta ketään kasteelle?

¹⁴ Kenenkään ei tietysti tule painostaa toista kasteelle, ei lastaan eikä ketään muutakaan tutkisteluoppilasta. Jehova ei pakota ketään palvelemaan häntä (1. Joh. 4:8). Toisia opettaessamme meidän tulisi korostaa sitä, miten tärkeää on rakentaa henkilökohtainen suhde Jumalaan. Syvä arvostus totuutta kohtaan ja halu ottaa kannettavaksi Kristuksen ies saavat oppilaan menemään kasteelle (2. Kor. 5:14, 15).

15, 16. a) Onko olemassa jokin tietty ikä, jolloin ihmisen tulisi käydä kasteella? Selitä. b) Miksi tutkisteluoppilas täytyy kastaa Jehovan todistajaksi, vaikka hänet olisi aiemmin kastettu jonkin toisen uskontokunnan jäseneksi?

¹⁵ Ei ole olemassa mitään tiettyä ikää, jolloin kasteella tulisi käydä. Kukin oppilas kasvaa ja kypsyy hengellisesti eri tahtiin. Monet menevät kasteelle nuorina, ja vuosien vieriessäkin he pysyvät uskollisina Jehovalle. Jotkut ymmärtävät Raamatun totuuden ja kasteen merkityksen paljon vanhempina – jotkut jopa yli satavuotiaina!

¹⁶ Eräs iäkäs tutkisteluoppilas kysyi hänen kanssaan tutkivalta sisarelta, täytyikö hänet tosiaan kastaa uudelleen. Hänet oli nimittäin jo useamman kerran kastettu eri uskontokuntien jäseneksi. Sisar ja hänen oppilaansa lukivat yhdessä asiaan liittyviä raamatunkohtia. Oppilas ymmärsi nyt, että kaste on Raamatun vaatimus, ja pian hän meni kasteelle, vaikka hän oli lähes 80-vuotias. Kaste on pätevä vain jos kastettava tuntee täsmällisesti Jehovan tahdon. Siksi uusi opetuslapsi täytyy kastaa, vaikka hänet olisi aiemmin kastettu jonkin toisen uskontokunnan jäseneksi. (Lue Apostolien tekojen 19:3–5.)

17. Mitä omana kastepäivänä on hyvä miettiä?

¹⁷ Kastepäivä tuo mukanaan paljon iloa ja onnea. Se on myös syvällisen mietiskelyn aikaa. Jeesus vertasi opetuslapsena olemista ikeen kantamiseen, koska vihkiytymisen mukaan eläminen vaatii ihmiseltä ponnistelua. Jeesuksen opetuslapset ”eivät elä enää itselleen, vaan hänelle, joka kuoli heidän puolestaan ja joka herätettiin” (2. Kor. 5:15; Matt. 16:24).

18. Mitä kysymyksiä seuraavassa kirjoituksessa käsitellään?

¹⁸ Kuten olemme huomanneet, kasteaskeleen ottaminen on vakava ratkaisu. Siksi Marian äiti pohti kirjoituksen alussa mainittuja kysymyksiä. Jos sinä olet isä tai äiti, oletko miettinyt, onko lapsesi valmis menemään kasteelle? Onko hänellä riittävästi tietoa, jotta hänen vihkiytymisensä olisi pätevä? Tulisiko hänen ensin hankkia hyvä koulutus ja työpaikka? Entä jos hän tekee kasteen jälkeen vakavaa syntiä? Seuraavassa kirjoituksessa käsitellään näitä kysymyksiä sekä sitä, miten kristityt vanhemmat voivat suhtautua kasteeseen tasapainoisesti.