Kukwe Ja Tötikara 42
“Ni ja ngwanka metre Jehová okwäkänti yebätä kä täi juto”
“Nire nire tä ja ngwen metre […] yebätä kätäi juto, nire tä näin kukwe ükaninte Jehovakwe ye ererebätä” (SAL. 119:1).
KANTIKO 124 Käre nikwe ja ngwandre metre
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAIa
Ja etebatre aune ja ngwaitre tä tödeke aune ja ngwen metre Jehovai yebätä tä ngite o nämäne ngite ye üai mikata tuare (Párrafo 1 aune 2 mikadre ñärärä)
1, 2. a) ¿Gobrantre ruäre ja mikani ño ni mräkätre kukwebätä ye rüere aune niaratre ja ngwani ño? b) ¿Ñobätä kä raba nemen juto nibätä ja mikata ni rüere yebiti ta? (Üai kena täräkwatabätä ye mä raba mike gare).
KÄ NENGWANE, kukwe drieta ye rüere ja mikata aune ñäkäita kä o juta 30 te biti bäri. Nitre ütiäte krikri käkwe Ja etebantre aune ja ngwaitre mikanina ngite kä ruäre yekänti. ¿Ñobätä tä nuaine? Niaratre tä ñäke Bibliabätä, niken kukwe driere aune niken gätäbätä mräkätre kukwebätä kwe yebe. Akwa Jehová kräke ñaka kukwe käme nuainne. Arato ñan ja mikani kwetre politica yete. Ni Jehová mikaka täte yebätä kukwe nuainta tare, akwa yebiti ta tä ja ngwen metre aune Ngöbö mike täte käre aune yebätä käta juto bätätre.
2 Ja mräkätre kä ngwanbare nüke jai kä kötare ngwärebätä ye mä tärä üai tuin raba ruin nuen. Kä juto bätätre ñobätä ñan aune kä mikani juto Jehovabätä kwe aune ja ngwanbare metre kwe ye gare ie (1 Crón. 29:17a). Jesús niebare: “Nire nire käta nüne metre Ngöbökrä abtä tä ja tare nike, ni ye abko Ngöbökwe die mikadi amne kä rabadi nuäre btä […]. munkwe kä ngwian bäri nuäre jabtä amne kä raba juto munbtä, ñobtä ñan angwane munkwe ja tare nikadi ye ütiäre abko Ngöbökwe jändrän kuin biandi munye” (Mat. 5:10-12).
KUKWE BÄMIKATA NI KRÄKE
Pedro aune Juan käkwe kukwe kwin bämikani nitre kristiano kä nengwane ye kräke, jänta niken gobran ngwärekri tödekabätä ye ngwane. (Párrafo 3 aune 4 mikadre ñärärä)
3. Hechos 4:19, 20 tä niere erere, kukwe tare ben nitre apóstol ja tuani ye ngwane, ¿dre nuainbare kwetre aune ñobätä ja ngwani kore kwetre?
3 kä nengwane ja etebantre aune ja ngwaitre tä ja tuin kukwe namani bare apóstol siklo kena yebätä ye erere ben. Apóstol siklo kena nämäne kukwe driere Jesubätä ye ruere ja mikani. Bä kabre nitre kukwe ukatekä tribunal supremo “ñan blitamna jire chi mda Jesubtä ietre” (Hech. 4:18; 5:27, 28, 40). ¿Nitre apóstol ye käkwe dre nuainbare? (ñäkädre Hechos 4:19, 20 yebätä). Nämäne gare metre ie ni iti bäri ütiäte käkwe kukwe driemananbare täte ietre (Hech. 10:42). Pedro aune Juan käkwe ñaka kä jürä ngwani jabätä blitakäre apóstol ye käbiti, ñaka niaratre mikai täte kwe, ñakare aune Jehová mikai täte kwe niebare kwe ie. Aune kukwe drie Jesús käbiti ye ñaka tuainmetre jire kwe niebare kwe. Kukwe ne kwrere niebare kwe ie raba ruin nie: “¿Ñobätä munta ñäke kore? ¿Ja ruin bäri ütiäte Ngöbökrä munya?”.
4. Hechos 5:27-29 tä mike gare erere, ¿kukwe meden kwin bämikani nitre apóstol yekwe nitre kristiano ja ngwanka metre kä nengwane ye kräke aune ni raba ja ngwen ño niaratre erere?
4 Apóstol käkwe kukwe kwin bämikani ye nitre kristiano kä nengwane täbe nuainne: “Nunkwe Ngöbö mikadre täte, akwa mun abko ñan kukwei mikadre täte nunkwe” (ñäkädre Hechos 5:27-29 yebätä). Ye bitikäre, nuainbare tare nämäne ja ngwen metre yebätä, nikaninta mentokwäre nitre gobranka krikri yekänti aune nikanintre kä jutobiti mentokwäre “kä namani nuäre krübäte btätre, ñobtä ñan angwane niaratre namani ütiäte Ngöbö ngwärekri ja tare nikabtä Jesu kräke” aune kukwe driebare jankunu kwe (Hech. 5:40-42).
5. ¿Kukwe ngwantarita meden ni rabadre mike gare?
5 Nitre apóstol kukwe ütiäte bämikani ne tä ni mike kukwe ne ngwentari jai. Ñodre, ¿ño nämäne gobrantre kä nebätä aune kukwe nieta Bibliabätä Ngöbökwe ye mike täte? (Rom. 13:1). Aune, ¿ño ni raba gobrantre mike täte aune ja ngwen metre Jehova okwäkänti apóstol Pablo käkwe niebare erere? (Tito 3:1).
“NI JOKRÄ TÄ NEBE GOBRANE”
6. a) ¿“Ni jökrä tä nebe gobrane” bätä blitata Romanos 13:1, ye abokän nire aune ni rabadre mike tuin ño jai? b) ¿Kukwe meden metre mikata gare gobrantre kä tibienbätä yebätä?
6 (Ñäkädre Romanos 13:1 yebätä). Bersikulo nekänti, “ni jökrä tä nebe gobrane” yebätä blitata ngwane, blitata gobrantre kä nebätä tä gobrane ni madabiti yebätä. Ni kristiano jökrä rabadre gobrantre ye mike ütiäte jai (Apoc. 12:16). Ñan ñobätä aune, niaratre tä kukwe ükete jutate aune kukwe ükaninte kwe ye niaratre tä mikamana täte, ruäre ngwane tätre juta Ngöbökwe ye kriemike. Aisete, nikwe ja ütiä biandre ietre, rürübän ütiä ye biandre ietre aune mikadre ütiäte jai tätre ribere ye erere (Rom. 13:7). Niaratre tä gobrane akwa Ngöbökwe niaratre mikani gobrane ye köböire tätre gobrane. Kukwe nieta ne Jesukwe mikani gare metre Pilato nämäne kukwe ngwentari ie ye ngwane. Pilato raba niara tuenmetre nire o kai ngite niebare kwe ie ye ngwane, Jesús niebare: “Ngöbökwe ñan kä biandre mae ti müre ketadre, akräke ma di ñan rabadre jire chi ti bien müre ketadre ” (Juan 19:11). Pilato ye erere, gobrantre kä nebätä aune nitre político ye die ñaka jondron jökrä ye nuainkäre.
7. ¿Ñongwane ni ñan rabadre gobrantre ye mike täte aune dre tädre gare ietre?
7 Kukwe jökrä gobrantre tä mikamana täte kä nebätä ye ni kristiano rabadre mike täte. Akwa ruäre ngwane kukwe ñäkäita Ngöbökwe ye tä nuainmana nie o kukwe nuaimananta Ngöbökwe ye tätre ñakäire nie ngwane ni ñan tä mike täte. Ruäre ngwane tä ribere ni rabadre ja mike juto rikakäre rübätä ye ngwane.b Biblia, tärä bianta juta Ngöbökwe nie, kukwe drie aune ja ükakröta Ju Ja Ükarakrö te ye ruäre ngwane, gobrantre tä ñäkäire nie. Gobrantre tä ja mike ni ja kitaka Jesubätä ye rüere ngwane, Ngöbökwe kukwe ükaiteta niaratre ben. ¡Jehová tä okwä niaratrebätä! (Ecl. 5:8).
8. ¿Ni ütiäte kri aune ni bäri ütiäte ye ñobätä ñaka ja erebe aune kukwe ne ñobätä ütiäte?
8 Ni ütiäte kri nieta ye ngwane, ni bäri kwin, bäri kri jondron jökräbitita tä nüke ni töite, akwa ye ñan ai gärätä. Ni bäri kwin, bäri kri jondron jökräbiti ta nieta ngwane, ye bäri die tärä jondron jökräbitita meden gärätä. Gobrantre kä nebätä ye bianta ütiäte kri, akwa niarabitita gobran mada tärä abokän bäri kri jondron jökrä yebitita. Bibliabätä bäbäkä jire Jehová ye Gobranka bäri kri nieta (Dan. 7:18, 22, 25, 27).
BÄRI ÜTIÄTE
9. ¿Dre jutuabare köböre Daniel ie?
9 Ni Ngöbö kukwei niekä Daniel käkwe köböbare abokän käkwe mikani gare metre Jehová ye bäri kri gobrantre kä jökräbiti tä gobrane kä nengwane yebitita. Käne jondron nire kri kräbokä tuani kwe abokän nämäne juta dite käbiti tibien ye bämike, Babilonia, Medopersia, Grecia aune Roma bätä Reino Unido aune Estados Unidos abokän tä gobrane käbiti tibien nengwane (Dan. 7:1-3, 17). Ye bitikäre, Danielkwe Jehová tuani gobrane küra kä gobrankäre kwe yete (Dan. 7:9, 10). Kukwe jutuabare Daniel ie ye tä nitre gobranka käbiti tibien kä nengwane ye mike mokre.
10. Daniel 7:13, 14, 27 tä mike gare erere, ¿nire mikata gobrane Jehovakwe käbiti tibien aune ye tä dre mike gare niarabätä?
10 (Ñäkädre Daniel 7:13, 14, 27 yebätä).c Daniel ie jutuabare Ngöbökwe gobran ye dianinkä ni kä tibienbätä yekän aune biani kwe nire nämäne ribere bäri jai aune bäri dite ye ie. ¿Nire ie biani kwe? “Ni brare Monsoi kwrere”, Jesukristo ye ie aune “ni gobranka bäri ütiäte”, nitre 144.000 ie biani kwe (Dan. 7:18). Kukwe ne tä mike gare metre Jehová ye abokän Gobranka Bäri kri aune niara aibe raba kukwe ye erere nuainne.
11. ¿Dre mada tikani Danielkwe abokän tä bämike metre Jehová abokän bäri kri juta kä jökräbiti tibien ye kräke?
11 Kukwe jutuabare köböre Daniel ie ye tä mike gare metre, profeta Daniel käkwe kukwe mikani gare käne yebätä. Niebare kwe: “Ngöbö kä kwinbiti […] tä nitre reire ye denkä mento, tä nitre ükete reire”, biti niebare kwe: “Nitre nünanka yei rabadre gare Ni Kri kä kwinbiti ye tä gobrane gobrantre kä tibienbätä yebiti bätä niara tö rabadre biain nirei ye erere ie niara tä bien” (Dan. 2:19-21; 4:17). ¿Kä ruäre ngwane gobrantre dianinanka kwe aune gobrantre mikanina kwe? Jän, ye erere nuainbarera kwe.
Jehovakwe gobran dianinkä Belsasar kän aune biani kwe nitre medo aune persa ie. (Párrafo 12 mikadre ñärärä)
12. Jehovakwe gobran dianinkä ño nitre kän kira ye mä raba mike gare keteiti.(Üai mikadre ñärärä).
12 Jehová ye bäri kri gobrantre kä jökräbiti tibien ye kräke ye bämikanina bä kabre kwe. Kukwe ketamäbiti bämikani kwe ye ani mike gare jai. Ñodre, faraón rei Egipto ye käkwe nitre israelita mikani klabore ja kisete aune batire batire ñan tö namani niaratre mikai kwäre. Akwa Jehovakwe niaratre mikani kwäre, faraón murie ketani kwe mar Rojo yete (Éx. 14:26-28; Sal. 136:15). Rei Babilonia Belsasar ye nämäne mröre aune kä ngwen juto jabätä aune “Dänkien kä kwinbiti ye ben tö namani ja gai” aune “ngöbö ketakabre ngwarbe ngwiane aune orore” ye mikani täte kwe, Jehová mikadre täte kwe näre (Dan. 5:22, 23). Ni bikaka kri ye Ngöbökwe ngwani ja gaire. “Köbö yete deu” Belsasar murie ketani aune gobran kwe ye biani nitre medo aune persa ie (Dan. 5:28, 30, 31). Rei Herodes Agripa I, ye käkwe Santiago murie ketani aune Pedro kitani ngite kwe biti murie ketadre kwe yekäre. Akwa Ngöbökwe ñaka tuanimetre kukwe ye nuainne. Ángel iti Jehovakwe käkwe rei Herodes ye mikani bren biti krütani (Hech. 12:1-5, 21-23).
13. Ño Jehovakwe nitre gobranka juta keta kabrebiti ja ükaninkrö ganainbare ye mä raba bämike keteiti.
13 Jehová bäri dite juta jökrä tä ja ükekrö rükäre ye kräke bämikanina kwe. Nitre israelita dimikani kwe reitre 31 cananeo käkwe ja ükakröbare rükäre aune nitre israelita dimikani kwe Kä Käbämikani ye bäsi jökrä den jai (Jos. 11:4-6, 20; 12:1, 7, 24). Aune kukwe tare mikani nemen bare kwe Ben-Hadad yebätä aune reitre 32 sirio nikani rüre nitre israelita rüere yebätä arato (1 Rey. 20:1, 26-29).
14, 15. a) ¿Rei Nabucodonosor aune rei Darío käkwe dre niebare Jehovata gobrane yebätä? b) ¿Ni salmo tikaka käkwe dre niebare Jehová aune juta kwe yebätä?
14 Bati bobu Jehovakwe bämikanina niara bäri dite gobrantre kä jökräbiti tibien ye kräke. Rei mada, Babilonia Nabucodonosor, ye nämäne dite, nämäne gobrane yebätä namani ja käikitekä krubäte; Jehová käikitadrekä kwe aune ja mikadre bobre kwe näre, ye ngwane Jehovakwe kä kwitaninkä dokwäbiti. Kä nükaninta ruinbiti ngwane, rei Nabucodonosor Jehová bäri kri ye käikitaninkä aune nükani gare ie Jehová aibe raba gobrane kärekäre. Niebare kwe arato, ni ñaka jire raba Jehová ketebätä jondron nuainkäre (Dan. 4:30, 33-35). Daniel nämäne ja ngwen metre Jehovai ye nuaninte biti kitani kä mäkäte aune Jehovakwe mikani kwäre kwra yebätä ngwane rei Darío käkwe kukwe ne nuainmananbare: “Nitre rabadre Ngöbö Danielkwe ye jürä ngwen jabätä aune mike täte. Ne ñan ñobätä aune niara ye Ngöbö metre aune nünanka kärekäre. Aune gobran kwe ye ñaka juain ngwarbe jire aune niara käkwe gobrandi kärekäre” (Dan. 6:7-10, 19-22, 26, 27).
15 Ni salmo tikaka käkwe niebare: “juta tä ja töi mike kukwe käme nuaine ye Jehova ñaka tä tuemetre nemen bare; juta tä kukwe mike nuaindre jai ye tä juen ngwarbe kän”. Aune niebare kwe: “¡Juta tä Jehová mike Ngöböre jai yebätä kätä juto, niarakwe juta dianinkä ja kräke!” (Sal. 33:10, 12). ¡Kukwe kwin meden tärä nie ja ngwankäre metre Jehova okwäkänti!
RÜDI MRÄ
Juta ja ükaninkrö keteitibe rükäre ye di ñan rükai nitre rükä Jehovakwe yebe jabätä (Párrafo 16 aune 17 mikadre ñärärä)
16. ¿Dre tädre gare metre nie aune ñobätä? (Üai mikadre ñärärä).
16 Jehovakwe dre nuainbarera kirabe ye nikwe turira. Aune kä nebera braibe ja känenkäre te “ja tare nikadi kri” ye ngwane, ¿Jehovakwe dre nuaindi tädre gare metre nie? Niarakwe ni mikai kwäre ye ngwane (Mat. 24:21; Dan. 12:1). Ye rabai bare, juta kä jökräbiti tibien käkwe ja ükaikrö keteitibe ye kädekata Gog kä Magog yekänti, niaratre käkwe ja ükaikrö aune kukwe tare mikadi nemen bare kwe ja mikai kwe nitre Jehová mikaka täte metre ye rüere ngwane. Arato nitre kä jökräbiti tibien 193 ye käkwe ja ükadrekrö keteitibe, akwa niaratre ñan raba nitre Jehová mikaka täte, nitre rükä Jehovakwe kä kwinbiti, ye ganaine jire chi. Jehovata käbämike: “Aune erametre tikwe ja mikai ütiäte kri bätä tikwe ja kä ye mikai deme aune nitre jökrä kä nebätä okwäbiti; tikwe ja mikai gare bätä ti abokän Jehová rabai gare ietre” (Ezeq. 38:14-16, 23; Sal. 46:10).
17. ¿Nitre gobranka kä tibienbätä aune nitre ja ngwanka metre Jehovai yebätä dre rabai bare ?
17 Gog käkwe “gobran krikri kä jökräbti temen ükekrö rükäre” ye ja mikadi juta Jehovakwe rüere käkwe rü Armagedón kömikai,ye Jehovakwe gaite (Apoc. 16:14, 16; 19:19-21). Akwa, nitre töi kwin aune Jehová mikaka täte metre aibe rabadi nüne jankunu kä tibienbätä (Prov. 2:21).
NIKWE JA NGWANDRE METRE JANKUNU
18. ¿Nitre kristiano kwati ja ngwanka metre ye töita kwatibe dre nuainbätä aune ñobätä? (Daniel 3:28).
18 Mekerabe nükebe kä nengwane, nitre kristiano kwati tä kwäre ye mikanina kukwe kri te kwetre aune ja nire ye mikanina kukwe tare te kwetre, tä Jehová rei tarere aune mike täte yebätä. Nitre nimä hebreo namani kwäre ñukwä jutra ngitiekä yete ja ngwanbätä metre Jehovai. Ye erere, nitre kristiano tö ja ngwain metre Jehovai (ñäkädre Daniel 3:28 yebätä).d
19. ¿Dre ngwain törö Jehovakwe jai kukwe ükaite nibe kwe ye ngwane aune ñobätä?
19 Salmo tikaka David ie nämäne gare ja ngwandre metre kwe Jehova okwäkänti ye ütiäte krubäte. Tikani kwe: “Jehová kukwe ükaite juta ben. Ti töi gain, oh, Jehová tita ja ngwen ño ye ererebätä aune tita mä mike täte ño ye ererebätä” (Sal. 7:8). Arato niebare kwe: “Tita mä mike täte metre aune ja ngwen kwin ye käkwe ti kriemika” (Sal. 25:21). Nikwe ja ngwain metre Jehovai ye kukwe bäri kwin nikwe diain nuaindre jai, kukwe tare yebitita nikwe ja ngwain metre Jehovai. Ye erere nikwe nuaindi ngwane, ja rabai ruin salmista kwrere nie, niarakwe tikabare: “Nire nire tä ja ngwen metre [...] yebätä kätäi juto,nire tä näin kukwe ükaninte Jehovakwe ye ererebätä” (Sal. 119:1).
KANTIKO 122 ¡Kä ngwen nüke jai!
a Ni kristiano rabadre nitre krikri ye mike ütiäte jai nieta Bibliakwe. Akwa gobrantre ruäre tä kukwe käme nuainne Jehová aune nitre Jehová mikaka täte ye rüere. ¿Ño ni raba gobrantre kä nebätä mike ütiäte jai aune ja ngwen metre Jehovai?
b Kukwe ja tötikara ne arabe känti “¿Ñobätä ni ñan tä niken rübätä nitre israelita nuainbare erere?” ye mikadre ñärärä.
c Daniel 7:13, 14, 27: “Ti rababa nikren jankunu aune köböre deu kä kwinbätä mutate ta ni brare monsoi kwrere jataba tuin tie aune tuametreba niken Ni Umbre Nünanka Kärekäre yekänti biti jänrikaba niara ngwärekri. Aune niara mikaba gobrane, mikaba ütiäte kri, gobran bianba ie, ne kwe juta jökrä bätä juta kukwei jene jene jökrä käkwe niara mikadre täte. Gobran kwe yete niarakwe gobrandi käre ñaka rikai ta, bätä gobran kwe ye ñaka gaite jire chi. Aune gobran, tätre gobrane bätä jondron ütiäte kwetre tä kä tibienbätä ye biani kwe juta nitre tä ja ngwen deme ni Ütiäte Kri ye ie.Gobran kwe ye tä gobrane kärekäre aune gobrantre jokrä käkwe sribidi kräke aune mikai täte”.
d Daniel 3: 28: “Bitikäre Nabucodonosor niebare: ‘Ngöbö Sadrac, Mesac aune Abednegokwe,rabadre käikitaninkä, käkwe Ángel juani niara mikaka täte ye mike kwäre, Niaratre tö ngwani niarai, ñaka rei kukwe mikani täte kwetre aune nämäne juto biare murie ketadre Ngöbö kwe mikabäbä täte aune ñan ngöbö mada mikadre täte kwe yebätä’”.