KUKWE JA TÖTIKARA 20
Nitre tä ja mike Ngöbö rüere ye kräke kukwe nieta Apocalipsibätä
“Yebti üai käme nimä ye käkwe nitre gobranka krikri ükakröba jökrä kä kädianta Armagedón hebreore ye känti rükäre Ngöbö rüere” (APOC. 16:16).
KANTIKO 150 Jehovakwe mä mikai kwäre
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAIa
1. Kukwe nieta Apocalipsibätä erere, ¿satana tä dre nuainne nitre Ngöbö mikaka täte yebätä?
GOBRAN Ngöbökwe nibira gobrane kä kwinbiti aune Satana kitani kä tibienbätä ye mikata gare tärä Apocalipsis yebätä (Apoc. 12:1-9). Ye köböire käta juto kä kwinbiti, akwa kukwe tare nemen bare kä tibienbätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune Satana tä rubun krubäte aune tä ngie denkä nitre Ngöbö mikaka täte kä tibienbätä yebiti (Apoc. 12:12, 15, 17).
2. ¿Dre raba ni dimike ja ngwankäre dite?
2 ¿Ni raba ja ngwen ño dite Satana tä ja mike ni rüere ye ngwane? (Apoc. 13:10). Dre rabai bare ja känenkäre ye rabadre gare nie ye raba ni dimike. Ñodre, kukwe kwin keta kabre rabai bare ja känenkäre ni kräke ye Juankwe mikani gare tärä Apocalipsis yebätä. Kena ye abokän nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye gaite. Niaratre ye abokän ño aune dre rabai bare bätätre ye tärä Apocalipsis tä mike gare ye ani mike gare jai.
NITRE JA MIKAKA NGÖBÖ RÜERE YE ABOKÄN ÑO “BÄMIKATA” KUKWE RUÄREBITI
3. ¿Tärä Apocalipsis yete kukwe ruäre meden bämikata?
3 Tärä Apocalipsis ye abokän kukwe bämikata jerekäbe ye nemen gare metre nie kukwe mikata gare Apocalipsis bersikulo 1 yebätä (Apoc. 1:1). Nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye bämikata jondron nire kri krubäte ye kwrere. Ñodre, “jändrän kri krübäte kwrere jire abko jataba mrente käin” aune “dokwä kwä kükü amne krotu krä jätä” yebätä blitata (Apoc. 13:1). Jondron nire kri krubäte ye bitikäre “mdara jire jataba dobote käin”. Blite mökata ye kwrere aune rababa “ñukwä kä käinbti mike kite timonkwäre” (Apoc. 13:11-13). Ye bitikäre “jändrän kri krübäte kwrere bä tain” abokänbiti meri nemen kämekäme ni madabe ye tä täkäni mikata gare yete. Nitre ja mikaka Jehová aune gobran kwe rüere kä kwati krubäte te ye bämikata jondron nire kri krubäte krämä yebiti. Ye medenbätä, nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye nire ye nikwe mikadre gare jai ye ütiäte krubäte (Apoc. 17:1, 3).
JONDRON NIRE KRI KRUBÄTE KRÄBÄKÄ
Jataba “mrente käin” (Dan. 7:1-8, 15-17). Potencia mundial käkwe kukwe ruäre mikani nemen bare juta Ngöbökwebätä Daniel näire ye bämikata (Párrafo 4 aune 7 mikadre ñärärä).
4, 5. ¿Kukwe nieta Daniel 7:15-17 ye tä ni dimike ño kukwe bämikata tärä Apocalipsis yebätä ye mike nüke gare jai?
4 Niaratre ye nire mikadre gare jai ye känenkri, kukwe bämikata ye dre gärätä ye nikwe mikadre gare jai. Yekäre, nikwe kukwe ye mikadre gare jai Biblia yebiti. Kukwe bämikata tärä Apocalipsis yebätä, ye bämikanina tärä mada Bibliabätä yebätä. Ñodre, “jondron nire kri krubäte kräbokä” ye jatani mrente kwin jutuabare köböre Daniel ie (Dan. 7:1-3). Jondron nire kri krubäte kräbokä ye abokän rei o gobrantre bämikata ye Daniel ara käkwe mikani gare (ñäkädre Daniel 7:15-17 yebätä).b Ye medenbätä, jondron nire kri krubätebätä blitata tärä Apocalipsibätä ye abokän nitre gobranka kä nebätä meden gärätä arato, ye nemen gare metre nie kukwe yebiti.
5 Kukwe ruäre bämikata tärä Apocalipsibätä ye ani mike gare jai. Nete kukwe bämikata ye dre gärätä ye Biblia ni dimikai mike nüke gare jai. Jondron nire kri krubäte yebätä ani blite käne. Kena, jondron nire kri krubäte ye abokän nire mikai gare jai. Biti, dre rabai barebätä. Aune mrä, kukwe ütiäte ja töi kräke nie ye mikai gare.
NIRE JA MIKAKA NGÖBÖ RÜERE YE TÄ NEMEN GARE
JONDRON NIRE KRI KRUBÄTE DOKWÄ KWÄ KÜKÜ
Jataba “mrente käin” aune dokwä kwä kükü, krotu krä jätä aune korona krä jätä tä dokwäbätä (Apoc. 13:1-4). Gobrantre käkwe nitre kä tibienbätä gobrain barera mekerabe nükebe kä nengwane ye bämikata. Dokwä kwä kükü yebiti potencia mundial keta kükü käkwe gobran barera aune käkwe kukwe ruäre mikanina nemen bare juta Ngöbökwebätä ye bämikata (Párrafo 6 nemen 8 mikadre ñärärä).
6. ¿Jondron nire kri krubäte dokwä kwä kükübätä blitata Apocalipsis 13:1-4 ye tä dre bämike?
6 ¿Jondron nire kri krubäte dokwä kwä kükü ye tä dre bämike? (ñäkädre Apocalipsis 13:1-4 yebätä). Jondron nire kri krubäte ye bä leopardo kwrere, kusukwä oso kwrere, kada león kwrere aune krotu krä jätä mikata gare Bibliabätä. Jondron nire kri krubäte kräbokä mikata gare Daniel kapitulo 7 yebätä ye bäsi bä ye kwrere arato. Akwa tärä Apocalipsibätä jondron nire kratibe yebätä, jondron nire bä bätäkä ngwarbe ye tä mikani mikata gare. Jondron nire kri krubäre ye ñaka tä gobran keteiti o imperio keteiti ye aibe bämike. Ne madakäre, “ni bätäkä ngwarbe amne juta bätäkä ngwarbe amne ni kukwe bätäkä ngwarbe amne kä bätäkä ngwarbe bti rabadre gobrane, abkokäre ja di bianba ie” mikata gare tärä Apocalipsis yebätä. Ye medenbätä, bäri dite gobran tä juta keteiti gobraine ye kräke (Apoc. 13:7). Aisete gobrantre käkwe kä tibien gobranbarera mekerabe nükebe ne ngwane, ye jökrä bämikaka jondron nire kri krubäte yebiti (Ecl. 8:9).c
7. ¿Jondron nire kri krubäte dokwä kwä kükü ye tä dre bämike?
7 ¿Dokwä kwä kükü ye tä dre bämike? Jondron nirebätä blitata Apocalipsis kapitulo 13 yete, ye arabebätä blitata kapitulo 17 yebätä ye raba ni dimike. Apocalipsis 17:10 tä niere: “Jrei ni kükü ye ngätäite abko jrei nirike käkwe gobranbarera, bti nikanina ngwarbe amne tä gobrane ñakare mda. Jrei iti abko gwängware tä gobrane amne, iti mda abko ngämi nüke gobrane, akwa rükadi angwane ñan gobrandre raire kwe”. Satana tä gobrantre kä jökräbiti ye jie ngwen, akwa keta kükü ye abokän “dokwä” ye kwrere ñobätä ñan aune kukwe kri krubäte nuainbare kwe o kukwe tare nuainbare kwe Juta Ngöbökwe yebätä. Apóstol Juan ye näire, imperio ketarikekäre gobranbarera aune nikani tibien: Egipto, Asiria, Babilonia, Medopersia aune Grecia. Roma abokän imperio ketatikäre ye nämäne gobrane ngwane, kukwe ne mikani tuare Juan ie. ¿Imperio o dokwä kwä kükükäre aune mrä ye abokän meden?
8. ¿Jondron nire kri krubäte dokwä kwä kükükäre ye abokän nire bämikata?
8 Jondron nire kri krubäte dokwä kwä kükükäre ye dre gärätä, ye tärä Daniel tä ni dimike mike nüke gare jai ye rabai gare nie. Kä krüte o köbö kri Dänkienkwe ne näire, ¿potencia mundial meden tä gobrane? (Apoc. 1:10, TNM). Potencia mundial ye abokän Reino Unido aune Estados Unidos. Aisete jondron nire kri krubäte dokwä kwä kükükäre mikata gare Apocalipsis 13:1-4 ye abokän Reino Unido aune Estados Unidos ni raba niere.
JONDRON NIRE KRI KRUBÄTE KROTU KRUBU CORDERO KWRERE
Jataba “dobote käin” aune blite “mökata kwrere”. Tä “ñukwä kä käinbti mike kite timonkwäre” aune tätre “ni ngöbö ngwarbe ngwarbe kukwei niekä”, yebiti kukwe ñan tuabare nuainne (Apoc. 13:11-15; 16:13; 19:20). Reino Unido aune Estados Unidos tä potencia mundial erere ye bämikata jondron nire kri krotu krobu aune ni iti ngöbö ngwarbe kukwei niekä yebiti, ñobätä ñan aune tä ‘ni kwati ngökö’ aune “jändrän kri krübäte” dokwä kwä kükü aune krotu krä jätä “ye bä sribemna kwe” nitre ie (Párrafo 9 mikadre ñärärä).
9. ¿Jondron nire kri krubäte krotu krobu kordero kwrere ye tä dre bämike?
9 Potencia mundial Reino Unido aune Estados Unidos abokän bämikata dokwä kwä kükükäre yebiti yekwe dre nuaindi ye mikata gare Apocalipsis kapitulo 13 yete. Tä bämike jondron nire kri madabätä aune tä kukwe ne nierebätä: “Ni ye abko krotu krobu ie abko rababa tuen kordero krotu kwrere tie, akwa ñan ñäkäba jäme kordero kwrere kwe, akwa rababa ñäke mökata kwrere”. Jondron nire kri krubäte “ye rababa sribi kri ñan tuabare nuene, kä rababa ñukwä kä käinbti mike kite timonkwäre ni mda mda okwäbti” (Apoc. 13:11-15). Apocalipsis capítulo 16 nemen 19 yete niaratre ye kädekata “ni ngöbö ngwarbe ngwarbe kukwei niekä” (Apoc. 16:13; 19:20). Potencia mundial Reino Unido aune Estados Unidos yebätä Daniel nämäne blite ngwane, kukwe ne erere niebare kwe: “Tä kukwe tare mike nemen bare” (Dan. 8:19, 23, 24, nota). Aune rü kri bobukäre nakaninkä ngwane kukwe ye namani bare. Científico británico aune estadounidenses käkwe sribibare gwairebe bomba kubu kitakäre ye käkwe rü mikani krüte. Yebiti potencia mundial Reino Unido aune Estados Unidos käkwe ‘ñukwä kä käinbti kitani timonkwäre’.
JONDRON NIRE KRI KRUBÄTE BÄ TAINBRERE
Meribiti kä ngwarbe abokän Babilonia kri ye tä nankwanibiti. Jondron nire kri krubäte ne abokän rei ni kwäkäre nieta ie (Apoc. 17:3-6, 11; 17:8, NGT). Kenanbe, meribiti kä ngwarbe ye tä jondron nire kri krubäte ye gobraine, akwa ye bitikäre jondron nire kri krubäte ye tä gainte mada. Kukwe keta kabre ngwarbe mikata täte ka jökräbiti tibien ye bämikata meri kä ngwarbe dokwäbiti yebiti. Organización de las Naciones Unidas, tä nitre kä jökräbiti tibien töi mike politicabätä ye bämikata jondron nire kri krubäte yebiti (Párrafo 10 aune 14 nemen 17).
10. ¿Jondron nire kri krubäte ye tä dre bämike? (Apocalipsis 13:14, 15; 17:3, 8, 11).
10 Jondron nire kri krubäte mada tuin nie abokän bä jondron nire kri krubäte dokwä kwä kükü ye kwrere, akwa bä tainbrere. Apocalipsibätä kädekata jondron nire kri krubäte ye abokän “jrei ni kwäkäre” mikata gare (ñäkädre Apocalipsis 13:14, 15; 17:3, 11; 17:8, [NGT] yebätä).d “Jrei” ye namani, nianinkä biti nükaninta mikata garebätä.e Organización de las Naciones Unidas tä política mike ütiäte yebätä kukwe ye erere namani bare. Kenanbe kädeka nämäne Sociedad de Naciones aune rü kri nakaninkä bobukäre ye ngwane, nianinkä aune kä nikani ta ye bitikäre nükaninta kädekata ño gare nie ne ngwane ye erere.
11. ¿Jondron nire kri krubäte yekwe dre nuaindi aune ñobätä ñan jürä ngwandre jabätä?
11 Jondron nire kri krubäte ye tä nitre töi mike ja mike Gobran Ngöbökwe aune juta kwe rüere, kukwe nieta o propaganda yebiti. Ye abokän niaratre “nitre gobranka krikri kä jökräbti temen [ükaikro] rükäre Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä ye rüere” Armagedón yete (Apoc. 16:13, 14, 16). Akwa nikwe ñaka kä jürä ngwandre jabätä ñobätä ñan aune Ngöbö nikwe Jehová, ye käkwe ja töi mikai jötrö ngwarbe nire tä ja mike gobran kwe yekri ye mikakäre kwäre (Ezeq. 38:21-23).
12. ¿Jondron nire kri krubäte jökrä yebätä dre rabai bare?
12 ¿Jondron nire kri krubäte ye jökräbätä dre rabai bare? Apocalipsis 19:20 tä kukwe ye mike gare: “Ni jändrän kri krübäte kwrere ye kaba ngite amne ni ngöbö ngwarbe ngwarbe kukwei niekä käkwe sribi kri ñan tuabare nuenbare abko kaba ngite arato. […] Yebti abko ni kwati ngökani kwe amne, nitre yebtä abko ni jändrän kri krübäte kwrere ye kä tikani. Erere arato, ni jändrän kri krübäte abko bä sribebare ngöbö ngwarbere abko mikani ütiäte kwetre, yebtä abko ni jändrän kri krübäte kwrere btä ni ngöbö ngwarbe kukwei niekä kaba ngite, ye abko ñukwä jutra ngitiekä asufrebe, ye te kitaba nire jökrä ja tare nikakäre”. Aisete gobrantre tä ja mike Ngöbö rüere ye tädi gobrane ngwane gaite kärekäre.
13. ¿Kukwe meden kri ben nita ja tuen gobrantre ye köböite?
13 Kukwe ja töi kräke nie. Nitre kristiano jökrä rabadre ja ngwen metre Jehovai aune gobran kwe ie (Juan 18:36). Akwa yekäre, ni rabadre ja ngwen neutral aune ñaka ja mrite política kä nebätä yete. Kukwe ne ñaka raba nemen nuäre ni kräke ñobätä ñan aune kukwe nieta aune kukwe nuainta nikwe, yebiti nikwe gobrantre dimikadre ye ie niaratre tö. Nire nire tä ja töi kwitamana niaratre ye ie, yebätä jondron nire kri krubäte ye täräi mikata (Apoc. 13:16, 17). Aune nire tä täräi mikaninkä ye Jehová ñaka tä kain ngäbiti aune ñaka rabai nüne kärekäre (Apoc. 14:9, 10; 20:4). Gobrantre tä ja dibiti ni mike ja dimike, akwa yebiti ta nikwe ja töi mikadre kwatibe ja ngwankäre neutral ye ütiäte krubäte.
MRÄ, MERI NEMEN KÄMEKÄME NI MADABE YE NGWAIN JA GAIRE
14. ¿Dre jutuabare apóstol Juan ie käkwe töi mikani ñan krütare? (Apocalipsis 17:3-5).
14 Kukwe mada jutuabare apóstol Juan ie ye käkwe niara töi mikani ñan krütare mikata gare kwe. ¿Dre jutuabare ie? Meri iti nämäne nankwani jondron kri krubäte yebiti jutuabare ie (Apoc. 17:1, 2, 6). Meri ye bämikata “meri bti kä ngwarbe kri krübäte” ye kwrere, ye abokän kädekata “Juta kri Babilonia”. “Nitre jreire kä jökräbti temen käkwe kä kwita kwitaba jabti meri ye ben gwaire” (ñäkädre Apocalipsis 17:3-5 yebätä).
15, 16. ¿Dre abokän Babilonia Kri aune ñokänti gare nie?
15 ¿“Babilonia Kri” ye abokän dre? Política ükaninte ye bämika ñaka raba meri yebiti ñobätä ñan aune meri ye tä nemen kämekäme nitre ji ngwanka politicabätä kä jökräbiti tibien yebe ye mikata gare Apocalipsis yebätä (Apoc. 18:9). Jondron nire kri krubäte yebiti meri ye tä nankwani, yebiti tö jondron nire ye gobrandi ye bämikata kwe. Aune nitre jondron rürübäinkä ütiäte ütiäte ye bämika ñaka raba meri yebiti ñobätä ñan aune “nitre jändrän rürümoinkä” ütiäte ütiäte yebätä blitata Apocalipsibätä ja känenkäre (Apoc. 18:11, 15, 16).
16 Meri nemen kämekäme ni madabe aune ni gure nemen ni mada ben yebätä blitata Bibliabätä ngwane, metrere blitata kukwe ja üairebiti. Ye abokän ni iti tä ngöbö ngwarbe mike täte o tä ja kete nitre kä nebätä yebe meden gärätä ni raba niere (1 Crón. 5:25; Sant. 4:4). Akwa blitata ni ja ngwanka metre Ngöböi yebätä ngwane, ni iti jämi nemen ni madabe aune tä ja ngübare deme yebätä bämikata (2 Cor. 11:2; Apoc. 14:4, TNM). Babilonia kira yekänti ngöbö ngwarbe keta kabre mika nämäne täte. Ye medenbätä, Babilonia kri ye abokän ngöbö ngwarbe mikata täte kukwe keta kabre ngwarbebiti kä jökräbiti tibien ye meden bämikata (Apoc. 17:5, 18; artículo “¿Qué es Babilonia la Grande?” tä jw.org ye mikadre ñärärä).
17. ¿Dre rabadi bare Babilonia Kri yebätä?
17 ¿Babilonia Kri yebätä dre rabai bare? Apocalipsis 17:16, 17 tä niere: “Angwane krotu krä jätä turi makwe amne ni jändrän kri krübäte kwrere turi makwe ye abko mätä rabai kri meri bti kä ngwarbe yebtä angwane, meri juandi ngwarbe amne meri mikadite kaibe bütiere kwe. Erere arato, meri ye ngätä kwetadi jökrä kwetre amne kroko kiakia abko kukwadi jökrä ñukwäte kwetre. Dre nuendre, ie Ngöbö tö namani, erere mikani kwe niaratre töite”. Jehovakwe juta kä jökräbiti tibien ye töi mikai ne kwe rabadre jondron nire kri krubäte abokän Naciones Unidas yebiti ngöbö ngwarbe mikata täte kä jökräbiti tibien ye gainte kärekäre (Apoc. 18:21-24).
18. Nikwe ñaka ja mritadre jire chi kukwe nuainta Babilonia Kri yekwe yebe, ¿yekäre nikwe dre nuaindre?
18 Kukwe ja töi kräke nie. Nüna kwin aune deme Ngöbö ngwärekri ye ie niara tö ye nikwe ja töi mikadre kwatibe nuainne ye ütiäte krubäte (Sant. 1:27). Kukwe ngwarbe drieta, kukwe kä nebätä käi ngwanta juto jabätä, kukwe kämekäme ka ngäbitita aune ja keta chokabe nuainta Babilonia Kri yekwe, ye nikwe ñaka ja tuadremetre ja töi kwitakäre ie. Kämikekäbätä ye nikwe niedre jankunu nitre ie niaratre ne erere nuaindi ngwane, Babilonia Kri tä ja mike ngite yebe gwairebe niaratre tä ja mike ngite ye erere Jehovakwe ñaka mikai tuin jai (Apoc. 18:4).
NGÖBÖ RÜE BÄRI KRI YE MIKAI JA NGIE NUIN
MÖKATA BÄ TAIN
Satana tä ja di bien jondron nire kri krubäte dokwä kwä kükü ye ie (Apoc. 12:3, 9, 13; 13:4; 20:2, 10). Satana, Jehová rüe bäri kri, ye täi ketaninkä kä timonbiti kä 1,000 te. Ye bitikäre “ñukwä jutra ngitiekä asufrebe mni mni” yete kitai (párrafo 19 aune 20).
19. ¿“Mökata kri krübäte bä tain” ye abokän nire?
19 “Mökata kri krübäte bä tain” yebätä blitata tärä Apocalipsis yebätä arato (Apoc. 12:3). Mökata ye tä rüre Jesús aune angeletre Jesukwe ben (Apoc. 12:7-9). Ne madakäre, tä ja mike juta Ngöbökwe rüere aune tä ja di bien jondron nire kri krubäte política ye ie (Apoc. 12:17; 13:4). ¿Mökata kri ye abokän nire? “Mökata ye abko tbi nämane kira, arabe abko kädianta Diablu amne Satana arato” (Apoc. 12:9; 20:2). Mökata ye ara tä nitre ja mikaka Ngöbö rüere kä jökräbiti tibien ye gobraine.
20. ¿Dre rabai bare mökata yebätä?
20 ¿Dre rabai bare mökata yebätä? Satana ye kitai kä timonbiti aune ye rabai ngite käi kwrere kräke mikata gare Apocalipsis 20:1-3 yebätä. Satana täi ketaninkä kä mil näre te aune kä ye ngwane ñaka ni ngökai jire kwe nememe kä ye krütadre. Aune mrä mada, Satana aune chokalitre ye kitai “ñukwä jutra ngitiekä asufrebe mni mni te”, ye abokän gaite kärekäre meden gärätä (Apoc. 20:10). Satana aune chokalitre ñaka rabaira kä tibienbätä ye bämike ja töite. ¡Ye rabai kwin krubäte!
21. ¿Kukwe nieta tärä Apocalipsibätä yebätä nikwe ñäri ye ñobätä tä kä mike juto nibätä?
21 Kukwe bämikata tärä Apocalipsibätä ye dre gärätä tä nemen gare nie ye tä ni dimike, ¿ñan ererea? Nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye abokän nire nibi gare nie aune dre rabai bare bätätre ye nibi gare nie arato. Ye erere, “kukwe biani Ngöbökwe ni Ngöbö kukwei niekä neye, nebtä nire nire käkwe ñäkädre amne nire nire käkwe kukwe nuadre amne mikadre täte kwe, ni yebtä abko kä rabadi nuäre kri” (Apoc. 1:3). Akwa nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye gaite ngwane, ¿nitre ja ngwanka metre Ngöböi ye kräke kukwe kwin meden rabai ja känenkäre? Kukwe ye nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara ja känenkärebätä.
KANTIKO 23 Gobran Jehovakwe ye niena gobrane
a Nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye bämikata kukwe ruärebiti tärä Apocalipsis yebätä aune tärä Daniel ye käkwe ni dimikai kukwe bämikata ye mike nüke gare jai. Profecía tä tärä Daniel yebätä aune tä tärä Apocalipsis yebätä, ye meden bäsi ja erebe ye mikadi gare jai kukwe ja tötikara nekänti. Nire tä ja mike Ngöbö rüere, ye kukwe ne käkwe ni dimikai mike nüke gare jai. Biti niaratre yebätä dre rakaikä ye rabai gare nie.
b Daniel 7:15-17: “‘Akwa, ti Daniel, ti ñan rababa nemen jäme ñobätä ñan aune kukwe mikaba tuare tie yekwe ti ngwanba nikenkä. Ni nämä iti nünaninkä ye ken ti krötaba kukwe jökrä ne dre gärätä metrere ye ngwantarikäre ie. Aisete niarakwe ti kukwe ka ngäbitiba aune kukwe jökrä ye dre gärätä ye mikaba gare tie:’ ‘Jondron nire kri krubäte kräbokä ne abokän rei nibokä rabai kä tibienbätä’”.
c Jondron nire dokwä kwä kükü ye tä gobrantre kä jökräbiti tibien ye bämike nemen gare metre nie “krotu kräjätä” yebätä. Jondron krä jätäbätä blitata Bibliabätä ngwane, jondron ye täte o jökrä meden gärätä.
d Apocalipsis 17:8, (NGT): “Jondron nire krubäte mäkwe turi, ne abrä nämäne, aune ñan tärä ne ngwane, angwane ne abrä kä timonbiti jatadi kunkwäre, aune niara abrä tä riatekä. Nitre nünanka kä tibienbätä, kä kwetre ñakare tärä, tärä ja nirekräkwebätä, kä ne dätebare näire; nitre ne abrä rabai tö niä jondron nire krubäte ne abrä nämäne, aune ñan tärä ne ngwane, angwane rabai”.
e Jondron nire kri krubäte ye ñaka ja erebe jondron nirebätä blitani käne yebätä, ñobätä ñan aune korona ñaka krotubätä (Apoc. 13:1). Ye bämikani kore ñobätä ñan aune reitre keta kükü ye käkwe ja di biani ie (artículo kädekata “¿Qué es la bestia de color escarlata del capítulo 17 de Apocalipsis?” tä jw.org ye mikadre ñärärä).