KUKWE JA TÖTIKARA 42
¿Mäta juto ja mikakäre täte?
“Ti töi mike mä mike täte” (SAL. 51:12).
KANTIKO 101 Sribidre gwairebe
KUKWE NEBÄTÄ JA TÖTIKAIa
1. ¿Ñobätä ñan tä nemen nuäre ni kräke ja mikakäre täte?
¿TÄ NEMEN tare mä kräke kukwe mikakäre täte? Ye erere namani bare Davidbätä. Yebätä, ja di ribebare kwe orasionbiti (ñäkädre Sal. 51:12 yebätä). b David nämene Jehová tarere, akwa ruäre ngwane ñan namani nuäre kräke Jehová mikakäre täte, ye erere arato, raba nemen bare nibätä. ¿Ñobätä? Kena, ni töi nierare ñan kukwe mikabätä täte. Ketebu, Satana tä ni töi mike ja mike Ngöbö rüere niarakwe nuainbare erere (2 Cor. 11:3). Ketamäkäre, ñobätä ñan aune kä te nita nüne ye abokän nitre tä ja ngwen dokwä ribi krubäte ñobätä ñan aune ye erere Satana nämene nitre töi mike nüne ño käne ye erere nitre tä nüne kä nekänti (Efes. 2:2). Aisete Jehová aune nitre mikani kwe ji ngwanka ye mikakäre täte nikwe ja di ngwandre ja tuakäre ni nierare töi ngite, Satana aune nitre töi käme kä tibienbätä yebe.
2. ¿Ni tädre juto biarebe kukwe mikakäre täte ye dre gärätä? (Santiago 3:17).
2 (Ñäkädre Isaías 50:5 yebätä).c Ngöbö kukwei niekä Isaías käkwe niebare krörö Ngöböbätä, “ti ñan bikaba kri”. ¿Ye dre gärätä? Ni tädre juto biarebe nitre mikaninte ji ngwanka Jehovakwe ye mikabätä täte aune ni töi tädre nuainbätä ye gäräbare kwe. Akwa, ni iti käkwe ni töi mikadre ñaka Jehová mike täte ye ngwane ñaka mikadre täte ye ie Jehová tö (Hech. 4:18-20).
3. ¿Nitre ji dokwäte ni käne, mikadre täte ye ñobätä ütiäte krubäte Jehová kräke?
3 Jehová mikadre täte ye abokän bäri nuäre nitre kä tibienbätä ne mikakäre täte raba ruin nie ñobätä ñan aune kukwe bianta Jehovakwe mikakäre täte ye abokän käre kwin (Sal. 19:7). Ye erere ñaka nemen bare nitre ji ngwanka kä tibienbätä yebätä. Akwa yebiti ta, Jehová tä nitre rüne, gobrantre, nitre ji ngwanka konkrekasionte ye mike ji dokwäte (Prov. 6:20; 1 Tes. 5:12; 1 Ped. 2:13, 14). Nita nitre ne mike täte ngwane, nita Jehová mike täte. Jehovakwe nitre mikaninte ji ngwanka ye mikakäre täte nikwe dre nuaindre, aune ñan rabadre nuäre ni kräke mikakäre täte yebiti ta, mikadre täte ño ye rabadi gare nie.
MÄ RÜN AUNE MÄ MEYE MIKA TÄTE
4. ¿Ñobätä monsotre kwati ñaka rün kukwei mike täte?
4 Monsotre bati yekwe ja ketamuko mada tärä abokän ñaka tä rün kukwei mike täte (2 Tim. 3:1, 2). ¿Ñobätä tätre ja ngwen kore? Monsotre ye ie rün tä kukwe mike nuaindre akwa rün ara ñaka nuainne, yebätä ngwarbe rünta ja bämike tuin ietre. Monsotre mada abokän ie kukwe mikata nuaindre rünkwe ye kukwe kirabe o kukwe ribi aune ñaka niena ütiäte tätre nemen nütüre. Monso, ¿ruäre ngwane ja tärä nemen ruin kore mäi? Jehovakwe kukwe ne biani: “Mun ngäbäkrere, mun ye abko ni Dänkienkwe, aisete munkwe mun rün btä mun meye kukwei mika täte, ñobtä ñan angwane ye abko kuin ni Dänkien okwäbti”, kukwe ne ñan tä nemen nuäre monsotre kräke mikakäre täte (Efes. 6:1). ¿Rabadre bare mäi yekäre drekwe mä dimike?
5. Lucas 2:46-52 tä nie erere ¿Jesús ye abokän ja ngwani bäri kwin monso erere ye ñobätä nie raba?
5 Ja mikakäre täte nikwe ja kitadre Jesús kukwe kwin bämikani ni käne yebätä, ye bäri kwin (1 Ped. 2:21-24 TNM). Jesús ye töi metre, rün José abokän töi ngite. Akwa, käre mikani ütiäte kwe jai niara kukwe ñaka nämäne nüke gare ietre o ñaka kukwe nua nämäne yebiti ta (Éx. 20:12). Kä nämene 12 Jesubiti ngwane kukwe namani bare bätä yebätä töbike (ñäkädre Lucas 2:46-52 yebätä). Jesús nikani mräkätre kwe yebe Jerusalén, bieta nuain nämäne bati kä kwatire kwatire yebätä. José aune María namanina näinta ja jiebiti ye ngwane Jesús ñaka nämäne näin siba gani kwetre. Monsotre jökrä tädre nain siba yete ye rüntrekwe mikadre gare kwin jai näre. Jesús kwanintari ietre ngwane, ¡María namani rubun Jesús kräke ñobätä ñan aune, niaratre ngwani nikenkä kwe ja jiebiti yebätä! Akwa Jesús ñan namani rubun kräketre. Ñakare aune ñäkäbare kwe töi jämebiti käre. Akwa Jesukwe “kukwe niebare ye ñaka nükani gare” José aune María ie. Akwa yebiti ta “käre Jesús nämäne rün kukwei mike täte”.
6, 7. ¿Dre raba monsotre bati dimike rün kukwei mike täte?
6 Monso, kukwe ruäre mä rün ñan tä nuainne kwin o mä kukwe ñaka tä nemen nüke gare ie ye ngwane, ¿ñan tä nemen nuäre mä kräke mikakäre? ¿Dre raba mä dimike? Kena, Jata nemen ruin ño Jehovai ye mä ngwan törö jai. Biblia tä kukwe ne niere monso tä rün aune meye mike täte ngwane “käita nebe nuäre dänkien bätä” (Col. 3:20). Monso mä kukwe ñaka tä nemen nüke gare mä rün ie o kukwe ruäre mikata nuaindre kwen mäi ye ñaka jökrä kwin ye gare Jehovai. Akwa yebiti ta mäta ja di ngwen mike täte ngwane mata kä mike juto Jehovabätä.
7 Ketebukäre jata nemen ruin ño mä rün ie ye mäkwe ngwan törö jai. Mäkwe mikai täte ngwane kä rabai bäri juto bätätre aune jatai tö ngwen bäri mäi (Prov. 23:22-25). Aune mä jatai ja kete bäri kwin ben. Alexandre, nünanka Bélgica, tä niere: “Ti jataba ti rün kukwei mike täte käre ngwane nun rababa ja kete bäri kwin aune kä juto biti”.d Ketamäkäre nikwe ja mikai täte ye käkwe ni dimikai kä ja känenkäre ye kräke. Paulo, nünanka Brasil, tä niere: “Tita ti rün mike täte ye tä ti dimike Jehová mikakäre täte, aune nitre ji ngwanka ye mikakäre täte arato”. kukwe ütiäte bätä nikwe ni rün mikadre täte nieta Bibliakwe abokän ne: “Munkwe nünandre jäme aune munkwe nünandre raire kä temen nebätä yekäre” (Efes. 6:2, 3).
8. ¿Ñobätä monsotre kwati tä ja töi mike rün kukwei mike täte?
8 Monsotre bati kwati tä rün mike täte ye köböire kukwe tare ñaka nemen bare bätätre namanina gare ietre, nieta kwetre. Luiza, kai Brasil, kenanbe ñobätä rün ñaka nämäne celular bien ie ye ñan nämene nüke gare ie, ñobätä ñan aune monsotre mada yekwe celular nämäne. Akwa ja känenkäre metrere rün nämäne niara kriemike nükani gare ie. Niara tä niere: “Tita ti rün mike täte ye ngwane niara ñan ta ti ketebätä ñakare aune ta ti kriemike nüke gare tie”. Elizabeth nünanka Estados Unidos ye kräke ñaka tä nemen nuäre ja mikakäre täte. Dre nuainta kwe tä mike gare: “Kukwe keta kabre ti rün tä ükete mikakäre täte ye ngwane, ñobätä tä nuainne ñan tä nemen nüke gare tie ngwane, tikwe mikani täte ye köböire tikwe ja kriemikani kukwe keta kabre bätä yebätä tita töbiketa ye tä ti dimike”. Monica, nünanka Armenia, ye tä rün kukwei mike täte ngwane kukwe kwin tä nemen bare kräke ñaka tä nuainne ye kräke ngwane nieta kwe.
“GOBRAN” MIKADRE TÄTE
9. ¿Gobrantre mikadre täte yebätä nitre kwati tä töbike ño?
9 Nitre bäsi jökrä tä niere: gobran tädre ye ütiäte aune kukwe ükateta kwetre mikakäre täte ruäre ye nikwe kadre ngäbiti (Rom. 13:1). Gobrantre tä kukwe ükete o lei mike ye keteiti ñaka tä nemen tuin kwin nitre ie ngwane ñaka mike täte. Ñodre, ni raba blite impuesto yebätä. Nitre kä Europa yekänti nitre nibokä ie kukwe ngwantari nämäne ngwane bäsi käre iti nämäne niere “impuesto ütiä biandre ye ñaka tuin kwin ngwane ñaka ütiä bian rabadre”. Tätre töbike kore ye medenbätä nitre kä yekänti tä impuesto 65% näre aibe ütiä bien gobran ie ye ñaka ni töi mike niä.
¿José aune María ja mikani täte yebätä dre raba nemen gare nie? (Párrafo 10 nemen 12 mikadre ñärärä)e
10. ¿Ñobätä nita lei mike täte ñaka tä nemen tuin kwin nie yebiti ta?
10 Gobrantre kä nebätä ye tä nitre ngwen ja tare nike, niaratre gobrainta Satanakwe aune niaratre gate köböra mikata gare Bibliakwe (Sal. 110:5, 6; Ecl. 8:9; Luc. 4:5, 6). Arato Biblia tä niere “nire nire tä nebe nitre gobranka rüere ye abokän Ngöbö kukwe ara jire rüere nita rüre ñobätä ñan aune gobran ye tä mikani Ngöbö köböire”. Ne kwe kä nengwane, kukwe ñan tädre bäri käme krubäte yekäre. Ye medenbätä niaratre itire itire tä dre ribere jai ye erere biandre ietre ye abokän ni rabadre impuesto ütiä bien, mike ütiäte aune mike täte (Rom. 13:1-7). Lei ruäre ye ñaka kwin nikrä ni raba nemen nütüre o ñaka nuäre mikakäre täte aune kukwe ruäre ye ñaka ükaninte kwin raba ruin nie. Akwa nita Jehová mike täte aune nikwe gobrantre mikadre täte ye niara tä ngübare nibätä ye medenbätä, gobrantre tä dre ribere nie ye erere nita nuainne, akwa niaratre tä kukwe ribere nie ye ñäkäi ñaka Ngöbökwe ngwane nita mike täte (Hech. 5:29).
11, 12. Lucas 2:1-6, tä niere erere, ¿José aune María käkwe dre nuainbare kukwe ükaninte ñaka nuäre ye mikakäre täte? ¿Ye köböire dre namani bare? (Üai mikadre ñärärä).
11 José aune María yebätä kukwe ütiäte krubäte raba nemen gare nie. Niaratre nämäne juto biarebe lei gobrankwe ye mikakäre täte ñaka nämene nemen nuäre kräketre yebiti ta (ñäkädre Lucas 2:1-6 yebätä). Ñodre sö krä ökän te María nämäne murore ye ngwane niara aune José nämäne ja mike täte ye nuaninte. Kä ye ngwane gobranka romano emperador César Augusto käkwe censo nuain mananbare, ye mikakäre täte María aune Jose rikadre Belén. Dikadrekä mente kwe 150 kilómetros (93 millas) näre kä kämekäme te, kä kätokwäre yete ta rabakäre Belén. Aune ñan rabadre nuäre María kräke. Yebätä monso ngwan nämäne Mariakwe ye töibikai namani kwetre, nane tädre nain ji ngrabare ye ngwane kä monso ngübakäre María ie rükadre ye jürä namani bätä. ¡María nämäne ni ütiäte Mesías ye ngwen! ¿Akwa ye aibätä Mariakwe ñaka ja mikadre täte ye rabadre bäri kwin kräke?
12 José aune María kisete kukwe nämäne kabre nämäne mike töbike akwa ja mikani täte kwe. Jehovakwe kukwe kwin mikani nemen bare kräke ja mikani täte kwe yebätä: María namani kwin Belén, monso därebare kwin kwe aune ye köböire profecía niebare ye namani bare (Miq. 5:2).
13. ¿Nita ja mike täte ye raba ja mräkätre kriemike ño?
13 Nita gobrantre mike täte ye ngwane kukwe kwin tä nemen bare nibätä aune nitre mada kräke. ¿Ñobätä nita ye niere? Keteiti ye abokän nitre tä lei mike ngwarbe jai ngwanta ja ngie nuin yebätä nita ja kriemike (Rom. 13:4). Ni itire itire tä ja mike täte ye köböire ni testiko kädrieta kwin. Ñodre ye erere namani bare Nigeria kä nikanina ruäre ta yete. Nitre policía nikani ja mräkätre nämäne gätä nuainne Ju Ja Ükarakrö yete ngwane. Nire nämäne ja mike impuesto ütiä bian rüere ye känä nämäne kwetre. Akwa niaratre jie ngwanka yekwe niebare ie: “Mun nän ju bäre, nitre testiko ñaka ja kwete jire impuesto ütiä bianta yebätä”. Käre mäta lei mike täte ye ngwane blita raba bäri kwin juta Ngöbökwe yebätä. Aune blitata kwin ye köböire ja mräkätre kriemika raba (Mat. 5:16).
14. ¿Meri testiko iti ja mikani ño “juto biare” kukwe gobrankwe mikakäre täte?
14 Nita ja di ngwen käre gobrantre mikakäre täte akwa yebiti ta ñaka raba nemen nuäre ni kräke. Meri testiko iti kädekata Joanna nünanka Estados Unidos tä kukwe ne mike gare metre ta: “Ñan tä nemen nuäre ti kräke gobrantre mikakäre täte ñobätä ñan aune ti nämä chi ngwane ti mräkätrekwe ja tare nikani krubäte gobrantre köböite”. Akwa Joanna ja di ngwani ja töi kwitakäre nämäne töbike ño yebätä. ¿Drekwe dimikani? Kena, kukwebätä nämäne ñäke nämäne niara mike bäri rubun gobrantre kräke yebätä ñaka ñäkäbare jankunu kwe (Prov. 20:3). Ketebukäre tö ngwandre kwe bäri Jehovai ye ribebare kwe ie aune gobrantre kä nebätä kukwe ükadrete ñan ai ngübadre kwe yekäre (Sal. 9:9, 10). Ketamäkäre ja töi mikani kwe ñäke täräkwata bianta juta Ngöbökwe tä blite ja ngwandre neutral yebätä (Juan 17:16). Joanna tä gobran mike täte aune mike ütiäte ye köböire “tä nüne jäme abokän mikadre gare ño kwe ñan tä nüke gare ie” nieta kwe.
JUTA NGÖBÖKWE TÄ KUKWE BIEN YE MIKADRE TÄTE
15. ¿Ñobätä ruäre ngwane ñan raba nemen nuäre ni kräke juta Ngöbökwe tä kukwe bien nie ye mikakäre täte?
15 Nire tä ni jie ngwen konkrekasionte ye mikadre täte ribeta Jehovakwe nie (Heb. 13:17). Ni jie ngwanka Jesukristo ye töi metre, akwa nitre dianinkä kwe nie jie ngwankäre kä tibienbätä ye abokän töi ñaka metre. Ye medenbätä kukwe ruäre bianta kwe nie mikakäre täte ye ñan tä nemen nuäre ni kräke aune bärira jire kukwe bianta nie ye ni ñaka töta nemen nuain ye ngwane. Ye erere ja namani ruin apóstol Pedro ie. Jondron nire ñaka kwetadre nie nämäne lei biani Moisés ie yebätä ye kweta mananbare ángel itikwe ie. Akwa bämä jire kukwe ye ñaka nakani ngäbiti ie (Hech. 10:9-16). Kukwe biani Pedro ie ye ñaka namani tuin kwin ie. Ñobätä ñan aune niara tö nämäne dre nuain ye erere niara nämene nuainne. Ángel töi metre käkwe kukwe biani ie akwa ñan namani nuäre Pedro kräke mikakäre täte aisete nitre töi ngite tä kukwe bien nie ja jie ngwankäre ñan tä nemen nuäre ni kräke mikakäre täte ye ñaka ni töi mikadre ñan krütare.
16. ¿Kukwe biani mikakäre täte ñaka namani tuin kwin krubäte Pablo ie akwa dre nuainbare kwe? (Hechos 21:23, 24, 26).
16 Apóstol Pablo nämäne juto biare kukwe mikakäre täte, ruäre kukwe bian nämäne ye ñaka nämäne nemen tuin kwin ie yebiti ta. Bati ni kristiano judío ie ni kukwe juruabare ñäke blo Pablobätä. Pablo nämene ja ngwen “apóstata aune lei biani Moisés ie” ye niara ñaka nämäne mike ütiäte jai niena nämäne bätä (Hech. 21:21, nota). Apóstol Pablo nämäne lei mike täte niedre kwe nitre ie niebare nitre kristiano Jerusalén yekwe ie. Akwa yekäre rabadre niken templote nitre nibokä ben ja mikakäre deme. Nitre kristiano ñaka nämänena lei ye mike täte aune Pablo ñaka ja mikani ngite nämäne gare ie. Akwa yebiti ta ja mikani täte drekebe ngwarbe kwe. Kukwe ne mikata gare: “Pablo nikani ni nibokä ye ngwena jabe abiti jändrinaine ja mikani deme ngwaire bentre kwe” (ñäkädre Hechos 21:23, 24, 26 yebätä). Pablo ja mikani täte yebiti ja mräkätre dimikani kwe nüne keteitibe jabe (Rom. 14:19, 21).
17. ¿Kukwe ben Stephanie ja tuani yebätä dre raba nemen gare mäi?
17 Meri testiko iti kädekata Stephanie ye ie kukwe ükaninte sukursalkwe ye ñan namani tuin kwin jire chi. Niaratre nämäne grupo keteite nämene blite kukwe madabiti ye dimike. Akwa sukursalkwe grupo ye juani konkrekasion madate aune Stephanie bätä muko kwe ye juaninta konkrekasionte nämäne käne yekänti. ¿Ja namani ruin ño Stephanie ie? Niara tä niere: “Ti rababa ulire krubäte ñobätä ñan aune rä dikaro konkrekasionte nun kukweibiti, ye nämäne ja di ribere ja üairebiti”. Ñan namani nuäre Stephanie kräke akwa kukwe ükaninte ye mikani täte kwe. Niara tä niere: “Ja känenkäre mada ja mräkätrekwe kukwe kwin nuainbare rükaba gare tie ñobätä ñan aune ja mräkätre konkrekasionte yete yekwe mräkätre ñaka nämä jire kukwebätä yebätä nun rababa niaratre rüne ja üairebiti. Ja eteba iti nämä tibo ja üairebiti ye tita tötike. Aune kä tä nemente bäri tie ja tötika kaibe ye nuainkäre”. Mrä mada Stephanie tä niere: “Tita ja di ngwen käre kukwe ükateta mikakäre täte gare tie yebätä ti töita jäme”.
18. ¿Ja mikadre täte ye ñobätä kwin?
18 Ni jökrä raba ja kite ja mike täte. Jesús nämäne nüne kwin ye ñan aibätä nämene ja mike täte ñakare aune “niarakwe ja tare nikani ye köböire Ngöbö kukwei mikadre täte ño abokän nükani gare täte jökrä ie” (Heb. 5:8). Bäsi käre nita ja tuin kukwe tare ben ye ngwane tä nemen bäri nuäre ni kräke ja mikakäre täte. Ñodre kenanbe COVID-19 kömikaba ye ngwane dre rababa bare yebätä töbike. Ni ñaka rabadre ja ükekrö Ju Ja Ükarakrö yete aune kukwe driere nieba nie. ¿Ye ngwane rababa nuäre mä kräke? Kukwe jökräbiti ta mäkwe ja mikani täte ye käkwe mä kriemikani, ni namani bäri keteitibe ja mräkätre ben mäkwe kä mikani juto Jehovabätä. Ye köböire nita bäri juto kukwe bianta nie ye mikakäre täte gwa ngwane aune ja tare nikadi kri ye kräke. Nikwe ja mikai täte ngwane ni rabaite nire (Job 36:11).
19. ¿Ñobätä mä tö ja mikai täte?
19 Nita ja mike täte ye ngwane kukwe kwin keta kabre tä nemen nikwe nibira gare nie. Akwa kukwe bäri ütiäte bätä nita ja mike täte ye abokän Jehová tare nikwe aune kä tädre juto bätä ie ni tö (1 Juan 5:3). Jehovata kukwe keta kabre nuainne ni kräke ye ñaka rabai ütiä bian bare jire chi ie nie (Sal. 116:12). Kukwe keteiti abrä ni raba nuainne: niara mikadre täte aune nire mikata kwe ji dokwäte ye mikadre täte arato. Nita ja mike täte yebiti ni abokän töbätä nita bämike. Aune ni töbätä angwane nita kä mike juto niara brukwäbätä (Prov. 27:11).
KANTIKO 89 Jehová mikadre täte ye kwin krubäte
a Ni ngite yebätä ruäre ngwane ñan tä nemen nuäre ni kräke kukwe mikakäre täte, ni iti raba kukwe bien mikakäre täte gare nie yebiti ta. Kukwe ja tötikara nekänti nitre rüne, “gobrantre”, ja mräkätre konkrekasionte mikadre täte ye köböire kukwe kwin rabai nikwe ye mikadi gare nie.
b Salmo 51:12: “Mä ni mikaka kwäre yebätä kä miketa juto tibätä; ti töi mike mä mike täte”.
c Isaías 50:5: “Däkien Gobranka kri Jehová käkwe ti olo gu tikaninkä, aune ti ñan bikaba kri. Ti ñaka rikaba ji mada yebiti”.
d Kukwe kädekata “¿Cómo llevarme bien con mis padres?” tä jw.org, ye raba mä dimike blitakäre mä rün ben, tä kukwe bien mäi mikakäre täte akwa ñan tä nemen nuäre mä kräke ye ngwane.
e KUKWE MIKATA GARE ÜAIBÄTÄ.: Kukwe ükaninte ni gobranka Césarkwe ja kä tikakäre täräkwatabätä ye mikani täte José aune Mariakwe aune jananbare Belén. Kä nengwane lei ükateta carro ngwankäre, impuesto ütiä biankäre aune kukwe bianta ja kriemikakäre brenbätä ye ni kristiano tä mike täte.