Kukwe tare nuainta nierare ye ngwane ja töi mikadre ño

1, 2. ¿Kukwe tare nuainta nierare yebätä nitre töita nemen ño aune ni raba kukwe meden ngwentari jai?

NÜNANTA bobre ni käi medente, ni kwata bä ño ye köböire nitre mikata ngwarbe jai tuin nie krubäte nengwane. Nitre tädre gobrane o nitre ngwian bäkäne töita ja aibebätä aune ñan ni mada töibikaire. Aisete kukwe nuainta kwetre ye tä kukwe tare mike nemen bare ni madabätä aune kä tibien nebätä. Kukwe ye kwrere tärä nemen bare nibätä o ni madabätä tuin nie.

² Ni mikadre ütiäte jai aune nüna jäme ye ni jökrä tö tuai nemen bare. Aisete kukwe tare nuainta ni madabätä ye ñaka tuin kwin nitre kwatí ie. Nitre kwatí tätre ja ükekrö gwaire ne kwe tätre dre niere ye kukwe nuadre ni madakwe. Aune nitre tö ja mikai gräbiti yekrä nitre tä protesta nuainne dimikakäre ñobätä ñan aune tätre kukwe kwin käbämike. Akwa ni kristiano metre ñaka ja mike “nitre kä nebätä” yekri, Gobran Ngöbökwe aibe raba kukwe tare nuainta ni madabätä ye denkä täte gare nie (Juan 17:16). Akwa yebiti ta, ni mada nuainta tare ye tä nemen tare nie arato. Aisete ni raba kukwe ne kwrere ngwentari jai: “¿Kukwe tare nuainta ni madabätä ye ngwane tikwe ja töi mikadre ño? ¿Ti raba kukwe keteiti nuainne kukwe ye ükatekäre gwä ngwane?”. Kukwe ngwantarita nebätä nikwe ja kitai. Akwa käne Jehová aune Jesús töita ño ni mada nuainta tare yebätä ye ani mike gare jai.

JEHOVÁ AUNE JESÚS ÑAKA NI MADA NGWEN TARE NIKE JIRE

3. ¿Ñobätä nierare ni brukwäta nemen ni mada nuainta tare ye ngwane? (Isaías 5:7).

³ Ni mada nuainta tare ye tä mate tare nibätä, Jehovakwe ni sribebare ja bä kwrere yebätä nieta Bibliakwe, niara ye tä “kukwe metre aune kukwe kwin tarere” (Sal. 33:5; Gén. 1:26). Jehová ñaka ni mada nuainne tare aune ñan tö ni tuai ye nuainne ni madabätä (Deut. 32:​3, 4; Miq. 6:8; Zac. 7:9). Ni Ngöbö kukwei niekä Isaías näire, nitre israelita nämäne nitre isrealita mada mike ja tare nike nämenentre “ja müaire ye juruabare Jehovai” (ñäkädre Isaías 5:7 yebätä).a Nire nire ñan nämäne lei mike täte aune ni mada nuainne tare ye Jehovakwe mikani ja tare nike (Is. 5:​5, 13).

4. ¿Dre nemen gare nie Jesubätä niarakwe ni iti kise nakwaninkä ye mikaninta räre ngwane? (Üai mikadre ñärärä).

⁴ Jesús tä ja ngwen Jehová kwrere yebätä, kukwe nuainta kwin ni madakrä ye tä nemen tuin kwin ie aune ni mada ngwanta ja tare nike ye kräke brukwä tä. Jesús nämäne kä tibienbätä ngwane, ni iti kise nakwaninkä ye namani tuin bobre ie aisete mikaninta räre kwe. Akwa yebätä nitre fariseo brukwä namani. Niaratre kräke lei sábado, köbö ja dükakäre, yete kukwe ñan nuain raba jire chi yebätä ni ye ñan mikadreta räre nütü nämä kwetre. Nitre fariseo “ye brukwä ribi jutuabare ie ye namani tare ie” (Mar. 3:​1-6).

5. ¿Ni o ni madabätä kukwe tare nuainta ye ngwane nikwe dre ngwandre törö jai?

⁵ Ni mada mikata ene ja kisete ye kräke Jehová aune Jesús brukwäta nemen, aisete ni töi rabadre kore ye ngwane ja ñan rabadre ruin ngite nie (Efes. 4:26 aune nota de estudio “Cuando se enojen” ye mikadre ñärärä). Kukwe metrebätä nita nemen romon akwa ni ñan raba kukwe käme ye ükete ye ngwandre törö jai. Kä raire te ni tädre romon aune ni ñan raba ja gobraine nita nemen romon ye ngwane, ni raba nemen bren ngrabare aune ni töite (Sal. 37:​1, 8; Sant. 1:20). Ni mikadre ngwarbe ja kisete o ni madabätä nuainta ngwane, nikwe dre nuaindre ye ngwane Jesukwe ja ngwanbare ño yebätä ari ja kite.

NI MADA MIKATA ENE JA KISETE YE TUIN ÑO JESUYE

6. ¿Jesús nämäne kä tibienbätä ye ngwane kukwe käme meden nuain nämene tuani kwe? (Üai mikadre ñärärä).

⁶ Nitre kukwe jie ngwanka nitre judío ngätäite nämenentre lei kiakia ükete mikakäre täte. Ñaka nämene nemen nuäre mikakäre täte jökrä ietre ye nämäne tuen Jesús ie (Mat. 23:​2-4). Te mada nitre romano nämä nitre judío ye mike tuin ngwarbe jai. Aune nitre judío ruäre nämäne ja ükekrö nitre romano rüere, ñan tö namani ja gobrainmana ietre yebätä. Akwa Jesús ñaka ja mritabare kukwe yete. Bati niara mika tö namani gobrankäre ngwane, ngitiani mentokwäre (Juan 6:15).

7, 8. ¿Kukwe käme nuain nämene Jesús näire ye ñobätä niarakwe ñaka ja töi mikani ükete? (Juan 18:36).

⁷ Jesús ñaka ja mritabare política yete kukwe käme ye gatekäre niara näire. ¿Ñobätä ñan nuainbare kwe? Ñobätä ñan aune, ni kä tibienbätä di ñaka kukwe ükatekäre aune ja gobrainkäre akwle nämä gare ie yebätä (Sal. 146:3; Jer. 10:23). Kukwe blo blo dianka ñaka raba täte jökrä. Ne madakäre, Satana tä kä tibien ne gobraine aune di kwe yebiti tä nitre kwati mada ngwen töbike ja kwrere (Juan 8:44; Efes. 2:2). Arato ni töi raba nemen kukwe kwin nuainne akwa ni ngite ye köböire nita ni mada ngwen ja tare nike (Ecl. 7:20).

⁸ Dre dre tä kukwe käme mike nemen bare aune kukwe ñan kwin nuainta ye Gobran Ngöbökwe aibe raba ükete ye nämäne gare kwin Jesús ie. Yebätä Jesús ja töi mikani kwatibe niken “juta kri aune kiakia te kukwe kwin Gobran Ngöbökwebätä ye driere” (Luc. 8:1). “Kukwe ükadrete metre yei nire tö krubäte” yei Jesukwe niebare kukwe blo ye gadite jökrä (Mat. 5:6 nota de estudio; Luc. 18:​7, 8 ye mikadre ñärärä). Ñobätä ñan aune gobran kä tibienbätä ye ñaka raba kukwe ye ükete, ñakare aune Gobran Ngöbökwe ye aibe raba nuainne gobran “ye ñaka gobran kä tibienbätä ye erere” yebätä (ñäkädre Juan 18:36 yebätä).

KUKWE BLO NUAINTA NI OKWÄBITI YE NGWANE JA NGWANDRE JESÚS ERERE

9. ¿Gobran Ngöbökwe aibe raba kukwe tare nuainta ni madabätä ye gainte jökrä ñokänti gare nie?

⁹ Jesús näire kukwe tare nämä nemen bare akwa nengwane kukwe tare nemen bare bäri ñobätä ñan aune nita nüne “kä krüte te”. Akwa Satanás aune nitre ja ngwanka niara erere ye köböite kukwe jökrä ye nemen bare kirabe sete nükebe nengwane (2 Tim. 3:​1-5, 13; Apoc. 12:12). Kukwe tare tä nemen bare ye Gobran Ngöbökwe aibe käkwe ükadite ye nämene gare Jesuye, ye erere nita tö ngwen ie arato. Nita ja mike Gobran Ngöbökwe yekri yebätä, ni ñaka ja mike protesta yete aune kukwe ruäre nuainta kukwe blo gatekäre yekri arato. Ñodre, kukwe namani bare meri kädekata Stacybätäb ye ani mike gare jai. Kukwe metre jämi nemen gare ie ye ngwane, niara nämä ja mike protesta yekri ne kwe kukwe ruäre blo nuain nämene ye ükadrete. Akwa kä nikani ruäre ta ye ngwane, niara nämä kukwe nuainne ye abokän bäri kwin ya jatani ngwentari jai. Niara tä niere: “Ti nämä protestabätä ye ngwane, kukwe ne ai köböire kukwe blo ye ükaite ya, ye ti nämä ngwentari jai. Nengwane tita ja mike Gobran Ngöbökwe yekri aune ye aibe köböire kukwe jökrä ye ükaite ye gare tie. Jehovakwe kukwe kwin nuaindi nitre tä ja tare nike ye kräke abokän ni jire iti kä tibienbätä raba nuainne kwrere ye gare kwin tie aune tita tö ngwenbiti” (Sal. 72:​1, 4).

10. ¿Ñobätä ni ñan ja töi mike ja ükekrö gwairebe ni madabe kukwe ükatekäre nieta Mateo 5:​43-48 erere? (Üai mikadre ñärärä).

¹⁰ Nitre tä ja ükekrö gobran ye diankakäre gräbiti aune kukwe blo nuainta ye ükatekäre akwa tädre ja ngwen käme krubäte ye köböite nitre ruäre tä ja tare nike, akwa kukwe ye ñan ai driebare Jesukwe (Efes. 4:31). Ja mräkä iti kädekata Jeffrey tä niere: “Nitre tä protesta nuainne ye tä kömike jäme akwa käta niken braibe ta ngwane, brukwä tä nemen jakrätre aune tädre jondron denkä ni mada kän”. Nire nire töi ñan ni kwrere o tä ja mike ni rüere, akwa nikwe nitre jökrä taredre driebare Jesukwe nie (ñäkädre Mateo 5:​43-48 yebätä). Ni kristiano tä ja di ngwen kä jökrä ngwane Jesukwe ja ngwani ño ye erere ja ngwen.

11. ¿Ñobätä ruäre ngwane ñan tä nemen nuäre ni kräke ja ngwankäre Jesús erere?

¹¹ Gobran Ngöbökwe käkwe kukwe blo nuainta nitre madabätä o nibätä ye gaite täte aune kärekäre ye gare nie, akwa yebiti ta ñan tä nemen nuäre ni kräke ja ngwankäre Jesús erere ni ngwanta ja tare nike nierare ye ngwane. Dre namani bare Janiya ñaka ja keta nämene ben kwata bä jene yebätä. Niara tä niere: “Ja nämä nemen ruin ulire krubäte tie. Ti nämä nemen rubun krubäte aune nitre nämä ti ngwen ja tare nike yebätä ti tö nämä ja ngie mikai. Ye medenbätä, nitre kwata bä jene aune nitre ngwanka ja tare nike ye rüere nitre nämä protesta nuainne yekri tikwe ja mikaba. Ye ngwane, ti töi rabai jäme tikwe nütüba”. Akwa kä nikani braibe ta ye ngwane, niara ñaka nämene töbike kwin ye gani kwe jabätä. Tä niere: “Ni mada töi nämä ño ye erere ti jataba ja ngwen, Jehová kukwe ükaite yei ti ñaka nämä tö ngwen ye ti gaba jabätä. Ye medenbätä, ti ñan rababara ja kete nitre ye ben”. Ni ngwanta ja tare nike o ni mada ngwanta ja tare nike tuin nie ye ngwane, nierare ni brukwä tä nemen akwa ye ñan aibätä nikwe ja mikadre política yete o nitre töita kukwe ükatebätä yekri, ñakare aune nikwe ja ngwandre metre käre (Juan 15:19).

12. ¿Ñobätä ütiäte krubäte ja ngübadrebiti drebätä ñäkäta aune dre kukwe nuata yebätä?

¹² ¿Kukwe tare tä nemen bare tuin nie ye ngwane dre nuaindre ne kwe nikwe käre ja töi mikadre jäme? Kukwe keteiti ye abokän nikwe ñaka ñäkädre krubäte tärä o kukwe blo kädrieta ye kukwe nuadre krubäte. Ne madakäre, redes sociales yete kukwe kia yebätä kukwe däteta bäri kri ne kwe nitre käkwe ja töi mikadre ñäke blo gobrantre yebätä. Ne madakäre, nitre kukwe mikaka gare noticiate ye tä kukwe ñan nuain bä kwrere niere aune niaratre töita ño ye erere tädre mike gare. Akwa kukwe blo tä nemen bare tuin nie aune nikwe töbikai krubäte kukwe tare yebätä ngwane, ni ñaka kukwe ye ükaite, ñakare aune ngwarbe nikwe töbikai krubätebätä. Kukwe blo keteiti yebätä nita töbike, nita ñäke o kukwe kädrieta ye nita kukwe nuin jankunu ngwane ni töi raba kite nainte aune ni di gainkä (Prov. 24:10). Aune kukwe yebätä Gobran Ngöbökwe ye aibe raba kukwe jökrä tare ye ükete ye käi raba kite nikwitekä nibiti.

13. ¿Ñäkäta Bibliabätä köbö kwatire kwatire ye raba ni dimike ño?

¹³ Nikwe ñäkäi Bibliabätä aune töbikaitaribätä ye käkwe ni dimikai arato. Kukwe ye kwrere namani bare meri testiko iti kädekata Alia yebätä niara käite nitre ruäre nämä ni mada nuainne tare ye nämä tuin ie yebätä niara nämäne nemen rubun, ñobätä ñan aune nitre töi blo ye mika ñaka nämä ja ngie nuin. Niara ara käkwe niebare: “Jehová aibe raba kukwe jökrä ükete ye ti rababa ngwenta törö jai. Tikwe ñäkäba Job 34:​22-29 yete, känti ni ñan jire iti raba ngitie Ngöbö okwä bäre mento. Niara aibe ie kukwe metre ye ükate gare aune raba kukwe ükete ni kräke”. Akwa, ¿Gobran Ngöbökwe käkwe kukwe tare tare diainkä ye nita ngübare ngwane, ni raba dre nuainne?

¿DRE NUAIN RABA GWÄN NGWÄRE?

14. ¿Ni raba dre nuainne gwängware? (Colosenses 3:​10, 11).

¹⁴ Ni ñan raba ni mada nuainkä tare ye ketebätä akwa nikwe ni mada mikadre tuin ño jai yebrä tä gare nie. Nikwe mirira gare jai erere ni tö ni mada taredi, nuainbare Jesukwe ye kwrere. Nitre tare nikwe ye tä ni töi mike nitre jökrä mike ütiäte jai, nitre ni nuainkä tare yei arato (Mat. 7:12; Rom. 12:17). Nita ni mada tarere aune kukwe kwin nuainne kräketre tuin Jehovai ngwane, ni käita nemen juto niarabätä (ñäkädre Colosenses 3:​10, 11 yebätä).

15. ¿Nita kukwe driere ye ngwane dre tä nemen bare?

¹⁵ Kukwe kwin Ngöböbätä ye driedre nitre ie ye aibe köböire kukwe käme tä nemen bare käbiti tibien ye ükate raba. ¿Ñobätä nie raba? Ñobätä ñan aune, “kukwe Ngöbökwe” ye aibe köböire nitre ja ngwen käme aune kukwe käme nuainkä ye raba ja töi kwite aune raba nemen töi jäme bätä nitre tarere (Is. 11:​6, 7, 9). Jemal ye kukwe metre jämi nemen gare ye ngwane, niarakwe ja mikani nitre nämäne ja ükekrö ja mikakäre gobran ja ngwanka käme yekri. Niara tä niere: “Ja di jeñe nikwe yebiti ni ñaka raba nitre töi kwite, akwa Biblia yebiti ni raba nuainne. Ye erere namani bare tibätä, Bibliakwe ti töi kwitani”. Kukwe metre Bibliabätä rababa gare ie ye käkwe niara töi mikani ñaka rüre jankunu kukwe blo yebätä. Biblia tä ni iti töi kwite ye ngwane, ni mada tä ja mike kukwe metre yekri aune kukwe blo ye tuenmetre.

16. ¿Ñobätä mä tö kukwe kwin Gobran Ngöbökwe ye driei?

¹⁶ Kukwe tare tä nemen bare käbiti tibien ye Gobran Ngöbökwe aibe käkwe ükadite kärekäre kräke ye ni tö mikai gare nitre jökrä ie Jesús erere. Nire käkwe ja tuani kukwe tare ben kä blo nete ye ie ni tö tödekara kwin ye biain arato (Jer. 29:11). Stacy, kädrite párrafo 9, tä mike gare: “Kukwe metre rababa gare tie ye tä ti dimike, kukwe tare namani bare tibätä aune tikwe tuaba yebätä kä ngwen nüke jai. Biblia ye köböire Jehová tä ni töi mike jäme”. Kukwe kwin käbämikata Bibliabätä yebiti nikwe nitre mada dimikadre yekäre nikwe ja kitadre kwin. Kukwe blo tä nemen bare gwäune ye ükadite kärekäre ye tuin metre nie ye ngwane rabai bäri nuäre ni kräke blitakäre kukwe yebätä nitre ben kwelate o sribi känti.c

17. ¿Kukwe tare tä nemen bare käbiti tibien yebätä kä ngwankäre nüke jai Jehová tä ni dimike ño?

¹⁷ Satana tädi “ni jökrä dänkiene kä nebtä” ye ngwane, kukwe tare ye täi nemen bare jankunu ye gare nie. Akwa Jehovakwe ni dimikadi ye tä käbämike nie aune niara Satana “juantari mento abko käi kitera nüke” (Juan 12:31). Ne madakäre, ñobätä kukwe tare tä nemen bare käbiti tibien aune kukwe ye tä nemen tare krubäte Jehová ie ye tä mike gare nie Biblia yebiti (Sal. 34:​17-19). Kukwe tare tä nemen bare ye ngwane nikwe ja ngwandre ño ye tä driere nie Monso kwe Jesús yebiti aune Gobran kwe ye aibe käkwe kukwe tare ye mikadi krüte kärekäre ye drieta kwe nie (2 Ped. 3:13). Aisete nikwe kukwe metre Gobran Ngöbökwebätä ye driere kä jutobiti nememe “kukwe metre” ye rabai kä jökräbiti tibien ye ngwane (Is. 9:7).