Apocalipsis tä kukwe mike gare mäi kä ja känenkäre kräke

1. ¿Ni jökrä rabadre kukwe meden ütiäte den nuaindre jai?

KÄ NENGWANE, ni jökrä ie kukwe ütiäte tä diandre nuaindre jai ye abokän: ¿nikwe ja mikai Jehová gobran kri kä jökräbiti tibien yekri o Satana ni käme krubäte ja mikaka Ngöbö rüere yekri? Kukwe nekänti ni ñaka rabadre ja ngwen neutral. Ñobätä ñan aune nikwe kukwe meden diandi nuaindre jai, ye köböire ja nire kärekäre raba nemen nikwe o ñakare (Mat. 25:31-33, 46). ‘Ja tare nikadi kri’ ye ngwane nitre Jehová mikaka täte ye täräi mikaikä rabatekäre kwäre. (Apoc. 7:14; Ezeq. 9:4, 6). Nire täi täräi mikaninkä jondron nire kri krubäte yebiti ye gaite kärekäre (Apoc. 14:9-11).

2. a) ¿Hebreos 10:35-39 tä ni töi mike dre nuainne? b) ¿Tärä Apocalipsis tä ni dimike ño?

² (Ñäkädre Hebreos 10:36-38; 10:35, 39, [NGT] yebätä).b Mäkwe ja töi mikanina ja mike gobran Ngöbökwe yekri ngwane, mäkwe kukwe kwin diani nuaindre jai. Mä tö nitre mada dimikabätä ye erere nuainne arato raba ruin nunye. Kukwe nieta tärä Apocalipsis yebätä ye raba mä dimike. Nireta ja mike Jehová rüere, yebätä dre rabai bare mikata garebätä. Aune nire tä ja mike gobran kwe yekri ye kräke kukwe kwin mikai nemen bare, ye mikata garebätä arato. Kukwe meden nieta tärä yebätä, yebätä nikwe ja tötikadre ye ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune ye käkwe ni dimikai ja töi mike kwatibe sribire jankunu Jehová kräke. Ne madakäre, kukwe meden nemen gare nie yebiti ni raba nitre mada dimike kukwe kwin den nuaindre jai aune ñan näinteta ja jiebiti.

3. ¿Kukwe ngwantarita meden nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti?

³ Kukwe ngwantarita ne nikwe mikai gare jai kukwe ja tötikara nekänti: ¿Nireta ja mike gobran Ngöbökwe yekri yebätä dre rabai bare? Aune jondron kri tainbrere abokänbätä blitata tärä Apocalipsisbätä yekri nirekwe ja mikai, ¿yebätä dre rabai bare?

DRE KWIN TÄRÄ NITRE JA NGWANKA METRE YE KRÄKE

4. ¿Nitre ño tuani Juankwe Jesube kä kwinbiti?

⁴ Nitre tä ja mike gobran Ngöbökwe yekri ye tä ñäkänintubu ketebu tuani apóstol Juankwe köböre. Nitre ükaninte kena ye abokän 144.000 (Apoc. 7:4). Niaratre ye abokän nünanka kä tibienbätä, akwa näin kä kwinbiti aune gwairebe Jesube gobrandi kwetre kä tibienbiti (Apoc. 5:9, 10; 14:3, 4, TNM). Nguto Sion ja üairebiti yekänti nämäne nünaninkä krö Jesús ken tuani Juankwe (Apoc. 14:1).

5. ¿Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä kä tibienbätä yebätä dre köböra nemen bare?

⁵ Nitre apóstol näire nükebe kä nengwane, nitre 144.000 rabadre täte ye kräke nitre kwati dianinanka üai deme yebiti (Luc. 12:32; Rom. 8:17). Niaratre ruäre tädi nire kä tibienbätä kä krüte näire niebare Juan ie. Ja tare nikadi kri ye känenkri nitre dianinkä üai demebiti tädi nire yebätä sello mikadi ye abokän Ngöbö tä kain ngäbiti bämikakäre (Apoc. 7:2, 3: 12:17). Nitre 144.000 dianinkä ye ruäre krütanina käkwe ja ngwanbare metre, yebe niaratre jänäin kä kwinbiti ja tare nikadi kri ye näire. Niaratre gobrandi Jesube gobran Ngöbökwe yete (Mat. 24:31; Apoc. 5:9, 10).

6, 7. a) ¿Nitre ükaninte meden mada jutuabare Juan ie aune dre gare nie niaratrebätä? b) ¿Ñobätä Apocalipsis kapitulo 7 ye rabadre ütiäte krubäte nitre dianinkä tä kä tibienbätä aune nitre kwati mada ye kräke?

⁶ Nitre ükaninkrö kä kwinbiti tuani Juankwe, ye bitikäre nitre ükaninkrö mada “kwati kwati krübäte” ye tuani kwe. Niaratre ye abokän ñaka nitre 144.000 ñobätä ñan aune niaratre ñan täin raba jire (Apoc. 7:9, 10). ¿Dre gare nie niaratrebätä? Kukwe mikani gare niaratrebätä krörö Juan ie: “Ja tare nikani kri tödekabtä Jesubti angwane, nitre se käkwe […] dän bätäteta kuin tä nebe ngwen bürere, ye kwrere niaratre käkwe tödekani Jesubti angwane, ja bätäninte ni Kordero kwrere däriete kwetre” (Apoc. 7:14). Ja tare nikadi kri ye bitikäre, nitre rabaite nire “kwati kwati krübäte” yekwe ja nire käre rabadi kä tibienbätä aune kukwe keta kabre kwinkwin rabadi kwetre (Sal. 37:9-11, 27-29; Prov. 2:21, 22; Apoc. 7:16, 17).

⁷ Ni näin kä kwinbiti o ni rabadi nüne kä tibienbätä, akwa ni jökrä tä kukwe bämikata Apocalipsis kapitulo 7 yete siba ye ni rabadre bämike ja töite, ¿ñan ererea? ¡Nitre Ngöbö mikaka täte ñäkänintubu ketebu nebätä kukwe kwinkwin krubäte rabadi bare ye käkwe ni töi mikadi niä! Nikwe ja töi mikani kwatibe ja mike gobran Ngöbökwe yekri, ye käi rabai juto krubäte nibätä. Ja tare nikadi kri krubäte yebätä, ¿tärä Apocalipsis tä dre mada mike gare nie? (Mat. 24:21).

NITRE TÄ JA MIKE NGÖBÖ RUERE YEBÄTÄ DRE RABAI BARE

8. ¿Ja tare nikadi kri ye kömikai ño aune nitrekwe ja töi mikadi ño?

⁸ Nikwe tuaba kukwe ja tötikara känebätä erere, gobrantre kä nebätä ye kebera Babilonia Kri, kukwe ngwarbe mikaka täte kä jökräbiti tibien ye gainte (Apoc. 17:16, 17). Gedai jabätä ye ngwane ja tare nika kri ye kömikai. ¿Ye käkwe nitre kwati töi mikai Jehová mike täte? Ñakare, rakadikä jene. Nitre ñaka Ngöbö mike täte ye käkwe política aune jondron rürübäinta yebätä ja kriemikadi, mikata gare Apocalipsis kapitulo 6 yete, ye abokän bämikata ngutuä yebätä. Niaratre ñaka ja mikadi gobran Ngöbökwe yekri, yebätä Jehovakwe mikadi tuen jai niara rüe ye erere (Luc. 11:23; Apoc. 6:15-17).

9. ¿Ja tare nikadi kri ye näire ñobätä nitre käkwe juta Ngöbökwe mikadi okwäte aune ye köböite dre rabai bare?

⁹ Kukwe tare rabadi bare aune ja tare nikadi kri ye ngwane, nitre Ngöbö mikaka täte ye nitrekwe mikadi okwäte. Ñobätä ñan aune nitre ye aibe rabadi Jehová mike täte jankunu aune ñaka ja mikadi kwetre ‘jändrän nire kri krübäte’ yekri (Apoc. 13:14-17). Niaratre ja ngwandi dite yebätä nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye brukwä rabadi kräke. Gobrantre tä ükaninte ye käkwe rü gaikä juta Ngöbökwe yebätä, kukwe rakaikä ne Biblia tä kädeke Gog käi Magog käkwe rü gaikä (Ezeq. 38:14-16).

10. Apocalipsis 19:19-21 tä niere erere, ¿rü gaikä juta Ngöbökwe rüere ngwane Jehovakwe dre nuaindi?

¹⁰ Rü gaikä juta Ngöbökwe rüere ngwane, ¿Jehovakwe dre nuaindi? Niara ara tä niere: “Ti rabai rubun krubäte” (Ezeq. 38:18, 21-23). Dre rabai bare ja känenkäre ye Apocalipsis kapitulo 19 tä mike gare. Jehovakwe monso kwe juain juta kwe kriemikakäre aune nitre ja mikaka niara rüere ye gatekäre. Akwa Jesús ñaka tädi kaibe, ñakare aune “nitre rükä kä käinbti” ye tädi ben, ye abokän angeletre ja ngwanka metre aune nitre 144.000 ye tädi ben (Apoc. 17:14; 19:11-15). ¿Rü kri ye mikai krüte ño? Gobrantre aune nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye gaite täte (ñäkädre Apocalipsis 19:19-21 yebätä).

RÜ GAIKÄ YE BITIKÄRE JA MÄKÄITE YE KÄI NGWAIN JUTO JABÄTÄ

11. ¿Kukwe meden tä tärä Apocalipsibätä abokän tä ni töi mike niä?

¹¹ Nitre kristiano kä tibienbätä ja ngwanka metre rabaite kwäre nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye kisete, ¿yebätä ja rabai ruin ño ietre? ¡Kä rabai juto krubäte bätätre! Aune Babilonia Kri gaite täte ngwane, kä rabai bäri juto kä kwinbiti (Apoc. 19:1-3). Aune kordero ja mäkäite mikata gare Apocalipsibätä ye tä ni töi mike bäri niä (Apoc. 19:6-9).

12. ¿Ñongwane kordero ja mäkäite? (Apocalipsis 21:1, 2).

¹² ¿Ñongwane kordero ja mäkäite? Armagedón kömikai ye känenkri nitre 144.000 rabaira kä kwinbiti, akwa ye ngwane kordero ja mäkäite ye ñaka käi ngwain juto jabätä (ñäkädre Apocalipsis 21:1, 2 yebätä). Armagedón krütai ye bitikäre kordero ja mäkäite ye käi ngwain juto jabätä nitre ja mikaka Ngöbö rüere ye gaite jökrä ye ngwane (Sal. 45:3, 4, 13-17).

13. Kordero ja mäkäite yebätä nire nire täi, ¿ye kräke kukwe ye dre gärätä?

¹³ Kordero ja mäkäite yebätä nire nire täi, ¿ye kräke kukwe ye dre gärätä? Ja mäkäteta yete ni brare iti aune merire tä ja mäkete. Ye erere arato, kukwe bämikatabiti rei Jesukristo aune muko kwe abokän nitre 144,000 ye käkwe ja mäkäite. Kukwe ütiäte rabai bare yebiti Jesús aune nitre 144,000 käkwe gobrandi gwairebe kä jökräbiti tibien kä 1,000 te (Apoc. 20:6).

JUTA BÄ NUÄRE KRUBÄTE AUNE KÄ JA KÄNENKÄRE NI KRÄKE

14, 15. ¿Apocalipsis 21 yekänti nitre 144.000 ye bämikata drebätä? (Üai kena täräkwatabätä mikadre ñärärä).

¹⁴ Biti Apocalipsis 21 yebätä nitre 144.000 ye ketata juta bä nuäre krubäte yebätä, ye abokän kädekata “Jerusalén btin” (Apoc. 21:2, 9). Jä 12 tä mikani juta ye üräre aune jä yebätä nitre apóstol korderokwe 12 kä tä tikani. Kukwe ye jutuabare apóstol Juan ie ngwane niara töi namani niä ni raba niere. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune niara kä nämene tikanibätä arato. ¡Kukwe ütiäte krubäte namani bare kräke! (Apoc. 21:10-14; Efes. 2:20).

¹⁵ Kukwe bämikatabiti blitata juta keteitibätä, akwa juta ye ñaka juta mada ye erere. Ñobätä ñan aune ji niken kokwäre ye abokän orore, jukwe 12 yebätä perla 12 tä mikani, ki aune ürä ye tä ükaninte jä bä nuäre krubäte yebiti aune juta ye tä ñäkäni kwin krubäte (Apoc. 21:15-21). Akwa kukwe keteiti ñaka yete jutuabare Juan ie. ¿Ye abokän dre? “Ju blitakrä Ngöböbe tikwe tuaba ñakare juta Jerusalén btin yete, ñobtä ñan angwane ni Dänkien Ngöbö Di Kri Jändrän Jökrä Nuenkrä abko tä yete amne ni Kordero kwrere tä yete abko ben ni raba blite gwärere, aisete ju blitakrä Ngöböbe ñakare yete. Erere arato, ñänä amne sö trä rabadre juta yete abko ñakare ütiäte, ñobtä ñan angwane Ngöbö trä kuin bä nuäre ye abko tädi juta yete amne ni Kordero kwrere abko tä ñotrare yete arato” (Apoc. 21:22, 23). Nire täi Jerusalén bitin yete ye rabai nemen metre Jehová känti (Heb. 7:27; Apoc. 22:3, 4). Ye medenbätä, Jehová aune Jesús ye templo juta ye kräke nieta.

16. Gobran Ngöbökwe käkwe gobrandi kä mil krati ye ngwane, ¿kukwe meden kwin rabai nitre kä tibienbätä yekwe?

¹⁶ Nitre dianinkä nänkäre kä kwinbiti tä töbike kukwe nebätä ye käita nemen jutobätä. Akwa nitre kwe tödekara tärä nünankäre kä tibienbätä ye kräke kukwe ne rabadre ütiäte arato. Gobran Ngöbökwe käkwe gobrandi mil krati ye ngwane, Jerusalén bitin ye käkwe kukwe kwin mikai nemen bare nitre kä tibienbätä kräke. Kukwe kwin ye ‘ñö ni mikakrä nüne kärekäre’, ñö ye kräbätä nekri aune sekri “kri ni mikakrä nüne kärekäre” tä aune “kri ye abko kä näma ni jökrä mikakrä kuinta” jutuabare Juan ie (Apoc. 22:1, 2). Ni jökrä käkwe nünain kä ye ngwane, yekwe kukwe kwin ye käi ngwain juto jabätä. Aune nitre Ngöbö mikaka täte metre ye bätärekä bätärekä töi aune ngrabare jatai nemen metre. Bren, ja tare nika, ja muai aune ni ñan rabadi ulire (Apoc. 21:3-5).

17. Gobran Ngöbökwe gobrandi kä mil krati ye ngwane, ¿nire nirekwe kukwe kwin rabadi? (Apocalipsis 20:11-13).

¹⁷ ¿Nire nire käkwe kukwe kwin ye käi ngwen juto jabätä? Kena, nitre kwati krubäte rabaite nire Armagedón aune monsotre däredi kä bä nuäre yete, yekwe kä ngwandi juto jabätä. Akwa nitre ye ñan aibe. Nitre krütani gaikröta käbämikata Apocalipsis 20 yebätä yekwe nuaindi arato (ñäkädre Apocalipsis 20:11-13 yebätä). ¿Aune nire nire gaikröta kä tibienbätä? “Nitre kukwe metre nuainkä” ye abokän nitre Ngöbö mikaka täte metre krütani aune “nitre ñaka kukwe metre nuainkä”, ye abokän nitre ie Jehová ñaka namani gare (Hech. 24:15, TNM; Juan 5:28, 29). Ye medenbätä, Gobran Ngöbökwe käkwe gobrandi Mil krati ye ngwane, ¿ni jökrä gaikröta ye ai gärätä? Ñakare. Nire krütadre ye känenkri Ngöbö mikadre täte ye ñaka kani ngäbiti kwe, ye ñaka gaikröta. Ñobätä ñan aune kä bianina ietre, akwa niaratre ñaka tö nünain kä bä nuäre yete ye bämikanina kwetre yebätä (Mat. 25:46, TNM; 2 Tes. 1:9; Apoc. 17:8; 20:15, TNM).

KUKWE MRÄ

18. Kä 1,000 krütaira ngwane, ¿nitre kä tibienbätä rabaira ño?

¹⁸ Kä 1,000 krütai ye ngwane ni jökrä kä tibienbätä töi rabaira metre. Adán ja mikani ngite köböite nita ja tare nike, yebätä nikwe ñaka ja tare nikai mada (Rom. 5:12). Adán ja mikani ngite köböite kukwe blo ñäkäbare ye ñaka rabaira jire. Kä mil krütai ye ngwane, ni nünanka kä tibienbätä yekwe ja nire metrere rabai ñobätä ñan aune nitre ye töi aune ngrabare rabaira metre yebätä nie raba (Apoc. 20:5).

19. ¿Nitre nuadrete mrä ye ñobätä ütiäte?

¹⁹ Jesús abokän töi metre ye Satanakwe ja di ngwani nuatekäre, akwa Jesukwe ja ngwani metre Ngöböi ye gare nie. Akwa Satanakwe ni nuaite ngwane, ¿ni jökrä kä tibienbätä töi metre käkwe ye erere nuaindi arato? Kä 1,000 krütai aune satana mikaita kwäre ngwane, ni itire itire rabadre kukwe ngwantarita nebätä kukwe mike gare (Apoc. 20:7). Nire nire käkwe ja ngwain metre nuaite mrä ye ngwane, yekwe ja nire kärekäre rabai aune erametre rabai kwäre (Rom, 8:21). Akwa nire nire käkwe ja mikai Satana yekri, ye gaite kärekäre Satana aune chokalitre ye erere (Apoc. 20:8-10).

20. Profecía ütiätebätä tä tärä Apocalipsibätä, ¿yebätä mäkwe ja tötiri ja nemen ruin ño mäi?

²⁰ Kukwe nieta tärä Apocalipsis yebätä ye nikwe ngwini törö jai, ¿yebätä ja ruin ño mäi? “Üai” yete mä tä siba kukwe kwin rabai bare ye tuakäre ja okwä jeñebiti, ¿ye käi juto mäbätä? ¿Mä tö nitre mada nübai Ngöbö mike täte jabe? (Apoc. 22:17). Kukwe ütiäte rabai bare ja känenkäre yebätä nikwe ja tötiri, yebätä kätä juto nibätä aune apóstol Juan kukwe niebare ye erere ni tö niebätä: “¡Amen! ¡Jakweta ti Dänkien Jesu!” (Apoc. 22:20).