Watchtower NUKAP PAPII INTERNETNUM IISTIN
Watchtower
NUKAP PAPII INTERNETNUM IISTIN
shuar
  • YUUS PAPII
  • NUKAP PAPII
  • IRUNTRAMUNAM UNUIMIATRATIN
  • w25 marzo págs. 26-31
  • Jehovaka tuinsha pujakrincha tuke yainmaktatji

Yamaikikia juinkia video atsawai.

Ju video yamaikikia iischamniaiti. Tsankurkarturta.

  • Jehovaka tuinsha pujakrincha tuke yainmaktatji
  • Jehová anaikiamuri akupeawai tusa etserma (iruntramunam unuimiatratin) 2025
  • Enentai patatkari
  • Metektaku
  • MOISÉS TURA ISRAEL AENTSCHA URUKAWARMIA NUNA WARI NEKAAMNIAITIAJ
  • KUITCHAJAI PUJAKUR
  • UUNTMANTU AJASAR WARIJIAI IWIAKU PUJUTTAJ NUNA AUJMATKUR
  • Moisés, David tura Juan jasattuk ajasar tiarmiania nuna nekaawartai
    Jehová anaikiamuri akupeawai tusa etserma (iruntramunam unuimiatratin) 2024
  • Warinkish turattsam emka Jehová enentaimtusta
    Jesús najanmiania aitkiasrik najanawartai (2023)
  • Aentstikia mashikia nekatsji tu enentaimsatniuitji
    Jehová anaikiamuri akupeawai tusa etserma (iruntramunam unuimiatratin) 2025
  • Jehovaka iwiaku Yuusana nu kajinmatkichartai
    Jehová anaikiamuri akupeawai tusa etserma (iruntramunam unuimiatratin) 2024
Nukap iista
Jehová anaikiamuri akupeawai tusa etserma (iruntramunam unuimiatratin) 2025
w25 marzo págs. 26-31

AKANKAMU 13

NAMPET 4 Jehovaka ti penker waitniuiti

Jehovaka tuinsha pujakrincha tuke yainmaktatji

“¿Kame Uunt Yusa uwejé̱ṉka sútarach ajasáik?” (WEK. 11:23).

JU UNUIMIATRATTAJI

Ii utsumajnia nuna Jehová ama wetatajnia nu kajinmatkishtiniaitiajnia nuna ju unuimiateamunam nekaattaji.

1. Jehová nekas yainkiattawai tu enentaimiu asa Moisés Israel aentsun Egiptonmania jikmiania nui warinia turamia?

Hebreos papiinium yaunchunia aents Yuusan umirin armiania nu Yuus nekas yainkiattawai tu enentaim wearmiania nuna aujmatui. Moisés nekaska ni ainis enentaimniuyayi (Isr. 3:​2-5; 11:​23-25). Israel aentsun Egiptonmaya jikmiania nui Egipto uuntrin tura Egipto uuntri suntarincha ashamkashmiayi. Jehová yainkiattawai tu enentaimia asa Mar Rojo nuni jukimiayi tura aintsan atsuu nunkanmanisha Israel aentsun ewekamsarmiayi (Isr. 11:​27-29). Israel aentska Jehovasha yainmakchattaji tu enentaimiainiasha irunmiayi tumaitkiusha Moiseska Jehová nekas yainmaktatji tuke ainis enentaimmiayi. Moiseska Jehová nekas yainmaktatji antar ainis enentaimchamiayi. Jehová yurumatniuncha umarartinniasha Israel aentsnaka atsuu nunkanam pujuarmiania nui susarmiayi (Jiin. 15:​22-25; YKan. 78:​23-25).a

2. “¿Kame Uunt Yusa uwejé̱ṉka sútarach ajasáik?” Jehová Moisesan urukamtai tu aniasmia? (Wekasarma 11:​21-23)

2 Israel aentska Egiptonmaya chikichik uwi jinkiaru ai naman yuamniuram tusan susattajrume tu timiayi. Moiseska Jehová yainkiattawai tu enentaimniuitiat untsuri aents yuawartinniasha tunianak namannasha sukartustaj tu enentaimsamiayi. Tuma asamtai Jehová aniak junis timiayi: “¿Kame Uunt Yusa uwejé̱ṉka sútarach ajasáik?” tu timiayi (Wekasarma 11:​21-23 aujsata). Juinkia Yuusa uweje tana nuka Yuusa kakarmarin taku ainis tawai. Turattajai tajana nunaka antsu turachminkaitiaj tu tusa ainis timiayi.

3. Moisés tura Israel aents itiur enentaimsarmia nuna nekaatniusha urukamtaiya penkerait?

3 Nuar nuya uchir tura wisha utsumajna nuna Jehová amastajiash amesha tu enentaimsakaitiam? Moisés tura Israel aentscha Jehová nekasash yainmakminiaitiaj tu enentaimsarmiania nuna nekaattaji. Nuyasha Jehovaka nekas yainmakminiaitiajnia nuna nekaattaji.

MOISÉS TURA ISRAEL AENTSCHA URUKAWARMIA NUNA WARI NEKAAMNIAITIAJ

4. Jehovaka yainmakchattaji Israel aentscha urukamtai ainis enentaimsatniun juarkiarmia?

4 Israel aents Jehovaka yainmakchattaji tu enentaimiainiasha urukamtai iruniarmia? Israel aents tura Israel aentscha Egiptonmaya jintraruyayi. Canaán nunkanam wenak atsuu nunkanam nukape uwi nuni wekaiyarmiayi (Jiin. 12:38; Deut. 8:15 TNM). Israel aentscha armiania nuka maná yua yuakuar yawetkiji tusar kajearmiayi. Ainis tuiniakui Israel aents armiania nusha ainis titinian nankamawarmiayi (Wek. 11:​4-6). Egiptonam yurumkan takuarmiania nuna yuatniun wakeriarmiayi. Ainis tumainiakui Moiseska namannasha tunianak amastajrum tu timiayi (Wek. 11:​13, 14).

5, 6. Israel aentscha tuiniakui nuna antukar Israel aents armiania nusha nu enentainiak jurumakiarmiania nuna wari nekaamniaitiaj?

5 Jehová itiura yayarmia nuna kajinmatkiar Israel aentscha armiania nuka nankamas tuiniakui Israel aents armiania nusha nisha ainis titinian juarkiarmiayi. Yamaiya juinkia aentska Jehovan yuminsatniun nekachu ainiamunam irutraji tuma asar iisha nu enentai jurumakir Jehová amajnia nuka imiancha ainis enentaimsatin juarkimniaitji. Yaunchuk warinkish takuyajnia nui enentaimminiaitji turutskesha chikich warinkisha takakainia iiyakur suir enentaimminiaitji. Tumaitkiusha ii takakeajnia nujai shiir enentaimiakrikia warasar pujuttaji.

6 Israel aents armiania nuka Jehová amastatajrume timiania nuna kajimatkichartin armiayi. Tura Jehovaka atsuu nunkanam wekakrumin nui ti penkera nuna amastatajrume tichamiayi antsu Canaán nunkanam jeawakrumin ti penkera nunaka amastatajrume tu tiniuyayi. Yamaiya jui takakeatsujnia nui enentaimtsuk antsu Jehová uruma nui amastatajrume turameajnia nui enentaimsatniuitji. Nuyasha Yuusa chichame nuna aujmatu irunna nuisha amamkesar enentaimsatniuitji.

7. Jehovaka tuke yainmakminiaitji urukamtaiya ainis taji?

7 “¿Kame Uunt Yusa uwejé̱ṉka sútarach ajasáik?” Jehovasha urukamtaiya Moisesan tu aniasmia? Jehová kakarmarinkia penke amukashminiana Moisés nuna nekaat tusa ainis timiayash tumainti tura tuinsha pujakuisha ni yaintiniuyania nunasha nekaat tusa ainis timiayash tumainti. Israel aentska atsuu nunkanam pujuiniakuisha Jehová namannaka nukap susarminiuyayi. Ainis tura tuinsha pujuiniakuisha Israel aentsnaka yainkiarminiuyania nuna paant Jehová nekaamtikiamiayi (YKan. 136:​11, 12). Yamaisha aintsan itiurchat nankaamakrin tuinsha pujakrincha Jehovaka yainmakminiaitji (YKan. 138:​6, 7).

8. Israel aents armiania nu turawarmiania aitkiasrik iisha turawaij tusar wari itiurkamniaitiaj? (Nakumkamusha iista).

8 Jehová penker wainkiattajrume tiniu asa codorniz chinkin ejetiarmiayi. Tumaitkiusha Israel aentska Jehovan yuminsacharmiayi. Antsu namanken ti yayainia asar chikichik tsawan iniankasan chinki kaunkarun juutan pujursarmiayi. Tura aya yurumkanak wakeruinia asarmatai Jehová kajerkar kajenkarmiayi (Wek. 11:​31-34). Nujaisha wari nekaamniaitiaj? Warinkisha iniankasar wakerin achatniuitji. Kuitriniaitkiursha turutskesha kuitrinchaitkiursha nekaska Yuusna nu turatin imiankaska enentaimtustiniaitji. Jehovanu tura Jesusnasha nu nukap nekaatniuitji (Mat. 6:​19, 20; Luc. 16:9 TNM). Ainis turakrikia ii utsumajnia nuna Jehová nekas amastatji tu enentaimsattaji.

Israel aentska codorniz chinkin kashi kaunkarmatai juiniak pujuiniawai.

Israel aents atsuu nunkanam urukawarmia tura nujaisha wari nekaamniaitiaj? (Párrafo 8 nui iista).


9. Wari kajinmatkishtiniaitiaj?

9 Yamaiya juisha Jehovaka nin umirainiana nunaka tuke yaintasa wakerawai. Tumaitkiusha kuitkia turutskesha yurumkasha penkesha tatramsashtatji tusarkia ainis tatsuji.b Jehovaka penkesha ikiurmakchattaji tura ni kakarmarijiaisha yainmaktatji. Kuitchajai pujakur tura uuntmantu ajasar warijiai iwiaku pujuttaj nunanu aujmatkursha Jehová nekas yainkiattawai tu enentaimsatai tusar wari itiurkamniaitiaj nu nekaattaji.

KUITCHAJAI PUJAKUR

10. Kuitchajai pujakur wari itiurchata wainkiamniaitiaj?

10 Yajauchia nu amukatin nuntumki weakui kuit waitmaktin ti itiurchat atatui. Uunt naamak eketun jikiarmatai turutskesha meset akui nuyanchuka warinkisha ti itiurchat nankaamasmatai turutskesha sunkur ashi nunkanam ukakamtai jeencha juakminiaitji nuyasha tuinkish takatmamunam jirmakiarminiaitji. Nuyanchuka warinkish takakma junik juakminiaitji turutskesha ii utsumamu waitmaktai tusar ii jeen pujuiniajai metek tuinsha shiakar wetin enentaimminiaitji. Jehová nekas yainmaktatji tu enentaimsar turatai tusar itiurkamniaitiaj?

11. Kuitchajai pujakur itiurkamniaitiaj? (Rúkas 12:​29-31).

11 Warinma ti enentaimiaj nuka Jehová ujaktiniaitji (Neka. 16:3). Penker enentaimsar najanatai tusar Jehová ni nekatairin amakrattsat tusar seatniuitji. Nuyasha shiir enentaimsar pujustai tusar tura warinmansha ti enentaimsaij tusar Jehová seatniuitji (Rúkas 12:​29-31 aujsata). Takakeajnia nujain warasar pujustinian yainkratkat tusar Jehová seawartai (1 Ti. 6:​7, 8). Kuitchajai pujakur itiurkaria kuit waitmakminiaitiaj tusar jw.org nui video tura papii irunna nui nuna aujmatainia unuimiatramniaitji.

12. Ni jeen pujuiniana nuna yaintaj tusa Kristu aentscha warinma emka enentaimsatniuit?

12 Ni jeen pujuiniana nuna ikiukiar aran takakmauttsar wearusha irunui tumaitkiusha tsawan nankaamaki weakui jui takakmastaj tusanka tamainchu ajakmaj tu enentaimin ainiawai. Warinmansha takakmatsuk urutma akirmakartataj aya nuin enentaimtsuk nui takakmakun Yuusnancha turatniun jeatjash tusar enentaimsatniuitji (Ruk. 14:28). Winia nuarun ikiukin turutskesha aishrun ikiukin aran takakmastasan weaknaka urukatjak tusam enentaimsata. Iruntramunam taamtsuk pachin wetajash, Yuusa chichamencha tuke etser wetatjak tura ii yachi ii umaijiaisha iruntran nankaama wetatjak tu enentaimsatniuitji. Nuyasha uchirtiniaitkiumka nui takakmastasan weaknaka itiuran uchir ainiana nunasha Yuusnan jintinkin tsakatmarartataj tu enentaimsata (Ipi. 6:4). Warinkisha turat takum amee shuar turutskesha amikrum tuiniana nuna najanawaip antsu Yuusa chichame jintinkrateana nui enentaimsam najanata.c Ii yachi Tony Asia nunkanmaya ninkia yaja nunkanam penker akikmainiamunam takakmautniun takatan wainkiamiayi. Tumaitkiusha nui takakmauwainjiash tu enentaimiu asa Yuusan seak nunanun timiayi tura ni nuarijiaisha chichas nu takatnumka takakmautniunka nakitramiayi. Tura warumchijiain pujustasa ni shuarijiai aujmatkamiayi. Ainis turamiania nuna Tony aujmatuk junis tawai: Chikich aentscha Yuusa chichamen penker nekaawarat tusan yainkiaruitjiai tura uchirsha Jehovan ti anenawai. Matéu 6:33 nui tana nu umiakrinkia Jehová waitmakminiaitiajnia nu kajinmatchaitji tu tawai.

UUNTMANTU AJASAR WARIJIAI IWIAKU PUJUTTAJ NUNA AUJMATKUR

13. Ukunmatai utsumtiatjinia nu takurmattsar wari turatniuitiaj?

13 Uuntmantu ajasar warijiai iwiaku pujuttaj nui enentaimkiur nekasash Jehová yainkiat tu enentaimminiaitji. Yuusa chichamenka ukunmatai utsumtiattajnia nu takurmatai tusar kakarar takakmastiniaitji turameaji (Neka. 6:​6-11). Jeakrikia ukunmatainiusha kuit ikiustiniaitji. Kuitkia utsumamunam yainmakminiaitji tumaitkiusha ii iwiakmarin kuit imiankaska enentaimtuschatniuitji (Ecl. 7:12 TNM).

14. Uuntmantu ajasar ii utsumamu takutjiash tusar nui ti enentaimsashtiniaitji tusar Israernum 13:5 nuisha warintia?

14 Yaksha kuitrintin ajastasa kuitian ikiaunkasha Jehovajai iismaka kuitrinchana Jesús nunanu aujmattsamiayi (Ruk. 12:​16-21). Urum ii iwiakmarin wari atata nuka nekatsji (Neka. 23:​4, 5; San. 4:​13-15). Nuyasha Jesuska ni nemarniuri ajastasa wakerana nuka ni takakeana nuna ikiuktiniaiti tu timiayi (Ruk. 14:33). Yaunchunia Kristu aentska ainis turawarmiayi (Isr. 10:34). Yamaiya juisha ii yachi ii umai politicanam pachinkiatniun nakitiainia asarmatai ni takatrinian jiiki ajapawaruiti turutskesha ni warinkisha takakman atankiaruiti (Apu. 13:​16, 17). “Yuska ‘kanakchattajai tura peṉké ikiukchattajme’” tiniu asa nekas yainkiattawai ii yachi ii umainkia tu enentaimsaruiti (Israernum 13:5 aujsata). Uuntmantu ajasar ii utsumamu takuttsar kuit irutmawitji tura ii enentaimsachma warinkish nankaamakuisha Jehová nunaka yainmaktatji tu enentaimniuitji.

15. Kristu aents uchirtin ainiana nu ni uchirincha warintia enentaimsar tsakatmarartiniait? (Nakumkamusha iista).

15 Chikichkia uuntmantu ajasmatai kuitjiai yainkiarat tusar uchin yajutmau ainiawai nuwasha aintsan uchin taku ainiawai. Uchirtin ainiana nuka ni uchiri utsumainiamun susartiniaiti Yuusa chichame tawai (2 Kur. 12:14). Uchirtin ainiana nu uuntmantu ajasar kuitian utsumiarminiaiti. Ainis tumainiakui ni uchirinkia wakerusmajai kuitjiai yain ainiawai (1 Ti. 5:4). Uchirtin ainiana nuka ukunmatai uchir kuitjiai yainkiarat tu enentaimsar ni uchirin tsakatmarchartiniaiti antsu Jehová enentaimtin ajasat tu enentaimsar tsakatmarartiniaiti (3 Juan 4 TNM).

Ii yachi ni nuarijiai pujus ni nawantrin tura awencha untsukar videonmani aujainiawai. Nawantri tura awejainkia chalecon entsarainiawai.

Nuatnaikiaru ainiana nuka ukunmatainiu aujmatainiak Yuusa chichame jintinkrateana nui enentaimin ainiawai. (Párrafo 15 nui iista).d


16. Uunt ajasar ni utsumainiamun waitmakarat tusar uchirtin ainiana nusha ni uchirin itiura jintintiawarminiait? (Ipisiunam 4:28).

16 Uchirtiniaitrumna nu atumi uchiri ukunmatai ni utsumamun takuarat tusarum yayakrum Jehová nekas yainkratniuana nuna atumi uchirisha paant nekaawarat tusarum yaintarum. Kakarar takakmastinian unuimiatrarat tusarum uchichinmaya jintintiatarum (Neka. 29:21; Ipisiunam 4:28 aujsata). Atumi uchiri tsakaki weakui unuimiatainmasha penker unuimiau arat tusarum yaintarum. Nuyasha atumi uchirisha unuimiatainiam unuimiartinian itiurkartata nuna ninki enentaimsar turawarat tusarum atumi uchiri Yuusa chichame jintinkrateana nujai jintintiatarum. Atumi uchirisha ni utsumainiamun takutniun takatan waitmakarat tusarum tura Yuusa chichamen etserkatniuncha ankantan takuarat tusarum yaintarum tura precursor ajasat tusarum yainminiaitrume.

17. Warintia enentaimsatniuitiaj?

17 Jehovan enentaimtuiniana nuka ii utsumamu waitmaktinian Jehová nekas yainmakminiaitji tu enentaimin ainiawai. Yajauchia nu amukatin penke ishichik ajaki weakui Jehová ii utsumamun nekas amastatji tu enentaimsatai tusar kakartiniaitji. Tuma asamtai warinkish nankaamakuisha Jehovaka ni kakarmarijiai ii utsumajnia nuna nekas amastatji tu enentaimsartai. Jehovaka tuinsha pujakrincha nekas yainmakminiaitji tu enentaimiaji.

UNUIMIARAJNIA NUI WARI NEKAAM?

  • Moisés tura Israel aents itiur enentaimsarmia nuna wari nekaamniaitiaj?

  • Kuitchajai pujakur Jehová nekas yainkiattawai tu enentaimiu asar itiurkatniuitiaj?

  • Ukunmatai uuntmantu ajasar ii utsumamu takuttsar kuit irutmakur warinma enentaimsatniuitiaj?

NAMPET 150 Uwemprattsar Yuus umirkartai

a La Atalaya octubre 2023 uwitiniu Preguntas de los lectores tana nui iista.

b La Atalaya 15 de septiembre 2014 uwitiniu nui Preguntas de los lectores tana nu iista.

c La Atalaya 15 de abril 2014 uwitiniu nui Nadie puede servir a dos amos tana nu aujsata.

d NAKUMKAMUN AUJMATU: Aishman ni nuarijiainkia nawantrin untsukar aujainiawai. Ni nawantrinkia ni aishrijiai Yuusna jea jeanmanum takakmainiawai.

    Núkap papii shuar chichamjai (2010-2025)
    Apentin
    Enkematin
    • shuar
    • Akupkatin
    • Warinsha yapajiatin
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Condiciones de uso
    • Política de privacidad
    • Itiurniuitiaj nu aarma
    • JW.ORG
    • Enkematin
    Akupkatin