¿Yoo kúú Jesucristo?
“JAÁ NÍ kuaʼa̱ na̱yivi na̱ kachí ña̱ ndi̱ko Jesús káʼán ná ña̱ Ta ndichí xini ni̱ si̱kuu rá ta va̱ʼa ndiva̱ʼa ni̱ sánaʼa̱ rá. Ni̱ si̱kuu rá iin ta̱ kuniʼi ndiva̱ʼa nuu̱ ñuyíví yóʼo.” (The World Book Encyclopedia.) ¿Saʼa̱ yoo káʼa̱n yó yóʼo? Saʼa̱ mií Jesucristo vá, ta̱ ni̱ kée ña̱ kuaʼa̱ na̱yivi ná na ndi̱ko ñaʼá ná. ¿Á sini ní yoo kúú rá? ¿Á ña kuniʼi kúúán yóʼo nuu miíní?
Ña ni̱ kée Jesús ta ni̱ sioo rá nuu̱ Ñúʼu̱ yóʼo va̱sian nuu̱ kúmí taʼndá Tu̱ʼun Ndio̱s ña̱ naní Envangelio. ¿Á ña̱ miiandaa̱ ndisa kúú ña̱yóʼo? Naní ndéʼé ná ña̱ iin ta̱ historiador Will Durant ni̱ taa rá: “Ña̱ java na̱ taa na̱ ndaʼvi nuu̱ ni̱ sioo ná iin tiempo vá ni kuu ni taa ná saʼa̱ iin ta taa ta kuu kée kuaʼa̱ ndiva̱ʼa ñaʼá, ta ña ndiʼi na̱yivi kúni̱ kusini ta ña chí ko̱ó mií vá ná kúú tátu̱ʼun ni̱ si̱kuu miírá, iin na̱yivi vaʼa ndiva̱ʼa ni si̱kuu rá xíʼín java ka̱ ná, milagró káʼnu ga̱ kúú ña̱yóʼo o̱ju̱ú ga̱ ña̱ va̱si nuu̱ Evangelio”.
Nuu̱ millón na̱yivi na̱ ndóyi chí sioo ñuu Oriente ta̱ tuku vá kúú Jesucristo nuu̱ ná ko̱ sini ná rá. Java na káʼán ná ña̱ ni̱ sioo rá, jo o̱ju̱ú ta kuniʼi kúú rá nuu̱ ná. Ta iinka̱ ná ko̱ ndéʼé va̱ʼa ná rá, saʼa̱ ña̱ kee kuaʼa̱ na̱yivi na̱ kachi ña̱ ndi̱ko ná Jesús. “Ni̱ chikaa̱ ná iin vomvá nuu̱ na̱ ñuu Nagasaki —jaá kachi̱ java na̱ ñuu japonés—, ñuu káʼnu yóʼo ió kuaʼa̱ na̱ ndi̱ko Jesús o̱ju̱ú ga̱ java ka̱ ñuu Japón.”
Ta viti, ¿á chikaa̱ kua̱chi ní doctor saʼa̱ kueʼe̱ ña̱ ndoʼo ní tá ko̱ kée ní ndiʼi ña̱ káʼa̱n rá jánduva̱ʼa ní? Ko̱ó. Ta na̱ java ga̱ religión na kachi ña ndi̱ko ná Jesús, si̱kuaʼa̱ ndiva̱ʼa tiempo ña ko̱ sinijo̱ʼo na̱ konsejó ña ni̱ káʼa̱n Jesús saʼa̱ ndixi kanian kée ná já kandoyi va̱ʼa na̱. Ña̱kán, o̱kundasi ní Jesús kua̱chi na̱ kachi ña̱ kúú ná na̱ ndi̱ko ñaʼá, jo ko̱ó kée ná ndiʼi chúun saʼndá rá, va̱ʼa ka̱ ví jákuáʼa míí ní saʼa̱ Jesús já kundaa̱ ini níu ndixi kúú rá. Káʼvi ní Tu̱ʼun Ndio̱s já kandaa̱ ini ní yoo kúú ndisa Jesús, ta ña yóʼo chindeéán miíní ña na̱jama ña nakani ini ni.
Ña̱ kiʼvi ini xíʼín táʼa̱n yó: konsejó Jesús
Va̱ʼa ndiva̱ʼa ni̱ sánaʼa̱ Jesucristo, ni̱ sioó rá ñuu Palestina si̱ yati uvi̱ mil káa kuia̱. Cháá ndiva̱ʼa káʼa̱n Tu̱ʼun Ndio̱s saʼa̱ Jesús ta loʼo rá (San Mateo, capítulo 1, 2; San Lucas, capítulo 1, 2). Ta ni sinu̱ Jesús 30 kuia̱ já ni̱ kásáʼá rá ‘ná kaxi tu̱ʼun rá ña̱ nda̱a̱ xi̱ʼín ña̱yiviʼ (San Juan 18:37; San Lucas 3:21-23). Kumi̱ ta taa ta ni̱ nakani saʼa̱ Jesús ni̱ nakani ná saʼa̱ ña̱ ni̱ sánaʼa̱ rá nuu̱ na̱yivi nuu̱ Ñúʼu̱ yóʼo, ndiʼi ña̱ ni̱ kée rá ndi uni̱ kuia̱ java nujandiʼi ña̱ ni̱ sióo rá nuu̱ Ñúʼu̱ yóʼo.
Tá ni̱ sioó Jesús nuu̱ Ñúʼu yóʼo, ni̱ káʼa̱n rá xíʼín na̱ ni̱ si̱ndíko̱ ñaʼá ndikian kanian kée ná já kandoyi va̱ʼa ná. ¿Ndá ña̱ ni̱ si̱kuu ña̱yóʼo? Ña̱ na̱ kiʼvi ini saʼa̱ táʼan ná. Nuu̱ iin ña̱ ni̱ káʼa̱n ndojó Jesús Xini Yukú, ni̱ sánaʼa̱ rá nuu̱ na̱ ni̱ si̱ndiko ñaʼá ña̱ ná kiʼvi ini ná ñani táʼan ná. Ni̱ kachi rá: “Kandeʼe ndó. Tá kia̱ʼva kúni̱ ndó kaja ña̱yivi xi̱ʼi̱n ndó kia̱ʼva já ndítaʼan kaja ri ndóʼó va xi̱ʼi̱n ná jáchi̱ ña̱ yóʼo kéa̱ saʼndá ley Moises xi̱ʼín ña̱ na̱kaʼyí na̱ profeta kaja ndó” (San Mateo 7:12). Ley yóʼo ña kuniʼi ndiva̱ʼa kíán. Tein “ña̱yivi” yóʼo jaá ní ni̱ káʼa̱n rá saʼa̱ na̱ ko̱ó kúni̱ táʼan xíʼín ná. Mií ta káʼa̱n ndojó rá Xini Yukú yóʼo ni̱ kachi rá: “Nditáʼa̱n kiʼvi ini ndó na̱ ko̱ kúni̱ táʼan xiʼin ndó. Ta [kaka taʼvi ndo saʼa̱] na̱ kanaʼa xiʼin ndó” (San Mateo 5:44). Saʼa̱ ña̱ kiʼvi ini saʼa̱ táʼan yó ña̱yóʼo chíndeéán mií yó já kandoyi va̱ʼa yó kivi̱ víti. Iin ta hindú naní Mohandas Gandhi ni̱ kachi rá ña̱ jaá kúú vá ña̱. Saʼa̱ ña̱yóʼo ni̱ kachi rá: “Tá [...] ná kée [yó] tátu̱ʼun ni̱ káʼa̱n ndojó Cristo Xini Yukú ña̱yóʼo chindeé miíyó já koo va̱ʼa yó ta o̱kóo ga̱ [...] tu̱ndóʼó nuu̱ yó [...] iníí kúú ñuyíví”. Tá na̱ kiʼvi ini saʼa̱ táʼan yó tátu̱ʼun ni̱ sánaʼa̱ Jesús, ña̱yóʼo chindeéán miíyó já kandoyi va̱ʼa yó.
Ni̱ naʼa̱ rá ña̱ kiʼvi ini rá na̱yivi
Ni̱ kée Jesús ña̱ ni̱ sánaʼa̱ rá. Ni̱ naʼa rá ña̱ kiʼvi ini rá na̱yivi ta ni̱ ndiʼi ini rá saʼa̱ na̱yivi o̱ju̱ú saʼa̱ miírá. Ni̱ sioo iin taʼndá mií Jesús ta jaá ní na̱ ni̱ si̱ndiko ñaʼá ni̱ chindeé ná kuaʼa̱ na̱yivi tá chí ni̱ ko̱ó ni̱ sioo tiempo nuu̱ ná kásáʼá ná. Ni̱ si̱ʼa Jesús kuéntá ña̱ ná ni̱ si̱ndiko ñaʼá kanian “ndikeʼe ndeé loʼo ná”, ña̱kán ni̱ kiʼin ná ichi̱ kuaʼa̱n ná iin sioo nuu̱ táxi̱ káa. Jo na̱yivi kuaʼa̱ na̱ iin ikáa ni̱ kiʼin ná ichi̱ kuaʼa̱n ná yosó nuu̱ ná nuu̱ na ta si̱ndatu vá ná na̱ nuu̱ saa̱ ná. ¿Ndikian kée miíní tá miíní kúú na̱ iin ikáa? Mií Jesús “na̱taʼvi ini a sa̱ʼa̱ ná” ta “anda̱ já na̱ ka̱sáʼá jána̱ʼa̱ kuaʼa ña̱ʼa nuu̱ ná” (San Marcos 6:30-34). Saʼa̱ ña̱ ni̱ taʼvi ini Jesús saʼa̱ ná, ña̱yóʼo ni̱ jákáʼa̱n ini Jesús ni̱ chindeé rá na̱yivi.
Ña̱ ni̱ kée Jesús saʼa̱ java ka̱ na̱yivi, o̱ju̱ú túʼún saʼa̱ Tu̱ʼun Ndio̱s ni̱ sánaʼa̱ Jesús, jaá ní ni̱ chindeé rá na̱yivi. Tátu̱ʼun tá ni̱ si̱ʼa rá ña̱ ná kásáʼá 5.000 na̱ taa, ta jaá ní na̱ ñaʼá xíʼín na̱ va̱lí, ni̱ sinijo̱ʼo ná ña̱ sánaʼa̱ rá ndá si̱inii mií kivi̱ káa. Iinka̱ taʼndá ni̱ si̱ʼa rá ña̱ na̱ kásáʼá 4.000 na̱yivi. Ña̱ míínu̱ú ni̱ si̱kachúun rá uʼu̱n pan ta uvi̱ tiyaka, ta ña̱ nu̱jandíʼí si̱chúun rá uxa̱ pan ta iin iin tiyaka̱ loʼo (San Mateo 14:14-21; 15:32-38; San Marcos 6:35-44; 8:1-9). ¿Á milagró ni̱ si̱kuu ña̱yóʼo? Jaá ní, ni̱ kée Jesús milagró.
Ni̱ jánduva̱ʼa rá kuaʼa̱ na̱ kuʼvi̱. Ni̱ jánduva̱ʼa rá na̱ kuaá nuu̱, na̱ o̱kúu kaka̱, na̱ ndoʼo kueʼe̱ táʼyi̱ ta na̱ sóʼó, ta ni̱ janataku rá na̱ ni̱ siʼi̱ (San Lucas 7:22; San Juan 11:30-45). Iin taʼndá iin ta ndoʼo kueʼe̱ táʼyi̱ ni̱ kachi rá xíʼín Jesús: “Kuu ndaja va̱ʼun ye̱ʼe̱ tá kúniun”. ¿Ndikian ni̱ kée Jesús? “A̱nda̱ já na̱kani ndaa ndáʼa̱á da̱. Já káchía̱ já: ‘Kúni̱ ña̱ ná ndiva̱ʼúnʼ.” (San Marcos 1:40, 41.) Chí kúu ini ví Jesús chindeé rá na̱yivi. Saʼa̱ milagró ña̱ ni̱ kée rá ni̱ naʼa̱ rá ña̱ kiʼvi̱ ini rá na̱ ndoʼo ini.
¿Chí o̱ju̱ú ña̱ kandisa ví yó kúúan yóʼo? Ndijaá milagró ña̱ ni̱ kée Jesús kuaʼa̱ ña̱yóʼo ni̱ kée rá ña̱ nuu̱ iin kuaʼa̱ na̱yivi. Ndá ná kundasi ñaʼá, na̱ ndijaá tiempo ni̱ káʼa̱n ndava̱ʼa ná saʼa̱ rá, ko̱ó ni̱ kuu kachi ná ña̱ o̱ndáa̱ ña̱ kée rá milagró (San Juan 9:1-34). Iyó iin ña̱ ni̱ naʼa̱ milagró yóʼo. Ña̱yóʼo ni̱ chíndeéán na̱yivi kundaa̱ ini ná ña̱ miírá kúú tá ni̱ chíndaʼá Ndio̱s nuu̱ Ñúʼu̱ yóʼo (San Juan 6:14).
Na̱ kunde̱ʼé yó ndijaá ña̱ ni̱ sánaʼa̱ Jesús ta ni̱ sióo rá nuu̱ Ñúʼu̱ yóʼo, ña̱yóʼo keean ña̱ ná kúni̱ yó Jesús ta ña̱ ná kúni̱ yó kée yó tátu̱ʼun miírá ña̱ ni̱ kiʼvi̱ ini rá na̱yivi. Jo o̱ju̱ú mitúʼún ña̱yóʼo kuu jákuáʼa yó saʼa̱ Jesús. Ko̱ó ni̱ si̱kuu rá iin túʼún laá ta ni̱ sánaʼa̱ ña̱ kanian kiʼvi ini táʼan yó. Ni̱ naʼa̱ rá ña̱ si̱ ni̱ sioó rá indiví iin túʼún jaá De̱ʼe Ndio̱s (San Juan 1:14; 3:16; 8:58; 17:5; 1 Juan 4:9). Ta jaá ní ió iivá rá, ta ña̱yóʼo keean ña̱ ná kukuu rá iin ta kuniʼi ndiva̱ʼa nuu̱ miíyó. Káʼa̱n Tu̱ʼun Ndio̱s ña̱ si̱ ni̱ nataku vá rá ta ña̱ viti kúú rá Rey Gobierno Ndio̱s (Apocalipsis 11:15). Jesús ni̱ kachi rá: ‘Ta tá xíni̱ na̱ yo kúú mé ní ta tá xíni̱ na̱ yo kúú ye̱ʼe̱, da̱ na̱chindaʼá ní ñuyíví yóʼo já kuu kataku na ndijaá táʼan kivi̱. Jáchi̱ in túʼún mé ní kúú ndusa Ndióxi̱ʼ (San Juan 17:3; 20:31). Ña̱kán, ña̱ ná kusini yó yoo kúú Jesucristo ña̱yóʼo keean ña̱ na̱ kutaku yó ndijaá táʼan kivi̱ nuu̱ Ñúʼu̱ nuchi. ¿Ndixi kukuuan yóʼo? Jákuáʼa cháá ka̱ ní saʼa̱ rá ta kande̱ʼé ní ndixi kíán ‘ña̱ kíʼvi̱ ini Jesucristo miíyó sa̱ʼá ña̱ kán kéa̱ ndúsa̱ kája yó ña̱ kúni̱ méáʼ ná keé yó tátu̱ʼun ni̱ keé mií Jesús (2 Corintios 5:14). Na̱ testigo Jeová kusii̱ ini ná chindeé ná miíní (San Juan 13:34, 35).
Tá ko̱ vási kivi̱ inga̱ Biblia, texto Génesis nda̱ Malaquías ni̱ kana ña nuu̱ NM: Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras (con referencias). Texto San Mateo nda̱ Apocalipsis ni̱ kana ña nuu̱ Tu̱ʼun Sa̱á Ña̱ Na̱jándakoo Jesucristo Nu̱ Yo̱, ta ni̱ taa na ña̱ tátu̱ʼun táa naa̱n viti.