Silarsuaq qimerloorparput

Suli atuarusuttoqarpoq

Policy Studies Institutep misissuisitsinera naapertussagaanni qarasaasiaqarnerup tuluit atuartarnerat suli allanngortissimanngilaa. Londonimi aviisimi The Times-imi allassimasutut „aperineqartut affangajaat maannakkut atuakkamik atuarujoortarput, 1989-imiilli pissutsit taamaaginnangajassimallutik“. Arnat angutinit atuarnerupput, 55-illu sinnerlugit ukiullit atuarumatunerpaapput. Atuakkat iganermut ilitsersuutit atuarumaneqarnerpaapput; tulliupput pinerluttulersaarutit pissanganartulersaarutilluunniit, asanninnilersaarutit 1900-kkunnilu oqaluttualiat taalliallu. Naak angerlarsimaffiit pingajussaanni tamangajanni qarasaasiaqaraluartoq 7 procentit kisimik cd-romimik, atuakkat akeravissuannik, atuinissaminnut periarfissaqarput. The Times-imi allassimavoq atuagaq qarasaasiap akerlianik sissami sioqqanit imaluunniit qimuttuitsoqarfinni inunnit sakattaasunit aserorneqarneq ajortoq, atuagarlu kusanartumik qalilik ’imaasa isumamut nakussassaataaneratulli takujuminartigisinnaasartoq’.

Tunnullit uteqqipput

1946-miilli arfernik tunnulinnik piniarneq tamarmi sukannersumik killilersuiffigineqarsimavoq. Tamanna sioqqullugu miluumasupiluunersuit tamakku, 30 meterisut takissuseqalersinnaasut 150 tonsisullu oqimaassuseqalersinnaasut, nungulluinnalernissartik tikillugu piniapilunneqarsimapput. Qujanartumilli nipinik misissuutit Amerikamiut sakkutuuinit imarsiortunit atorneqartut iluaqutigalugit paasineqarsimavoq Atlantikorsuup avannaa’tungaani arferpassuaqartoq, ilaatigut qipoqqarnik, tikaagullinnik tunnulinnillu qaqutigoortunik. „Tuluit Nunaata sineriaata avataani maannamut ilimagineqarsimasumit amerlanerujussuarnik arfeqarpoq,“ Londonimi aviisimi The Sunday Telegraph-imi allassimavoq. Hydrofonit immap naqqani 3000 meterit tikillugit itissusilimmiittut umiarsuarnik aqqartartunik sumiissusersiuinermut atorneqartussiaapput. Paasineqarsimavorli aamma arferit kalerrisaarisarnerinut tusarnaarutitut atorneqarluarsinnaasut. Oqaatigineqarpoq arferup tunnullip qarlornera immap iluani 3000 kilometerisut isorartutigisoq angullugu siaruaassinnaasoq.

Aapakaat puffassimaartut

Siorna ukiup aallartinnerani Afrika-​kujallermi aqqusinersuit angallaffiunerpaat ilaanni biilertut immikkut ittumik ulorianartorsiortinneqarsimapput — aapakaanit eqimattanit ujaqqanik milloorneqarsuataarsimagamik. Atuagassiaq International Herald Tribune naapertussagaanni qaqqani Cape Townip Johannesburgillu akornanniittuni aapakaat biilertunik saassutarinnissimapput. Ajoqusertunik biilimilluunniit ajunaartunik nalunaaruteqartoqanngilaq, angallannermili politiit aapakaat aqqusinermit qimagutsinniarlugit ujaqqanik milloorsimagaluarpaat. Oqaatigineqarpoq angallannermi politiit imaluunniit aapakaat arlaannaalluunniit ajugaasimanngitsut.

Utoqqaliaartut

Nalunaarummi tulliuttumi ersersinneqartutut ilisimatuut isumaqarput pujortartarnerup utoqqaliartorneq sukkatsisittaraa. Tuluit nakorsat atuagassiaat Lancet naapertussagaanni inuit ukiorpassuarni pujortartartut qiiniaarnissaannut ilimanaat sisamariaatinngortarpoq, nujaarunnissaannullu imaluunniit nujaarutingajannissaannut ilimanaat marloriaatinngortarluni. Tamanna oqaaseqarfigalugu UC Berkeley Wellness Letter-imi tikkuarneqarpoq pujortartartut amiat amequsunnerusartoq, kigutaarunnissaannullu ulorianaat pujortartanngitsunit marloriaammik annerusoq. Nalunaarummi innersuussutigineqarpoq British Medical Journal-imi qanittukkut nalunaarusiaq ersersitsisoq angutit inuunertik tamaat pujortartarsimasut 73-inik ukioqalernissamut periarfissaat pujortartanngitsut tamatumunnga periarfissaata affaannarigaa. Atuagassiamilu Good Housekeeping-imi allassimasutut „pujortartanngitsut pujortartartumik inooqateqartut uummallulernissaannut ulorianaat 20 procentimik anneruvoq“.

Kallerfigitittut

„Kallerup innaallanneri toqussutaasinnaasut inuit ilimagisaannit akulikinnerupput,“ aviisimi The Australian-imi allassimavoq. Australiami ukiumut inuit tallimanit qulinut kallerup innaallanneranit eqqorneqarlutik toqusarput, 100-nillu amerlanerusut ikilerneqartarput, nalunaarusiami oqaatigineqarpoq. Kallerup innaallalerneranut nalunaaqutinik takussaasoqarpiarneq ajorpoq, ilaat ’oqarniartaraluartut kallerup innaallanneranit eqqortilernerminni nutsatik qummorluinnaq tikkorsimasut’, Phil Alford Melbournep Silasiorfianeersoq oqarpoq. Alford siunnersuivoq kallerup innaallanneranit eqqortinnaveersaassagaanni kallilernerani illumut qajannaatsumut biilimulluunniit saviminermik sanaamut allamut attuumanngitsumut oqquiffissarsisariaqartoq.

Kinguaariit isumatsassimasut

Aviisimi The Australian-imi allassimavoq ullumikkut inuusuttut 15-24-​nik ukiullit isumaannik kinguaariit marluk matuma siorna inuusuttut isumaannut naleqqiussilluni misissuinerit takutikkaat ikiaroornartumik atornerluineq, pinerlunniartarneq imminortarnerlu annertusisimasut. Richard Eckersleyp, ilisimatuussutsimut tunngasunik atuakkiortartup, ullumikkut inuusuttorpassuit isumaat eqikkarlugu ima oqaatigaa: „Inuusuttut isumaqarput inuuneq pissanganarlunilu nuannersuussasoq, imminnut napatissinnaassallutik, namminneq inooriaasererusutartik inooriaaserissagitsigik, silarsuarmi siuttut inuiaqatigiinni ajornartorsiutinik aaqqiisinnaanngitsut kiisalu inuusuttut namminneerlutik inuttut atugarisanik allannguisinnaanatik.“ Niviarsiaraq 15-inik ukiulik Shanumik atilik oqarpoq: „Inuit amerliartuinnarput, uagullu suliffissat ikiliartuinnartut, inissat ikiliartuinnartut, aap, suut tamaasa, ingiarniussutigisariaqarpavut.“

Teriarsuaq iluaqutaasoq

Inuit amerlanersaasa teriarsuit ajoqutitut isigisarpaat, Rattieli allaavoq. Rattie, teriarsuaq misileraataasartoq biofysikerimit Judy Reavisimit pigineqartoq, atuarfinni qarasaasiat imminnut atassuserneqarnerannut atatillugu qarasaasiat aqqutaannik meterinik tuusintilippassuarnik siaartiterinermi ikiuutaasimavoq. „Allunaasap isua kiillugu teriarsuaq iikkani quassuttuut ruujorillu akornisigut, naqqup ataatigut iikkallu sinaakkutaat sinerlugit tamaviaarluni ingerlasarpoq,“ The Wall Street Journal-imi allassimavoq. „Kasuttualaarnerit qitsuillu nerisassaat mamarunaqisut puuguttamiittut ikiortigalugit anillaffissaanut qarmarneqartarpoq. Anillakaakkaangat allunaasaq kimmiarisaa aqqutigisimasaatigut sangujoraartukkut qarasaasiap aqqutaanik nusutsissutitut atorneqartarpoq.“ Rattie tusaamasaallualersimavoq allaallu Internetikkut aliikkusersuisalersimalluni, ilaatigut ’erinarsortoq’ tusarnaarneqarsinnaalluni. Rattie toqussagaluarpat „allamik sungiusaaginnarumaarpugut,“ dr. Reavis oqarpoq. „Teriarsuaannaavormi.“

Assatit asattakkit!

„Errortorneq nappaatit nalinginnaasumik tunillaassuunnissaraluannik pinaveersaartitsissutissaavoq pitsaanerpaaq, pisariinnerpaaq akikinnerpaarlu,“ Italiamiut atuagassiaanni Corriere della Sera-​mi nalunaarutigineqarpoq. Taamaakkaluartorli „Italiamiut quliugaangata pingasunit amerlanerusut anartarfimmeereernerminni assatik asanngitsoortarpaat, allaat ingerlaannaq nerisussaagaluaraangamilluunniit“. Nunani allani misissuisimanerni kisitsisit aama taamatut ipput. „Bakteriat assanniittut nerisassanut pisarput tunillaassuunnermillu kinguneqartarlutik,“ mikrobiologeq Enrico Magliano nassuiaavoq. Tunillaassuunneq qanoq ililluni pinngitsoortinneqarsinnaava? Assaat, kukiit ataat ilanngullugit, imermut kissartumut kissalaartumulluunniit qaqorsaaserlugit sivikinnerpaamik minuttip affaani (bakterianik ajoqusiisinnaassuseerutitsinissamut piffissaq sivikinnerpaaq) asattarnerisigut. Assaat sekundini 10-15-ini imminnut tagiunneqassapput. Allaaserisami siunnersuutigineqartutut assaat passik tikillugu kingunerluarlugillu allarterluarneqassapput.

Ilisimatuut uppertut

Tarnip pissusiinik ilisimatooq Amerikamiu, James Leuba, 1916-imi ilisimatuunik nalaatsornikkut toqqakkanik 1000-inik apersuisimavoq Guutimut uppernersut. Qanoq akisimappat? Akisut akornanni 42 procentit Guutimut uppernerarsimapput, New York Times-imi allassimavoq. Leuba siulittuisimavoq ilinniagaqarneq annertusiartortillugu Guutimut upperneq annikilliartorumaartoq. Ukiut 80-it qaangiunneranni Georgiami USA-miittumi universitetimi Edward Larsonip Leubap misissuisimanera tusaamasaasoq uteqqippaa. Taamanikkut apeqqutigineqarsimasut periaaserineqarsimasullu atorlugit biologit, fysikerit matimatikerillu apersorpai Guutimik inunnik attaveqarfiginnittartumik upperisaqarnersut. Misissuinerup paasinarsisippaa ilisimatuut Guuteqarneranik upperisaqartut ullumikkut suli taamatukanneq amerlatigisut, tassa apersorneqartut 40 procentiisa missaat. Dr. Larson naapertussagaanni „Leubap inuup isumaa imaluunniit ilisimatuussutsip inuit pisariaqartitaannik matussutissiisinnaassusia nalilernerliorsimavaa“.

Imilerngusaattoqalissava?

Nunarsuarmi imeqarniarneq pillugu suliniaqatigiiffik siulleq Marokkomi illoqarfimmi Marrakechimiittoq siorna marsimi nunarsuarmi imeqarniarneq pillugu aarleritsannartunik siulittuivoq. Mingutsitsineq, panernersuaq inuillu amerliartuinnarnerat imissaaleqinermik annertusiartortitsipput. Franskit aviisiat Le Monde naapertussagaanni „imermik pisariaqartitsinerup annertusiartornera nunarsuup inuisa amerliartornerannit marloriaammik sukkaneruvoq“. Nunarsuarmi silasiorneq pillugu suliniaqatigiiffik naapertussagaanni ukiumi 2025-​mi nunarsuup inuisa pingajorarterutaat sumiiffinni naammattumik imissaqarfiunngitsuni najugaqassasut. Ilisimasallit ilaasa annilaanngatigaat aaqqiissutissamik naammaginartumik nassaartoqanngippat ukiuni 2000-ikkunni imissalerngusaalluni sorsuuttoqalernissaa. Ullumikkut „FN-ip imissalerngusaaffiulersinnaasut 300-t missaanniittut tikkuareersimavai,“ Le Monde-​mi allassimavoq.