Jehova tassa annaassisoq
Guuti Guutiuvoq annatsitsisartoq.“ — TUSSIAAT 68:21.
1, 2. (a) Qanoq ililluni oqartoqarsinnaava Jehova annaassisuusoq? (b) Ussatit 21:31 qanoq nassuiarneqarsinnaava?
JEHOVAP asannitsini annaattarpai. (Jesaja 43:11) Tamanna Israelip kunngiata Davidip nammineq misigisimavaa, taamaattumillu uummammit pisumik ima erinarsorsimalluni: „[Jehova] tassa annaassisoq.“ (Tussiaat 3:9) Pruffiiti Jonasip imarmiorsuup iluanit ilungersorluni qinunermini oqaatsit tamatumunnga assingusut atorsimavai. — Jona 2:10.
2 Aammattaaq Davidip ernerata Salomonip nalunngilaa Jehova annaassisuusoq, imami oqarsimavoq: ’Qimuttuarsuit piareersarneqartarput ullormut sorsuffissamut, annannissarli Jehovap pigaa.’ (ússatit 21:31) Itsaq Kangiani Qiterlermi ussigit assallatserummik uniartinneqartarput, siutituut nammatsinneqartarput, siutitoorsuit qimusserfigineqartarput qimuttuarsuillu, tassa hestit, sorsunnermi qimuttorineqartarlutik. Israelikkulli nunamut neriorsuutigisaasumut isinnginneranni Guuti peqqussuteqarpoq taakkua siunissami kunngissaat ’amerlasuunik hestiuteqassanngitsoq’. (5 Moses 17:16) Hestit sorsukkiutit pisariaqassanngillat, Jehovammi innuttani annaatissavai.
3. Apeqqutit suut misissornerusariaqarpavut?
3 Kisimi Naalagaasoq Jehova „Guutiuvoq annatsitsisartoq“. (Tussiaat 68:21) Tamanna qiimmaallannaqaaq! Qanorli ililluni Jehova ’annatsitsisarsimava’? Aamma kikkunnik annatsitsisarsimava?
Jehovap peqqusersuitsut annaattarpai
4. Qanoq ililluta nalunngilarput Jehovap inuit Guutimut tunniusimasut annaattarai?
4 Guutimut kiffartortut peqqusersuitsumillu iliortartut apustili Peterip oqaasii uku tuppallersaatigisinnaavaat: ’Jehovap mianerinnitsini ussernartumit annaanneq nalunngilai, iluaatsulli ullormut eqqartuutiffissamut toqqorumaarpai pillaqqullugit.’ Peterip oqaatsiminut taakkununnga tunngavigaa taama oqannginnermini innersuussutigisani, tassa Guutip ’silamiut siulliit erliginnginnamigit, Noa iluarnermik oqaluussisoq arfineq-pingatsiullugu aniguisissimagaa, ulersuaq silamiunut iluaatsunut nalliutikkamiuk’. — 2 Pîtruse 2:5, 9.
5. Pissutsit qanoq ittut ataanni Noa ’iluarnermik oqaluussisutut’ kiffartorsimava?
5 Noap nalaani inuulluta takorluulaariartigu. Taamanikkut pissutsit qanoq ittuuppat? Anersaapiluit, inngilit naalanngitsut, inuttut timeqalersimasut nunarsuarmi inuupput. Taakkua kinguaavi inunnik qunusiarinnipput, ’nunarsuarlu iluaatsuliornermik ulikkaarpoq’. (1 Moses 6:1-12) Noali qunulinngilaq, Jehovamullu kiffartortuarsinnarpoq, ’iluarnermik oqaluussisuulluni’. Ilaquttanilu umiarsualiorput qularinngilluinnarlugu suli inuutillutik ajussuseq peerneqarumaartoq. Noap uppernermigut taamanikkut silarsuusoq pillagassaanerarpaa. (Eprîarit 11:7) Ullumikkut pissutsit Noap nalaani pissutsinut assingupput, ersersippaallu pissutsit aaqqissuussaanerata ajortup matuma ulluini kingullerni inuusugut. (Matîuse 24:37-39; 2 Timûtiuse 3:1-5) Uagut Jehovap annaassinissaanut utaqqitilluta Noa assigalugu iluarnermik oqaluussisartutut Guutip innuttai peqatigalugit kiffartortutut aalajaattuaannassanerpugut?
6. 2 Pîtruse 2:7, 8-mi qanoq takutinneqarpa Jehovap peqqusersuitsut annaattarai?
6 Jehovap peqqusersuitsunik annaassisarneranut assersuutissanik aamma allanik Peter saqqummiussivoq. Apustilip taassuma innersuussutigaa Guutip ’Lot iluartoq annatsissimagaa, kanngunartuliornerit soqqusaatsut ileqqorisaat innarluutigimmagit (nunaqqatigigallaramigimmi iluartup taassuma tarnimigut iluartukkut iluaatsuliorneri takusani tusakkanilu ullut tamaasa erloqissutigiinnarai)’. (2 Pîtruse 2:7, 8; 1 Moses 19:1-29) Kinguaassiuutitigut kanngunartuliorneq ullumikkut nalinginnaaqaaq inunnillu amerlasuunit akueriinnagaalluni. Illittaaq Lotitut inuit ileqqui kannguttaatsut takullugit aliasuutigisarpigit? Taamaappat, naapertuilluarnerullu aqqutaa atuarukku, pissutsit aaqqissuussaanerat ajortoq suujunnaarsitaappat Jehovap annatsitaanut ilaasinnaassaatit.
Jehovap innuttani naqisimannittunit annaattarpai
7. Jehovap Israelikkunnut Egyptenimiittunut atatillugu iliuuserisimasaasa qanoq ilillutik takutippaat innuttani naqisimaneqarnerannit annaattarai?
7 Pissutsit aaqqissuussaanerat pisoqaq manna atuutsillugu Jehovap kiffai akeqqaminnit qinugisaasarlutillu naqisimaneqarniartuartassapput. Toqqissillutilli isumalluarsinnaapput Jehovap aniguisissagaatik, itsarmi innuttani naqisimaneqartut annaattarsimavai. Takorlooriaruk Mosesip nalaani Israelikkunnut Egyptenimiunit naqisimaneqartunut ilaallutit. (2 Moses 1:1-14; 6:8) Guutip Egyptenimiut perlussiorteqattaarpai. (2 Moses 8:5–10:29) Perluit qulingat toqoraataasoq Egyptenimiut angajulliliaasa toqorarnerannik kinguneqarmat Faraop Israelikkut aallarnissaannik akuerai, kingornali sakkutuuni piareersartippai Israelikkullu malersulerlugit. Kinguninnguagulli angutitanilu Immami Aappalaartumi suujunnaarsitaapput. (2 Moses 14:23-28) Takorlooriaruk Moses Israelikkullu tamaasa ima erinarsoqatigigitit: „[Jehova] sorsuttartuuvoq pissarsuaq, aqqa tassa [Jehova]. Faraop qamutai sakkutoorpassuilu immamut naloriuppai, sakkutuut pitsaanersiukkat qimussersut Immami Aappalaartumi ipipput. Itinersuup imaata matoorpai, ujaqqatut kiviorarput immamut.“ (2 Moses 15:3-5) Ajunaarnersuaq tamatumunnga assingusoq ulluni kingullerni makkunani Guutip innuttaanik naqisimannittunut tamanut nalliutingajalerpoq.
8, 9. Eqqartuussisunik allakkat-nit assersuuteqarlutit takutiguk Jehovap innuttani naqisimaneqarnerannit annaattarai.
8 Israelikkut nunamut neriorsuutigisamut isereernerminni ukiorpassuarni eqqartuussisoqarput. Inuiannit allanit naqisimaneqaleraangata Guutip eqqartuussisut aalajaatsut atorlugit aniguisittarpai. Uaguttaaq tamatumunnga assingusumik naqisimaneqarutta ’annikilliortitaanerpullu nanertugaanerpullu pillugit kappialagutta’ Jehovap kiffamisut ilumoorfiginnittutut annaatissavaatigut. (Eqqartuussisut 2:16-18; 3:9, 15) Eqqartuussisunik allakkat Biibilimiittut tamatuminnga annaassinissamillu annerusumik Guutip Eqqartuussisuutitani, Jesus Kristus, atorlugu naammassisassaanik qularunnaarsippaatigut.
9 Eqqartuussisup Barakip nalaani qanoq pisoqarsimanera misissoriartigu. Guutipilussiorneq pissutigalugu Israelikkut Guutimit iluarisaajunnaarsimapput taamaattumillu ukiuni 20-ni Kana’animiut kunngiannit Jabinimit naqisimaneqarlutik. Taassuma sakkutuuisa naalagaat tassaavoq Sisera, sakkutoorpassualik. Israelikkulli ilaanni ’40.000-ini eqqortinnaveeqqutinik qalugiusanillu takussaasoqanngilaq’, naak 4 millionit missaanniikkaluartut. (Eqqartuussisut 5:6-8) Israelikkut peqqissimisut arlaleriarlutik Jehovamut torlulapput. Pruffiiti arnaq Debora aqqutigalugu Guutip innersuussineratigut Barakip angutit 10.000-it Taborip Qaqqaanut katersortippai, Jehovallu akeqqat qaqqarsuup ataani qooqqukkut majuartilerpai. Siserap sakkutuui qamutaallu sorsuutit 900-t narsakkoorlutik Kisjonillu kuuffikuatigut paqqersimasukkoorlutik pitoraattorsuupput. Sialussualermalli Kisjon sinini qarsullugit kuuttorsuanngorpoq. Jehovap pilersitaanik anorersualeruttortoq Barak angutitanilu Taborip Qaqqaatigut atertillutik Jehovap kamannerata sakkortuup aseruineranik takunnipput. Barakip angutitaasa Kana’animiut annilaarsimaqalutik qimarrattut malersulerpaat, aniguisoqartinngilaallu. Oqaluttuaq tamanna uagutsinnik naqisimannittunut Guutimut akiuunniarsarisunut mianersoqqussutaavoq! — Eqqartuussisut 4:3-16; 5:19-22.
10. Sooq qularinngissinnaavarput Jehovap ullumikkut kiffani naqisimannittaannit tamanit annaakkumaarai?
10 Jehovap ullumikkut kiffani akeraannit naqisimannittunit tamanit annaatissavai, Israelikkunnik Guutimik mianerinnittunik navianartorsiortinneqartunik annaassisimanermisorluinnaq. (Jesaja 43:3; Jeremia 14:8) Guutip David ’akeraasa tamarmik assaannit aniguisissimavaa’. (2 Samuel 22:1-3) Taamaattumik uagut Jehovap innuttaasut naqisimaneqaraluarluta qinugineqaraluarlutalu sapiissuseerunnaveersaaginnassaagut, Kunngimmi Messiasiusup aniguisissaqqaarmatigut. Aap, taassuma „ajorsartut inuunerat annaatissavaa. Akiliullugit iperagaatissavai qunutitaanermit persuaalliorfigineqarnermillu“. (Tussiaat 72:13, 14) Annaassinissaq tamanna ungasigunnaarpoq.
Guutip tatiginnitsini annaattarpai
11. Inuusuttoq David Jehovamik tatiginninnikkut qanoq maligassiuisimava?
11 Jehovap annaassinissaa misigisinnaassagutsigu sapiissuseqarluta tatigisariaqarparput. Davidip Goliat naapittussanngoramiuk taamatut sapiissuseqarluni Jehova tatigilluinnarsimavaa. Takorlooruk filistererujussuaq taanna siunerminiitillugu inuusuttoq David ima suaartartoq: „Illit ornipparma panaqarlutit qalugiusaqarlutillu naaligaateqarlutillu. Uangali ornippakkit katersaarsuit [Jehovaata] Israelikkut sakkutuuisa Guutiata mitallerfigisavit aqqani. Ullumi [Jehovap] uanga assannut tunniuppaatit. Toqussavakkit niaquerlutillu, ullumilu timit toqungasoq filisterillu sakkutoorpassuisa timaat toqungasut timmissanut qilaap ataaniittunut nersutinullu nujuartanut nerliukkumaarpakka, nunamiut tamarmik nalujunnaassammassuk Israelikkut ilumut Guuteqartut, maaniittullu tamarmik ilisimalissammassuk panat qalugiusalluunniit [Jehovap] ajugaatitsinissaanut pisariaqartuunngitsut. [Jehovami] sorsunnermi pisussanik aalajangiisuugami assatsinnut tunniutissavaasi.“ Kingunitsianngua Goliat toqungariikatappoq, filisterillu qimarrapput. Nalunanngilluinnarpoq Jehovap innuttani annaakkai. — 1 Samuel 17:45-54.
12. Qanoq pisoqartillugu Eleazar, Davidip sorsuttartuisa pissaanillit ilaat, eqqaamassallugu pitsaassava?
12 Qinuginnittut saangeraangatsigik sapiillisarnissarput Jehovamillu tatiginninneruniarnissarput pisariaqarsinnaasarpoq. (Jesaja 46:8-13; Ussatit 3:5, 6) Pas-Dammimimi qanoq pisoqarsimanera malugiuk: Israelikkut filisterit sakkutuuinit qimaasimapput. Eleazarili, Davidip sorsuttartuisa pissaaneqarnerit ilaat, qunulersimanngilaq. Kisimiilluni narsaammi filisterinut akiuuppoq panaminik toqorarlugit. Taamaalilluni ’Jehovap Israelikkut ajugaaterujussuarpai’. (1 Israelikkut 11:12-14; 2 Samuel 23:9, 10) Uagut sakkutuunut akeqqersimaartunut kisimiilluta akiuunnissarput kimilluunniit naatsorsuutigineqanngilaq. Ilaannikooriarlutali kisimiitilluta akeqqanit annikilliortitaasinnaasarpugut. Taamatut pisoqartillugu Jehova, Guuti annatsitsisartoq, tatigalugu qinnuigisarparput? Uppeqativut qinuginnitsitsinnut killuutigiumanagit taassumannga ikiorneqarnissarput ujartortarparput?
Jehovap assuarnaassutsiminnik attassisut annaattarpai
13. Sooruna naggueqatigiit qulit naalagaaffianni Guutimut assuarnaassutsip attattuaannarnissaa ajornakusoorsimasoq?
13 Jehovap annaatissappatigut qanorluunniit akeqassagaluarpat assuarnaassuserput attattuartariaqarparput. Itsaq Guutip innuttai assigiinngitsutigut misilinneqartarsimapput. Takorlooriartigu naggueqatigiit qulit naalagaaffianni Israelimi inuusimasuugutta qanoq qinersisimassagaluarnerluta. Rehabeamip peqqarniitsumik naalakkersuinera pissutigalugu naggueqatigiit qulit kunngimit avissaarsimapput namminnerlu naalagaaffiliorsimallutik, tassaalersumik naalagaaffik avannarleq Israel. (2 Israelikkut 10:16, 17; 11:13, 14) Naalagaaffimmi tassani kunngiusartorpassuit Jehu pitsaanersaraat, kisianni allaat taassuma „[Jehovap] Israelikkut Guutiata inatsisaasa maleruarnissaat uummammigut iluunngarluni ilungersuutiginngilaa“. (2 Kunngit 10:30, 31) Taamaakkaluartoq naggueqatigiit qulit naalagaaffianni inoqarpoq assuarnaassutsiminnik attassiuartunik. (1 Kunngit 19:18) Taakkua Jehovamut uppertuarput, taassumalu najortuarpai. Uagut uppernikkut misilinneqarnitsinni Jehovamut assuarnaassuserput attattuartarparput?
14. Kunngi Ezekiasip nalaani Jehova qanoq annaassisimava, sunalu Judap Babylonimut ajorsarneranik kinguneqarpa?
14 Guutip inatsisaanik sumiginnaaneq sumi tamaani atuuttoq Israelip naalagaaffiata ukiumi 740-mi u.n.s. Assyriamiunit ajugaaffigineqarnermigut suujunnaarneranik kinguneqarpoq. Qularnanngitsumik Israelikkut naggueqatigiinnit qulineersut ilaat naggueqatigiit marluk naalagaaffiannut, Judamut, qimaapput, tamaani naalaffimmi Jehova pallorfigisinnaajumallugu. Judami kunngiusarsimasut 19-iusut Davidimut kinguaajusut ilaat sisamat Guutimut aalajaattuarsimapput — tassa Asa, Josafat, Ezekias Josiasilu. Ezekiasip nalaani Assyriamiut sakkutoorpassuisa Juda isaaffigaat. Ezekiasip qinnutaanut akissutitut Guutip inngili ataasiinnaq ikiortigalugu unnummi ataatsimi Assyriamiut 185.000-it suujunnaarsippai taamaalillunilu pallorfiginnitsini annaallugit. (Jesaja 37:36-38) Kingusinnerusukkut Israelikkut Mosesip inatsisaanik pruffiitillu mianersoqqussutaannik sumiginnaanerata kingunerisaanik ukiumi 607-imi u.n.s. Babylonimiut Juda ajugaaffigaat Jerusalemimilu naalaffik ilanngullugu suujunnaarsillugu.
15. Sooruna juutit nunaminnit qimaatitaasut Babylonimiittut nikallujuinniartariaqarsimasut, qanorlu ililluni naggataatigut aniguisinneqarnissaat Jehovap isumagaa?
15 Juutit nunaminnit Babylonimut qimaatitaasimasut ukiuni 70-ini tigusaaqqaffimminni avaanngunartuni Jehovamut assuarnaassusertik attattuassagunikku nikallujuinniartariaqarput. (Tussiaat 137:1-6) Taakkua ilaat immikkut malugisarialik tassaavoq pruffiiti Daniel. (Daniel 1:1-7; 9:1-3) Taanna Persiamiut kunngiata Kyrosip ukiumi 537-mi u.n.s. juutit naalaffik nappaqqikkiartorlugu Judamut uternissaannik akuerimmagit nuannaarsimassaqaaq! (Esra 1:1-4) Daniel allallu ukiorpassuarni nikallujuinniartuarsimapput, kiisamilu Babylon tiguarneqarpoq Jehovallu innuttai aniguisinneqarlutik. Tamanna ’Babylonip Angisuup’, nunarsuarmi upperisarsiornerit ilumuunngitsut naalagaaffissuata, suujunnaarsitaanissaanut utaqqitilluta nikallujuittuarniarnissatsinnut iluaqutiginiartariaqarparput. — sarĸúmersitat 18:1-5.
Jehovap innuttani annaattuaannarpai
16. Kunngip nuliata Esterip nalaani Guuti qanoq annaassisimava?
16 Jehovap innuttani aterminut aalajaakkaangata tamatigut annaattarpai. (1 Samuel 12:22; Jesaja 43:10-12) Kunngip nuliata Esterip ulluinut utersaariarta — ukiunik naatsorsuisalerfitta siornagut ukiut hundredellit tallimassaannut. Kunngi Ahasverusip (Xerxes I) Haman ministeriuninngortissimavaa. Juutip Mordokajip pallorfigiumanngimmani Haman isertortumik pilersaaruteqalerpoq Mordokaj juutillu allat Persiamiut naalagaaffissuanniittut tamaasa nungutinniarlugit. Inatsisinik unioqqutitsisuunerarpai, kunngip erlinnartuusivianut aningaasarpassuarnik ilisinissaminik neriorsuilluni kunngillu assammiuanik naqitsimmik juutinik nungutitsinissamik aalajangernerup allakkiartaanik naqitsinissaminut akuerisaalluni. Esterip sapiilluni juutinik siuaasaqarnini kunngimut nalunaarutigaa Hamanillu toqutsiumatuutut pilersaarutaa qulaarlugu. Sivitsunngitsoq Haman qisummi nappakkami Mordokajip toqunneqarfissaatut nammineq napparsimasamini nivingariikatappoq. Mordokaj ministeriuninngortinneqarpoq juutillu imminnut illersornissaminnut akuerinissaannut pisussaatinneqarluni. Taakkualu akeqqaminnut ajugaarujussuarput. (Ester 3:1–9:19) Pisimasoq tamanna aamma ullumikkut Jehovap innuttaminik imminut ilumoorfiginnittuartunik annaassinissaanut uppernitsigut nakussatsissutigisariaqarparput.
17. Ukiuni hundredelinni siullerni juutit kristumiuusut Judeamiittut naalannerat qanoq kinguneqarpa?
17 Jehovap kiffaminik annaassisarneranut pissutaasoq alla tassaavoq imminut ernerminullu taakkua naalannerat. Takorlooriaruk ukiuni hundredelinni siullerni Jesusip ajoqersugaanut ilaasutit, imalu oqartoq tusarit: ’Jerusalem sorsuttorpassuit ilugaat takulerussiuk, taava ilisimassavarsi nungutitaaffissaa qanillisoq. Taava Judeamiittut qaqqanut qimaalit.’ (Lúkarse 21:20-22) Ukiut ingerlapput, eqqarsarputillu: ’Qaqugumitaava oqaatsit taakku eqquutissappat?’ Taava juutit ukiumi 66-imi pikitsitsipput. Romamiut sakkutuuisa Cestius Gallusimit siulersorneqartut Jerusalem unguaat naalaffiullu qarmarsuinut qanilliartulerlutik. Tassanngaannarli pissutissaqarsorinanngitsumik tunuarteqqilerput. Kristumiut illoqarfimmiittut qanoq iliorpat? Eusebiosip Jerusalemimit Judeamillu qimaanerarpai. (Eusebs Kirkehistorie, III; v, 3) Jesusip siulittuutaa mianersoqqussutaasoq naalakkamikku inuunertik annaappaat. Illittaaq ’pilittap ilumoortup’ Jesusip pigisaminut tamanut paarsisunngortitaata unnersuussutai Biibilimik tunngaveqartut taama aalaniartigalutit maleruartarpigit? — Lúkarse 12:42-44.
Inuunermut naassaanngitsumut annaanneqarneq
18, 19. (a) Annaanneqarnissaq suna Jesusip toquneragut ajornarunnaarpa, kikkullu annaanneqarsinnaappat? (b) Apustili Paulusip suna aalajangiusimasimavaa?
18 Juutit kristumiuusut Judeamiittut Jesusip mianersoqqussutaa maleruaramikku inuunertik annaappaat. ’Inuilli assigiinngitsut tamarmik’ inuunermut naassaanngitsumut annaanneqarnissaat Jesusip ajornarunnaarsissimavaa. (1 Timûtiuse 4:10, NV) Adam ajortuliormat, taamaalillunilu inuuneq annaammagu kinguaanilu ajortimut toqumullu inussiaanermut akigimmagit, inuit akiliunneqarlutik utertitaanissartik pisariaqartilerpaat. (Rûmamiut 5:12-19) Mosesip inatsisaasa atuunneranni uumasunik pilliuteqartarnerit assersuutaannaasumik ajortinut saammaassissutaapput. (Eprîarit 10:1-4) Nunamiumik ataataqannginnami kinguaassiarineqarneraniillu erniunissaata tungaanut Guutip anersaavata illernartup Maria ’ulissimasimammagu’, Jesusip ajorti naammalluinnanngissuserlu kingornutinngilai. (Lúkarse 1:35; Juánase 1:29; 1 Pîtruse 1:18, 19) Jesusip toqussi tikillugu assuarnaassutsi naammalluinnassutsilu attattuaramigit inuunini naammalluinnartoq inuit utertitsissutissaattut akiliutigisinnaasimavaa taamaalillunilu inussiaataanermit aniguisillugit. (Eprîarit 2:14, 15) Kristus taamaalilluni imminut tunniuppoq ’tamarmik utertitaassutissaata nalingatut’. (1 Timûtiuse 2:5, 6, NV) Inuit tamakkerlutik annaassissutissamik tamatuminnga atorluaaniarnavianngillat, upperlutilli tunissummik tamatuminnga ilassinnittut tamarmik tamatuminnga iluaqutiginninnissaat Guutip isumagiumaarpaa.
19 Kristusip pilliutimi nalinga qilammi Guutimut sassaakkamiuk Adamip kinguaavi utertillugit akiliuppai. (Eprîarit 9:24) Taamaalillunilu Jesus nuliassartaarpoq, tassaasunik ajoqersugai tanitat 144.000-iusut qilammut makititaasussat. (Evfisumiut 5:25-27; sarĸúmersitat 14:3, 4; 21:9) Pilliutaanillu ilassinnittunut nunarsuarmilu inuunermik naassaanngitsumik angusisussanut tassaalerpoq „Naassaanngitsumik Ataataasoq“. (Jesaja 9:6, 7; 1 Juánase 2:1, 2) Ilumut tamanna tassaavoq asanningaartumik aaqqissuussaq! Aaqqissuussamik tamatuminnga pingaartitsinini Paulusip Korinthimiunut allakkami isumassarsiarititaasut aappaanni ersersippaa, tamannalu allaaserisami tulliuttumi ersersinneqassaaq. Ataatsimut oqaatigalugu Paulusip inuit Jehovap tunissutaanik angingaartumik inuunermut naassaanngitsumut annassutigisinnaasaminnik iluaqutiginninnissaannik ikiornissaannut sumilluunniit akornuserneqannginnissani aalajangiusimavaa. (wE 15/12 98)
Qanoq akissavit?
□ Biibilimi oqaluttuat suut takutippaat Jehova inunnik peqqusersuitsunik annaassisartoq?
□ Qanoq ililluta nalunngilarput Jehovap tatiginnitsini assuarnaassutsiminnillu attassiuartut annaattarai?
□ Inuunermut naassaanngitsumut annannissaq Guutip qanoq ililluni isumagisimavaa?
[Qupp. 10-mi assiliartaq]
Davidip Jehova, ’Guuti annatsitsisartoq’, tatigisimavaa. Illimmi tatigaajuk?
[Qupp. 13-imi assiliartaq]
Jehovap kiffani tamatigut annaattarpai, soorlu kunngip nuliata Esterip nalaani tamanna uppernarsaraa