Millionilikkuutaat inuunerat pujuinnanngortarpoq

Silarsuarmi tunisassianik tunineqarnerpaajuvoq. Aalajaatsunik pisiarinitserpassuaqarpoq tuniniaavigisaalu amerliartuinnarlutik. Tunisassiortut nalerisimaartut iluanaarutigingaakkatik, politikkikkut sunniuteqarnitik tusaamasaanitillu usorsisimaarutigaat. Ajornartorsiutituaavorli atuinerpaasut toqujuaannarmata.

Atuagassiaq The Economist allappoq: „Silarsuarmi tunisassianit cigarettit iluanaarnarnerpaanut ilaapput. Taannatuaavorlu (inerteqqutaanngitsunit), siunertaasoq malillugu atoraanni, atuisiminik ueripilutsitsisartoq, amerlasuutigut toqumik kinguneqartumik.“ Tupanik nioqquteqarfissuarnut tamanna iluanaarutaaqaaq, atuisunulli ajunaarutaaqaluni. USA-mi Nappaatinik Misissuisartuni Pinaveersaasartunilu qitiusoq naapertorlugu amerikami pujortartartut ataatsimut isigalugit ukiut tamaasa inuunerat ukiunik 5 millioninik sivikillisarpoq. Piffissap pujortarnermut atugaasa nalingata missaanik inuunerat sivikillisarpoq. „Ukiumut pujortarnerup Amerikamiut 420.000-it toquttarpai,“ atuagassiaq Newsweek allappoq. „Ikiaroornartunik inerteqqutaasunik atornerluinermit toqutaasut 50-eriaammik amerlanerusut.“

Atuagaq Mortality From Smoking in Developed Countries 1950-2000 Tuluit Nunaanni Kræftimik Misissuisarfimmit, WHO-mit (Silarsuarmi peqqinnissamut isumaginninnermit) Amerikamilu Kræftimut Akiuunniarnermut Peqatigiiffimmit saqqummersinneqarsimasoq naapertorlugu, ukiumut 3 millionit pujortartarneq pissutigalugu toqusarput, tassa minuttimut arfinillit. Silarsuarmi pujortartarnerup misissuiffigineqarnera ulloq manna tikillugu annertunerpaaq nunanit 45-nit peqataaffigineqarpoq. Richard Peto Tuluit Nunaanni Kræftimut Misissuisarfimmeersoq ima ilimasaarivoq: „Nunani amerlanerni ajornerpaasoq suli takkutinngilaq. Maannakkutulli pujortartarneq ingerlaannarpat, ullumikkut pujortartartut inuusuttut utoqqalilerpata utoqqalippataluunniit, pujortartarneq pissutigalugu toqusut ukiumut 10 millioniussapput — sekundit pingasut ingerlanerini toqusoq ataaseq.“

Dr. Alan Lopez WHO-meersoq oqarpoq: „Pujortartarneq ulorianartorujussuuvoq, pujortartartullu marluuppata aappaata toqqutigisassavaa.“ Martin Vessey Oxfordip universitetiani Pisortatigut Peqqinnissaqarfimmeersoq aamma oqarpoq: „Ukiut 40-t ingerlanerini misissuisoqarsimavoq amiilaarnartumillu ima paasisaqartoqarsimavoq pujortartartut affaat ileqquminnik toqquteqassasut — eqqarsaat annilaarnaqaaq.“ 1950-ikkunniilli inuit 60 millionit pujortartarneq toqqutigisimavaat.

Tupanik nioqqutissiortunut eqqarsaat aamma annilaarnartuuvoq. Silarsuaq tamakkerlugu ukiumut 3 millionit tupa pissutigalugu toqusarpata allallu amerlasuut pujortarunnaartarpata, ukiumut pisisartut nutaat 3 millionit nassaarinissaat pisariaqartippaat.

Tupanik nioqquteqarfiit arnat kiffaanngissuseqalernerannik taasartik periarfissatut tigusimavaat. Ukiorpaalunni nunani killerni arnat pujortartarsimapput, sumiiffinnilu arnanik pujortartunik kanngunartutut isiginniffiusimagaluartuni ineriartorneq tamanna siaruariartorpoq. Tupaliorfissuillu tamanna atorluarniarpaat. Arnat pigissaalernerannik kiffaanngissuseqalernerannillu pingaartitsinissaannik ikiorniarpaat. Cigarettit immikkut ittut usserutikinnerusutut nikotinikinnerusutullu taaneqartut arnanik pujortartartunik isumaqartitsipput taamaattunik pujortarneq ulorianannginnerusoq. Cigarettit allat tipigissaateqarput takisuujullutilluunniit amitsuullutillu — arnat pujortarnermikkut isikkorilerumasaattut illutik. Asiami tupanik ussassaarutini Asiamiut assilisittartut inuusuttut inuuserissut pilerisaarisunik kitaamiut atisaannik mutinik atisallit takuneqarsinaapput.

Pujortartarnerli pissutigalugu toqusartut amerlassusiata arnat „kiffaanngissuseqalernerat“ ilutigaat. Arnat akornanni puakkut kræfteqalersartut ukiuni 20-ni kingullerni Tuluit Nunaanni, Japanimi, Norgemi, Polenimi Sverigemilu marloriaammik amerlisimapput.a USA-mi Canadamilu toqusartut pingasoriaammik amerlisimapput. „Asak, angusaqarsimaqaatit!“ cigarettinut ussassaarummi allassimavoq.

Tupanik nioqquteqarfiit ilaat immikkut periaaseqarput. Filippinerini, amerlanerit katuuliusuni, tupanik nioqqutissiorfiit ullorsiutinik niviarsiamik Maria-mik assitalimmik cigarettiutimillu ilisarnaataannik niviarsiap assingata kusanaatsumik aterpiannguanut inissinneqarsimasumik akeqanngitsumik agguaassisimapput. „Taama assingusumik takusaqarsimanngisaannarpunga,“ dr. Rosmarie Erben, WHO-p Asiami peqqinnissamut siunnersuisartua oqarpoq. „Illernartup assinga tupamut atatinniarsaraat, Filippinerit arnartaat pujortaraangata ilorrisimaartinniarlugit.“

Missingersuunneqarsimavoq Kinami angutit inersimasut 61 procentii pujortartartut, arnalli 7 procentiinnaat pujortartartut. Nunani killerni tupanik nioqquteqarfiit arnat kangiamiut taakku ’kiffaanngissuseqalernerat’ eqqumaffigaat, taakkua ilaat millionillit ’nuannaarniutinik’ kitaani arnaqataasa nuannaarutigisimasaannik peqqusaasimanngillat! Ajoqutaaginnarporli nunami tassani cigarettit amerlanersaat naalagaaffimmik pigineqartunik sananeqartarmata.

Kitaani tupanik nioqquteqarfiit Asiami niuerfiit tiguariartuaarusaarpaat. Naak ussassaarutit killeqartinneqaraluartut siunissami atuisussatik peqqusersuullutik ineriartortippaat. Kina Hongkongimit filminik tikisitsisarpoq, taakkunanilu amerlasuuni filmiliaritittartut pujortaqqullugit akilerneqartarput, toqqaannartuunngitsumik ussassaarineruvoq.

Amerikami tupanik nioqqutissiornermit pigissaartut nunaminni akerlerineqariartuinnarput taamaattumillu atuisunik nutaanik nassaartariaqarlutik. Pissutsit atuuttut takutippaat misigittaallutik nunat siuarsarniakkat atuisussamittut tullertut qinersimagaat.

Silarsuarmi tamarmi peqqinnissamik immikkut ilisimasallit aarleripput. Qulequtat imaapput: „Afrikap perluk nutaaq akiorpaa — cigarettinik pujortarneq.“ „Cigaretteerniat amerliartortillugit Asia ajortumit ajornerusumut piinnarpoq.“ „Asiami pujortartorpassuit kræftimik nappaalanersuaqalersitsissapput.“ „Maanna silarsuup pingajua tupamut sorsuppoq.“

Afrika panernersuarnik, innuttaasut imminnut sorsuunneranik AIDS-imillu nappaalanersuarnik eqqugaasimavoq. Taamaattoq uummatit nakorsaat tuluk dr. Keith Ball oqarpoq: „Atomip nukinga atorlugu sorsunneq kaannersuillu eqqaassanngikkaanni pujortartarneq Afrikamiut siunissami peqqinnissaannut ulorianartorsiortitsisuni ataasiakkaani ulorianartorsiortitsinerpaavoq.“

Niuertorsuit nunani assigiinngitsuni immikkoortortallit naasorissaasut akilerlugit tupaliassanik naatitsisittarpaat. Orpiit nerisassiornermi, kiassarnermi illuliornermilu atorfissaqartinneqangaartut naasorissaasunik piiarneqartarput tupaliassanillu panertitsinermi atorneqarlutik. Tupaliassanik aningaasarsinartunik inerititsisarput aningaasarsinannginnerusut nerineqarsinnaasut pinnagit. Afrikami piitsut aningaasarsiamininnguamik annertunersaat cigarettinut atortarpaat. Afrikami ilaqutariit nerisakilliornermit sangiilliartuinnarput, kitaani tupanik nioqquteqarfiit aningaasaataat amerliartortillugit.

Kitaani tupanik nioqquteqarfiit Afrika, Europap kangia Latinamerikalu siunertaraat, nunat ineriartortitat tuniniaavissuartut periarfissagissaartutut isigaat. Asiali inoqqortooq iluanaarnarnerpaavoq. Kinaannarmi inuit pujortartartut USA-p inuinik — 300 millioninik — amerlanerupput. Kinamiut ukiumut cigarettit 1,6 billionit pujortartarpaat, silarsuarmi cigarettitortut pingasorarterutaat. Assersuutigalugu 1992-imi Danmarkimi cigarettit 6.727.000.000-it pujortarneqarsimapput.

„Nakorsat oqarput tupatortut amerliartorneri Asiami peqqinnissamut kingunerlutsitsingaassasut,“ The New York Times allappoq. Ukiuni tulliuttuni 20-ni 30-ni pujortarneq pissutigalu ukiumut toqusussatut ilimagineqartut 10 millioniusut, Richard Petop ilimagaa Kinaannarmi 2 millioniussasut. Meeqqat 50 millionit maannakkut inuusut tupamik pissuteqartunik nappaatinik toqquteqarnissaat aarlerinarpoq, Peto oqarpoq.

Dr. Nigel Grayip ataatsimut imatut katippai: „Kinami Europap kangianilu pujortartarnerup oqaluttuarisassartaasa ukiuisa 50-it kingulliit takutippaat nunani taakkunani annertuumik nappaalanersuaqalissasoq.“

„Tunisassiaq USA-mi ukiut tamaasa 400.000-inik toqussutaajaarpallaartartoq, tunisassiaq Amerikami naalakkersuisut innuttaminnut ingalassimaniartinniagaat, qanoq ililluni Amerikap avataani ulorianarunnaariataarsinnaava?“ dr. Prakit Vateesatokit, Thailandimi pujortarnermut akerliusunik suleqataasoq, aperivoq. „Tunisassiaq nunanut allanut tuniniarneqaraangat peqqinnissaq soqutaannginnami?“

Tupanik nioqqutissiorfiit annertusiartuinnartut Amerikamiut naalakkersuisuini pissaanilinnik ilissarsisimapput. Peqatigiillutik nunani allani tunisassiorfissarsiorsimapput, ingammik Asiami. Ukiorpassuarni Amerikamiut cigarettiutaat Japanimut, Taiwanimut, Thailandimut nunanullu allanut eqquteqqusaasimanngillat, naalagaffiit tupaarniarneq kisermaassimammassuk. Pujortarnermut akerliusut Amerikamiut cigarettiutaannik Asiamut eqqussinissaq akerliuffigisimavaat, Amerikamili naalakkersuisut sakkugissaarsimapput — pillaatitut akileraarutit.

Amerikami naalakkersuisut Asiami nunanut ima tatisitigisimapput nunat taakkua cigarettinik tuniniaanermik 1985-imiit ammaassitillugit, taamanerniillu Amerikamiut cigarettiutaat eqqussuunneqaannalivipput. 1988-imi Amerikamiut cigarettinik avammut tuniniaanerat 75 procentimik annertusivoq.

Tupamut sorsunnermi alianarnerpaamik eqqugaasut tassaagunarput meeqqat. Misissuinermi The Journal of the American Medical Association-imi saqqummersinneqartumi allassimavoq „pujortalerlaat 90 procentii meeraasut inuusuttuaraasullu“.

U.S. News & World Report-ip missingerpaa USA-mi pujortartartut akornanni 3,1 millioninit inuusuttuaraqartoq. Ullut tamaasa 3000-inik nutaanik pujortartoqalersarpoq — ukiumut 1.000.000-it.

Cigarettinut ussassaarummi takuneqarsinnaasarpoq qatigattuumik nuannaarniarajuttumik titartagaq taannalu cigarettimik kimmiarajuttuuvoq. Ussassaarutip taassuma siunertaraa inuusuttut nikotinimut inussianngortinnissaat pujortarnerup qanoq ulorianartigineranik suli paasinnitsinnagit. Cigarettinik nioqquteqarfiup ussassaarut taanna atulermaguli ukiut pingasut ingerlanerini, inuusuttut akornanni tunisineq 64 procentimik qaffassimavoq. Georgiami (USA-mi) nakorsanngorniat atuarfiannit misissuinerup takutippaa meeqqat arfinilinnik ukiullit 91 procentiisa titartagaq pujortartoq ilisarisinnaagaat.

Tupamut ilisarnaat nuannarineqarluartoq alla tassaavoq koorpu qunusuitsoq anguterpaluttoq inuusuttuaraq naapertorlugu oqariartuutaa imaappoq: „Pujortartaruit ajugaaffigineqarsinnaanngilatit.“ Isumaqartoqarpoq cigarettip atia aalajangersimasoq silarsuarmi tunisassianik tunineqarnerpaajusoq inuusuttuaraasullu pujortartartut 69 procentii taannarpiaq atortaraat, taannalu ussassaarutigineqarnerpaajusoq. Pisisartut amerlitinniarlugit cigarettit puui tamarmik kuponimik pilersorneqarsimapput qarlinnik, teqqialimmik atisanillu timersuutinik inuusuttut akornanni nuannarineqartunik taarserneqarsinnaasunik.

Amerlanerit ussassaarutit sunniuteqarnerat paasisimavaat, nunanilu amerlasuuni pujortarnermut akerliusut tv-mi radiomilu tupamut ussassaarutit inerteqqutaatinniarlugit iluatsitsisimapput. Tupanilli nioqquteqarfik peqqusersuujulluni inerteqqut unioqqutittarpaa timersortoqartillugu ussassaarutinik allagartalersornikkut. Tv-milu unammineq aallakaatinneqaraangat inuusuttut timersortuni nuannarinerpaasartik iliuuseqariaannaasoq takusinnaasarpat, tunua-tungaanili cigarettinut ussassaaruterujussuaq takuneqarsinnaalluni.

Illoqarfiit pisiniarfeqarfiini atuarfiillu eqqaanni arnat naatsuaqqanik atequtillit, koorputut atisallit safaritulluunniit atisallit inuusuttuaqqanut tulluuttunut alapernaatsunullu cigarettinik akeqanngitsunik agguaassisarput. Videoerniarfinni, diskotekini rockimillu tusarnaartitsisuni aamma akeqanngitsunik misiligutinik aguaassisoqartarpoq. Niuertarfissuup tuniniaanissami pilersaarutaata tusagassiortunik tusarneqartoorsimasup takutippaa Canadami cigarettip atia aalajangersimasoq nukappiaqqanut 12-iniit 17-inut ukiulinnut franskisut oqaasilinnut ussassaarutiginiarneqartoq.

Oqariartuut uissuumminartoq unaavoq pujortarneq nuannaarnermik, ilorrisimaarnermik, nukittunermik nuannarisaanermillu kinguneqartarpoq. Ussassaarutinik siunnersuisartoq oqarpoq: „Suliffinni 14-inik ukiullit anguniarlugit pujortalertinniarlugillu ilungersorsimavugut.“ Asiami ussassaarutit takutippaat kitaamiut peqqissut, inuusuttut timersullammaat sissami arsaattarfinnilu aalaniuttut — soorunami pujortartartillugit. „Kitaani assilisittartut inooriaasiilu pilerinartut inunnit ilaarusulerneqartarput,“ niuvertunut atuagassiaq allappoq, „Asiamilu pujortartartut naammatsissinnaanngillat.“

Tupanik nioqquteqarfik dollarsinik milliardilikkuutaanik ussassaarutinut atuereerlutik iluanaangaarsimapput. Det Bedste-mi nalunaarusiap immikkut ittup takutippaa inuusuttut akornanni pujortartartut siooranartumik amerlisimasut. Nalunaarusiami allassimavoq: „Filippinerini inuttaasut 18-it inorlugit ukiullit 22,7 procentii pujortartarput. Latinamerikami illoqarfissuit ilaanni inuusuttuaqqat affaat tamarmik pujortartarput. Hongkongimi meeqqat arfineq marlunnik ukiullit pujortartartut nassaassaapput.“

Tupanik nioqquteqarfiit nunani allani ajugaanertik nuannaarutigiitigalugu nunaminni akerlerineqangaarneq misigisimaarpaat. Akerlerineqarnertik ajugaaffigisinnaanerpaat?

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 4-mi ungalusaq]

Cigarettiliornermi najoqqutassiaq toqunartoq

Cigaretti ataaseq kemikalianik 700-nik assigiinngitsunik imaqarpoq, cigarettiliorfiilli allattuiffimminnik isertuussinissaannik inatsisitigut akuerisaapput. Imarisaanulli ilaapput savimernit oqimaatsut, naasupilunnut, uumasunut ajoqutaaginnartunut sullinernullu toqunartut. Imaarisaasa ilaat ima toqunartigaat eqqaavissuarnut iginneqarsinnaasarnatik. Cigarettip ikumaartup pujua assigiinngitsunik 4000-nik imaqarpoq taakkununngalu ilaapput acetone, arsenik, butan, kulilte cyanidilu. Pujortartut pujortartullu pujuannik najuussuisut puaat stoffinik kræfteqalersitsisinnaasutut naluneqanngitsunik minnerpaamik 43-nik najuussuisarput.

[Qupp. 5-mi ungalusaq]

Pujortarneq ajortut ulorianartorsiorput

Pujortartorujussuit suleqatigaagit, angalaqatigaagit inooqatigaagilluunniit? Taamaappat puakkut kræfteqalersinnaanerit uummallulersinnaaneriluunniit nappaateqalersinnaanerit ilimanaateqalersinnaavoq. 1993-imi USA-mi Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfimmit misissuititsinerit inernilerpaat tupap pujua immikkoortoq A-mut ilaasoq — kræfteqalersitsisinnaanerpaasunut ilaalluni. Nalunaarsuusiami annertuumi cigarettip pujuanik pujortartullu anersaarneranik misissuinerit 30-usut inerneri misissoqqissaarneqarsimapput.

Avatangiisinik naalakkersuisut allapput USA-mi ukiut tamaasa 3000-it allat pujortartarnerata pujuanik najuussuineq pissutigalugu puakkut kræfteqarneq toqqutigisaraat. Juunimi 1994-imi Amerikami Nakorsat Peqatigiiffiata misissuinerit inerneri taakkua uppernarsarpaat saqqummiukkamikku misissuinerit takutikkaat arnat pujortarneq ajortut tupap pujuanik najuussisartut puakkut kræfteqalersinnaanerat 30 procentimik annerusoq pujortarneq ajortunit allaanermit.

Ukiut tamaasa inuusuttut 150.000-it 300.000-illu akornanni tupap pujua pissutigalugu bronkitisilersarput puallulersarlutillu. Tamatuma saniatigut USA-mi ukiut tamaasa meeqqat 200.000-iniit 1.000.000-inut astmarnerinut malunniutaat tupap pujua pissutigalugu ajornerulersarput.

Amerikami Uummatiluttut Peqatigiiffiata missingersuussimavaa uummatilunnermik toqqutillit 40.000-it pallillugit tupap pujuanik toqquteqartartut.

[Qupp. 7-mi assiliartat]

Asiamiu assilisittartoq pinnersoq anguniakkallu