Tupap illersuisuininngaanniit ’ballonngit assiaqutissiat’
1940-kkunni London saassunneqarpoq. Tyskit sorsuutaat timmisartut qaartartunik nakkaatitsipput peqqarniitsumik aserorterisumillu kingunilimmik. Pissutsit tataannarpallaanngippata innuttaasut immaqa isigisaq eqqumiitsoq quiagissagaluarpaat.
Ballonngersuit tusindilikkuutaat sisammik allunaasarsuarnik qilersorsimasut silaannarmiipput. Ballonngit taakkua akeqqat timmisartui qaartartullit qutsinnerusukkoortissavaat neriuutigineqarporlu qaartartut silaannarmiitsillugit akornusissagaat. Ballonngilli assiaqutissiat iluaqutaavallaanngillat.
Assingusumik cigarettinik suliffissuit ullumikkut saassunneqarput. Silarsuarmi tupaarniarferujussuit, politikkikkut aningaasatigullu pissaanilissuit pallittaalisaat siornagut tiguarneqarsinnaanngitsut, tamaniit saassunneqarput.
Nakorsat misissuinernik nanertuutaasunik saqqummiiuartarput. Peqqinnissamut immikkut ilisimatuut ilerfiartutut pissusilersorlutik namminneq iluaqutissaminnik atorluarniarsaraat. Angajoqqaat kamangaartut meeqqatik nakutitaanerarlugit tunisassiortut unnerluutigaat. Inatsisartut aalajangiisinnaasut naalagaaffiup illuutaannit, neriniartarfinnit, sakkutooqarfinnit timmisartunillu cigarettit pujuat peerniartarpaat. Nunani amerlasuuni TV-mi radiomilu tupanut ussassaarutit inerteqqutaapput. USA-mi naalagaaffikkuutaat peqqinnissaqarfinni aningaasartuutinut ilassutaasunut dollarsinut millionilikkuutaanut taarsiivigitinniarlutik eqqartuussisunut suliassanngortitsisarput. Allaat eqqartuussissuserisut sorsunnermut ilaapput.
Saassussinerit tamakkua akornuserniarlugit tupanik nioqquteqarfiit ’ballonnginik assiaqutissianik’ aallartitsisimapput. Ballonngilli oqaasiinnarnik imaqarunarput.
Ukiuni kingullerni USA-mi innuttaasut inatsisartut mamiatsassimaartut peqqinnissamullu pisortaqarfimmeersut tupanik nioqquteqarfiit saassunneqarneri malinnaaffigisinnaasimavaat. 1994-imi apriilimi USA-p inatsisartuini komitep paasiniaanermi Amerikami tupanik nioqquteqarfiit arfineq-marluk direktøriinut kisitsisitigut naatsorsueqqissaarnerit nanertuutaasut saqqummiuppaat: ukiut tamaasa Amerikamiut 400.000-it tupa pissutigalugu toqusarput, allarpassuiilu millionillit toqulerput, napparsimalerlutik imaluunniit tupa pinngitsoorsinnaajunnaarsimallugu.
Imminnut illersorniarlutik qanoq oqaasissaqarpat? Pisortaasut sorsunnissamut piareersimasut soqutiginartunik oqaaseqarput: „Suli uppernarsineqarsimanngilaq pujortartarnerup napparsimalersitsisinnaanera,“ tupaliorfiup oqaaseqartitaa taama oqarpoq. Aammattaaq pujortartarneq nuannaarniutitulli allatut, soorlu mamakujuttutornertut kaffisornertulluunniit uloriananngitsigisutut saqqummiunneqarpoq. „Nikotinip cigarettit ikiaroornartunngortinngilai pujortarnerluunniit uerinartunngortinnagu,“ tupanik nioqquteqarfiup direktøria oqarpoq. „Cigarettip nikotineqarnerata annertussusia tamatigut uerinartutut isigineqarsinnaanngilaq,“ tupanik nioqquteqarfimmi paasiniaasartoq oqarpoq.
Komiteli akerliliivoq cigarettit uerinartuunngippata, sooq tupanik nioqquteqarfiit tunisassiamik nikotinimik imaannik peqquserluttuliorlutik allannguereraluarnersut? „Mamassusia pissutigalugu,“ pisortaq alla nassuiaavoq. Cigarettimit mamassuseqanngitsumit allamik ajornerusoqarpa? Nassuiaatini aalajangiusimaannarpaa naak nammineq niuertarfiutiminngaanniit misissuinerpassuit takutikkaluaraat nikotinip uerinartuunera.
Isummamik taamaattumik aalajangiusimanninniartunik kisimiigunanngilaq, iliveqarfinni tupamik toqquteqartut qassiugaluarpataluunniit. 1993 aallartisimalaartoq dr. med. Lonnie Bristow, Amerikami Nakorsat Peqatigiiffiata siulersuisuini siulittaasoq, soqutiginartumik siunnersuuteqarpoq. Nakorsanut atuagassiaq The Journal of the American Medical Association allappoq: „USA-mi tupanik nioqquteqarfiit annersaasa pisortaat qaaqquai ilagaluni napparsimmavimmi immikkoortortat pujortartarnerup kingunerisaanik — puakkut kræfteqartut puakkullu innarluuteqartut allat — takuniaqqullugit. Arlaannaalluunniit ornigutinngilaq.“
Tupanik nioqqutissiorneq silarsuarmi suliffissaaleqiffiusumi suliffissaqartitsinitik usorsitsaarutigaat. Assersuutigalugu Argentinami suliffissuaqarfiit tamakku 1 millionimik suliffeqartitsipput, toqqaannanngitsumillu allanut 4 millioninut suliffeqartitsillutik. Tamatuma saniatigut naalakkersuisunik amerlasuunik nuannarineqarput tupap akileraarutaanik isertitaqartarnertik pissutigalugu.
Tupanik nioqquteqarfiup ataatsip minnerussuteqartut tunissutigissaartillugit immikkoortissimavai — innuttaaqatigiilluarnermut takutitsiniarnerugunarluni. Niuertarfissulli allagaataanni qulaarneqarpoq „qinersisartunik amerlisitsiniarnermi aningaasaliinerup“ tamatuma qinersisinnaasunit iluaritinniarneq siunertarivikkaa.
Nioqquteqarfik taanna aamma eqqumiitsuliornerup silarsuaani ikinnguterpassuaqarpoq, katersugaasivinnummi, atuarfinnut, qitinnermut nipilersornermullu ilinniarfinnut aningaasarpassuarnik tunissuteqartarsimavoq. Eqqumiitsuliornermik peqatigiiffinni pisortaasut tupap aningaasaanik pisariaqarteqisaminnik piumaqaat. Qanittukkut New Yorkimi eqqumiitsuliortut peqatigiiffiani ilaasortaasut ajornakusoortumik qinigassinneqarput, pujortarnermut inerteqqutissamik inatsisissamik siunnersuummut akerliunerminni tupanik nioqquteqarfiup inatsisartunik sunniiniarnerminni tapersersoqqullutik qinnuteqarmata.
Soorunalumi tupaarniarsuit pisuut politikkerinut aningaasanik tunisinissartik tunuarsimaarfiginngilaat, tupanik nioqqutissiornermut soqutigisaannut akerliusunik siunnersuutigineqarsinnaasunut tamanut pissaanitik atorsinnaaqqullugu. Naalakkersuisuni atorfillit nuimasuut tupanik nioqquteqarfiit ikiorlugit sorsuttarsimapput. Ilaat aningaasatigut tupaarnianut atassuteqarput qineqqusaarnerminniluunniit tupap aningaasaanik taperserneqarnerminnut qujamasunnermik takutitsinissamut tatineqartutut misigalutik.
Amerikami inatsisartunut ilaasortaasoq cigarettinik suliffissuaatilinnit dollarsit 21.000-it sinnerlugit (koruunit 130.000-it missingi) tunisissimanerarneqarpoq, taavalu tupamut akerliusunut siunnersuutinut akerliulluni taasisimalluni.
Inatsisartunik cigarettit pillugit sunniiniartartuusimasup akissarsiaqqortooq, senatoriusimasup pujortartorujussuusimasullu, qanittukkut paasisimavaa toqqusaamigut, puammigut tingummigullu kræfterluni. Pujortartarsimanini peqqissimissutigeqaa anersaamillunilu oqarpoq maanna „nappaammik nammineq pisuussutigisaminik nalanermini“ sianiitsutut misigaluni.
Ussassaarutit aningaasaataannik pisiarineqarsinnaasunik pissaanermik tamanik tupaarniarsuit akerliusunut saassussipput. Ussassaarut inuit kiffaanngissusiannut unnersuussivoq: „Ullumikkut cigarettit pineqarput. Suna tulliuppa?“ Ingasaassillutik ineqqutteqarniartut koffein, imigassaq hamburgerillu tulliussinnaagaat oqaatiginiarpaat.
Aviisini ussassaarutini USA-mi Avatangiisinut Naalakkersuisoqarfianiit misissuinerannit issuarneqarajuttoq apeqquserneqarpoq, tassani allat pujortarnerannik najuussuineq kræfteqalersitsisinnaasunut ilaatinneqarpoq. Tupanik nioqqutissiortut ilisimatitsisimapput unnerluut taanna eqqartuussisunut suliassanngortinniarlugu. TV-mi aallakaatitassiami niuvertarfissuaq uerinartua sakkortusiniarlugu nikotinimik imaqarneri peqquserluttukkut allangortinnerarlugu unnerluutigineqarpoq. Ingerlaannaq TV-qarfimmit dollarsinik 10 milliardinik (koruunit 60 milliardit missinginik) taarsiivigeqquneqarput.
Naak tupanik nioqqutissiorfiit akiuulluaraluartut, unnerluussinerit annertusiartuinnarput. Ukiut 40 kingulliit ingerlanerini nakorsat ilisimatuuinit misissuinerit 50.000-it ingerlanneqarsimapput inernerisimavaallu tupap ulorianartuuneranik uppernarsaatit amerliartuinnarnerinik.
Cigarettinik nioqqutissiorfiit qanoq ilillutik unnerluussinerit tamakkua avaqqutiinnangilaat? Piviusuunerarneqartup aalajangiusimaneratigut: Pujortartartut asoorussisinnaapput. Taamaattumik nikotini uerinartuunnginnerarpaat. Kisitsisitigulli naatsorsueqqissaarnerit takutippaat taamaanngitsoq. Ilumoorpoq Amerikami pujortartartut 40 millionit pujortarunnaarsimammata. 50 millionilli suli pujortartarput, taakkualu 70 procentii pujortartarunnaarusullutik oqarput. Ukiut tamaasa pujortartarunnaaniaraluartut 17 millioniusut, 90 procentii ukioq naanngitsoq nakkaannartarput.
USA-mi pujortartartut puakkut kræfteqarlutik pilatsereersut 50 procentii pujortaqqilersarput. Pujortartartullu uummammik unittooraluartut, 38 procentii napparsimmavimmit suli anitinnatik cigarettimik ikitsereertarput. Pujortartartut toqqusaajartissimasut 40 procentii, pujortarneq misileqqissavaat.
USA-mi inuusuttuaqqat pujortartartut millionilikkuutaat sisamararterutaasa pingasut tamarmik, minnerpaamik ataasiarlutik ileqqortik asoorunniarsimagaluarpaat, iluatsinnatilli. Kisitsisitigut naatsorsuinerit takutippaattaaq pujortartarneq inuusuttunut amerlasuunut ikiaroornartunut sakkortunernut ikaarsaariarfiusartoq. Inuusuttut pujortartartut pujortarneq ajortunit kokainitornissaannik 50-eriaammik ilimanarneruvoq. Niviarsiaraq 13-inik ukiulik pujortartartoq, allappoq: „Qularutiginngilara cigarettit ikiaroornartunut aqqutaanerat. Ikinngutinnit pingasuinnaat ikiaroortanngikkallarnerminni pujortartarsimanngitsuupput.“
Cigarettimmi usserutitakitsut? Misissuinerit takutippaat suli ulorianarnerusinnaasut. Marluk pissutigalugit: Siullermik pujortartartup itinerusumik najuuttarpaa timip nikotinigunnera tumannguersarniarlugu — taamaalilluni puaap ipiutaasartaa annertunerusoq putsup toqunartuanik sunnerneqassaaq. Aappassaanik pujortartartoq isumaqarpoq „peqqinnarnerusumik“ cigarettitorluni, taamaattumillu immaqa pujortarunnaarniarluni iliuuseqarnani.
Nikotini kisiat pillugu 2000-it sinnerlugit misissuisoqarsimavoq. Takutippaat nikotini ilisimaneqartuni uerinarnerpaanut ulorianarnerpaanullu ilaasoq. Nikotinip uummatip tillernera sukkatsittarpaa taqqallu eqitittarlugit. Sekundit arfineq marluk ingerlaneranni aap ingerlaarneranut akuliuttarpoq. Qarasaq piumajuaannarpoq, perusunneq ilaasa isumaat naapertorlugu heroinimit marloriaammik uerinarnerusoq.
Tupanilli nioqqutissiortut naak akerlianik oqaraluarlutik nikotinip uerinartuunera nalunnginnerpaat? Aap, ukiorpassuarnilu tamanna nalusimagunanngilaat. Soorlu nalunaarusiami 1983-imeersumi takuneqarsinnaavoq tupanik nioqquteqarfimmi paasiniaasartup malugisimagaa laboratoriami misiligaanerni teriarsuit pinngitsoorsinnaajunnaagaqarnermut malunnaateqalersartut namminneerlutik nikotinimik ajatsillutik kaanngartitsisinnaagaangamik. Oqaatigineqarpoq suliffissuit misissuineq tamanna nipangiutiinnarsimagaat, qanittukkullu aatsaat inernerit saqqummiunneqartut.
Tupanik nioqquteqarfiit saassunneqarnerminni uninngaannarsimanngillat. The Wall Street Journal naapertorlugu New Yorkimi Tupanik Misissueqqissaartartunut ataatsimiititaliaq „USA-p niuernermik oqaluttuarisaanerani uukapaatitsiniartunik sivisunerpaamik“ ingerlataqarpoq.
Ataatsimiititaliap siunertarisimagaluarpaa nammineerluni misissueqqissaarnissaq, taamaaliornanili saassussisut akiorniarlugit dollarsit millionilikkuutaat atorsimavai. Tamanna aallarnerpoq 1953-imi Ernst Wynderip, Memorial Sloan-Kettering Cancer Center-imi nakorsaasup, paasimmagu terissat usserummik tupameersumit tunumikkut pigaangamik kræftimik tinusoortoqalersartut. Tupanik nioqqutissiorfiup ataatsimiititaliaq pilersippaa siunertaraalu uppernarsaatit ersarissut nammineq ilisimatusarneq aqqutigalugu ilumuunnginneraanissaq.
Qanorli ilillutik ataatsimiititaliap ilisimatuui ilisimatuut silarsuaata sinnerani paasisanit taama allaanerutigisunik saqqummiisinnaappat? Allakkat saqqummerlaat peqqusersiornerpassuit qulaajarpaat. Ataatsimiititaliap ilisimatuui, allakkatigut isumaqatigiissutinik qilersorneqarsimasut eqqartuussissuserisunillu misissugaaqqissaartut, paasisimavaat peqqinnissamut ulorianarneranut aarlerineq alliartuinnartoq tunngavissaqarluartoq. Ataatsimiititaliarli pujortartarnerup peqqinnissamut ulorianarneranik uppernarsaatinik saqqummiiffigineqaraangami, „akueriumaneq ajorpaa peqqinnissamulluunniit ulorianarsinnaaneranik misissuinitik inaaginnartarpaat,“ The Wall Street Journal allappoq.
Iserturtumik cigarettimik peqqinnarnerusumik ukiorpassuarni nassaarniarneq ingerlanneqarpoq. Nassaarniarnerit taakkua tamanut nalunaarutigissagaanni assigiinnassavaa pujortartarnerup peqqinnissamut ajoqutaanera nipaatsumik akueralugu. 70-ikkut naalerneranni eqqartuussissuserisoq siunnersuivoq tupanik nioqquteqarfiit „peqqinnarnerusumik“ cigarettiliorniarneq unitsissagaa, allakkallu taakkununnga tunngasut tamaasa toqqussagai.
Ukiorpassuit misiligaareerluni marluk ersarissipput: Nikotini uerinartuuvoq, cigarettinillu pujortartarnerup inuit toquttarpai. Naak tupanik nioqquteqarfiit tamanna inunnut tamanut miserratigigaluaraat, suliamikkut takutippaat tamanna nalunngilluaritsik.
David Kesslerip, Amerikami Peqqinissamut pisortaqarfimmi kommissæriusup, tupanik nioqqutissiortut piaaralutik peqquserluttuliornerarlugit unnerluutigai oqarporlu: „Ullumikkut cigarettit ilaat teknologi qutsissoq atorlugu annertussusilersuinermut piumasarineqartut naammassivaat nikotinimik aalajangersimaqqissaartumik kaanngaatitsisartumik, pinngitsoorsinnaajunnaartitsinissamut naammattumik atatitsiinnartumillu.“
Kesslerip qulaajarpaa tupanik nioqquteqarfiit periaaserpassuaqartut kisermaassaminnik siunertarisaannik takutitsisunik. Soorlu genit atorlugit tupaliassamik naatitsisimapput ulloq manna tikillugu nikotineqarnerpaatut ilisimaneqartumik. Periaatsip allap cigarettit kimmiviinik pappiarartaanillu nikotinilersorpaa sunniinera sakkortusitinniarlugu. Nassaarnerup allap kisermaassamik illersugaasup pujortartartup millussinerata siulliup kingullermit annerusumik nikotinilersorpaa. Tamatuma saniatigut nalunaarsuutit suliffissuarneersut takutippaat cigarettit ammoniakimit akuneqartartut tupap nikotinitanik annerusumik kaanngartitsisinnaaqqullugit. „Ilummut najuussinermi [nikotini] nalinginnaasup marloriaataanit annerusoq pujortartartup aavanut akuliuttarpoq,“ nalunaarummi The New York Times-imeersumi allassimavoq. Amerikami peqqinnissamut pisortaqarfiup aalajangersarsimavaa nikotini uerinartuusoq, cigarettinillu nakkutilliinertik maannakkut sukannernerulersinniarlugu.
Naalagaaffilli cigarettinik tuniniaaneq pinngitsoorsinnanngilaat. Assersuutigalugu Amerikami naalakkersuisut ukiumut dollarsit 12 milliardit [koruunit 72 milliardit missingi] tupap akileraarutaannit isertittarpaat. USA-mi Naalagaaffeqatigiit Teknologiinik Akileraartarnerannut allaffiata naatsorsorsimavaa naalagaaffik sanaartunngitsoornermut peqqinnissaqarfimmullu ukiut tamaasa dollarsinik 68 milliardinik [koruuninik 400 milliardinik] aningaasartuuteqartartoq.
Tupanik nioqqutissiorfiit ballonngit illersuutit eqqumiilluinnartut qullartissimavaat — aningaasatigut ajunngequtit suliffeqarfippassuillu, eqqumiitsuliortunut tapersersuinerit, mamiatsassimaarlutillu peqqinnissamut ulorianannginneraallutik. Londonip qulaagut ballonnginit assiaqutissianit iluaqutaanerunersut, piffissap takutissavaa.
Tupanik nioqqutissiorferujussuit qanoq ittorpiaanitik isertorsinnaajunnaarpaat. Millionilikkuutaanik iluanaarsimapput millionilikkuutaallu inuunerminnik annaasaqarnerannut pisooqataaffigisimavaat, alianangaartumilli kingunerisa nassataat killitsinneqaatigisimanngilaat: inuppassuit inuunerminnik annaasarqarnerat. (gE 22/5 95)
[Qupp. 10-mi ungalusaq]
Nakorsatigut ilisimatusarnermi misissuinerit 50.000-inik amerlanerusut suut takutipaat?
Ilisimatuut naapertorlugit tupatornerup ajoqusiineri ilaatigut ukuupput:
PUAKKUT KRÆFTERNEQ: Puakkut kræftimik toqquteqartut 87 procentii pujortartartuupput.
UUMMALLUNNERIT: Pujortartartut akornanni uummalluuteqalersinnaaneq pujortarneq ajortunit 70-eriaammik ilimanarneruvoq.
IVIANGIKKUT KRÆFTEQARNEQ: Arnat ullut tamaasa cigarettinik 40-nik sinnerlugilluuniit pujortartartut iviangikkut kræftimik toqquteqarsinnaaneq 74 procentimik annertusisarpaat.
TUSILLANNEQ: Meeqqat pujortartartunik anaanallit tusilarnerusarput.
STOFSKIFTIMI NAPPAATIT: Sukkornermik nappaatillit pujortartartut tupamilluunniit tamuasartut tartululernissaat ilimanarneruvoq retinopatimillu (isip ameraasaani ilorlikkut) nappaateqaleriaannaanerusarput.
INALUGARSUAKKUT KRÆFTERNEQ: Misissuinerit marluk inunnik 150.000-nik peqataaffigineqartut takutippaat pujortarnerup inalugarsuakkullu kræfternerup imminnut atassuteqarnerat.
ASTMARNEQ: Allat pujortartarnerannik najuussuinerup meeqqat astmarnerat ajornerulersissinnaavaa.
PUJORTALERNISSAMIK ILIMANAATEQARNEQ: Niviarsiaqqat inunngornerminni pujortartartunik anaanallit nammineerlutik pujortartalersinnaanerat sisamariaammik ilimanarneruvoq.
LEUKÆMI: Pujortartarneq myeloid leukæmilersitsisinnaavoq.
TIMERSORLUNI AJOQUSERNERIT: Amerikami sakkutooqarfimmit misissuineq naapertorlugu pujortartartut timersortillutik ajoquserajunnerupput.
EQQAAMANNISSINNAANEQ: Nikotinip annertuup pujortartartup suliassanik pisariusunik naammassinnissinnaanera akornusersinnaavaa.
ISUMATSANGAARNEQ: Psykiaterit misissorpaat pujortartarneq isumatsangaarnerlu aamma skizofreni imminnut atassuteqarnersut.
IMMINORNEQ: Napparsimasunik paarsisunik misissuinerup takutippaa pujortartartut akornanni imminornissaq pujortarneq ajortut akornannit marloriaammik ilimanarnerusoq.
Ajoqusernerit allat ilanngunneqarsinnaasut: ukunani kræfterneq: qarnikkut, toqqusaakkut, nerilittaqarfikkut, iggiakkut, aqajaqqup sanilequtaatigut, naakkut, inalugaaqqakkut, nakasukkut, tartukkut illissap ammarnatigullu; aanaartoorluni nukillaarneq, uummallunneq, pualluuteqartuarneq, aap ingerlaarnerani ajoquteqarneq, aqajaqqumi putusoorneq, sukkorneq, meeqqiorsinnannginneq, inunngornermi mikineq, osteoporose, siutikkut aseruuttoornerit. Ikuallannerit aamma ilanngunneqarsinnaapput, hotelini, napparsimmavinni angerlarsimaffinnilu pujortartarneq ikuallannernut pissutaanerugajummat.
[Qupp. 12-mi ungalusaq]
Tupa pujoqanngitsoq — taarti ulorianartoq
Sukuloorniarfissuit nuimanersaat, dollarsinik 1,1 milliardit nalinginik tunisaqartartoq, tipigissunik neqitalerluni, soorlu sukuluunik akuukkanik, nuannarineqarluartunik, atuisuni inuusuttut pisarisarpai. „Tupamik ikiaruulaarneq“ tassanngaaneersoq nuannersuuvoq, sivisunanili. Tupaarniarfissuarmi tassani siulittaasumut tullersortaasimasoq oqarsimavoq: „Amerlasuut tipiginnerpaat aallarniutigisarpaat naggaataagut [kimittunerpaanut] ingerlaqqillutik.“ Imatut ussassaarutigineqarput: „Sukulooq kimittooq angutinut nukittuunut,“ aamma: „Pisariaqartitannik tumannguersaasoq.“
The Wall Street Journal niuertarfissuup taassuma periaasii allaaserisimavai „nikotinimillu imaanik peqquserluuteqanngineraanerat“ issuaaffigalugu. Aviisi tamanna nangilluni allappoq kemikerit marluk niuertarfissuarmi tassani sulisimasut, siullerpaamik tamatuminnga eqqartuilersut. Oqarput „nikotinimik imaqarneri niuertarfissuup peqquserluutiginngikkai, nikotinilli annertussusia atuisumut sunniuteqartoq peqquserluutigalugu“. Oqarputtaaq niuertarfissuup sukulooq kemikalianik akusaraa aatsitsisinnaanera sakkortusitinniarlugu. „Sukuluup aatsitsisinnaanera sakkortusiartortillugu nikotini kaanngartoq annertusiartortarpoq.“ Aviisi sunoorsit sukuluullu pillugit nangippoq: „Sunoorseq, sukuluumut paarlaanneqartartoq, tupaavoq aggoqqissaagaq atuisup milluartarpaa tamuanagu. Tupamik tigusisarpoq — assaap inuaasa marluk akornanniissinnaasunik — ulussamilu kiguserfimmilu akornannut inissillugu, taava oqqamik illuartinneqartarpoq qiserlattaajutigaluni.“
Sukuluussat aalajangersimasut mamartut atuilerlaanut naatsorsuussat nikotinimik 7 procentiinnaanik 22 procentiinnaanillu kaanngatitsisarpoq, taava aammut akuliuttarpoq. Sukuluussat kimittunerit allartillaanut merianngutitsisinnaapput. Mikisunnguakkuutaarlugit ‘angutivinnut‘ tuniniarneqarput. Nikotinip 79 procentia ingerlaannaq aammut akuliuttarpoq. USA-mi sukuluumik atuilerlaat agguaqatigiissillugit qulingiluanik ukioqarput. Qulingiluanik ukiulik qanoq sivisutigisumik kimittunernut ussernartorsiornini akiorsinnaavaa taamaalillunilu ‘angutivinnut‘ ilanngulluni?
Nikotini sukuluumit pisaq cigarettimit pisamit annertuneruvoq. Sukuloortut qanikkut kræfteqalernissaat allanit sisamariaammik ilimanerneruvoq, toqqusaakkullu kræfteqalernissamik 50-eriaammik ilimanarnerulluni.
Ilaanni Amerikap innuttaasa akornanni uitsatigineqarpoq hiistertartuusimasup arnaata tupanik nioqquteqarfiit eqqartuussisunut tunniummagit ernini qanikkut kræfterneq toqqutigimmagu. Nukappiaraq aqqaneq marlunnik ukioqarluni rodeortuni qillertuusamik sukuluumik tunisissimavoq naggaataagullu sapaatip akunneranut qillertuusat sisamat atortalerlugit. Kingusinnerusukkut naalliunnartunik arlaleriarluni pilatsittarsimavoq qarnanik alleruanik toqqusaavanillu peersisaqattaarlutik. Naggataatigut nakorsat qanoq ilioriarsinnaajunnaarpaat. Angut inuusuttoq taanna 19-inik ukioqarluni toquvoq.
[Qupp. 13-mi ungalusaq]
Qanoq ililluni pujortarunnaartoqarsinnaasoq
Millionilikkuutaat nikotinigunneq ajugaaffigisimavaat. Illit aamma ileqqoq tamanna ajoqutaasoq asoorussinnaavat, naak ukiorpassuarni pujortartarsimagaluarlutit. Siunnersuutit ilaat iluaqutaasinnaapput:
• Suut ilimagisinnaanerlugit paasilluaruk. Pinaveersarnermut makku malunnaataasinnaapput: eqqissiveqannginneq, puffajaneq, uissannguneq, niaqorlunneq, sinissaaleqineq, nasserineq, kaanneq, tupagunneq, aallussisinnaassusikinnerulerneq sajunnerlu. Nuanninngillat, malunnaatilli ajornerit ullualuinnaat atuuttarput timillu nikotiniiarnera ilutigalugu sakkukilliartortarlutik.
• Maanna sianissutsikkut akiuunneq aallartippoq. Timit nikotinniguinnarani, aamma isumat pujortartartut ileqquinik sungiussisimavoq. Qanoq iliortarnerit eqqarsaatigiuk, paasiniarlugu qanoq ilinikkut eqqarsaatiginagu cigarettimik tiguseriartarnerlutit. Periaatsit allangortinniarsariuk. Soorlu nerereernerup kingorna pujortartarsimaguit, nerereernerup kingorna aalajangeriataarsinnaassuseqarlutit nikuigit pisuttuarlutillu, erruillutilluunniit aallartigit.
• Pujortarusuummerujussuaraangavit, immaqa eqqissisimajunnaarlutit, taava eqqaamajuk malunnaatit minuttit tallimat ingerlaneranni qaangiutissammata. Allamut saasarit soorlu allannikkut, timigissarnikkut peqqinnartunilluunniit mamakujuttutornikkut. Qinnutit ilumoortut aamma imminut naalakersinnaanissannut ikiussavaatit.
• Arlaleriarlutit asoorniaraluarlutit iluatsitsinngitsoorlutit nikallungagaluarlutit nakkaannaqinak. Qasusuinneq pingaarnerpaajuvoq.
• Puallartoorsinnaanerup tunuarsimaartippatit, eqqaamajuk kiilualunnik oqimaanneruneq pujortarnermik ajoqutaannginerungaarnerat. Inerititanik naatitanillu illumiititaqarneq iluaqutaasinnaavoq. Imermillu imerujussuartarit.
• Pujortartarunnaarneq ataasiuvoq, pujortarnerli ajortutut inuuginnarneq allaavoq. Qanoq sivisutigisumik pujortannginnissannut anguniagaqarit — ulloq ataaseq, sapaatip akunnera, qaammatit pingasut, naassaanngitsumut.
Jesus oqarsimavoq: „Tullit ilittut asassavat.“ (Mákorse 12:31) Tullit asagukku imminullu asallutit, pujortarunnaassaatit. — Aamma takuuk ilanngutassiaq „Det kristne syn på tobaksrygning“ Vågn op! 8. juli 1989-moortumi, quppernerit 13-15.