Tiinganikkut malersuineq — silarsuarmi tamarmi ajornartorsiut

Allatsip inuusuttup Rena Weeksip suliffini nakeriunnaavippaa. Eqqartuussissuserisoqarfik suliffia tusaamasaalluartuugaluarpoq nunanilu 20-nit amerlanerusuni allaffeqarfeqarluni. Ittuataligooq attuualaarniartuaannarpaa. Attualaarinninniarnerit nikanarsaataasut ilaannikkut oqaatsinik kusananngitsunik kanngunartunillu taarserneqartarput.

Ukiualuit matuma siorna arnat taamatut pineqartut iliuuseqarsinnaanngingajapput, immaqalu suliffimminnit soraaginnartarlutik. ’Ittuata oqaasii arnap oqaasiinut akerliupput,’ qullersaasut oqarumasarput. Naallu arnap nassuiaataanik upperinnikkaluartut, qularnanngitsumik ajornartorsiut suusupagisarsimassavaat oqarlutik: ’Soormi, ajorami?’ Pissutsilli allanngorsimapput. Rena Weeks kamaannarnanilu soraaginnanngilaq. Eqqartuussisunut suliassanngortitsivoq.

Misigissutsikkut naalliutsitaasimaneranut Amerikami eqqartuussisut 50.000 dollarsinik taarsiivigineqartussanngortippaat, aammattaaq ajortumeerniarneqarsimaneranut 225.000 dollarsinik ittorisimasaanit taarsiivigineqartussanngortillugu. Tamatuma kingorna suliffeqarfiit eqqartuussissuserisoqarfiillu maluginiagaannik pisoqarpoq: eqqartuussisut eqqartuussiissuserisarfik uissuumminartumik annertussusilimmik, 6,9 millioner dollarsinik, taarsiisussanngortippaat ajornartorsiummik sumiginnaasimammat.

Weeksimut pisimasoq kisiartaanngilaq. Qanittukkut eqqartuussisunut suliassanngortitaq alla Amerikami pisiniarfinnut ataqatigiissunut akikitsuerniarfinnut tunngavoq. Sulisoq Peggy Kimzeymik atilik ittuminit atoqatigiinnermut tunngasunik kusananngitsunik arlaleriarluni oqaluffigineqartarsimanerarpoq. 1993-imi Peggy Kimzey suliffimminit soraarpoq eqqartuussisunullu suliassanngortitsilluni. Nikanarsagaasimanini sianiutimigullu tatisimaneqarsimanini pillugu 35.000 dollarsinik pisussangorpoq, sulinerminilu annaasimasaatut assersuutaasumik 1 dollarimik. Eqqartuussisullu aalajangiipput sulisitsisorisimasaa tiinganikkut malersuinermik akuersaaginnarnermigut sullivimmik nuanniitsumik pilersitsisimasoq. Tamannalu pillugu 50 millioner dollarsinik akiliisitaavoq.

Atuagassiaq Men’s Health allappoq: „Tiinganikkut malersuineq pillugu suliassanngortitat bakteriatut amerliartorput. 1990-imi EEOC [naligiissitaanermut ataatsimiititaliaq] malaarutinik taamaattunik 6127-nik suliaqarsimavoq; siorna [1993-imi] 11.908-nik, marloriaatingajammik amerlisimallutik.“

Pissaanermik atornerluineruvoq

Annertuunik taarsiivigineqarnerit aviisini allaatigineqartarput, ikittuinnaalli eqqartuussisunut anguttarput. Eqqugaasut amerlanerit nipaatsumik naalliuttarput allaffimmilu, aqqusinermi, bussimi, ullo-qeqqasiortarfimmi fabrikkimilu pissaanilerngusaannermi qunusaarinernilu sakkuinnaallutik. Ilaat pinngitsaalineqarlutik atoqatigineqartarput. Amerlanertigulli ajoqusiinerit isertornerusarput, kanngunartuliornerullutik ippinnartuliornerullutillu: attuuanninnerit piumaneqanngitsut assuarnartulluunniit, oqaatsit kanngunartut pilerisullunilu isiginninnerit.

Ilaasa taamatut pissusilersornerit tiinganikkut malersuinertut taarusuttanngilaat, oqarlutik angutit arnanut malugeqqusaarnerlunnerinnarigaat. Amerlasuut atuakkiortoq Martha Langelan isumaqatigaat, taassuma ippinnartunik ileqqoqarnerup taamatut utoqqatsissutissarsiorneqarnera itigartippaa. Allappoq: „Pikkorlulluni, soqqusaalluni, quiasaarniarluni ’paasinerluilluniluunniit’ qaninniarujoornerunngilaq. Arnanut peqqusaarnissaq siunertaanngilaq; allarluinnarmik siunertaqarpoq. Tiinganikkut malersuineq tassaavoq, pinngitsaaliilluni arnerinertulli, arnanik pinngitsaaliiniarneq, peqqusaarnani, . . . pissaanermilli takutitsiniarluni.“ Aap, pissusilersornipalaaq taamaattoq ’inuit inoqatiminnut ajoqutaasumik pissaaneqarnerannut’ takussutissarpassuit ajortut ilagaat. — Nalunaajaasup oqaasii 8:9; naleqqiuguk Nalunaajaasup oqaasii 4:1.

Arnat tiinganikkut malersorneqarnissartik nuannarineq ajorpaat, akerlianilli maajuttarlutik, kamattarlutik, nikallortarlutik nikanarsagaasutullu misigisarlutik. Eqqugaasoq oqaluttuarpoq: „Taamaaliorneqarnera aseruutigeqaara. Imminut allanullu tatiginnikkunnaarpunga, imminut ataqqiunnaarpunga atorfinnilu iluatsitsisinnaaninnik takorluukkakka aserorput. Inuttut pissusera allanngorluinnarpoq. Nuannaartuugaluarlunga ernumassuteqanngitsuugaluarlungalu maanna narrutsassimaartunngorpunga, matoqqasunngorlunga kanngusuttunngorlungalu.“ Ingammik oqimaattarpoq ajortuliortoq sulisitsisuugaangat inulluunniit alla pissaanilik.

Taamaattumik tupinnanngilaq eqqartuussisut taamaaliortunik pillaasalermata eqqugaasullu taarsiivigineqartussanngortittalermatigik. USA-mi eqqartuussisut qullersaata tiinganikkut malersuineq innuttaasut pisinnaatitaaffiinik unioqqutitsinertut inernilereeraalu, sulisitsisut annertunerujartuinnartumik pisussaatitaalerput sullivimmik ’akeqqersimaanngitsumik ippinnanngitsumilluunniit’ pilersitsinissaannik.

Suliffeqarfiit tiinganikkut malersuinernik ilaginnaasut sorsugassaqartarput sulisut akornanni ileqqorlunnernik, sulinngitsoortunik amerlanernik, naammassisakinnerunermik sulisullu taarseraannerunerannik — eqqugaasoq eqqartuussisunut suliassiissappat aningaasatigut ajunaaruteqarneq eqqaassanngikkaanni.

Qanoq atugaatigaa?

Tiinganikkut malersuineq qanoq atugaatigaa? Misissuinerit takutippaat USA-mi arnat sulisartut affaat sinnerlugit eqqugaasarsimagunartut. Atuakkami allassimavoq: „Tiinganikkut malersuineq ajornartorsiutaagaluttuinnarpoq. Arnat atorfinni tamaniittut, saqisuniit suliffeqarfinni qullersanut, eqqugaasarput. Pisortaasuni tamani niuverniartunilu nioqqutissiortunilu tamani pisarpoq.“ USA-ginnarmili ajornartorsiutaanngilaq. Atuakkami Shockwaves: The Global Impact of Sexual Harassment-imi, Susan L. Webbimit allanneqarsimasumi, kisitsisitigut paasissutissat uku issuarneqarput:a

CANADA: „Misissuinerit takutippaat arnat quliugaangata sisamat suliffimminni tiinganikkut malersorneqarnertik nalunaarutigisaraat.“

JAPAN: „1991-imi aggustimi misissuinerup takutippaa arnat apeqqutinut akisut 70 procentii, [sulliffimmi tiinganikkut malersorneqartarsimasut].“ „90 procentii oqarput suliartornerminni angerlarnerminnilu tiinganikkut malersorneqarsimallutik.“

ØSTRIG: „1986-imi misissuinermi arnat 31 procentii sualuttumik tiinganikkut malersorneqarsimanerarput.“

FRANKRIG: „1991-imi misissuinerup . . . takutippaa arnat aperineqartut 1300-uusut 21 procentii tiinganikkut malersorneqarsimasut.“

HOLLAND: Misissuinerup takutippaa „arnat [misissuinermut ilaasut] 58 procentii tiinganikkut malersorneqarsimasut.“

Ullut atukkatta ilisarnaataat

Suliffimmi innarliinerit malersuinerillu soorunami nutaajunngillat. Allaat Biibilip nalaani arnat, aammalu ilaanni angutit, taamatut pineqartarsimapput. (1 Moses 39:7, 8; Rut 2:8, 9, 15) Taamaakkaluartoq tamakkua ullumikkut saqquminerugunarput. Suna pissutaava?

Ukiuni kingulliunerusuni arnat amerliartuinnartut suliffeqalersimanerat pissutaasut ilagaat. Taamaattumik arnat amerlanerusut taamatut atornerluiffiusinnaasunut pisimapput. Biibilimili siulittuutigineqarsimasoq pingaaruteqarneruvoq: ’Imaattorli ilisimassavat; ullussani kingullerni ajornartunik nalliuttoqassammat, inuit inuujumaarmata imminnik asasut, aningaaserituut, usorsitsaapiluttut, anneruniartut, mitallersut, . . . asanniuitsut, saammajuitsut, mamarliisut nunujuitsut.’ (2 Timûtiuse 3:1-3) Tiinganikkut malersuinerup ullumikkut atugaalluinnarnera, oqaatsit taakkua eqquunnerannut uppernarsaatit ilagiinnarpaat. Atuagassiami Men’s Health-mi soqutiginartumik allassimavoq: „Tiinganikkut malersuinerit pillugit maalaartut amerliartortillugit inuit malunnartumik inussiarniilliartorput. Sumi tamaani ileqqorlunnerit takussaapput.“

Tiinganikkut malersuineq atugaaqisoq 1960-ikkunni „ileqqut nutaat“ silarsuarmi atugaalersut ersiutaasa ilagaat. Ileqqutoqqat killiisa qangerneqarnerat allat pisinnaatitaaffiinik misigissusiinillu soqutigittaallinermik uissuumminartumik nassataqarsimavoq. Pissutaasoq suugaluarpalluunniit tiinganikkut malersuineq suliffinni atugaavoq tujorminartoq. Angutit arnallu qanoq ilillutik imminnut illersorsinnaappat? Suliffimmi ajortumeerinerit qaquguluunniit atorunnaarsinnaappat? (gE 22/5 96)

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Qupp. 18-mi ungalusaq]

Tiinganikkut malersuineq — salluliuut ilumoortorluunniit?

Salluliuut: Tiinganikkut malersuineq atugaanerarneqarpallaarpoq. Tusagassiuutit ingattarsernerisa pilersitaasa ilagaat.

Ilumoortoq: Arnaq ajortumeerneqarnini nalunaarutigiguniuk annaasinnaasarpassuaqarpoq angusassaqanngingajallunilu. Arnallumi ikittuinnaat (misissuineq naapertorlugu 22 procentiinnaat) taamatut pineqarsimanerminnik allanut oqaluttuartarput. Ersineq, peqqusiileqineq, imminut ajorineq, nalornineq inatsisillu tungaatigut pisinnaatitaaffinnik ilisimasaqannginneq pissutigalugit arnarpassuit tamatuminnga eqqartuiumaneq ajorput. Taamaattumik immikkut ilisimasalippassuit isumaqarput ajornartorsiut oqallisigineqanngippallaartoq.

Salluliuut: Arnat amerlanersaasa soqutigineqarneq taamaattoq nuannarisarpaat. Tiinganikkut malersorneqarsimanerartut mianernarpallaaginnarput.

Ilumoortoq: Misissuinerit assigiimmik takutippaat arnat taama kannguttaatsumik pineqarnitik ’mamaatsutut’ isigisaraat. Misissuinermi ataatsimi „arnat tallimaagaangata marluk sinnerlugit maajunnerarlutik oqarput, pingasorarterutaasalu missaat kamannermik ersersitsipput“. Allat oqarput annilaangallutik, ajuallassimallutik nikallorsimallutillu.

Salluliuut: Angutit arnatulli eqqugaagajutsigipput.

Ilumoortoq: Amerikami National Association of Working Women-mit misissueqqissaartitat nalunaarput „missingerneqarsimasoq tiinganikkut malersuinerit pillugit suliassat 90 procentii tassaasut arnat angutinit ajortumeerniarneqarsimasut, 9 procentiilu tassaasut arnat arnaqatiminnut angutilluunniit anguteqatiminnut tamaaliorsimasut . . ., procentimilu ataasiinnarmi arnat angutinik ajortumeerniarneqarsimallutik.