Illit isummat sunit sunnerneqarpa?

UKIUT 2700-t matuma siorna isumassarsisinneqarluni Biibilimik allaqataasup ussat eqqarsarnartoq allassimavaa: „Kanngunartuliorneq sianniitsup nuannarisaraa, silatuup ilisimassut tipaatsuutigisarpaa.“ (Ussatit 10:23) Oqaatsit taakkua ilumoornerat ingammik kinguaassiuutitigut atoqatigiinnikkut mumisitsinerup kingorna takuneqarsinnaavoq. AIDS-imut siooraneq siaruanngikkallarmat atoqatigiinneq ’sunngiffimmi nuannaarniutitut’, ’qanorluunniillu kinguneqassagaluarpat’ atugassatut, isigineqarpoq. Taamatut isumaqarneq allanngorsimava? Naagga.

Nalitsinni atoqatigiinnikkut ingasattajaarneq ’asannilersoorumatuunik’, ’tulleriiaaginnarnik aappaqartartunik’ atoqatigiinnermillu ’piumatuunik’ suli pilersitsisarpoq, taakkualu isumaqarput atoqatigiinneq nammineq kisimi susassaasoq assigiinngitsunillu aappaqartarluni kiffaanngissuseqarluni atoqatigiinneq pissusissamisoortoq. (Takuuk ungalusaq „Atoqatigiinnikkut ileqqut“ qupperneq 6-imiittoq.) Isumaqarput atoqatigiinnikkut tamalikanneq ’uloriananngitsoq’ inersimasut namminneq qinersimappassuk. 1964-imi sociologip (innuttaaqatigiinnik ilisimatuup) Ira Reissip State University of Iowameersup „asannernermut maleruutiassuseq“-mik taasimavaa.

Skotlandimi Edinburghimi anglikanerit biskopiat aamma taamatut isumaqarunarpoq, oqarsimagami inuit amerlasuunik atoqateqartartussiatut pinngortitaasut. Atoqatigiinneq kristumiussuserlu pillugit oqalugiaammi ima oqarsimavoq: „Guutip pinngortikkamisigut ilisimalluarpaa kinguaassiuutitigut piumassuseqarnermik naammassisassatsinnik tunisimalluta. Tamalikatsitsisunik genilersimavaatigut. Isumaqarpunga eqqunngitsuliornerussasoq oqaluffiup inuit pilerigisaminnik malinnissimasut assuarissappagit.“

Isuma tamanna peqqissutsimut siuarsaasuua? Kiffaanngissuseqarluni atoqatigiittarneq qanoq akeqarpa? Atoqatigiinnikkut assigiinngitsunik sivikitsumillu aappaqartarneq nalerisimaarnartuua pilluarnartuullunilu?

Silarsuaq tamakkerlugu kinguaassiuutitigut tunillaattartunik nappaalarnersuup katissimananilu naartusut millionillit, ingammik inuusuttuaqqat takutippaat eqqarsariaaseq tamanna kukkusuusoq. Atuagassiaq Newsweek naapertorlugu USA-ginnarmi inuusuttuaqqat 3 millionit missaat ukiut tamaasa kinguaassiuutitigut tunillaattartunik nappaateqartarput. Aammattaaq inersimasorpassuit taakkua namminneq inooriaatsiminnik qinersisimasut naartumut kingunerugajuttumut ’asanniuitsuugunarput’ akisussaassuseqarunarnatilluunniit, naartuersipallattarpullu. (2 Timûtiuse 3:3) Naartup inuuneranik akeqarpoq anaanarlu inuusuttoq inuunermi sinnerani isumatsangaarnermik pisuusutullu misiginermik erloqissuteqarsinnaavoq.

Dr. Patrick Dixonip naatsorsorsimavaa atoqatigiinnikkut mumisitsinerup sunniutai 90-ikkut qeqqanni Tuluit Nunaanniinnaq koruuninik 126 milliardinik akeqarsimasoq. Dr. Dixonip atuakkiamini The Rising Price of Love-mi kisitsit tamanna pisimavaa kinguaassiuutitigut tunillaattartunik, soorlu AIDS-imik, katsorsaanermi aningaasartuutit; avinnerni aningaasartuutit; innuttaaqatigiinni kisimiilluni pilersuisunut aningaasartuutit; aamma ilaqutariit meeqqallu katsorsarneqarneranni aningaasartuutit uppernarsarnerisigut. Canadami aviisi The Globe and Mail naapertorlugu dr. Dixon ima inerniliisimavoq: „Atoqatigiinnikkut mumisitsinerup kiffaanngissusermik neriorsuisimasup silarsuarmi atoqatigiinnikkut ularussinerit, alianartut, kiserliornerit, misigissutsikkut anniarnerit, persuttaarnerit atornerluinerillu aserugaanni inuppassuit inussiaalersissimavai.“

Sooq inuit tiinganiartuaannarpat, atoqatigiinnikkut sivikitsumik aappaqarnerit piumanerujuaannarpaat kiffaanngissuseqarlunilu atoqateqarsinnaanermik pisinnaatitaanertik aalajangiusimajuarpaat? Taamatut ileqqoqarnerup kingunipilui ukiuni 30-ni kingullerni ersarilluinnarsimapput, tiguartissimanermulli naviarnartumut tamatumunnga suna pisuuva?

Tiingasulersaarutit atoqatigiinnermut isiginnittaatsinik mumitsisarput

Tiingasulersaarutit tiguartissimanermut tamatumunnga pissutaasut ilaattut taaneqarsimapput. Angut atoqatigiinnermik pissusissamisuunngitsumik pinngitsuuisinnaasimanngitsoq ammasumik nassuersimasoq aviisimi The Toronto Star-imi allassimavoq: „Ukiut tallimat matuma siorna pujortartarunnaarsimavunga ukiullu marluk matuma siorna imertarunnaarlunga, uannulli ajornarnerusoqarsimanngilaq atoqatigiinnermik tiingasulersaarutinillu pingitsoorsinnaasimanngisannik qaangerniaasimaninnit.“

Qularutiginngilaattaaq inuusuttuaqqat tiingasulersaarutinik takusaqartuaannartut atoqatigiinneq pillugu mumingasunik isiginnittaaseqalersartut. Atoqatigiinnerup tungaatigut eqqarsaatersuutitik piviusunngortittarpaat atoqatigiinnerlu ’nalinginnaasoq’ pisariusutut ajornakusoortutullu isigilerlugu. Tamanna immikkoornialernermik ajornartorsiutinillu allanik kinguneqartarpoq minnerunngitsumillu asanninnerup nimianik ataavartunik atassuteqalernissartik ajornartittarpaat.

Alikkuusersuinerup silarsuaata atoqatigiinnermut tunngasunik atuinera

Tamalikalluni inooriaaseq amerlasuunik aappaqarluni, katissimalluni aappariinnerup iluani avataaniluunniit, kisissaanngitsoriarluni aliikkusersuinerup silarsuaanit takutinneqartarsimavoq. TV-mi atoqatigiittunik isiginnaagassiat asanninnertaqanngitsut aserornartullu tiinganersuit ineriartortittarpaat maannalu inuusut kinguaassiuutinut tunngasunik mumingasumik isiginnilersittarlugit. Alikkusersuusiortartut kukkullutik katissimanani atoqatigiinneq asannilluni aappaqarnermut naligiissinniarajuppaat. Aliikkusersuisartunik nuimasuunik nuannarisaqarnermit ingasaassisartut pilerissuseq asanninnerlu, asannilluni sivikitsumik aappaqarneq sivisuumillu pisussaaffeqarneq imaluunniit eqqarsaatersuutaannaat piviusullu immikkoortissinnaaneq ajorpaat.

Ussassaarusiortartut aamma atoqatigiinneq atorajuppallaaqaat. „Nammineq kisimi susassaajunnaarluni nioqqutissianngorsimavoq tunisassiamut ussassaarut,“ sexologi (kinguaassiuutitigut atoqatigiinnermut tunngasunik ilisimatooq) oqarsimavoq. Ussassaarisartut atoqatigiinneq inuunermut pilerinartumut atassusersimavaat, ukiunili 1900-kkunni atoqatigiinneq pillugu „isummat mumingasut“ tamanna ilaannaraat, atuagassiami Family Relations-imi allassimavoq.

Angutit arnallu inissisimaneri nutaat isummanik nutaanik pilersitsipput

Innuttaaqatigiinni allanngornerit 1960-imilu iisartakkat naartunaveersaatit tuniniaagaalernerat arnarpassuit kinguaassiuutitigut atoqateqartarnerannut sunniuteqangaarsimavoq. Iisartakkat naartunaveersaatit arnat atoqatigiinnerup tungaatigut angutinut naligiissittutut ippaat, atoqatigiinnikkut kiffaanngissuseqalersillugit attaviitsuulersillugilluunniit siornagut pigisimanngisaannagaannik. Arnat naartulernissartik ersissutiginagu angutitulli sivikitsumik aappaqartarnerit misiligarsinnaalerpaat. Atoqatigiinnikkut kiffaanngissuseqalernertik nuannaarutigitillugu angutit arnallu ilaqutariittut inissisimaffiit angutillu arnallu suliassaannik agguataarinerit pissusissamisoortut aserorluinnangajappaat.

Ukiuni hundredelinni siullerni Biibilimik allaqataasoq inuit taamaattut pillugit ima allappoq: ’Uersaaffissarsiuinnartunik ajortuliornermullu ueritsalluinnalersunik iseqarput; . . . piumatuunermut sungiussisimasumik uummateqarput; . . . aqqut narlusooq qimallugu tammarsimapput.’ — 2 Pîtruse 2:14, 15.

Atuarfinni kinguaassiuutinut tunngasunik ilinniartitsineq

Amerikami niviarsiaqqanik katissimanngitsunik highschoolimi atuartunik 10.000-nik misissuinerup takutissimavaa „kinguaassiuutinut tunngasunik qaammarsagaaneq inuusuttuaqqallu naartunaveersaatinik namminneq ilisimasaqarnerat“ inuusuttuaqqat akornanni katissimanatik naartulersartut amerlassusiannut sunniuteqarsimanngitsoq. Atuarfiit ilaasa usuup puuinik akeqanngitsunik atuartunut tunioraallutik ajornartorsiut qisuariarfigisimavaat, naak periaaseq tamanna isumaqatigiinngissutaangaaraluartoq.

Highschoolimi atuartoq 17-inik ukiulik aviisimit Calgary Herald-mit apersorneqarluni oqarsimavoq: „Tamarmik nalunngilaat inuusuttuaqqat highschoolimi atuartut amerlanersaat atoqateqartartut . . . allaat ilaat 12-inik ukiullit.“

Asanninneq pisussaaffillu suuppat?

Asanninneq, tatiginninneq qanimullu attaveqarnermik misigineq atoqateqarusunnermit nammineq pisumit atoqatigiinnikkulluunniit nalerisimaarnerinnarmit pilerneq ajorput. Atoqatigiinnerup immini asanninneq piviusoq pilersissinnaanngilaa. Asannittumik tatigeqatigiittumillu aappariinneq inuit marluk asaqatigiittut ataavartumillu aappariinnissamik ineriartortitsinissamik pisussaaffeqatigiittut uummataanni inerikkiartortarpoq.

Aappariinnerit qaangiutiasut piffissap ingerlanerani toqqissisimajunnaarsitsisarput, kiserliulersitsisarlutik immaqalu kinguaassiuutitigut tunillaattartunik, soorlu AIDS-imik, nappaateqalersitsisarlutik. Kiffaanngissuseqarluni atoqatigiinnermik illersuisut 2 Pîtruse 2:19-mi allassimasunut assingupput: ’Namminneq aserornartumut inussiaagaluarlutik inussiaajunnaarnissamik neriorsuipput; artorsartormi artorsartitsisaata inussiaatigisarpaa.’

Anglikanerit oqaluffiata Innuttaaqatigiinni Akisussaanermut Kommissioniata juuni 1995-imi nalunaarusiani ima qulequtalik ’Nalliuttorsiutigisariaqartoq“ saqqummersimmagu imarisai Biibilimut akerliulluinnarput. The Toronto Star naapertorlugu kommissionip oqaluffeqarfik kajumissaarpaa „oqariaaseq ’inuunerluttut’ peeqqullugu katissimanatillu inooqatigiittunut assuarinninnertik taamaateqqullugu“. Nalunaarusiap siunnersuutigaa „ilagiit katissimanatik inooqatigiittut tikilluaqqussagaat, tusarnaassagaat ilinniarfigissagaallu, . . . tamarmik inuunerminni Guutip najuinera misiginiassammassuk“.

Jesusimmitaava upperisarsiornikkut siuttut taamaattut qanoq taasimassagaluarpai? Qularnanngilaq ’tasiuisunik tappiitsunik’. Unnersuussisunik taamaattunik malinnittut qanoq ingerlassappat? Ima oqarpoq: ’Tappiitsup tappiitsoqanni tasioruniuk itersamut nakkaqatigiissapput.’ Jesus ersarissumik oqarsimavoq ’arnaaneqarneq uersaanerlu inuup minguttuunnguutigisagaanut’ ilaasut. — Matîuse 15:14, 18-20.

Kinguaassiuutinut tunngasunut inuit isiginnittaasiannik mumitsisartut tamakku assigiinngitsut eqqarsaatigalugit inuup qanoq ililluni atoqateqarnermut tunngasunik eqqarsaateqartuaannarneq pinngitsoorsinnaavaa? Pilluarluni inuunerlu naallugu aappaqarnerup suna isertugaatigaa? Inuusuttut siunissamut piareersarneranni angajoqqaat qanoq ikiuisinnaanerat allaaserisami tulliuttumi sammineqassaaq.

[Qupp. 5-mi issuagaq]

Ukiut tamaasa USA-ginnarmi inuusuttuaqqat 3 millionit missaat kinguaassiuutitigut tunillaattartunik nappaateqalersarput

[Qupp. 6-mi ungalusaq]

Atoqatigiinnikkut ileqqut

Asannilersoorumatuut: Asannilersoorneq pinngitsoorsinnaanngilaat taamaattumillu asannilersoornerup pissanganartua milliniariartoq allamik aappartaartarput.

Tulleriiginnarnik aappaqartartut: Sociologit taakku asaqatigiinnermiit asaqatigiinnermut allamut ingerlasartutut katinnernillu, avinnernik nutaamillu katinnernik atuisartutut allaatigaat.

Atoqatigiinnermik ’piumatuut’: Atoqatigiinnerup tungaatigut piginnaassuseqarnertik sapinngisamik aappanik amerlanerpaanik ’iisiniarnermikkut’ takutinniartarpaat, Luther Baker, ilaqutariinnik misissuinermi professori sexologilu ilisimaneqarluartoq, taama oqarpoq. Oqariaaseq inersimasunut meeqqanik kinguaassiuutitigut atoqateqartartunut tunngatillugu aamma atorneqartarpoq.

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Tiingasulersaarutit uerinartuupput atoqatigiinnerullu tungaatigut ileqqunik mumingasumik isiginnilersitsisarlutik