Qaqqartuuni nunat eqqissisimatitat alianaatsut
ITERITSI!-P FRANKRIGIMI ILANNGUTASSIORTUANIT
IMEQ sukuluilluinnartoq kuussuakkut supisoq, piluttat anorimit sallaatsumik aalatinneqartut, qilak allaaqqissoq, seqineq orpiit akornisigut qinngorsimasoq. Tamassa isigisat alianaatsut nipillu tusarnersut naapitavut siulliit, qularinngilarpullu tamakku ullormut misigisassatsinnut nuannersunut aallarniutaannaasut. Sumiittugununa? Nunami eqqissisimatitami Écrins Nationalparkimi, qaqqartuuni Dauphinémik taaguutilinni Frankrigimiittuniittumi.
Nunap eqqissisimatitap isaariaasa ilaanni Ailefroidemi orpippassuit killinganniittumi allagartami allassimavoq iliuutsit aalajangersimasut nunami eqqissisimatitami inerteqqutaasut, soorlu tammaarneq imaluunniit ikumatitamik ikumatitsineq. Qinnuigineqarpugut sumilluunniit tamaangaannaq igitsissanngitsugut, paasivarpullu qimmilisarnissaq inerteqqutaasoq, uumasunik tamaaniittunik ersiortitsillutillu akornusersuisarmata.
Nunanik eqqissisimatitanik siunertaasoq
Nunali eqqissisimatitaq sorpiaava sumillu siunertaqarpa? Nunat eqqissisimatitat siullersaat, Yellowstone National Park, USA-mi naalagaaffiit ilaanni Wyomingimi 1872-imi pilersinneqarpoq. Tamatuma kingorna nunani tamani nunanik eqqissisimatitanik pilersitsiortorneqarpoq. Frankrigimi arfineq-marlunnik nunanik eqqissisimatitaqarpoq, ilaat pingasut nunap ilaata qaqqartuup qaammatitut affartut ilusillip, Frankrigip Østrigillu akornanniittup, iluaniillutik. Europami nuna eqqissisimatitaq siulleq 1914-imi pilersinneqarpoq naalagaaffeeqqami Schweizimiittumi, Graubündenimi. Taava 1922-mi Gran Paradiso Nationalpark Italiami ammarneqarpoq. Nunat eqqissisimatitat qaqqartuuniittut ilaat tassaapput Berchtesgaden, Tysklandimi; Hohe Tauern, Østrigimi; Stelvio, Italiami aamma Triglav, Sloveniami. Frankrigimi nunat eqqissisimatitat siullersaat Vanoisemi 1963-imi pilersinneqarpoq.
Nunanik eqqissisimatitanik siunertaasoq pingaarneq tassaavoq naasut uumasullu silarsuaata sernissorneqarnissaat. Malugisariaqarporli nunanik eqqissisimatitarpassuaqarmat naalagaaffimmit pilersinneqarsimanngikaluanik taamaattorli taamatorluinnaq siunertaqarfigineqartunik. Tamakkununnga ilaapput Vercors Regionalpark, Frankrigimiittoq, aamma Karwendel-reservat Østrigimiittoq. Nunalli eqqissisimatitat naalagaaffimmut atasut immikkut ittuupput, tamakkunanilu nakkutilliisut pisinnaatitaapput nunami eqqissisimatitami maleruaqqusanik maleruaanngitsunik akiliisitsisarnissaminnut. Assersuutigalugu, Schweizimi nunamut eqqissisimatitamut qimmimik eqqussisumut Schweizimiut franckii 500-t (2000 koruunit) tikillugit akiliisitsissutigineqarsinnaasarput.
Immaqa inuit ilaasa tamanna ingasagissavaat. Inerteqquteqarnissarli akiliisitsisarnissarlu pisariaqarput. Assersuutigalugu, Mercantour Nationalparkimiitilluta, Frankrigip kujammut-kangiani qaqqartuuni tasersualinniittumi, savaasarnaarannguaq naammattoorparput. Kisimiilluinnartutut ikiortissaarulluinnarsimasutullu isikkoqarpoq. Taamaakkaluartorli attunngilarput, isumaqaratta attoraluarutsigu tiperput pissutigalugu anaanaata piumajunnaassagaa. Takorlooriarulli qimmilisarsimasuugutta qanoq pisoqarsimassagaluartoq! Savaasarnaaraq ersiorsimassagaluaqaaq, ingammik qimmeq qiluleraluarpat.
Tassa imaappa nunamik eqqissisimatitamik nakkutilliisut tamaani ’politiituinnaq’ atorfeqartut? Soorunami naamik. Mercantour Parkimi nakkutilliisut ilaata naapitatta oqaluttuuppaatigut savaasarnat ingerlaaqatigiit sukkut saneqquteqqammersimasut, tumaallu nunami aperlaami takuneqarsinnaapput. Kukiffaasa inaat qanoq isikkoqarnersut takutippaatigut. Taamaalilluta paasivarput nakkutilliisut suliassaat tassaaginnanngitsoq nunami eqqissisimatitami uumassusillit pissusissamisoortumik ingerlanerannik sernissuineq, aammali takornarianik paasissutissiil- lunilu ilitsersuussineq.
Uumasut nujuartat assigiinngitsorpassuit
Ingerlangaatsiareerluta savaasarnat qattorngup ungasissumiittup uinganertaani ’apuserillutik’ pissigartut takusinnaalerpavut. Takuavuttaaq kikkaasut marluk innaarsummi ujaqqat nakkaanikut akornanni angalaartut. Kikkaasut tamakkua ilaat nujuitsuararsuupput. Qaqqasiortunut qanillattorput, neriuutigalugu arlaannik tamussiussassaqartissagaatik.
Qaqqartuuni nunat eqqissisimatitat ilaanni ataatsimoortukkuutaanik savaasaqarpoq innarmiunik. Amerlanerit nassaassaapput Gran Paradiso Nationalparkimi, Italiamiittumi. Savaasat innarmiut Mercantour Nationalparkip kujasinnerusortaani, uumasorpassualimmi, takusavut alutorsaatigeqaavut. Sumi tamaani angalaarput savat nujuartat, ukiunilu kingullerni amaroqaleqqissimavoq. Tamakkuali inunnit pisuttunit ersissutigineqartariaqanngillat, amaqqummi pisuttut aqqutaannut qanilliuitsuupput, inunnullu qanillinaveersaartarput. Schweizip qaqqartuuini siusinnerusukkut aamma nanoqarsimagaluarpoq, 1904-mili tamaani nanoq kingulleq takuneqarsimavoq. Maanna nannut allarsuit nassaassaapput Europap kitaani Pyreniiarini Frankrigip Spaniallu killeqarfianni, Cantabrianip Qaqqarsuini Spaniap avannaaniittuni kiisalu Abruzzo Nationalparkimi Italiamiittumi. Schweizimi nunami eqqissisimatitami ilaannikkut tusaaneqarsinnaasarput tuttorsuit qatimaattut, tamaanimi amerlaqigamik.
Uumasut annerit saniatigut aamma minnerusunik uumasoqarpoq takornariat alutorsaatigisinnaasaannik, soorlu ukaliatsiaat ukallillu ukiukkut qaqortunik meqqunittartut, kiisalu terianniat, kikkaasut sissinnguillu. Tamaaniipputtaaq sullinerpassuit, ilaatigut pakkalussat kusanaqisut uniaaluillu suliumatuut. Timmissanillu soqutigisallit pakatsinavianngillat. Immaqa takusinnaassavat nattoralik pavuunarujussuaq timmisoq imaluunniit, Schweizip Nationalparkia nunallu eqqissisimatitat Vanoise aamma Mercantour takornariaraanni, allaat nattoraliusamik takusoqarsinnaavoq. Aammattaaq qumangarluup sullinerniarluni sigguumminik orpiup kanaartaanik ikuttaarpalunnera ilisarnartoq tusarsaajuartarpoq. Inuppassuit tupigusullutik eqqarsartarput uumasut qaqqaniittut tamakku qanoq ilillutik qaqqartuuni Alpini ukiukkut uumaannarsinnaasartut. Uumasut tamaani inuuniallaqqissuupput, napparsimasut utoqqaallu atukkanut artornartunut nakkaannartut eqqaassanngikkaanni.
Qaqqartuuni naasut
Allaat naasut nunani eqqissisimatitani sernissorneqarput. Taamaattumik naasortarnissaq inerteqqutaavoq, ilaatigut liilianik appelsiinatut qalipaatilinnik aqqutigisarput sinerlugu naasartunik. Soorunami tamatumunnga pissutaavoq naasut, soorlu edelweiss tusaamasaasoq, qaqqartuut anemoneat, qaqqartuut rosaat, qaqqami naasartut tungujortunik sikkertartut ensianillu ilaat, qaqutigoortuummata. Nungutitaassanngippata sernissornissaat pingaartorujussuuvoq. Naasut assigiinngitsut amerlassusii tupinnaqaat!
Pinngortitarsuup kusanassusia aammattaaq orpinni nunanik eqqissisimatitanik kusassaasuni takussaavoq. Ukiakkut kanunniusat kajortittut qalipaataannik orpippassuit kusassarneqartarput. Cembrafyrili ukiup issinnersuani aniguisarsorinarpoq timmissamullu nøddekrigemik taaneqartartumut nerisassaqartitsiuartarluni. Timmissap taassuma orpissuup paarnarlui puiaminut katersoriarlugit nunamut assaariarluni matooruttarpai kingorna nerisinnaajumallugit. Taamaaliorneratigut orpissuup naasussai sumiiffinni naaffigisanngisaraluaminni naasinnaalersarput. Qularnanngitsumik ulloq tamaat atorlugu avatangiisit alianaatsut misissorsinnaagaluarpavut. Qaqqamili illuaqqamut apuutissagutta ingerlaqqittariaqarpugut.
Ingerlaqqikkatta aqqullunnerusoq tikipparput. Soorlumi tassa savaasarnat orpippassuarni utaqqisimagaatigut, assilinissaannullu periarfissarsivugut. Pinngortitalli kusanartut taakkua qanillattuleritsinnilu qularnanngitsumik tupallutik qimaapput. Taamaalisullu alla eqqaanngilarput Guutip neriorsuutaa tupinnangaartoq Jesaja 11:6-9-mi allassimasoq: „Amaqqup najussavaa savaaraq, milakulaallu savaasaaraq aqupeqatigissavaa. Ussiup piaraa løvellu piaraa mangiaqatigiissapput, nukappiarannguullu paariumaarpai. Ussik arnaviaq nanorlu ikinngutigiissapput, piaraat aqupisimaqatigiissapput, . . . Ajortumik iliortoqarnanilu ajoqusiisoqassanngilaq qaqqanni illernartumi.“ Nuannaarutigeqaarput ungasinngitsukkut nunarsuaq tamarmi naatsiivissuanngortinneqassammat inuit uumasullu imminnut ersiginatik inooqatigiiffigisassaat. (gE 22/11 97)
[Qupp. 13-mi assiliartaq]
Frankrigip qaqqartuuini savaasarnaq
[Qupp. 14-mi assiliartaq]
Kikkaasoq Frankrigimi nunami eqqissisimatitami Vanoisemiittoq
[Qupp. 14-mi assiliartaq]
Nattoralik Frankrigimi nunami eqqissisimatitami Mercantourimiittoq
[Qupp. 15-mi assiliartaq]
Frankrigimi qaqqartuuni savaasarnat majuartut
[Qupp. 15-mi assiliartaq]
Savaasarnaaraq
[Qupp. 16-mi assiliartaq]
Qaqqartuut ruusaat
[Qupp. 16-mi assiliartaq]
Naasupiluk kapinartulik qaqqani naasartoq
[Qupp. 16-mi assiliartaq]
Aquilegia
[Qupp. 16-mi assiliartaq]
Savaasaq innarmioq
[Qupp. 17-mi assiliartaq]
Liilia appelsiinatut qalipaatilik
[Qupp. 17-mi assiliartaq]
Liilia nigaliusaq
[Qupp. 17-mi assiliartaq]
Eryngium alplinum
[Qupp. 17-mi assiliartaq]
Kikkaasoq