Paratiisi immikkut ittoq

ITERITSI!-P CANADAMI ILANNGUTASSIORTUANIT

QAQQAP qaanit qooqqukkut ammut isigitilluni nuna qattunersarasaarlunilu itisuunik qunnerasaartoq alianaalluinnarpoq. Tamakkua ungataanniipput ivikkat naaffeqanngitsutut ittut. Anoraasuarmat tipigiallarujussuarpoq — narsarsuup ivigallip tikkanik.

Ukiut 200-innaat matuma siorna Canadami angalaartuugutta ullorpassuarni takusinnaassagaluarpavut Amerikap ussippaarsui ivigaqarfissuarmi annertoorujussuarmi qernaaluttut, pangalinnerisalu qanngulunnerannit nuna sajuttutut malugisinnaassagaluarparput. Allaat Afrikami uumasut ingerlaartarneri tusaamasaasut ussippaarsuarnut taamanikkut narsarsuarni ivigalinni ingerlaartartunut tamakkununnga nallersuutinngillat.

Tamaani ilumut ussippaarsuaqarsimanera ujarassuit ilaanni takuneqarsinnaavoq. Ujaqqat ussippaarsuit tuusintilippassuit kumiffigisarsimasaat manissisimasut malugineqarsinnaapput eqqaannilu itersinerit takuneqarsinnaallutik. Kanannaq sakkortooq kisimiunngitsoq isinik qulliliortitsivoq. Aamma pinngortitarsuaq alianaalluinnartoq malugissutinik tamanik sunniisoq qullilinngitsoorfiunngilaq. Sumiittugununa? Paratiisimi immikkut ittumi.

Nuna eqqissisimatitaq immikkut ittoq

Grasslands National Parkimut, Saskatchewanip Canadamiittup kujataata kitikannianiittumut — Amerikami Avannarlermi nunamut eqqissisimatitamut narsarsuit ivigallit attorneqanngitsut sernissornissaannik siunertaqartutuamut — tikilluaqqorusuppatsigit. Nuna eqqissisimatitaq kangillersaqarlunilu killersaqarpoq, nunamik 20 kilometerisut annertussusilimmik akunneqarluni. Tamakkerluni 900 kvadratkilometerisut annertussuseqarpoq.

Nuna maniitsuuvoq ilungersuanartunillu aqqusaagassartaqarluni. Takusassarsiorfiginiaraanni pisulluni hesterluniluunniit pitsaaneruvoq. Misigisaqarumatuut kisimik silaannarmi unnuillutik tammaarumasarput, taamaaliorniaraannili naammattumik imilisaateqarlunilu taquaqartariaqarpoq. (Takuuk „Nunami eqqissisimatitami takusassarsiortunut siunnersuutit“.) Nunami eqqissisimatitami nutaalianik illoqanngilaq, aqqusinniaqarani, innaallagissamut aqqutinut napparuteqarani, eqqaavissuaqarani biilinullu unittarfeqarani. Immaqalu paratiisimi immikkut ittumi tamaani inummik ataatsimilluunniit naapitassaqanngilaq. Nunamut eqqissisimatitamut appakaakkuit silarsuaq alianaalluinnartoq iserfigissavat.

Amerikami avannarlermi narsarsuit ivigallit pinngortitami ingerlaatsit nunarsuarmi allannguuteqarsimanerpaat ilagaat. Ukiut 200-nit ikinnerusut matuma siorna narsarsuit ivigallit tamakku attorneqanngisaannarsimapput, ullumikkulli Canadami narsarsuit ivigallit 25 procentiannit minnerusoq kisimi attorneqanngittuarsinnarpoq. Narsarsuit ivigallit sernissorniarlugit nunatut eqqissisimatitanngornissaannik eqqarsaat 1830-kkunni pilersimavoq. Ukiut 100-nit amerlanerit qaangiuttut, 1957-imi, Saskatchewan Natural History Society nunamik eqqissisimatitamik pilersitsiniarluni sulinialerpoq.

Aatsaalli 1988-imi nunap immikkoortuani kattuffimmi isumaqatigiissutigineqarpoq Grasslands National Park pilersinneqassasoq. Nunami eqqissisimatitami tamaani Canadamilu narsarsuarni ivigalinni eqqissisimatitani allani ullumikkut naasut assigiinngitsut 22-t, uumasut miluumasut timmissallu Canadami nungutitaaqqajaasutut pisortatigoortumik nalunaarsorneqarsimasut sernissorneqarput. Uumasuttaaq allat nunarsuarmi sumiiffinni allani nassaassaanngitsut sernissuineq tamanna iluaqutigaat.

Grasslands Parkimi silaannaq sakkortoorujussuuvoq. Nunap qiterpiaaniimmat imaq silaannartaanik oqimaaqatigiissaareqataanngilaq. Taamaammat qaqutigoortuunngilaq ukiukkut 50-inik issittarnera aasakkullu 40-nik kiattarnera. Siallerpiarneq ajornera anorlertuaannarneralu silaannaanik sakkortoorujussuutitsipput.

Nuna tamanna uumasorpassuaqarpoq takussaajuaannanngikkaluartunik. Naammagittaraanni ingammik qaammalernerani taarsilerneranilu tuttorsuarnik, amaqqunik, qitsuarsunnik, ukallinik, aqissinik, pulateriaarsunnik makkulaartulinnik, uppinnik, kissavinnik, nattoralissuarnik, antilopinik allanertanik (qularnanngitsumik Amerikami avannarlermi uumasut annerit pangallorinnersaannik) imaluunniit narsarsuit ivigallit qimmiinik qernertunik pamiulinnik ataatsimoortunik Canadami amiakkuulersunik iluatsitsilluni assiliisoqarsinnaavoq. Allarpassuarnittaaq timmiaqarlunilu, sullineqarlunilu naasoqarpoq tamaani pilerfilinnik.

Nunap oqaluttuassartaa alutornartoq

Nuna eqqissisimatitaq asseqanngitsoq tamanna takornariarniarlugu aalajangeraanni pitsaassaaq oqaluttuassaartaa ilisimasaqarfigilaassallugu. Soqutiginartumik oqaluttuassartaqarpoq. Assersuutigalugu, aqqusineq oqaluttuarisaanikkut pingaarutilik North West Mounted Police Red Coat Trailimik taaguuteqartinneqartoq nalunaaqutsersorneqarsimavoq. 1874-imi nunap inuiisa qaqortumillu amillit akornanni eqqissiviilliortoqalersimaneranik tusatsiakkat tutsiuttalersimapput. Taamaattumik Canadami naalakkersuisut politiinik hestersunik 300-nik eqqissisaasussanik Canadap kitaanut aallartitsipput. Tamanna inuit amerlasuut, nuna tamanna Amerikami Naalagaaffinnut Peqatigiinnut ilanngutsitaaqqajaasoralugu annilaanngateqartut, eqqissiallaatigaat. Politiit hestersut aappallorissunik uniformillit paarilluagaasunillu hestillit ima maluginiarnartigisimapput ullumikkut allaat aqqusineqarluni Red Coat Highwayimik taaguuteqartinneqartumik.

Soqutiginarpoq Amerikami avannarlermi eqqillit sorsuttartuisa qunugisaanerpaat ilaat, siouxit naalagaat Angutikulooq Aqupisimasoq, 1878-imi tamaanga nunassissimmat. Siouxit Custerip sakkutuuinut Little Bighornimi ajugaareersullu Amerikami eqqillit siouxit tuusintilikkuutaat Canadap ilaanut tamaanga qimaasimapput Amerikamiut sakkutuui hestersut nigorterlugit.

Nunami eqqissisimatitami tamaani sumiiffinni 1800-t missaanniittuni itsarnitsanik nassaartoqarsimavoq. Qattunerni ungaleriiaani, qaqqat qaavini qattunernilu sivingasuni amerlasuuni ujaqqat iloqqasunngortitat tepeet imaluunniit tipit nigaliinik taaneqartartut nassaassaapput. Ujaqqat tamakku toqqit ussippaarsuit amiinik sanaat tinginnaveeqqutigisarsimavaat. Aammattaaq ussippaarsuit aqqutaat eqqillit narsarsuarni ivigalinni najugallit ussippaarsuarniaraangamik atortagaat arlallit nassaassaapput. Ukiut hundredelippassuit matuma siorna tamanna eqqillit naggueqatigiit assigiinngitsut soorlu Gros Ventrekkut, Creekkut, Assiniboinikkut, Blackfootikkut Siouxikkullu piniarfissuarisimavaat.

Nunap eqqissisimatitap kangisinnerusortaani suli pisoqaanerusunik nassaartoqarsimavoq, dinosaurit saanikui Killdeer Badlandsip qaqqaani nakkaasimasuni marrartarasaartuni assaanermi qulaarneqarsimammata.

Isigisaq tamarmi alianaak!

Naasut uumasullu assigiinngitsorpassuit nunalluunniit oqaluttuassartai alutorsaatiginngikkaanni tamaani allarpassuaqarpoq alutorsanngitsoorfiunngitsunik, soorlu timmissat assigiinngitsorpassuit qallorneri, naasut tipigersuat, seqernup kissarnera anorillu siorsunnera. Gassitortumik angallattakkamik nerisassiat mamaat isikkivimmit alianaalluinnartumit kimittorsarneqarporlusooq. Alutornarnersaavoq qilaap nunallu naapiffiat isigisaq kaajallallugu takuneqarsinnaammat, ingammik Two Trees Interpretive Trail, nunap eqqissisimatitap kippasinnerusortaaniittoq, sinerlugu. Qilassuaq tungutsorik ilaannikkooriarluni sukkut tamaana qaqortunik nuianittarpoq. Nunarujussuaq kiffaanngissuseqangaartutut misigilersitsisarpoq, tamannali ilutigalugu aamma mikisuararsuartut misigilersitsisarluni mianerinningaalersitsisarlunilu.

Narsarsuarmi ivigalimmi isigisaannaanngitsut aammali misigisat sunniuteqarput. Nunamut misigissuserilikkat paratiisimut immikkut ittumut tamaanga uteqqialersissavaatsit. Misigisavit Pinngortitsisorsuarmut, Jehovamut, tamakkuninnga tamanik pinngortitsisumut, qujamasungaalersissavaatsit. Ungasinngitsunnguakkut ulloq nunarsuup tamarmi paratiisinngorfissaa qilanaaringaagarput erinigingaagarpullu nalliutissaaq. (gE 8/8 98)

[Qupp. 26-mi ungalusaq]

Nunami eqqissisimatitami takusassarsiortunut siunnersuutit

Makku eqqaamakkit:

1. Tikiunninni nunami eqqissisimatitami sulisunut allatsigit, takusassarsiulinnginninnilu paasissutissanik pisariaqartunik piniarit.

2. Naammattumik imissamaaserit. Imeq taamaallaat nunap eqqissisimatitap paasissutissiisarfiani pissarsiarineqarsinnaavoq.

3. Seqinersiummik nasaqarit pisuttuaatinillu singernitit qulaallugit takitigisunik naasunut kapinartunut illersuutaasunik kamippalerit.

4. Ivigarsuit orpikkallu akornisigooraangavit atugassannik qisummik amitsukujuumik nassarit.

5. Assiliivimmik immaqalu qinngutinik nassarit. Qaammalernera taarsilerneralu uumasunik isiginnaarfissaqqinnerpaavoq.

MIANERSOQQUSSUT: Attugassatit tummisassallu mianersuutikkit. Pulateriaarsuit makkulaartullit tupatsinneqaraangamik ulorianartorsiortinneqartutullu misigigaangamik saassussisinnaasarput. Nunami eqqissisimatitami uumasunik nujuartanik akornusersuineq piniarnerlu inerteqqutaapput.

[Qupp. 25-mi suminngaanneernera]

Assit tamarmik: Parks Canada