Arnap inissisimanerata allanngorsimanera ukiuni nutaanerusuni
UKIOQ 1906 Ruslandimi naasorissaasut nuliaasa arlaqartut Ruslandip kaasaria Nikolaj qinnuigalugu allagaqarfigaat ilaatigut ima allallutik:
„Arnat naasorissaasukkormiut ukiorparujussuarni sunnguamilluunniit pisinnaatitaaffeqaratik inuujuarsimapput. . . . Allaammi inuttut isigineqanngilagut, kisiannili nersutitut nammattartutut. Piumasaraarput atuarnermik allannermillu ilinniartinneqarnissarput; piumasaraarput panitta ernitsitulli ilinniarnissamut periarfissinneqarnissaat. . . . Nalunngilarput ilisimaatsuulluta, tamannali uagut nammineq pisuussutiginngilarput.“
Pissuseq tamanna avaanngunartoq Bibelip allaaserisaanut, arnamut pikkorissumut maligassiuisumullu ataqqinninnermut nersualaarinninnermullu tunngasumut, naleqqutinngeqaaq. (ússatit 31:10-31) Ruslandimili naasorissaasut nuliaasa allagaat qinnuteqaataasut taakku ilumuussusermut, qangarsuarli kunngi Salomonip ilisimasup Bibelimi allassimasaanut, eqqaanaqaat: „Inuup inoqatini pissaaneqarfigiuarsimavaa ajoqutigisaanik.“ (akugdlîssup oĸausê 8:9, NV) Tamatuma minnerunngitsumik arnat eqqorsimavai. Ukiulli ingerlaneranni arnat inissisimanerat allanngoriartuaarsimavoq, soorlu Sovjetunionimi pissutsit tamanna ersersikkaat!
Ullumikkut „Sovjetunionimi nakorsat ilinniartitsisullu amerlanersaat arnaapput. Aningaasarsiornermik ilisimatuut pingasunngorlugit avikkaanni marlungajaat, aammalu piorsarsimassutsimut tunngasunik suliaqartut sisamanngorlugit avikkaanni pingasut, arnaasarput. Ilisimatuussutsimut tunngasunik suliaqartut 40 procentii arnaapput. . . . Arnat naalagaaffimmi atorfeqartut tuusintiugaangata taakkunannga 862-it realskoleni atuarsimasuullutillu annerusumik ilinniagaqarsimasuupput (naammassinnissimallutik imaluunniit naammassinningajassimallutik).“ — Women in the USSR.
Arnat naalakkersuinermik suliallit
Sovjetunionimi ineriartorsimaneq tamanna aammattaaq nunani allani annerusumik minnerusumilluunniit pisimavoq. Nuna arnat qinersisinnaatitaanissaannik akuerseqqaartoq tassaavoq New Zealand; tamanna 1893-imi pisimavoq. Qallunaat arnartaat 1915-imi qinersisinnaatitaalerput, ukiullu 1917-ip 1920-llu akornanni Ruslandimi, Tuluit Nunaanni, USA-mi Canadamilu arnat qinersisinnaatitaalerput. Schweizimi aatsaat 1971-imi arnat qinersisinnaatitaalerput, naak tamatuma siorna naalakkersuinermi suleqataasinnaatitaalereersimagaluarlutik.
Ullumikkut arnat qinersisinnaatitaaginnaratik aammattaaq naalakkersuinermi inissanik angutinut unammillersinnaalersimapput. Israel Indialu arnanik premierministereqarsimapput, tassa Golda Meir aamma Indira Gandhi. Ukiuni kingulliunerusuni Tuluit Nunaanni, Norgemi aammalu Jugoslaviami arnat ministeriunertut qinigaasarsimapput. Sovjetunionimi qullersanut ilaasortanit 492-it arnaapput; tassa 30-40 procentiisa akornanniittut. USA-mi eqqartuussisut qullersaat ataatsimik arnartaqarput (aammattaaq qallunaat eqqartuussisuisa qullersaat ataatsimik arnartaqarput), aammalu USA-mi 1984-imi qinersisoqarmat naalakkersuinermik partiit annerit ilaat sinnerlugu præsidentip tullianut arnaq qinigassanngortissimavoq. Danmarkimi Folketingimut ilaasortanit 175-iusunit 47-t arnaapput. Maanilu Kalaallit Nunaanni inatsisartuni arnat marluk naalakkersuisunilu arnaq ataaseq ilaasortaapput.
Arnat suliffeqarfinni
USA-mi suliffinni amerlasuuni allagartaq mianersoqqussutaasoq „Angutit sulipput“-mik allannilik allanngortinneqarsimavoq allallugu „Inuit sulipput“. Soormitaava? Pissutigalugu arnat amerliartuinnartut angerlarsimaffiup avataani suliffeqalersimanerat. Ukiuni 25-ni kingullerni Amerikami arnat angerlarsimaffiup avataani suliffeqartut amerlassusiat marloriaatinngorsimavoq. 1970-imi allaffinni sulisut 27 procentiinnaat arnaasimapput; ukiut 14-it qaangiummata 65 procentinut amerlisimapput. Arnat ilaat aningaasatigut pisariaqartitsilluinnarnertik pissutigalugu angerlarsimaffiup avataani sulisariaqartarput; arnalli ilaat nuannariinnarlugu taamaaliortarput. Piffiit ilaanni ineriartorneq angutit arnallu assigiimmik suliaqartut aammattaaq assigiimmik akissarsiaqalernerannik kinguneqarsimavoq.
Ilinniagaqarneq, eqqumiitsuliorneq upperisarsiornerlu
Silarsuaq tamakkingajallugu arnat ilinniagaqarnerup tungaatigut inissisimanerat pitsanngoriarsimaqaaq. Arnat ilinniarfinniittut 1950-imi 95 millioninik amerlassuseqarsimapput, 1985-imilu 390 millioninut amerlisimallutik. Ukiut 25-t matuma siorna Spaniami arnat allassinnaanatillu atuarsinnaanngitsut angutinit allassinnaanatillu atuarsinnaanngitsunit marloriaammik amerlanerusimapput. 1983-imili pissutsit allanngorsimaqaat: Taamanikkut ilinniarfinni atuartut 30 procentii arnaasimapput. Aammattaaq Tuluit Nunaannit nalunaarutigineqarpoq „arnat ilinniarfissuarni tamakkiisumik atuartut amerlassusiat qaffariarujussuarsimasoq“.
Ukiut ingerlaneranni arnat nipilersornerup iluani, kisimiillutik erinarsortartutut nipilersortartutullu, malunniuteqariartorsimaqaat. USA-mili 1935-p siorna nipilersoqatigiinni arnat ilaasut taamaallaat kukkilattarissamik nipilersuuteqartarsimapput — nipilersuut angutinit ornigineqanngitsoq. Maannakkulli USA-mi nipilersortartut nipilersoqatigiinnut annerusunut ilaasut 40 procentii arnaapput.
Upperisarsiornerup iluani tamatumunnga assingusumik ineriartorneqarsimavoq. Arnarpassuit upperisamut ilisimatusaatinik atuarput — Københavnimi Århusimilu ilinniarfissuarni upperisamut ilisimatusaatinik atuartut affaat sinnerlugit arnaapput. Oqaluffinni oqaluussisartoqarpoq arnanik aammalu juutit ajoqersuisui palasiilu arnartaqarput. Sverigemi palasit 11 procentii arnaapput, aamma Tuluit ilagiit naalagaaffimmut atasut Kangiani palasii arnartaqarput. The New York Times 1987-imi februarip 16-iani nalunaarpoq „oqaluffinni episkopaliusuni arnanik 968-inik palaseqartoq“.
Tamanna qanoq kinguneqarpa?
Miserratigineqarsinnaanngitsumik ukiuni kingulliunerusuni arnat inissisimanerat allanngorujussuarsimavoq. Immaqa illit nammineq ineriartorneq tamanna takullugulu malugisimavat. Imatulli aperisoqarsinnaavoq: Allanngornerit tamakku tamarmik ajunngitsuusimappat? (wD 15/8 87)