Guutip ujaraataata erlinnangaartup — Bibelip erlinnassutai misissukkit

1867-imi naasorissaasup Afrikap kujataamiup Schalk van Niekerkimik atillip meerarpaaluit ujaqqanik pinnguartut isiginnaarpai. Ujarak qilleqisoq kusanaqisorlu takoriataarpaa. „Kusagigukku piniaruk,“ meeqqat anaanaat oqarpoq. Van Niekerkip ujarak ujarassiuumut misissugassanngorlugu nassiuppaa. Meeqqat nalullugu diamanterujussuarmik, taamanikkut tuluit pundiinik 500-nik nalilimmik, pinnguarsimapput!

Immaqa aamma illit nalullugu erlinnartuuteqarputit naleqangaartumik. Assersuutigalugu, inuppassuit bibeliuteqarput, silarsuarmimi atuagaq taanna siammarsimanerpaavoq. (Tamakkerluni ilaannakuulluniluunniit oqaatsini 1900-nit amerlanerusuni nassaassaavoq.) Taamaakkaluartorli ikittuinnaat Bibeli atuarsimavaat, taamaattumillu amerlanerpaat imaa ilisimaqqalaaginnarpaat, imaluunniit ilisimanngivillugu.

Bibeli imminut oqaatigaaq ’Guutimit isumassarsiarititaalluni’, Guutip oqaaserigaani. (2 Timûtiuse 3:16; naleqqiuguk Tásalûníkamiunut agdlagkat sujugdlît 2:13.) Bibeli tassaavoq inuup pigisaa erlinnarnerpaaq. Atuagaq taanna pigigallartillugu qanoq ililluta inuunitta maannakkut ajunnginnerpaamik atornissaa, sulilu pingaarnerusoq, qanoq ililluta inuuneq naassaanngitsoq angusinnaagipput ilikkarparput! (Juánase 17:3, 17) Tamatumannga naleqarnerusumik nassaassaqarnerpa?

Erlinnassutaali tamaasa pingaartissinnaassagaanni Bibeli ilisimalluartariaqarpoq. Immaqa takuinnarlugu atuarnissaa sapernarpasissaaq, atuakkanimmi assigiinngitsunik 66-inik katitigaavoq. Atuakkat imaluunniit allakkat tamakku sumut tunngappat? Aalajangersimasumik tulleriiaarneqarsimasutut isikkoqarnerannut suna pissutaava, imaluunniit tulleriinnerat nalaatsornerinnaava? Bibelimi aalajangersimasunut tunngasut qanoq nanineqarsinnaappat?

Bibelimik ilisimasaqarlualerniarneq imaannaanngitsuuvoq. Ujaralli erlinnartoq assigalugu Bibeli iluseqaqatigiissutsimik torissutsimillu malunnaateqarpoq. Kinguliani eqqartulikkatsigut tamanna ersissaaq.

Allakkat Hebriiarisuut Kristusimut tikkuussipput

Bibeli nalinginnaasumik avinneqartarpoq, affaa siulleq „Testamentitoqaq“-mik affaalu kingulleq „Testamentitaaq“-mik taaneqartarluni. Taaguutilli taakku eqqunngitsuupput, isumaqalersitsisinnaagamimmi „Testamentitoqaq“ pisoqalisimagami naleqarpallaarunnaarsimasoq. Bibelip affaanut siullermut tamatumunnga taaguut naleqqunnerusoq tassaavoq Allakkat Hebriiarisuut, annersaa hebriiarisut allagaammat. „Testamentitaaq“ ukiuni hundredelinni siullerni ukiunik naatsorsuisalernitta kingorna griikerisut allanneqarsimavoq, taamaattumillu eqqornerusumik taaneqartarluni Allakkat Griikerisuut.

Bibelip atuagartaani siullermi, Mosesimik allakkat siulliit-ni, eqqartorneqarpoq ukiut milliardillit matuma siorna Guutip qilammik nunamillu pinngortitsinera kingornalu nunarsuarmik inunnut najugassanngorlugu suliarinninnera. Inuit siulliit marluk naammalluinnartutut pinngortitaapput, ajortilli aqqutaa qinerpaat, kinguaavinut alianartumik kinguneqartumik. Soorlu ujarak erlinnartoq tarrajuttumi qillaalasartoq, taamattaaq inuiaat tammarsimasut Bibelip neriuummik qaamasumik tunivai: „kinguaassamik“ takkuttoqassasoq naggataatigut ajortimik toqumillu nungutitsisussamik. (1 Moses 3:15) Kinguaassaq taanna kinaava? Mosesimik allakkat siulliit-ni ersersinneqarpoq kinguaassaq taanna kinguaariitsigut kikkutigut saqqummissasoq, tassanimi inuit kinguaassap siuaasai aalajaatsut, soorlu Abraham, Isak Jakobilu, immikkut sammineqarput.

Taava Mosesimik allakkat aappaat-ni eqqartorneqarpoq Mosesip inunngornera. Moses amerlasuutigut kinguaassamut neriorsuutigisaasumut assersuutaavoq. Perluit qulit kingorna Israel Egyptenimit aniguisinneqarpoq inuiattullu Guutip qinigaatut Sinajip Qaqqaani akuerisaalluni. Mosesimik allat pingajui-ni levikkut Israelimi palasiunerannik Guutip aaqqissuussaa nassuiarneqarpoq. Mosesimik allakkat sisamaat-ni israelikkut akornanni inunnik kisitsineq aammalu puilasuitsumiinneranni pisimasut assigiinngitsut oqaluttuarineqarput. Mosesimik allakkat tallimaat-ni atuarneqarsinnaavoq Israelip nunamik neriorsuutigisamik tiguaanialernera, Mosesillu naggammik inuiannik taakkuninnga kajumissaarinera. Oqalunnermini Mosesip kinguaassaq neriorsuutigisaq innersuussutigaa ilungersorlunilu inuiaat kajumissaarlugit ’pruffiiti Guutip saqqummertikkumaagaa’ tusaaqqullugu. — 5 Moses 18:15.

Mosesip allagaasa kingornanniipput allakkat oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartut, annerusutigut pisimasut ukiui tulleriissaarlugit allataasut. Josvamik allakkat-ni allaatigineqarpoq nunamik neriorsuutigisaasumik ajugaaffiginninneq agguaassinerlu. Eqqartuussisunik allakkat-ni oqaluttuarineqarput ukiuni tulliuttuni Israelip eqqartuussisunit aqunnerani pisimasut ilungersornartut. Rutimik allakkat eqqartorpaat arnaq Guutimik mianerinnittoq eqqartuussisoqarnerup nalaani inuusimasoq immikkullu pisinnaatitaaffeqalersoq Jesus Kristusimut siuaasanngorami.

Eqqartuussisulli naalakkersuinerat atorunnaarsinneqarpoq. Samuelimik allakkat siulliit-ni pruffiitip Samuelip nammineq misigisimasani naapertorlugit Saulip, Israelip kunngiata siulliup, naalakkersuinera alianartoq oqaluttuaraa. Samuelimik allakkat aappaat-ni allaatigineqarpoq Saulip kingoraartaata Davidip iluatsittumik naalakkersuinerata nalaa. Salomonip nersornartumik naalakkersuinerata nalaa eqqartorneqareermat Kunnginik allakkat siulliit-ni aamma aappaat-ni ukiumi 607-mi u.n.s. Babylonimut, Israelikkut alianaraluartumik nunaminnit qimaatitaaqqaffigisaannut, ingerlanneqarpugut. Oqaluttuarisaanermik allaatigisaq tamanna Israelikkut kinguaariit oqaluttuarisaanerat 1-imi 2-milu, inuiaat qimaatitaaqqasimasut nunaminnut uternerminni pisimasunik paasisimalluagaannik imalik, eqikkarlugu oqaluttuarineqarpoq. Kiisalu Esrap, Nehemjap aamma Esterip allagai-ni tusarpavut qanoq ilillutik israelikkut nunavimminnut utertinneqarsimasut, aammalu kingusinnerusukkut oqaluttuarisaanerat tusarfigitsiarlutigu.

Taava tulliupput allakkat taalliarpalaartut, taallianit allanneqarsimasunit tamanit tusarnernerpaanik imallit. Jobimik allakkat-ni killitsinnartumik oqaluttuarineqarpoq naalliunnartunik atugaqarnermi assuarnaassutsimik attassiinnarneq qanoq paasisariaqarnersoq, ersersinneqarlunilu assuarnaatsoq qanoq akissarsitinneqartartoq. Tussiaatit erinarsuutinik Jehovamik unnersiutiginnissutaasunik aammalu ikioqqulluni naakkeqqullunilu qinnutinik imaqarput. Taakku Guutip kiffaanut amerlaqisunut tuppallersaataasimapput. Tussiaatit aammattaaq siulittuuterpassuarnik, Messias tikiuttussaq pillugu annertunerusumik paasissutissiissunik, imaqarput. Ussatit killinnartut ikiortigalugit ilisimassutip Guutimeersup erlinnassutaasa ilai Ussatit-ni Nalunaajaasup oqaasii-nilu paasinarsarneqarput, kiisalu Taalliat asanninnilersaarutit Salomonimit allanneqarsimasut taalliaapput asanninnilersaarutit nalissaqanngitsut siulittuutaasumik itisuumik isumaqartut.

Bibelip atuagartai tulliuttut 17-t — Jesajap allagai-nit Malakip allagai ilanngullugit — annerusutigut siulittuutinik imaqarput. Taakku tamangajammik, Upputit kisimik pinnatik, allattortik taaguutigaat. Siulittuutit tamakku ilarpassui malugisarilimmik eqquussoreersimapput. Aammattaaq pisut ullumikkut siunissamilu qaninnerusumi sakkortuseruttorfillit siulittuutit siumut tikkuartorpaat.

Taamatut Allakkat Epriiarisuut allanneqaatsimikkut imarisamikkullu alutornaqisumik assigiinngisitaartuupput. Taamaakkaluartorli allakkat tamarmik ataatsimut aalajangersimasumik sammisaqarput. Siulittuutit, kinguaariit oqaluttuarisaanerat pisimasullu ilungersornartut allakkani eqqartorneqartut tamarmik ilisimassummik atoriaannaasumik siulittuutillu isumaannik qillaalupput.

Kristumiut Allagaataat Griikerisuut — kinguaassaq saqqummerpoq

Inuit ajortip aqqutaatigut ingerlernerannit ukiut 4000-it ingerlareersimapput. Kinguaassaq sivisuumik utaqqisaasimasoq — Messias, Jesus — nunarsuup isiginnaartitsivianilusooq maanna saqqummerpoq! Atuakkani sisamani assigiinngitsuni imminnut tapertariittuni inuup taassuma pingaartup inuiaat oqaluttuarisaaneranni kiffartornera Kristumiut Allagaataat Griikerisuut-ni oqaluttuarineqarpoq. Allaatigisat sisamat taakkua iivangkiiliunik taaguuteqartut allattui tassaapput Mattæus, Markus, Lukas, aamma Johannes.

Iivangkiiliulersaarutit sisamat taakku kristumiunut annertoqisumik naleqarput. Taakkunani oqaluttuarineqarput Jesusip tupinnartuliai uissuumminartut, assersuusiai malunnarluartut, Qaqqami oqaluusaa, maniguunnermik maligassiaa, nallittuissusia Ataataminullu naalalluinnarnera, ’savaatiminut’ asanninnera kiisalu pilliutitut toqunera makititaaneralu misinnangaartoq. Iivangkiiliunik taakkuninnga missueqqissaarneq Guutip erneranut qamuuna asannilernissatsinnut iluaqutigissavarput. Aammattaaq Kristusimik aallartitsisoq — Jehova Guuti — qaninnerulissavarput. Allaatigisanik taakkuninnga uteqattaarineq ilumut naleqaqaaq.

apustilit suliáinik agdlagkat iivangkiiliuni eqqartorneqartut nangineraat, ukiullu ilagiit kristumiut atuuffii siulliit, tassa ukiumi 33-mi piinsimiit ukioq 61 Paulusip Romami parnaarussaaqqaffia tikillugu, peqqissaartumik oqaluttuaralugit. Allakkani taakkunani atuarneqarsinnaapput Stefanusip siullersaalluni nalunaajaasutut toqutaanera, Saulusip (kingorna apustili Paulusinngortup) isumataarnera, juutiunngitsut uppertunngortut siulliit kiisalu Paulusip ajoqersuiartortitatut angalaneri pissanganartut. Oqaluttuat tamakku killitsinnarlutillu uppernikkut nakussatsinnartuupput.

Taava tulliupput allakkat imaluunnit epistilit 21-t. Siulliit 14-it Paulusimit allagaapput ilagiillu imaluunniit kristumiut ataasiakkaat allaffigineqartut aqqinik taaguuserneqarsimallutik. Sinneri allattut aqqinik taaguuserneqarsimapput, tassa Jakob, Peter, Johannes aamma Judas. Allakkat tamakku oqaaqqissaarutinik kajumissaarutinillu asannittunik ulikkaarput! Ajoqersuutit siulittuutillu eqquunneri nassuiarneqarput. Kristumiut avatangiisiminnit guutiitsunit avissaarsimaniarnerminni allakkat iluaqutigisarpaat, erseqqissarneqarporlu qatanngitinik asanninnerup pissutsillu Guutip pissusiinut assingusut pigiliunniarnissaata pisariaqassasusiat. Ilagiit qanoq ilillutik utoqqaanertanit anersaakkut pingaartitsisunik siulersorneqalutik aaqqissuunneqarnissaannut allakkat najoqqutassiipputtaaq.

Allakkat Griikerisuut Allakkat Epriiarisuut-ut siulittuutaasunik naggateqarput. sarĸúmersitat-ni, ukiup 96-ip missaani apustili Johannesimit allanneqarsimasuni, siulittuutit pingaartortaat saqqumiussuunneqarput Bibelimilu sammineqartut pingaarnersaat — naalagaaffik Messiasikkoortoq aqqutigalugu Jehovap aqqanik illernarsisitsinissaq — erseqqissarneqarluni. Satanip silarsuaani ajortunngorsimasumi upperisarsiornikkut, sakkutooqarnikkut naalakkersuinikkullu aaqqissuussat aserorneqarnissaat takorruukkatigut arlaqartutigut takorlooruminartumik eqqartorneqarput. Aaqqissuussat tamakku Kristusip naalakkersuisoqarfianit, nunamut tunnganerusunik naalakkersuinermik suliaqartussamit, taarserneqassapput. Naalagaaffiup tamatuma naalakkersuinerani Guutip ’qulliit tamaasa inuit isaannit allartissavai, toqulu peqarunnaassaaq’. — sarĸúmersitat 21:4.

Oqarutta Bibeli tassaasoq iluunngarluni ujarak erlinnartoq qaamanermik Guutimeersumik qillaalasoq, suli qularissagaluarpiuk? Bibeli tamaat suli atuarsimanngikkukku taamaaliorniarit. Iluseqaqatigiissusia alutorissavat, qillaalaneranit qaammarsarneqassaatit, kusanassusia tupigusuutigissavat oqariartuutaalu killinneqaatigissallugu. Aap, Bibeli tassaavoq ’tunissut naammalluinnartoq pavannga qaamasut Ataataanneersoq’. — Jâko 1:17. (wD 15/6 91)

[Qupp. 26, 27-mi nalunaarsugaq]

BIBELIP ATUAGARTAASA TULLERIIAARNEQARNERAT

Allattut, sumi allanneqarsimaneri, piffissat naammassineqarfii, piffissallu imarisaasa ingerlaffii ilanngullugit.

Allattut aqqisa sumiiffiillu ilaat nalorninarput. Ukiut ilarpassui missiliuutaannaapput. Naalisaatit: „m.“ tassa „missaani“, „k.“ tassa „kingorna“, aamma „s.“ tassa „siorna“, „iml.“ tassa „imaluunniit“, „sinn.“ tassa „sinnerlugit“.

Allakkat Epriiarisuut (u.n.s.)

2 Moses Moses Puilasuitsoq 1512 1657-1512

3 Moses Moses Puilasuitsoq 1512 Qaammat 1 (1512)

5 Moses Moses Moabip narsai 1473 Qaammatit 2-t (1473)

Josva Josva Kana’an 1450-ip m. 1473-1450-p m.

Eqqartuussisunik Samuel Israel 1100-p m. 1450-ip m.-1120-p m.

2 Samuel Gad; Natan Israel 1040-p m. 1077-1040-p m.

1 Kunnginik Jeremias Jerusalem/Juda 580 1040-p m.-911

2 Kunnginik Jeremias Jerusalem/Egypten 580 920-p m.-580

2 Kinguaariit Ezra Jerusalem (?) 460-ip m. 1037-537

Esra Ezra Jerusalem 460-ip m. 537-467-ip m.

Nehemja Nehemias Jerusalem 443-p k. 456-443-p k.

Ester Mordokaj Susan, Elam 475-ip m. 493-475-ip m.

Tussiaatit David allallu 460-ip m.

Jesaja Esajas Jerusalem 732-p k. 778-ip m.-732-p k.

Jeremia Jeremias Juda/Egypten 580 647-580

Hesekiel Ezekiel Babylon 591-ip m. 613-591-ip m.

Daniel Daniel Babylon 536-p m. 618-536-p m.

Joel Joel Juda 820-p m. (?)

Amos Amos Juda 804-p m.

Obadja Obadias 607-p m.

Jona Jonas 844-p m.

Mika Mika Juda 717-p s. 777-ip m.-717

Nahum Nahum Juda 632-p s.

Habakkuk Habakkuk Juda 628-p m. (?)

Sefanja Zefanias Juda 648-p s.

Haggaj Haggaj Jerusalem 520 Ullut 112-it (520)

Sakarja Zakarias Jerusalem 518 520-518

Malaki Malakias Jerusalem 443-p s.

Allakkat Griikerisuut (u.n.k.)

Matîuse Mattæus Palæstina 41-p m. 2 u.n.s.-33 u.n.k.

Mákorse Markus Rom 60-65-ip m. 29-33 u.n.k.

Lúkarse Lukas Cæsarea 56-58-ip m. 3 u.n.s.-33 u.n.k.

Rûmamiut Paulus Korinth 56-ip m.

1 Korintumiut Paulus Efesus 55-ip m.

2 Korintumiut Paulus Makedonia 55-ip m.

Evfisumiut Paulus Rom 60-61-ip m.

Filípimiut Paulus Rom 60-61-ip m.

Kulorsamiut Paulus Rom 60-61-ip m.

1 Tásalûníkamiut Paulus Korinth 50-ip m.

2 Tásalûníkamiut Paulus Korinth 51-ip m.

1 Timûtiuse Paulus Makedonia 61-64-ip m.

2 Timûtiuse Paulus Rom 65-ip m.

Títuse Paulus Makedonia (?) 61-64-ip m.

Fîlimût Paulus Rom 60-61-ip m.

Eprîarit Paulus Rom 61-ip m.

1 Pîtruse Peter Babylon 62-64-ip m.

2 Pîtruse Peter Babylon (?) 64-ip m.

sarĸúmersitat Ap. Johannes Patmos 96-ip m.