Biibili qanoq ililluni uatsinnut anngussimasoq — immikkoortoq siulleqa

INIMI anginngitsumi naqiterisoq ilinniartualu naqiterummik qisummit sanaajusumik naqiteripput. Pappialat qaqortut naqinnerit ilioqqakkat qaavinut peqqissaartumik inissitsitertarpaat kingornatigullu naqitat tamaasa misissortarlugit. Taava pappialat qeqqatigut peqillugit allunaasanut siaartitersimasunut panerserlugit iteqqittarpaat.

Tassanngaannaq matukkut sakkortuumik kasuttortoqalerpoq. Naqiterisup tupaqaluni matup sannerutaa peermagu sakkutuut sakkulisartut isaalerput. Atuakkat inerteqqutaasut tamarmik assuarineqarnerpaartaat ujarlugu aallartipput — Biibili nunagisami oqaatsinut nutsigaq!

Sakkutuulli kingusinaarput. Nutserisoq ikiortaalu mianersoqquneqareersimapput tuaviorlutillu naqiterivimmukarsimallutik, naqitikkallu tallit siaarlugit tigummineqarsinnaasut arlallit tigoriarlugit Rhinekkoorlutik qimaasimallutik. Suliamimmi ilanngui annaappaat!

Nutserisoq tassaavoq William Tyndale, 1525-mi Kölnimi Tysklandimiittumi „Testamentitaaq“-mik tuluttuunngortitaminik inerteqqutaasumik naqiteriniarsarisimasoq. Taassuma nalaatai kisiartaaqqajanngillat. Biibilip allanneqarluni naammassineqarneranit ukiut 1900-ngajaat ingerlaneranni anguterpassuit arnarpassuillu Guutip oqaasia nutserniarlugu siaruarterniarlugulu sapiisertarsimaqaat. Ullumikkut taakkua suliaat iluaqutigiuarsinnarpavut. Sunik suliaqarsimagamik? Biibilillu ullumikkut pigisavut qanoq ilillutik uatsinnut anngussimappat?

Biibilip allaqqinneqartarnera nutserneqartarneralu

Guutip kiffaasa Biibili assut ataqqiuaannarsimavaat. New Catholic Encyclopedia-mi ima allassimasoqarpoq. „Ukiuni hundredelinni siullerni kristumiut siuaasatik juutit assigalugit atuakkanik illernartunik atuarneq pingaartissimaqaat. Apustilit Jesusip maligassiaa malissimavaat (Mt 4:4; 5:18; Lú 24:44; Ju 5:39) Testamentitoqqamillu ilisimasaqaqigamik sukumiisumik peqqissaartumillu atuartarsimassavaat. Aamma ajoqersukkatik taamaaliortarnissaannik kajumissaartarsimavaat (Rû 15:4; 2 Tim 3:15-17).“

Taamaattumik Biibilip assilillugu allaqqinnissaa pisariaqalersimavoq. Kristumiussuseq sioqqullugu assiliilluni allaqqiinerup tamatuma ilarujussua allaqqiisartunit pikkorilluinnartunit, ’allakkanik ilisimasunik’ taaneqartartunit kukkorusunngilluinnartunillu, suliarineqartarsimavoq. (Esra 7:6, 11, 12) Taakkua kukkunngilluinnarnissartik ilungersuutigisarsimavaat taamaalillutillu kingorna Biibili assilillugu allaqqiiumaartussanut qutsissumik maligassiuillutik.

Ukiunilli naatsorsuisalerfitta siornagut ukiut hundredellit sisamassaanni unamminiarnartoq immikkut ittoq pilerpoq. Alexanderersuaq kissaateqalerpoq silarsuup inui tamarmik griikerit kulturiannik ilinniartinneqassasut. Taassuma ajugaasaqattaarnerisa kingunerisaannik koinégriikerisuut, (koiné isumaqarpoq „ataatsimut“ imaluunniit „nalinginnaasoq“), Kangiani Qiterlermi tamarmi ataatsimut oqaaserineqalerput. Tamatuma nassatarisaanik juuterpassuit alliartornerminni hebriiarisut atuarnermik ilinniartinneqanngillat taamaattumillu Allakkanik Illernartunik atuarsinnaalernatik. Taamaattumik ukiup 280-ip u.n.s. missaani hebriiarit ilisimasallit Alexandriami Egyptenimiittumi katersuupput biibili hebriiarisooq oqaatsinut nalinginnaasumik atorneqartunut koinégriikerisuunngortinniarlugu. Nutsigaat Septuaginta-mik taaguutilittut ilisimaneqalerpoq, oqaaseq tamanna griikerit oqaaseraat isumaqartoq „halvfjerds“. Isumaqartoqarpormi nutserisut 70-it missaanniittut suleqataasimasut. Nutsigaq tamanna ukiup 150-ip u.n.s. missaani naammassineqarpoq.

Jesusip nalaani Palæstinami suli hebriiarisut oqaluttoqarpoq. Taamaattorli koinégriikerisuut Romamiullu silarsuaanni inoqarfinni siamasissuni atorneqarnerpaapput. Taamaattumik kristumiut Biibilimik allaqataasut oqaatsit taakku atorlugit allassimapput juutiunngitsut sapinngisamik amerlasuut angusinnaajumallugit. Aammalu Septuaginta issuaaffigigajuppaat oqariaatsillu tassani atorneqartut ilarpassui atorlugit.

Kristumiut siulliit tassaapput ajoqersuiartortitat sulilluartut, taamaattumillu Jesusip tassaanera Messias sivisuumik utaqqisaasimasoq uppernarsaatissinniaraangamikku nutsikkap Septuaginta-p atornissaanut erniinnaq pikkorissipput. Tamanna juutit kamaatigaat, nutaanillu griikerisuunngortitsipput allassimaffiit kristumiut uppernarsaatissatut atugaat allanngortillugit taamaalillugillu tunngavilersuutaannik arsaarlugit. Assersuutigalugu, oqaaseq griikerisooq Jesaja 7:14-imi atorneqartoq „niviarsiaq“-mik isumalik Septuaginta-mi atorneqarpoq, Messiasimut anaananngortussamut siulittuutaasoq. Nutsikkani nutaani oqaaseq griikerisooq alla „arnaq inuusuttoq“-mik isumalik atorneqarpoq. Kristumiulli Septuaginta atortuarsinnarpaat, naggataatigullu juutit ajortisaariniaraluarnertik unitsiinnarpaat hebriiarillu oqaasiinut uternissamut isumaqataalerlutik. Kingorna paasinarsivoq tamanna biibilimik nutseriniartunut assut iluaqutaasoq, hebriiarimmi oqaasiinik ataannartitseqataavoq.

Kristumiut siulliit atuagaliortarsimapput

Ukiuni hundredelinni siullerni kristumiut ilungersuussilluartut Biibili sapinngisamik amerlasuunngorlugu assilillugu assammik allappaat. Aamma kodeksimik, allakkat imusat takisuut assiginagit ullumikkut atuakkatut quppernilimmik, atuisalersunut siullernut ilaapput. Allassimaffiit aalajangersimasut ajornannginnerusumik nanisinnaalerpaat, kodeksilu ataasiinnaq imusap ataasiinnaanngitsup imarisinnaasai sinnerlugit imaqarsinnaavoq, soorlu Allakkat Griikerisuut tamaasa imaluunniit Biibili tamaat.

Kristumiut Allagaataat Griikerisuut ukiup 98-ip u.n.k. missaani naammassineqarput, apustilip kingulliup, Johannesip allakkani iivangkiiliunilu allammagit. Johannesip iivangkiiliua assilillugu allakkap ilaa Papyrus Rylands 457 (P⁵²)-mik taaguuteqartinneqartoq, ukiumit 125-mit u.n.k. kingusinnerunngitsukkut allanneqarsimasoq, nassaassaavoq. Ukiunik naatsorsuisalerfitta kingorna ukiup 150-ip 170-illu akornanni Tatianip, Justinus Martyrip ilinniartitaasa ilaata, Diatessaron suliaraa. Tamanna tassaavoq Jesusip inuuneranik oqaluttuaq, iivangkiiliuni sisamaasuni ullumikkut biibilitsinni nassaassaasuni oqaluttuanit katitigaq.b Tamatuma ersersippaa iivangkiiliut taakku kisiisa Tatianip ilumoortutut isigigai, taassumalu nalaani siammarsimalereersimapput. Ukiup 170-ip u.n.k. missaani atuakkat Testamentitaamiittut pillugit allattukkat ilisimaneqartut pisoqaanersaat suliarineqarpoq. Tamanna taaneqarpoq Muratorip Allagaatai Ilaannakut-nik, tassanilu atuakkat Kristumiut Allagaataat Griikerisuut-niittut amerlanersaat ilumoortutut nalunaarsorneqarput.

Kristumiussutsip siaruarnerata Kristumiut Allagaataat Griikerisuut aamma Allakkat Hebriiarisuut piumaneqarnerat annertusisipallappaa. Ukiut ingerlaneranni ilaatigut Armeniamiut, Georgiamiut, koptikerit Syriamiullu oqaasiinut nutserisoqartarpoq. Nutseriniartut ilaatigut naqinnernik namminneq nassaarniaqqaartariaqartarput. Assersuutigalugu, isumaqartoqarpoq Wulfilap, ukiuni 300-kkunni katuullit biskoppiata, Goterit naqinniliuussimagai Biibili nutsersinnaajumallugu. Taassumali Kunnginik allakkat minissimavai, isumaqarami Goterit sorsukkumatussusiannut ilasaataassasut. Tamatumali Goterit ’kristumiunngortitaasimasut’ 410 -mi u.n.k Romamik ujajaaffiginninnerat akornusinngilaa.

Biibilit latinerisuut slaverisuullu

Ukiut ingerlaneranni latinerit oqaasii siammarlualerput, latinerillu oqaasiinut pisoqqanut arlalinnik nutserisoqarpoq. Allanneqariaasiili eqqorluassusiallu assigiinngisitaartorujussuupput. Ukiumi 382 -imi u.n.k. paavip Damasus I-up allatsini, Hieronymus, suliassippaa tamanut atugassamik Biibilimik latinerisuunngortitsinissaanik.

Hieronymusip suliani aallartippaa Kristumiut Allagaataat Griikerisuut latinerisuunngortitat iluarsaqqillugit. Allakkat Hebriiarisuut eqqarsaatigalugit ilungersuutigalugu aalajangiuppaa taakku allanneqaqqaataannit hebriiarisuunit nutsissallugit. Ukiumi 386-imi u.n.k. Betlehemimut nuuppoq hebriiarit oqaasiinik ilinniarniarluni juutillu ajoqersuisuinik ikiortissarsiorniarluni. Tamanna oqaluffeqarfiup iluani assortuunnermik pilersitsivoq. Ilaat, ilaatigut Augustin, Hieronymusip nalaani inuusoq, isumaqarput Septuaginta isumassarsisitaanikkut allanneqarsimasoq, Hieronymusilu pasillerpaat „juutinut ilanngussimanerarlugu“. Hieronymusilli suliani nikallujuilluni ingerlatiinnarpaa, ukiumilu 400-mi u.n.k. naammassillugu. Oqaatsit tunngaviusut assammillu allakkat siulliit ujartortarpai oqaatsinullu nalimini atorneqartunut nutserlugit. Taamaalilluni Biibilimik nutserineq eqqarsaatigalugu ukiunik tuusintinik naliminit siulliuvoq. Suliaa Vulgata-mik taaneqarpoq, tassa nutsigaq nalinginnaasumik akuerisaasoq, nutsigarlu tamanna ukiuni hundredelinni arlalinni inunnit iluaqutigineqarpoq.

Kristumiuunerartoqarfiit kangisinnerusortaanni nutsigaq Septuaginta aamma Kristumiut Allagaataat Griikerisuut suli atuarneqarsinnaasimapput. Kingusinnerusukkut slaverisoqqat oqaasii, ullumikkut slaverit oqaasiisa siulii, Europap avannaata kangiani pingaarnerpaamik oqaasiulerput. Ukiumi 863-imi u.n.k. qatanngutigiit marluk griikerisut oqaluttut, Kyrillos aamma Methodios, Mährenimut, ullumikkut Tjekkiamut, aallarput. Biibili slaverisuutoqqanut nutsilerpaat. Siunertamut tamatumunnga naqinnerit glagolitiskiusut pilersippaat, piffissalli ingerlanerani naqinnerit taakku naqinnernit kyrilliskiusunit, Kyrillosip aqqanik taaguuserneqarsimasunit, ipitinneqarput. Naqinnerit kyrilliskiusut ullumikkut Bulgariamiut, russit, Serbiamiut Ukrainimiullu oqaasiini allattaatsinut tunngaviupput. Biibili slaverisooq tamaani kinguaariippassuarnit atorneqarsimavoq. Oqaatsilli allanngoriartortillugit inuit amerlanersaasa paasisinnaajunnaarpaat.

Biibili hebriiarisooq aniguivoq

Piffissap tamatuma ingerlanerani, ukiut hundredellit arfernata qulissaatalu missaanni, juuterpaaluit masoreterisut ilisimaneqartut assiliilluni allariaatsit pilersippaat Allakkat Hebriiarisuut ataannartinnissaat siunertaralugu. Ima peqqissaartigipput titarnerit tamaviisa naqinnerillu tamaviisa kisittarlugit, assammillu allakkat assigiinngitsut assigiinngissutaat nalunaarsortarlugit, Biibilip oqaasertai eqqorluartuutillugit atatikkumallugit. Ilungersornerat asuliinnaanngilaq. Assersuutigalugu, masoreterit allagaataat nutaanerusut allakkallu imusat Immap Uumaatsup eqqaani nassaat, ukiup 250-ip u.n.s. ukiullu 50-ip u.n.k. akornanni allanneqarsimasut, imminnut sanilliunneranni erserpoq ukiut 1000-it ingerlaneranni imaasa isumaat eqqarsaatigalugit allanngortoqarsimanngitsoq.c

Europami ukiut akulliit asuliinnaanngitsoq ukiunik akullernik taartunik taaneqarsimapput. Taamanikkut inuit annerusutigut atuarsinnaanatillu allassinnaanngillat. Naggataatigut allaat palasit amerlanersaat latinerisuunik oqaluffeqarfimmi atorneqartunik namminnerluunniit oqaatsiminnik atuarsinnaajunnaarput. Ukiunissaaq tamakkunani Europami juutit ataatsimoortillugit immikkut inissinneqartalerput. Ilaatigut immikkoortitaanerup tamatuma nassatarisaanik juutit hebriiarit oqaasiinik Biibilimi atorneqartunik ilisimasaqarluarnertik attatiinnarpaat. Paqumisunnerli tatiginninnginnerlu pissutigalugit juutit ilisimasaat juutinut inissiat avataanni pissarsiarineqarsinnaasanngillat. Aammattaaq Europap kitaani griikerit oqaasiinik ilisimasaqarneq annikilliartorpoq. Kitaani oqaluffeqarfiit Hieronymusip latinerisuunngortitaanik Vulgata-mik ingasattumik ataqqinninnerannit pissutsit ajornerulersinneqarput. Taanna nutsikkatut atortussaatitatuatut nalinginnaasumik isigineqarpoq, naak latinerit oqaasii masoreterit ukiuisa naalerneranni atorneqarunnaaqqajaagaluartut. Biibilimik ilisimasaqalerusussuseq arriitsumik takkukkiartortillugu akerleriinnersuaqalernissaa ilimanarsiartorpoq.

Biibilimik nutserineq akerlerineqarpoq

1079-imi paavip Gregor VII-ta ukiuni akullerni oqaluffeqarfiup peqqussuterpassuisa siullersaat saqqummiullugu nalunaarutigaa Biibilip tamaani oqaatsinut nutsikkap sananeqarnissaa imaluunniit pigineqarnissaa inerteqqutaasoq. Slaverisut naalagiarsinnaanermik akuersissut atorunnaarsippaa taamaaliorneq Allakkat Illernartut nutserneqarnissaannik nassataqassammat. Kristumiut siulliit isumaannut akerliulluinnartumik ima allappoq: „Allakkat Illernartut sumiiffiit ilaanni isertugaatitaanerat Guutip ajugaqanngitsup iluaraa.“ Oqaluffeqarfik pisortatigoortumik taamatut isumaqarmat Biibilimik atuarnermik illersuisut navianartutut isigineqaleraluttuinnarput.

Iluarinninnginneqaraluartoq Biibilimik allaqqiisarneq inuinnaallu oqaasiinut nutserisarneq ingerlaannarpoq. Europami oqaaserpassuarnut isertortukkut nutserisoqartuarpoq. Tamakku tamarmik assammik allaqqinneqartarput, aatsaat 1400-kkunni Europami naqiterineq nassaarineqarmat. Allaqqitalli akisullutillu ikimmata inuinnaq Biibilip atuagartaasa ilaata ilaannaanik imaluunniit quppernerpaalunnguaannarnik pissarsisoq iluatsitsisaqaaq. Ilaasa Biibilip ilarujussua, aap, allaat Kristumiut Allagaataat Griikerisuut tamaasa, alanngaarsinnaalertarpaat!

Oqaluffeqarfiup iluarsaqqinneqarnissaanik kissaat ukiut ingerlaneranni pigineqaleriartorpoq. Iluarsaaqqinnissamik kissaat tamanna Guutip oqaasiata ulluinnarni inuunermut pingaaruteqassusianik paasinnikkiartuinnarnermik ilaatigut pissuteqarpoq. Pissutsit allanngulernerat tamanna naqiterummillu nassaarneq Biibilimut qanoq sunniuteqarpat? William Tyndale nutsigaalu, aallaqqaataani eqqartorneqartut, qanoq pippat? Napasuliaq Alapernaarsuiffik-up normuini tulliuttuni Biibilip nalerput tikillugu oqaluttuarisaanera tupinnartoq malittarissavarput. (wE 15/8 97)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 26, 27-mi nalunaarsukkat]

Biibilimut atatillugu ukiut pingaarutillit

(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)

UKIUNIK NAATSORSUISALERFITTA SIORNA (U.N.S.)

Allakkat Hebriiarisuut naammassineqarput 443-p u.n.s. missaani

400 u.n.s.

Alexanderersuaq (toqusoq 323 u.n.s.)

300 u.n.s.

Septuaginta aallartinneqarpoq 280-ip u.n.s. missaani

200 u.n.s.

100 u.n.s. Imusat Imaq Uumaatsumeersut 100-mit u.n.s. 68-imut u.n.k.

UKIUNIK NAATSORSUISALERFITTA KINGORNA (U.N.K.)

Jerusalem aserorneqarpoq 70 u.n.k.

Allakkat Griikerisuut naammassineqarput 98 u.n.k.

100 u.n.k.

Papyrus Rylands Johannesip iivangkiiliuanit (125-p u.n.k. missaani)

200 u.n.k.

300 u.n.k.

400 u.n.k. Hieronymusip latinerisuunngortitaa Vulgata 400-p u.n.k. missaani

500 u.n.k.

600 u.n.k.

Masoreterit allagaat suliarineqarpoq

700 u.n.k.

800 u.n.k.

Kyrillos Mährenimukarpoq 863 u.n.k.

900 u.n.k.

1000 u.n.k.

Biibili inuinnaat oqaasiinut nutserneqaqqusaajunnaarpoq 1079 u.n.k.

1100 u.n.k.

1200 u.n.k.

1300 u.n.k.

[Qupp. 27-mi assiliartaq]

Kristumiut siulliit kodeksimik atueqqaartuupput

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Hieronymus Betlehemimukarpoq hebriiarit oqaasiinik ilinniarniarluni