Inerteqquteqarfimmi Jehovap isumassorsimavaatigut — Immikkoortoq 3

MARTSIP ulluisa 14-iat 1990 ulluuvoq immikkut ittoq. Berlin-kangillermi upperisarsiornermut ministereqarfimmi atorfillip nuimasup Jehovap Nalunaajaasui taamanikkut DDR-iusumi inatsisitigut akuerisaalernerannut uppernarsaammik tunimmagit najuuttunut ilaavunga. Ulloq tamanna kingumut qiviarlunga eqqarsaatigaakka Jehovamut nalunaajaasunngorsimanera pissutsillu ajornartorsiornartut atortarsimasavut.

50-ikkut qiteqqunneranni suleqatima Margaretemik atillip Biibilimik upperisaqarnini pillugu oqaluttuuppaanga. Taamanikkut Jehovap Nalunaajaasui Tyskland-kangillermi tamaviaartumik malersorneqartarput. Kinguninnguarileraa Margarete allamik suliffittaarpoq, oqaluussisartullu allap Biibilimik atuaqqissaaqatigisalerpaanga. 1956-imi kuisippunga, ukiorlu aamma tamanna Margaretelu katippugut. Lichtenbergimi Berlinimiittumi ilagiinnut, 60-it missaanniitunik oqaluussisartulimmut, taamani ilaavugut.

Kuisinninnit ukiut marluk qaangiuttut naalakkersuisut atorfilittaat qassiit qatanngutip angutip ilagiinni ilaasortaaffigisatsinni siuttuusup inaanukarput tigusariniarlugu. Taannali Berlin-killermi sulivoq. Ilaquttami iluatsitsillutik tamatuminnga kalerrimmanni, taavaniiginnarpoq, qaammatialuillu qaangiummata ilaqutaasa Kitaanut malippaat. Naak 24-iinnarnik ukioqaraluarlunga ilagiinni annertuumik akisussaaffilerneqarpunga. Jehovalu qutsavigeqaara akisussaaffimmik naammassinninnissannut ilisimassutsimik nakuussutsimillu tunisimammanga. — 2 Korintumiut 4:7.

Anersaakkut inuussutissanik pilersuineq

Berlinimi qarmarsuup 1961-imi augustimi napparneqarnerata kingorna Jehovap Nalunaajaasui Kangianiittut qatanngutiminnut Kitaaniittunut attaveerulluinnarput. Taamaattumik atuagassiaativut assilillugit nuutsittaqattaartalerpavut, siullermik skrivemaskinamik, kingornalu duplikatorit assigiinngitsut ikiortigalugit. 1963-imi angerlarsimaffitsinni inimik isertortumik atuagassianik naqiterisarfissaliorpunga. Tamanna ukiuni marlunni suliaraara. Tassami ulloq naallugu sannatiliortutut suleriarlunga unnuakkut qatanngutinik angutinik arlalinnik ikiorteqarlunga Napasuliaq Alapernaarsuiffik assilillugu nuutsitertarakku. Oqartussaasut naqiterisarnerput unitsinniarsarigaluarpaat, Jehovalli ikiorpaatigut „nerisassavut“, taamatummi taasaratsigik, piffissaasukkut pisinnaaqqullugit.

Atuagassiaatitta naammattunngorlugit naqiternissaannut pappialarpassuit pisariaqarput, pappialanillu pissarsinissaq ajornaatsuinnaanngilaq. Pappialarpassuarnik ataatsikkut pisisarutta oqartussaasut pasitsalersinnaapput. Taamaattumik oqaluussisartut ataasiakkaat pappialanik ikittunnguakkuutaarlugit pisitittarpavut atuaqqissaaqatigiileraangattalu nassartarpaat, uagullu naqiterisarfitsinnukaattarpavut. Taavalu qatanngutit angutit allat atuagassiat naqitikkatta agguaannissaat isumagisarpaat.

Oqartussaasut naqitereqataasarninnik pasitsaassimagaminnga alapernaattuarpaannga. 1965-ip naalernerani pasitsalerpunga marseqqissaartorujussuugaannga pilersaarutipiloqartullu. Ilaannilu ullaaralaannguaq pisoqarpoq.

Annaqqarneq

Ullaaq tamanna ukiukkut suliartorpunga. Suli qaammanngilaq, isseqimmallu qiiakulaaqaanga. Ingerlatillunga takulerpakka ungalup illuatungaani niaqqut sisamat nuillattaartut. Angutit sangoriakkut sangupput tunginnullu ingerlalerlutik. Annilaaqalunga ilisarilerpakka tassaasut oqartussaasut atorfilittaasa ilaat. Qanoq iliorniassaanga?

Apummi issoqisumi amitsunnguamik aqqutissiortoqarsimavoq. Ingerlaannarpunga sikillungalu isussullunga qinupallallunga. Angutit qanilliartuinnarpaannga. Ilisarinerpaannga? Aqqusinikkut ameqisukkut saneqqutiinnarmannga tupaallattorujussuuvunga. Tuaviusukaarnerujartuinnarpunga. „Taannaana!“ ilaat suaarpoq. „Unigit!“

Sapinngisara tamaat arpassuataalerpunga. Sangoriakkut sangoriataarpunga, sanilittalu naatsiiviusaata ungalui qulaallugit naatsiivitsinnut pissillunga. Tuaviinnaq uagutsinnut iserama matu parnaarsoqqissaarpara. „Makipallagitsi!“ suaarpunga. „Tigusariniarlunga maannarput.“

Margarete qalianit aterasuarpoq matullu killinganut pilluni. Taamaalinerani naqqup ataaniilereerpunga kissarsuullu kukullugu. Ilagiit nalunaarsuutaat paarisakka tamaasa tiguakka innermullu igillugit.

„Mapperuk!“ angutit suangasarpalupput. „Mapperuk! Pisortanuku unnerluussisartui.“

Margarete uninngaannarpoq, uangalu innermut eqqaarsuataarpunga. Taava majuarpunga Margaretelu sikisarfigalugu matu mappiinnaqqullugu. Angutit innimigisaqaratik isaapput.

„Sooq qimaavit?“ aperipput.

Erniinnaq tamaviaaqalutik illu tamaat ujaasiffigilerpaat. Annilaangaginerpaavara inimik isertortumik, naqiterummik pappialanillu 40.000-inik nanisinissaat. Matuli isertortoq naninngilaat. Naak nalunaaquttap-akunnerpassuini killisiorneqaraluarluta eqqissisimaannarnissatsinnik Jehovap ikiorpaatigut. Misigisap tamatuma Ataatatsinnut qilammiusumut asannittumut qaninnerulersippaatigut qasusuinnissatsinnullu nakussatsilluta.

Parnaarussaq kiffaanngissuseqartorli

1960-ikkut naalerneranni sakkutuunngoqqussummik allagarsivunga. Sakkutuutulli kiffartorneq nalunngeqatiginnissutsinnut akerliummat qaammatini arfineq-marlunni nakkutigisassatut parnaarussaavunga sulisitaanertalimmik. Cottbusimi, Berlinip kujataa-kangianiittumi, parnaarussat inaannut pisinneqarpunga. Tassani Jehovap nalunaajaasui katilluta 15-iuvugut, tamatta kristumiutut kalluunnaveersaartuunerput pissutigalugu. (Jesaja 2:2-4; Juánase 17:16) Ullormut sivisuumik suleruloortarpugut. Ullaakkut tallimanut tanneq pingasut makittarpugut taavalu peqquneqartarluta inigisatta avataani qimuttuitsunut aqqutiliussasugut. Parnaarussivimmiinnitsinnili Jehovap naalagaaffia pillugu oqaluussinissatsinnut periarfissaqartarpugut.

Assersuutigalugu, Cottbusimi angutinik siulittuisartunik marlunnik ilaqarpugut. Ullut ilaanni tusarpara nukarliup oqaloqatigerusuttorujussuugaangagooq. Sunamitaava pillugu? Oqaluttuuttupilussuuaanga. Aanaa siulittuisartuusimavoq, taassumalu atuagaataanik atuartarnermigut aamma nammineq taamaaliorsinnaalersimalluni. Pissaanernit imminut pissaaneqarfiginnittunit aniguerusukkaluarluni akiniarneqarnissani annilaangassutigaa. Qiasupilussuuvoq. Tamakkuli tamarmik uannut attuumassuteqaramik?

Nassuiaavoq Jehovap nalunaajaasui ilagigaangamigit siulittuisinnaassutsini millisartoq. Nassuiaappara anersaapiloqartoq inngilipilunnik, aammalu ajunngitsunik anersaaqartoq, tassa inngilinik naapertuilluartunik. Itsaq Efesusimi kristumiunngortut maligassiaannik eqqaasippara malugeqqullugu qanoq pisariaqartigisoq siulittuiniarnermut allatullu anersaarsiornermut tunngasut tamaasa pigiunnaarluinnassallugit. (apustilit suliait 19:17-20) „Jehovap Nalunaajaasui attaveqarfiginiarigit,“ oqarfigaara. „Sumi tamaani Jehovamut nalunaajaasoqarpoq.“

Ullualunnguit qaangiummata angut inuusuttoq inigisatsinnit aallarpoq, tusarfigeqqinngisaannarparalu. Angummilli inuusuttumik ersisumik isumatsassimaqisumillu kiffaanngissutsimillu qiisasumik misigisara tamanna Jehovamik asanninninnik annerulersitsivoq. Oqaluussisartuusugut 15-it tamatta upperisarput pissutigalugu parnaarussaaqqavugut, anersaakkulli kiffaanngissuseqarpugut. Angut inuusuttoq taanna parnaarussivimmit aniguivoq, sulili ’guutimit’ imminik ersiortitsisumit aniguinani. (2 Korintumiut 4:4) Anersaakkut kiffaanngissuseqarnerput ilumut qujamasuutigisariaqarluinnarparput!

Meerartavut misilinneqarput

Inersimasuinnaanngitsut aammali meeqqat inuusuttullu Biibili tunngavigalugu aalajangiusimasaminnik aalajangiusimanninniartariaqarsimapput. Atuarfimminni suliffimminnilu nalornisoortinniarsarineqartarput. Meeqqatta sisamaasut tamarmik uppernertik illersortariaqartarsimavaat.

Ataasinngornerit tamaasa atuarfimmi erfalasumik ataqqinninniarluni ileqqulersorneqartarpoq. Atuarfiup kaajaluisaani meeqqat sanileriiaartinneqartarput, erinarsortinneqarlutik erfalasulerneqarneranilu Thälmannimik-ilassinnittoqartarluni. Ernst Thälmann tassaasimavoq tyskeq kommunisteq SS-sakkutuunit 1914-imi toqutaasimasoq. Sorsunnersuup aappaata kingorna Thälmann Tyskland-kangillermi sapiitsuliorsimasutut pingaartitanngorsimavoq. Biibili tunngavigalugu aalajangiusimasarput pissutigalugu kissaatigigatsigu Jehova Guuti kisiat illernartumik kiffartuutissallugu, nuliaralu meeqqavut oqarfigisimavavut taamaaliortoqaraangat ataqqinnillutik nikorfaannartassasut peqataanngikkaluarlutik.

Meeqqat atuarfimmi kommunistit erinarsuutinnaavinik aamma ilinniartinneqartarput. Ilaanni Margaretelu atuarfimmukarpugut nassuiaallutalu sooq meeqqavut politikkikkut erinarsuutinik tamakkuninnga erinarsoqataasassanngitsut. Oqarfigaavulli erinarsuutinik allanik soorunami ilinniarusussasut. Mikinerminniilli meeqqatta aalajangersimanissartik peqatiminnillu allaanerunissartik ilinniarpaat.

70-ikkut naalerneranni panipput Renate allaffimmiutut ilinniarusulerpoq. Tamatumanili piumasaqaataavoq ulluni 14-ini sakkutuutut sungiusarnissaq. Nalunngeqatiginnissutsiminulli tamanna akerliummat Renate sapiilluni akuersiumanngittuarpoq naggataatigullu sungiusanngitsoornissaminut akuerisaalluni.

Ilinniarnermi nalaani kursusimut ilaatilluni iginnermut sungiusarnissamut peqataanissaminut kajumissaarneqarpoq. „Renate, iginnermik sungiusarnermut aamma ilaassaatit,“ ilinniartitsisua oqarsimavoq. Akerliliineri ilinniartitsisuata tusaajumanngilai. „Sussa iginngikkaluaruit,“ akuereqqusaarsimavoq. „Sutugassanik agguaasuuginnassaatit.“

Unnuk taanna sukumiisumik oqaloqatigiippugut. Isumaqarpugut Renatep najuunnissaa tulluanngitsuusoq, aamma iginngikkaluaruniluunniit. Oqaloqatigereerluta qinoreerlunilu aalajangiusimanniinnarnissaminut nakussatsippoq. Najoqqutassat naapertuilluartut maleruaannarnissaannut panitta aalajangiusimannilluinnarnera takullugu assut nuannaajallannarpoq!

Tamanut oqaluussinermik tamaviaarnerulersitsineq

Suliatsinnut akerliuneq 70-ikkut naalerneranni annikinnerulermat kristumiutut atuagassiaatitsinnik amerlanerusunik Kangianit anngiortumik eqqussinissaq ajornannginnerulerpoq. Taamaaliortarneq navianaateqanngitsuunngilaq, qatanngutivulli sapiitsut nammineq kajumissutsiminnik aallersuujumasarput. Atuagassianik amerlanerusunik pisalernerput qujamasuutigeqaarput qatanngutittalu angutit sapiillutik suleqataajumassusiat pingaartingaarlugu. Inerteqqutaaffiup aallartinnerani malersuineq assut sukannersimavoq taamaattumillu illumiit illumut angalaarneq imaannaanngitsuusimalluni. Oqaluussisartut ilaat pillagaanissartik ersissutigalugu illumiit illumut oqaluussinissamut tunuarsimaarsimapput. Piffissalli ingerlanerani tamanut oqaluussinerput assut annertusiartorsimavoq. 60-ikkunni oqaluussisartut 25 procentii kisimik illumiit illumut oqaluussinermut peqataasarput. 80-ikkulli naalerneranni 66 procentii peqataasalersimallutik! Tamatuma nalaani oqaluussisarnerput oqartussaasunit maluginiarpallaarneqarunnaarsimavoq.

Ilaanni qatanngutip angutip oqaluussiartoqatima panini ilagaa. Arnap utoqqaap tamanna assut killitsissutigaa iseqqullutalu. Biibilimit saqqummiussavut assut nuannarai aggeqqinnissatsinnullu akuersilluni. Kingorna nuliannut pulaartittalerpara, erniinnarlu atuaqqissaaqatigisalerpaa. Naak utoqqaagaluaqaluni peqqiilliortuugaluarlunilu qatanngutinngorpoq Jehovamullu kiffartornermini suliniuteqartuarluni.

Inerteqquteqarunnaannginnerani allannguinerit

Kiffaanngissuseqarnerulernissatsinnut Jehovap piareersarsimavaatigut. Soorlu: Inerteqqutaaffiup taamaatinngitsiarnerani ilisimatinneqarpugut ataatsimiinnitsinni immitsinnut allatut taagortalissasugut. Isumannaassuserput pillugu siuliaqutaannatsigut taagortarsimagaluarpugut. Ukiorpassuarni ilagisartakkatta ilarpassuisa kinguliaqutaaluunniit nalusimavavut. Soqutiginnittulli amerlanerusut ataatsimiinnitsinnut tikilluaqqusalernissaannut piareersaatitut kajumissaarneqarpugut kinguliaqutarput ilannguttaleqqullugu. Aallaqqaammut ilaasa tamanna inuppalaanngitsutut isigaat, unnersuummilli tamatuminnga maleruaasut inerteqquteqarfigineqarunnaaratta pissutsinut sungiussiaarnerupput.

Aamma kajumissaarneqarpugut ataatsimiinnivut erinarsornermik aallarnertaleqqullugit. Taamaalilluta Jehovap Nalunaajaasuisa sumiiffinni allaniittut periaasiannut sungiusarneqarpugut. Allannguineq alla tassa ilagiit atuakkamik atuaqqissaaqatigiikkuutaat amerlanerulernerat. 50-ikkunni oqaluussisartut atuakkamik atuaqqissaaqatigiit sisamaniit arfineq- pingasunut amerliartuaartinneqarput. Kingornalu qulinut naggataatigullu aqqaneq-marlunnut amerlineqarlutik. Kiisalu ilagiit ataatsimiittarfiisa inissisimaneri oqaluussisartunut amerlanernut naleqquttuunersut misissorneqarpoq.

Ilaannikkut allannguinerit silatusaarnerussusiat aatsaat kingorna iliuuserineqalereeraangata takusinnaalersarparput. Arlaleriaqaluta paasilersarparput Jehova tassaasoq Ataataq silatooq isumassuisorlu! Nunami peqatigiissortaminut naleqquttunngorsariartuaarsimavaatigut, taamaalillutalu misigiartuinnarsimavugut taassuma innuttaanut nunarsuaq tamakkerlugu qatanngutigiissuusunut ilaalluta. Ukiuni 40-ngajanni suliatta Tyskland-kangillermi inerteqqutaaffigisaani tamani Jehova Guutip innuttani asannilluni sernissortuarsimavai. Maannalu inatsisitigut akuerisaalernerput nuannaarutigeqaarput!

DDR-iusimasumi Jehovap oqaluussisartui ullumikkut 22.000-init amerlanerulersimapput. Taakku Jehova Guutip unnersuussilluartarneranut asannittumillu isumassuisarneranut takussutissaapput. Inerteqqutaaffiup nalaani annertoqqusersuineratigut erserpoq pissutsit qanorluunniit ittut anigortissinnaagai. Sakkut innuttaanut silugunneqartut suulluunniit atorsinnaanngillat. Jehovap imminut tunaartarinnittut tamatigut isumassortarpai. (Jesaja 54:17; Jeremia 17:7, 8) — Oqaluttuartoq: Horst Schleussner. (wD 15/5 92)

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Horst aamma Margarete Schleussner Berlin-kangillermi