Josefus oqaluttuarisaanermillu allaaserisai soqutiginaqisut

OQALUTTUARISAANERMIK soqutigisaqartut Josefusip atuakkiaanik alutorsaaatiginnittuarsimapput. Josefus Kristusip toqunera ukiunik sisamaannarnik kingoqqullugu inunngorsimavoq, Jesusillu inuiaat juutit pillugit siulittuutaata ukiuni hundredelinni siullerni eqquunneranik amiilaanaartumik takunnittuusimavoq. Josefus sakkutuunut immikkoortunut naalagaanerusimavoq, diplomatiusimalluni, farisiiariusimalluni ilinniarluarsimasuullunilu.

Josefusip atuakkiai annikitsualuppassuarnik soqutiginaateqaqisunik imaqarput. Palæstinap nunap qanoq issusianik ilitsersuisuugamik Biibilip tamarmi ilumoortuneranut paasissutissiipput. Taamaattumik tupinnanngilaq Josefusip atuakkiai inuppassuit katersugaatigimmatigit.

Ukiui siulliit

Josef ben Matthias, aamma Josefusimik taaneqartartoq, ukiumi 37-mi u.n.k., Romamiut kaasariata Caligulasip naalakkersuiffiisa siullianni, inunngorpoq. Josefusip ataataa kinguaariinnik palasinik naggueqarpoq. Anaanaata, Josefusip oqarneratut, hasmonæerit palasiunerat Jonatan siuaasaraa.

Josefus inuusuttuaraanermini Mosesip inatsisaanik misissueqqissaarluartuusimavoq. Juutit upperusiortut pingasut — farisiiarit, saddukiiarit essiiarillu — misissuiffigeqqissaarsimavai. Taaneqartunik kingullernik pingaartitsilluinarnini pissutigalugu ukiuni pingasuni inoqajuitsumi kiserliorniami Bannusimik atilimmi, qularnanngitsumik essiiariusumi, najugaqarnissani qinersimavaa. 19-inik ukioqarluni Josefus Jerusalemimut uterpoq farisiiarinullu ilanngulluni.

Romamut utimullu

Ukiumi 64-imi Josefus Romamukarpoq palasit juutiusut ilaat illersoriartorlugit. Eqqartuussissuserisup Judæamiittup Felixip palasit taakku kaasarimut Neromut aallartissimavai eqqartuussaajartortillugit. Aqqutaani Josefus umiiaqataavoq annaqqarluni. Umiarsuarmi issimasut 600-t ilaat 80-it kisimik annapput.

Romamiitillugu isiginnaartitsisartup juutiusup Josefus Nerop nulianut, Poppæamut, ilisaritippaa. Arnaq taanna kingorna Josefusip suliaminik iluatsitsineranut annertuumik pisooqataasimavoq. Illoqarfissuup alutornaatai Josefusip puigorallartussaajunnaarsimavai.

Josefus Judæamut utermat juutit aalajangerluinnarsimapput Romamiunut pikitsitsiniarlutik. Nunaqqatini paasitinniarsarigaluarpai Romamut sakkulersornissap sianiitsuliaaneranik. Iluaqutaanngilarli, qularnanngitsumillu killuussisutut isigineqalernissani siooragaa. Taamaattumik Galilæami juutit sakkutuuinut naalaganngoqqusaagami akuersivoq. Josefusip angutit katersortippai sungiusarlugillu, Romamiullu sakkutoorapassuinut sorsunnissamut piareersaalluni — iluaqutaanngitsumilli. Galilæa Vespasianip sakkutuuinit tiguarneqarpoq. Ulluni 47-ni ungusaaqqareerluni Josefusip Jotapatami pallittaalisaa uppitinneqarpoq.

Tunniutinnarnermini Josefusip eqqarsariataarluni siulittuutigaa Vespasian qanittukkut kaasarinngussasoq. Josefus parnaarussaavoq, siulittuutinilu pissutigalugu pillagaanngilaq, oqaatsinilu eqquummata iperagaalluni. Tamanna inuuneranik allanngortitsivoq. Sorsunnerup sinnerani oqalutsitut isumaqatigiissitsiniartartutullu sulivoq. Josefusip Vespasianimit ernerinillu Titusimit Domitianimillu sernissugaanini iluarusuutigeqigamigit ilaqutariittut atiat Flavius nammineq atiminut ilannguppaa.

Flavius Josefusip atuakkiai

Josefusip atuakkiaasa pisoqaanerpaartaat tassa Jødernes Krig mod Romerne (Juutit Romamiunut sorsunnerat). Isumaqartoqarpoq atuakkiami tamatumani arfineq-marlunnik atuagartalimmi siunertarigaa Romamiut sakkutuuisa juutinit pissaaneqarnerussusiat ersersissallugu juutillu pikitsitseqqinnissamut qunulersissallugit. Atuakkani tamakkunani Josefusip sammivaa juutit oqaluttuarisaanerat Antiochos Epifanesip Jerusalemimik tiguaaneranit (ukiut hundredellit aappassaanni u.n.s.) ukiumi 67-imi u.n.k. eqqissiviilliorujussuarnerit tikillugit. Kiisalu takunnittutut Josefusip sorsunneq ukiumi 73-imi sakkortuseruttorfia tikillugu allaatigaa.

Josefusip atuakkiaa alla tassa Jødernes Oldtidshistorie (Juutit itsaq oqaluttuarisaanerat) 20-nik atuagartalik. Mosesimik allakkat siulliit pinngortitsinerlu aallarniutigalugit Romamiunut sorsulerneq tikillugu sammineqarput. Josefusip Biibilimi oqaluttuat tulleriissaaqqissaarlugit sammivai, nassuiaatinillu tamanit akuerisaasunik isummiussanillu avataaneersunik arlalinnik ilanngussisimalluni.

Aamma Josefus imminut atuakkiarisimavoq atserlugu Liv (Inuuneq). Tassani sorsunnerup nalaani isuma aalajangiussimasani illersorniarsaraa Justusillu Tiberiameersup imminut pasilliutigisimasaanut imminut illersorniarsarilluni. Sisamassaanik atiakkiaani — illersorniarluni allagaani marlunnik atuagartalimmi Mod Apion-imi — juutinut kukkusumik isiginninnerit illua’tungilerneqarput.

Guutip oqaasianik paasisimasaqarneq

Qularutissaanngilaq Josefusip atuakkiaasa ilarpassui oqaluttuarisaanikkut eqqortuusut. Atuakkiamini Mod Apion-imi ersersippaa allakkat Biibilimut ilaasussaanatik ilaatitaasut juutinit akuerineqanngisaannarsimasut. Allakkat Illernartut eqqorluassusiat ataqatigiilluinnarnerallu uppernarsarpaa. Josefus oqarpoq: „Atuagaaterpassuaqanngilagut imminnut naapertuutiginngitsunik imminnullu akerleriittunik, 22-iinnarnilli atuagaateqarpugut [immikkoortiterineq nutaanersoq naapertorlugu Allakkat Hebriiarisut 39-iusut] piffissamik tamarmiusumik oqaluttuarinnittunik — itsarsuarmiit — eqqortumillu iliorluni Guutimeersunut ilaasutut isigineqarput.“

Jødernes Oldtidshistorie-mi Josefusip annikitsualuit soqutiginaatillit Biibilip oqaluttuartaanut ilannguppai. Allappoq ’Isak 25-nik ukioqartoq’ assaasigut singernerisillugu Abrahamip qilersorsimagaa pilliutigiartorniarlugu. Josefusip oqaatigaa Isak pilliiviup nappartinniarneranut ikiuereerluni oqarsimasoq ’Guutip ataatamilu aalajangerannut naalakkumanngissimagaluaruni inunngornisaminut qinngaqqunnarluinnarsimassagaluarluni’ . . . Taamaattumik pilliivimmukarasuarsimavoq pilliutigineqariartorluni’.

Israelip Egyptenitoqqamit aninera pillugu Biibilimi oqaluttuamut ilanngullugu Josefus allappoq: „Taakkuninnga malersuisut amerlassusiat tassa qamussuit sorsuutit 600-t, 50.000-inik qimussersullit, inuillu pisuinnaat 200.000-it, tamarmik sakkullit.“ Aamma Josefusip oqaatigisimavaa ’Samuel aqqaneq-marlunnik ukioqarluni siulittuisalersimasoq; ilaannilusinittoq atiatigut taallugu Guutip torlorfigisimavaa’. — Naleqqiuguk Samuelimik allakkat siulliit 3:2-21.

Josefusip atuakkiaasa allat inatsisit, akileraartarnermut tunngasut pisimasullu allat pillugit paasissutissiipput. Aamma oqaluttuarisimavaa Salome tassaasoq Herodesip nalliuttorsiornerani qitittoq Johannesillu Kuisisup niaquanik piumasoq. (Mákorse 6:17-26) Kinguaariinnik Herodesikkunnik ilisimasatta annersaat Josefusimeersuupput. Allaat taanna oqaluttuarsimavoq Herodesip ’utoqqaassutsini isertorniarlugu nutsani qalipattarsimagai’.

Romamiunut pikitsitsinersuaq

Jerusalem naalaffialu pillugit Jesusip siulittuineranit ukiut 33-iinnaat qaangiuttut siulittuut eqquussimavoq. Jerusalemimi juutit ingasaassiniarluinnartut aalajangiusimalluinnarsimavaat Romamiunit naqisimaneqarunnaarnissartik. Ukiumi 66-imi Romamiut sakkutuuisa immikkoortuisa ilaasa Cestius Gallusimit siulersorneqartut sorsunnissamut piareerluinarnerannik aallakaanerannillu tamanna kinguneqarpoq. Anguniagaq tassaavoq pikitsitsineq unitsissallugu pisuusullu pillassallugit. Jerusalemip ilaanik avalliusunik perlussiortitsereeramik Cestiusip angutitai illoqarfiup qarmarsui ungullugit tammaarput. Periaaseq testudomik taaneqartartoq periaaseralugu Romamiut akeqqaminnut illersorniarlutik saaniluup qaleruarsuatut eqqornaveeqqutiminnik imminnut matupput. Josefusip takunnittutut periaatsip tamatuma qanoq pitsaatigissusia oqaluttuaraa: „Qarsut sunniuteqanngitsumik tarsiallaannartarput. Taamaalilutik sakkutuut ajoquserneqaratik qarmarsuarnik putoorisinnaapput, naalaffiullu isaariaanik ikuallatsitsinissaminnut piareersarlutik.“

Nangillunili Josefus allappoq: „Cestiusip . . . sakkutuuni uteqqoriataarpai, pilersaarutiminullu atatillugu sukkulluunniit pakatsissutissarsisimanngikkaluarluni pissutissaqanngilluinnartumik uniinnarpoq illoqarfimmillu qimagulluni.“ Guutip erneranik naalannartitsinissaminik siunertaqarunanngikkaluarluni Josefusip nalunaaqqut kristumiut Jerusalemimiittut utaqqisarpiaat tassani allaatigaa. Tassaana Jesus Kristusip siulittuutaata eqquunnera! Ukiut arlallit tamatuma siorna Guutip ernera ima mianersoqqusisimavoq: ’Jerusalem sorsuttorpassuit ilugaat takulerussiuk, taava ilisimassavarsi nungutitaaffissaa qanillisoq. Taava Judæamiittut qaqqanut qimaalit, Jerusalemillu iluaniittut tassannga anilit, nunaannarmiittullu tassunga isernaveerlit. Tassaappummi ullut akiniaaffiit, allassimasut tamarmik eqquuffissaat.’ (Lúkarse 21:20-22) Jesusip peqqusisimaneratut ajoqersukkat aalajaatsut illoqarfik qimakkasuarpaat, avinngarullutik taamaalillutillu illoqarfimmi pisunit amiilaarnartunit eqqorneqanngitsoorlutik.

Romamiut sakkutuuisa ukiumi 70-imi uternerata kinguneri Josefusip takorlooruminartumik allaatigisimavai. Vespasianip ernera angajulleq, generaali Titus, uterpoq Jerusalem naalaffissualu kusanaqisoq tiguarniarlugit. Illoqarfiup iluani immikkooqatigiit assigiinngitsut pissaanilerngusaapput. Periaatsit ingasalluinnartut atorpaat, aammillu annertoorujussuarmik kueraaneqarpoq. Ilaat ’illoqarfiup iluani perulluliornersuarni paatsiveerutaasarput Romamiullu takkunnissaat kissaatigalugu’, neriuutigalugu ’tamaani pissutsit ajussusiannit aniguisinneqarnissartik’, Josefus allassimavoq. Pikitsitsisut taavai ’inupiluit’ pisuut pigisaannik aserorterisut akimanernillu — Romamiunik isumaqateqarniartutut pasineqartunik — toqoraasut.

Innuttaasut imminnut sorsuunneranni Jerusalemimi pissutsit atoruminaalluinnarsimapput, toqusullu iliverneqartarsimanngillat. Pikitsitsisut „toqungasorpassuit tummaatariinnarlugit imminnut akersuussimapput“. Innuttaasunik ujajaaffiginnipput, nerisassanik pisuussutinillu piniarlutik toqoraallutik. Eqqugaasut kappialanerat killissaqanngitsutut issimavoq.

Titusip juutit tunniutiinnarnissaannik taamaalillutillu annannissaannik kajumissaarpai. „Aamma Josef [Josefus] aallartippaa taakkua oqaasii atorlugit oqariartortillugu, isumaqarami nunaqqatiminnit taassuminnga killinneqarumaartut.“ Josefusili asissuinnarpaat. Taava Titus illoqarfik kaajallallugu qisunnik inngigissunik ungaluliortitsivoq. (Lúkarse 19:43) Qimaariartoqarsinnaajunaarmat nikiffissarlu annikillimmat kaannersuaqalerpoq, ’inoqutigiippassuit ingerlaannaq toqorarput’. Sorsunnerup sivisunaarnera pissutigalugu toqusut amerliartuinnarput. Titusip nalullugu Biibilimi siulittuut eqquutitippaa Jerusalemip tiguarneratigut. Illoqarfiup qarmarsui qajannaaqisut napasuliaalu pallittaalisallit qimerlooreerlugit Titus nillersimavoq: „Guutimuna juutit pallittaalisamit matumannga anisissimagai.“ Juutit millioninit amerlanerusut toqupput. — Lúkarse 21:5, 6, 23, 24.

Sorsunnerup kingorna

Sorsunnerup kingorna Josefus Romaliarpoq. Flaviusikkut iluarinninnerat iluarusuutigaa, Romamiunullu innuttaassuseqartut Vespasianip illussaarsuarisimasaani najugaqalerluni kaasarimillu inuuniuteqartinneqarluni Titusimillu tunissutinik pissarsisarluni. Tamatuma kingorna Josefusip atuakkiorneq aallutilerpaa.

Soqutiginarpoq Josefus qularnanngitsumik oqaatsimik „teokratii“-mik atueqqaartuusimammat. Inuiaat juutit pillugit ima oqarsimavoq: „Naalakkersorneqariaaserput . . . teokratiimik taaneqarsinnaavoq, pissaaneq oqartussaanerlu Guutimit pimmata.“

Josefus kristumiuusutut nassuerutiginninngilaq. Guutimit isumassarsisitaalluni allassimanngilaq. Oqaluttuarisaanermilli allaaserisaasa soqutiginaqisut ilarpassui oqaluttuarisaanikkut eriaginaateqaqaa. (wD 15/3 94)

[Qupp. 24-mi assiliartaq]

Josefus Jerusalemip qarmarsuisa eqqaanni