Jehovap assaata asannittup ataani kiffartorneq

OQALUTTUARTOQ: LAMBROS ZOUMBOS

Pingaartumik qinigassaqarsimavunga: akkamma pisoorsuup pigisarpassuanut pisortanngornissannik neqeroorutaa akuerissanerpara — taamaalillungalu ilaquttama aningaasatigut ajornartorsiutaat aaqqillugit — imaluunniit Jehova Guutimut piffissaq tamaat atorlugu kiffartortunngussanerpunga? Nassuialaarlara suut tunngavigalugit aalajangertunga.

UKIUMI 1919-imi Grækenlandimi illoqarfimmi Volosimi inunngorpunga. Ataataga angutinut atisaarniarfiuteqarpoq, aningaasatigullu pissarissaarpugut. 1920-kkulli naalerneranni aningaasatigut ajornartoornersuup kingunerisaanik ataataga akiliisinnaajunnaarpoq pisiniarfinilu annaallugu. Ataatama kiinaa isumatsassimaarpaloqisoq takugaangakku aliasuttaqaanga.

Maanna piitsooqaluta inuulerpugut. Ullut tamaasa soraarfissaq nalunaaquttap-akunneranik ataatsimik sioqqullugu atuarfik qimattarpara nerisassanik agguagarsiniullutik utaqqerrattunut ilanngunniarlunga. Naalli piitsuugaluarluta ilaqutariittut eqqissilluta inuuvugut. Nakorsanngornissara kissaatigigaluarpara, kisianni inuusuttuaraanerma qiterarnerani atuarfik qimallugu sulilertariaqarpunga ilaquttannik pilersueqataallunga.

Sorsunnersuup aappaani Grækenland tyskinit Italiamiunillu tigusarineqarpoq, kaannersuaqalerporlu. Ikinngutima ilisarisimasamalu ilaat aqqusinerni perlerlutik toqusut takusarpakka — takusat alianartut puigorsinnaanngisakka! Ilaanni ulluni 40-ni iffiassaqanngivippugut, Grækenlandimi nerisassat pingaarnerpaat ilaannik. Perlerumanata angajoralu qanittumi nunaannarmi illoqarfinnguanukartarpugut ikinngutitsinnit qanigisatsinnillu naatsiianik aallerluta.

Nappaat pilluaqqussutinngortoq

1944-mi puama ameraasaatigut aseruuttoorneq pissutigalugu napparsimarululerpunga. Qaammatini pingasuni napparsimmavimmiitsillunga illorma atuagassiaaqqanik marlunnik pajuppaanga oqarluni: „Atuariakkit; qularinngilara nuannarissagitit.“ Atuagassiaaqqat, Hvem er Gud?-mik aamma Beskyttelse-mik (’Guuti kinaava?’ aamma ’Sernissuineq’, kalaallisuunngortitaanngitsut) taaguutillit, Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatiiffianit naqiterneqarsimapput. Atuareerakkit napparsimasut allat atuarsimasannik oqaluttuuppakka.

Napparsimmavimmit angerlareersimalerama Jehovap nalunaajaasui Volosimiittut ilagisalerpakka. Sulili napparsimagama qaammat ataaseq aninaveersaartariaqarpunga, ullullu tamaasa nalunaquttap-akunneri arfineq-pingasut angusarlugit Napasuliaq Alapernaarsuiffik-up normui pisoqaanerusut naqitikkallu allat Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffianeersut atuartarpakka. Taamaattumik anersaakkut ineriartulertorpunga.

Anigueqqarpugut

1944-mi aasakkut ilaanni Volosimi illoqannginnersami issiavunga. Tassanngaannaq namminneq kajumissutsiminnit sakkutuunngorsimasut tyskinik tapersersuisut illoqannginnersaq unguaat tamaaniittullu tamaasa tigusaralugit. Tigusaasullu 20-t missaanniittut Gestapop qullersaqarfianut, tupanik nioqqutissaasivimmiittumut, ingerlanneqarpugut.

Minuttialuit qaangiuttut uanga illoqannginnersamilu oqaloqatigisara sassartinneqarpugut. Sakkutuut naalagaata griikeriusup qaaqqulluta oqarfigaatigut eqqarlima ilaata tigusarineqartugut takusimagaatigut oqarlunilu Jehovamut nalunaajaasuusugut. Sakkutuut naalagaata oqarfigaatigut angerlaannarsinnaasugut, aterminillu allagartamik tunivaatigut, tigusarineqaqqissagaluarutta atorsinnaasatsinnik.

Aqaguani paasivarput tigusarineqartut amerlanersaat tyskit toqussimagaat, tyskit sakkutuui marluk griikerinit sakkutuujunngikkaluarlutik akiuuttunit toqunneqarsimasut akiniullugit. Toqutaanissaraluamit aniguisimavunga, aammalu kristumiutut akuliukkumannginnerup iluaqutaassusia ilikkarpara.

1944-mi upernaakkut imermi kuisinnikkut Jehovamut tunniulluinnarsimanera ersersippara. Aasarmallu qatanngutit qaqqani Sklithromi ilagiinnut ilagisinngunissara isumagaat, kingumut peqqissisinnaaqqullunga. Tyskit Grækenlandimik tiguaanerat qaangiummat nunap inui imminnut sorsuutilerput. Illoqarfinnguami najugaqarfigisanni pikitsitsisut sakkutuui sakkutooqarfeqarput. Tassani palasip angutillu allap ajortup unnerluutigaannga naalakkersuisut sakkutuuinut kilitsissiaanerarlunga sakkutuullu namminersorlutik eqqartuussiviliaannut sassartinneqarpunga akillisiorneqarlungalu.

’Eqqartuussinermi’ tassani pikitsitsisut sakkutuuisa naalagaat najuuppoq. Nassuiareerakku sooq illoqarfeeqqami tamaaniittunga, erseqqissaatigereerakkulu kristumiutut innuttaasut sorsuunnerannut akuliukkumanngilluinnartunga, sakkutuut naalagaata ilani tamaasa oqarfigai: „Angummik uuminnga attuisoq pisassaanik pissavara!“

Kingusinnerusukkut illoqarfimmut angerlarsimaffinnut Volosimut uterama uppernikkut peqqissusera allaat timikkut peqqissutsinnit pitsaaneruvoq.

Anersaakkut siumukarneq

Tamatuma kinguninnguatigut ilagiinni naatsorsuuserisunngortitaavunga. Naak nunap inuisa imminnut sorsuunnerat ajornartorsiutinik nassataqaraluartoq — ilaatigut palasit upperisarsiornikkut ilassarsiortutut uagutsinnik pasilliisitsinerat pissutigalugu parnaarussaaqattaarnermik — kristumiutut kiffartornermut peqataagaangatta tamatta nuannaarutissarsingaartarpugut.

1947-p aallartilaarnerani Jehovap Nalunaajaasuisa nakkutilliisuisa angalasartut ilaata tikeraarpaatigut. Sorsunnersuup aappaata kingorna aatsaat taamatut tikeraarneqarpugut. Volosimi ilagiit ineriartorluarsimasut marlunngorlugit avinneqarput, ilagiillu aappaanni nakkutilliisunngorpunga siulittaasoq. Pikitsitsisut sakkutuuisa peqatigiiffillu inuiaassutsimik pingaartitsiniartut inunnik siooralersitsisarput, tamannalu palasit atorluarpaat. Naalakkersuisut Jehovap nalunaajaasuinik malersuilersinniarlugit salluliorlutik kommunistiunerarpaatigut kommunistinulluunniit tapersersuisuunerarluta.

Tigusaanerit parnaarussaanerillu

1947-p ingerlanerani quleriarlunga tigusaavunga pingasoriarlungalu eqqartuussisunut sassartinneqartarlunga. Tamatigut pinngitsuutinneqartarpunga. 1948-mi upernaakkut upperisarsiornikkut ilassarsiortutut unnerluutigineqarlunga qaammatini sisamani parnaarunneqarpunga. Volosimi parnaarussivimmiippunga. Piffissap tamatuma ingerlanerani ilagiinni Naalagaaffimmik oqaluussisartut marloriaammik amerlipput, qatanngutinut nuannaarutaaqisumik.

1948-mi oktobarimi ilagiinni nakkutilliisut allat arfinillit uangalu ataatsimiitsilluta, politiit tallimat sakkulerlutik illu isersimaffigisarput tassanngaannaq iserfigaat. Nassuiaanatik politeeqarfimmukaappaatsigut, tassanilu unatarluta. Politiip tilluuttartuusimasup niaqqukkut tilluppaanga. Taava ineeqqamut parnaarussaavugut.

Kingorna politiit naalagaata allaffimminut qaaqquaanga. Matu ammarigalu pilikkilivimmik miloriaraluarpaanga, uniormangali iikkamut tukkami aserorpoq. Taamaaliorpoq ersilersinniarlunga. Pappiaqqamik tunivaanga ima peqqusilluni: „Jehovap nalunaajaasuisa Volosimiittut tamarmik atii allakkit, aqagulu uannut tunniullugit. Taamaaliunngikkuit nalunngilat qanoq pisoqassasoq!“

Akinngilara, ineeqqamulli uterama qatanngutit angutit allat Jehovamut qinoqatigaakka. Pappiaqqamut atera kisiat allappara, qaaqquneqarnissaralu utaqqillugu. Qaaqquneqaqqinngilangali. Unnuap ingerlanerani pikitsitsisut sakkutuui tikiussimapput, politiillu naalagaat taakkunnga akiuunnermi siuttuusimavoq. Sualuttumik ikilerneqarsimavoq, niua kipineqartariaqalerluni. Naggataatigut eqqartuussisunut sassartinneqarpugut inerteqqutaasumik ataatsimiissimasutut unnerluutigineqarluta. Tamatta arfineq-marluulluta ukiuni tallimani parnaarussaasussanngortitaavugut.

Parnaarussivimmi sapaatikkut naalagiarneq najuuffigiumannginnakku immikkoortitaallunga parnaarussaavunga. Ullut pingajussaani parnaarussiviup naalagaa oqaloqatigiumallugu qinnuteqarpunga. „Oqarfigilaarlakkit-aat,“ oqarfigaara, „isumaqarpunga inuk upperisani pissutigalugu ukiuni tallimani parnaarussaanissaminut piumassuseqartoq pillassallugu isumaqanngitsoq.“ Tamanna eqqarsaatigeqqissaarpaa oqarfigalungalu: „Aqagu maani allaffinni suleqatigilissavarma.“

Kingusinnerusukkut parnaarussivimmi nakorsap ikiortaatut sulilerpunga. Taamaattumik peqqissuutitsiniarneq pillugu ilikkagaqartorujussuuvunga, ukiuni tulliuttuni iluaqutigeqisannik. Parnaarussivimmiitsillunga oqaluussinissamut periarfissaqarluartarpunga, inuillu pingasut tusarliussannut ilassinnillutik Jehovamut nalunaajaasunngorput.

Ukiut sisamat parnaarussaaqqareerlunga 1952-imi misiligutaagallartumik iperarneqarpunga. Kingorna akuliukkumannginnera pissutigalugu Korinthimi eqqartuussivimmut sassartinneqarpunga. (Jesaja 2:4) Tassani sivikitsumik sakkutuut parnaarussivianniittinneqarpunga, pinerlineqaqqittalerpungalu. Sakkutuut naalagaasa ilaat qunutitsiniutissanik nassaarniallaqqeqaat. Soorlu ima oqarsinnaasarput: „Panamik uummatit agguassavara,“ imaluunniit „Pilertortumik toqunissat naatsorsuutigissanngilat, arriitsumimmi toqujartuaassaatit.“

Misilinneqarneq alla

Erniinnarli angerlaqqippunga, ilagiit Volosimiittut kiffartoqatigileqqillugit ullup ilaannaa suliffeqarlunga. Ullut ilaanni Napasuliaq Alapernaarsuiffiup immikkoortortaqarfianit Athenimiittumit allagarsivunga. Sapaatit-akunneri marluk ilinniartinneqarnissannut kingornalu Jehovap Nalunaajaasuisa ilagiinnut nakkutilliisutut angalasarnissannut kajumissaarneqarpunga. Tamatumalu nalaani akkamma meeraqanngitsup pisoorsuup aperaanga pigisaminut nakkutilliisunngoqqullunga. Ilaquttakka suli piitsuupput, neqeroorutaalu akuerigukku taakkua aningaasatigut ajornartorsiutaannut aaqqiissutissaassagaluarpoq.

Akkaga pulaarpara neqeroorutaanut qujamasunnera oqaatigiumallugu, nalunaarfigaarali kristumiutut kiffartornermi immikkut ittumik suliaqalernissara aalajangiussimallugu. Taama oqarama nikuippoq, ilungersorpasilluni isigalunga inimillu anigasuarluni. Uterpoq aningaasanik amerlasuunik, ilaquttama qaammatini arlalinni pilersornissaannut naammattunik, nassarluni oqarlunilu: „Akki, piumasannik atorniarigit.“ Ulloq manna tikillugu taamani misigissutsikka nassuiarsinnaanngilakka. Soorlu Jehovap nipaa tusariga, oqartoq: ’Eqqortumik aalajangerputit. Ilagaakkit.’

Ilaquttannit tapersersorneqarlunga 1953-imi decembarimi Athenimut aallarpunga. Naak anaanaga kisimi nalunaajaasunngoraluartoq ilaquttama allat tamarmik kristumiutut sulinera akerlilerneq ajorpaat. Athenimi immikkoortortaqarfimmut apuukkama aamma allamik nuannaajallaatissinneqarpunga. Qatanngutiga arnaq telegrammerpoq nalunaarutigalugu ataataga pensiuunernissani ukiuni marlunni ilungersuutigereersimallugu kiisami iluatsitsisimasoq. Sumik allamik kissaateqarsinnaanerpunga? Suloqartutullusooq misigivunga, Jehovamut kiffartornermi pavungarsuaq timmisinnaallunga!

Mianersorneq

Ukiut siulliit nakkutilliisutut angalasarninni mianersortorujussuusariaqartarpunga, Jehovap Nalunaajaasui upperisarsiornikkut naalakkersuinikkullu siuttunit ingasattumik malersorneqarmata. Anersaakkut qatanngutivut — pingaartumik illoqarfeeqqani nunaqarfinnilu najugallit — tikeraarniarlugit unnuakkut tarrup ataani nalunaaquttap-akunnerpassuini pisuttariaqartarpunga. Qatanngutit, naak parnaarussaanissaminnik kinguneqaratarsinnaagaluartoq, illuni aalajangersimasuni katersuullutik tikinnissara naammagittarlutik utaqqisarpaat. Tamatta taamaalilluta periarfissaqarluartarpugut immitsinnut kajumissaaqatigiissinnaanissatsinnut! — Rûmamiut 1:11, 12.

Ilaannikkut ilisarineqarumananga allatut atisalersortarpunga. Ilaanni qatanngutit paarsisutut pulaarneqarnissaminnik pisariaqartitsilluinnartut pulaarniarlugit sakkutuut aqqusinermut assiaqutsiussaat qaangersinnaajumallugu savanik parsisutut atisalersorpunga. Aamma 1955-imi, nalunaajaaqatigalu uanitsunik qaqortunik tuniniaasuusaarpugut politiit pasitsannissaat pinngitsoortikkumallugu. Qatanngutit kristumiut ilaat illoqarfeeqqami Árgos Orestikónimiittut kiffartornermi unittoorsimasut ikiorniarlugit taakkununnga takusaasussanngortitaasimavugut.

Illoqarfeeqqami tuniniaaffimmi nioqqutissatsinnik tuniniaavugut. Politeerli inuusuttoq alapernaarsuisoq pasitsassimavoq, saneqqukkaangamisigullu misissoqqissaarluta isigisarluta. Naggataatigut oqarfigaanga: „Uanitsunik qaqortunik tuniniaasartorpasinngilatit.“ Taamaalisorlu arnat inuusuttut pingasut aggerput uanitsunik qaqortunik pisiniarlutik. Nioqqutikka tikkuarlugit oqarfigaakka: „Politeeq inuusuttoq una imaattunik uanitsunik qaqortutortarpoq, takusiullu qanoq nukittutigalunilu takujuminartigisoq.“ Arnat politeeq qiviarpaat illarlutillu. Taannattaaq qungujuppoq ingerlaqqillunilu.

Ingerlaqqimmat pisiniarfimmut anersaakkut qatanngutitta atisassiortutut suliffigisaannukarpunga. Ilaat qinnuigaara kavaajama attataasa ilaat katassimasoq mersulaaqqeqqullugu. Taamaaliortillugu qanilleriarlugu isussuuppara: „Immikkoortortaqarfimmit aggerpunga pulaarlusi.“ Aallaqqaataani qatanngutit annilaangapput, ukiuni arlalinni nalunaajaasoqatiminnut attaveqarsimannginnamik. Sapinngisannik kajumissaarpakka, isumaqatigalugillu kingusinnerusukkut illoqarfiup iliveqarfiani naapeqqissalluta oqaloqatigiissallutalu. Qujanartumik tikeraarnerput taakkununnga kajumississutaavoq, kingornalu kristumiutut kiffartornermi ilungersuusseqqilerput.

Aalajaatsumik aappaqalerpunga

1956-imi, ukiuni pingasuni nakkutilliisutut angalasareerlunga Niki, arnaq kristumiu inuusuttoq oqaluussinermik nuannarisaqarluartoq tamakkiisumillu kiffartorluni inoorusuttoq, naapippara. Asannilerpugut 1957-imilu juunimi katilluta. Pissangatigaara Nikip pissutsit Grækenlandimi Jehovap Nalunaajaasuisa atugaat ajornakusoortut ataanni angalasarneq sapissannginneraa. Jehovap ikiuineratigut sapinngilaa, taamaalilluni tassaalerluni Grækenlandimi arnaq uiminik nakkutilliisumik angalaqateqartoq siulleq.

Ukiuni qulini angalaqatigiittarpugut, Grækenlandimi ilagiit amerlanersaat tikeraararlugit. Arlaleriaqaluta allatut atisalertariaqartarsimavugut kuffertivullu nassarlugit unnuakkut tarrup ataani nalunaaquttap-akunneri arlalippassuarni pisuinnarluta ilagiinnik takusaasaqattaartarluta. Naak assortorneqaraluaqaluta nalunaajaasut amerliartuinnarnerat nammineq isitsinnik takullugu nuannaarutigeqaarput.

Betelimi kiffartorneq

1967-imi januaarimi Nikilu Betelimi, Jehovap Nalunaajaasuisa immikkoortortaqarfianni, kiffartornissamut qaaqquneqarpugut. Tamatta qaaqqusaanerput tamanna tupaallaatigisorujussuuarput, akueraluguli, qularinagu Jehovap pisut siulersorai. Piffissap ingerlanerani suliniutit teokratiimut tunngasut qiterisaanni tamatumani kiffartorneq immikkut pisinnaatitaaffiusoq pingaartilerparput.

Qaammatit pingasut Betelimi kiffartulernitta kingorna sakkutuut naalagaasa ilaasa nunami pissaaneq tiguaat, Jehovallu Nalunaajaasuisa sulinertik mianersornerullutik ingerlattariaqalerpaat. Ikittunnguakkuutaarluta naapeqatigiittalerpugut, orpippassuarni ataatsimeersuartalerluta, malunnaarsaarluta oqaluussisarluta isertortukkullu atuagassiat Biibililersaarutit naqitertarlugit agguaattarlugillu. Pissutsit nutaat atulikkattaa naleqqussarfiginissaat sapernartinngilarput, suleriaatsit periaatsillu ukiuni qaangiuttuni atorsimasavut atuleqqiinnaratsigik. Naak killilersuineqaraluartoq nalunaajaasut 1967-imi 11.000-init ikinnerugaluartut 1974-imi 17.000-inngorsimapput.

Ukiut 30-ngajaat Betelimi kiffartorsimalluta Nikilu anersaakkut pilluaqqusaanerit atortakkavut nuannaarutigisarpavut, naak peqqiilliorneq utoqqalinerlu pissutigalugit killissaqartaraluarluta. Ukiut qulit sinnerlugit Athenimi Kartalip aqqutaani immikkoortortaqarfimmi najugaqarpugut. 1979-imi Athenip avalliunerusortaani Marousimi immikkoortortaqarfik nutaaq atoqqaartinneqarpoq. 1991-imiilli immikkoortortaqarfik angisooq nutaaq Eleonami, Athenip avannaatungaani 40 kilometerisut ungasitsigisumiittoq, nuannaarluta najugaqarfigisimavarput. Tamaani Betelimi napparsimasunut immikkoortortaqarfimmi sulisarpunga, parnaarussivimmi nakorsap ikiortaatut ilinniarsimasakka iluaqutigingaarlugit.

Ukiut 40-t sinnerlugit tamakkiisumik kiffartorninni Jeremiasitut Jehovap neriorsuutaata ilumuussusia misigisimavara: „’Saassutissavaatsit artorsartissinnaanatilli, uanga najussagakkit annaatissallutillu’, oqarpoq Jehova.“ (Jeremia 1:19) Aap, Nikilu pilluaqqusaanerit amerlasuut Jehovameersut misigisarsimavavut. Taassuma asannittumik isumassuinera ajunngissusialu pisassarinngisaraluarput nuannaarutigiuarpavut.

Ilissi Jehovap peqatigiissortaani inuusuttut tamakkiisumik kiffartornissaq noqqaassutigeqqullugu kajumissaarniarpassi. Taamaalillusi nammineq misilissinnaavarsi Jehovap neriorsuutini manna eqquutissaneraa: „Taava qilaap suppivii ammassavakka pilluaatissiissutinillu killiligaanngitsunik kueraaffigissallusi.“ (Malaki 3:10) Nammineq misigisimasakka tunngavigalugit neriorsoqqissaarsinnaavassi ilissi inuusuttuususi tatigilluarussiuk Jehovap ilumut pilluaqqussagaasi. (wE 1/5 96)

[Qupp. 23-mi assiliartaq]

Lambros Zoumbos nulialu, Niki