„Kuulti pinnagu diamantinik nassaarpunga“

OQALUTTUARTOQ: MICHALIS KAMINARIS

Afrika Kujallermi ukiut tallimat kuultisioreerlunga erlinnarnerungaartuuteqarlunga angerlarmut aallarpunga. Pisuussut maanna pigilersimasara allanullu aveqatigerusutara oqaluttuarrissavara.

1904-MI Grækenlandip imartaani qeqertami Kephallēníami inunngorpunga. Kingunitsianngua angajoqqaakka marluullutik toqupput taamaattumik angajoqqaaqarnanga alliartorpunga. Ikiortissaaleqisarpunga Guutimullu qinukulasarlunga. Naak griikerit ortodoksit oqaluffianni naalagiartaraluarlunga Biibilimik ilisimasaqanngivippunga. Tuppallernartumik nassaanngilanga.

1929-mi inuuneq pitsaanerusoq ujarniarlugu nunasiartorniarlunga aalajangerpunga. Qeqertaq naggorluttoq qimallugu England aqqutigalugu umiarsuarmik Afrika Kujallermukarpunga. Ullut 17-it umiartoreerlunga Afrika Kujallermi Cape Town tikippara, ingerlaannarlu nunaqqatinnik sulisussarsiarineqarlunga. Nunalli piisigut pisuussutinik tuppallernartorsinngilanga.

Erlinnarnerusoq

Ukiut marluk missaanni Afrika Kujallermeereerlunga suliffinni Jehovap nalunaajaasuanik pulaarneqarpunga atuagassianillu Biibililersaarutinik griikerisuunik neqeroorfigaanga. Pisama ilagaat atuagassiaaqqat Hvor er de døde? (Toqusimasut sumiippat?) aamma Oppression, When Will It End? (Naqisimaneqarneq qaqugu atuukkunnaassava?) Eqqaamavara qanoq atuapallakkusutsigisimatigalugit allassimaffiillu issuarneqartut alanngaarsinnaanngorlugit. Ullut ilaanni suleqatinnut ima oqarpunga: „Ukiorpassuarni ujarsimasara nassaaraara. Kuultisioriartorlunga Afrikaliarpunga, kuultili pinnagu diamantinik nassaarpunga.“

Guuti namminerisaminik ateqartoq, Jehovamik, naalagaaffialu qilammi pilersinneqareersimasoq aaqqissuussinerullu matuma naggatissaani inuusugut paasillugu nuanneqaaq. (Tussiaat 83:19; Daniel 2:44; Matîuse 6:9, 10; 24:3-12; 2 Timûtiuse 3:1-5; sarĸúmersitat 12:7-12) Jehovap naalagaaffiata inuiaat tamaasa naassaanngitsumik pilluaqqussagai ilikkarlugu killitsinnaqaaq. Ilumoortut erlinnartut tamakkua nunarsuaq tamakkerlugu oqaluussissutigineqarnerat killissutigisama ilagaat. — Jesaja 9:6, 7; 11:6-9; Matîuse 24:14; sarĸúmersitat 21:3, 4.

Erniinnaq Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata immikkoortortaqarfia Cape Townimiittoq sumiiffissivara atuagassianillu Biibililersaarutinik allanik pillunga. Nammineq Biibiliuteqalernera immikkut nuannaarutigeqaara. Atuakkama nalunaajaanissannut kajumissisippaanga. Illoqarfimmi inunngorfigisanni Lēxoúrionimi qanigisannut, ikinngutinnut nalunngisannullu atuagassianik Biibililersaarutinik nassitsisalerpunga. Atuaqqissaartarninni paasiartuaarsimavara Jehovamut iluarisaassagaanni inuunini tassunga tunniulluinnartariaqarlugu. Taamaattumik ingerlaannaq qinunikkut taamaaliorpunga.

Ataasiarlunga Jehovap Nalunaajaasuisa ataatsimiinneranni najuuppunga tuluttoorsinnaannginnamali paasisaqanngilanga. Paasigakku Port Elizabethimi amerlasuunik griikereqartoq tassunga nuuppunga, griikerisulli oqaasilinnik nalunaajaasunik nassaanngilanga. Taamaattumik aalajangerpunga Grækenlandimut uterniarlunga piffissara tamaat oqaluussisartuuniarlunga. Eqqaavara imminut ima oqarfigisimallunga: ’Qanorluunniit akeqassagaluarpat Grækenlandimut uterumaarpunga.’

Grækenlandimi piffissaq tamaat oqaluussisartuuneq

1934-mi upernaakkut Italiamiut umiarsuaataannut Duilio-mut ilaavunga. Frankrigimi Marseillesimut pivunga ullullu qulit tassaneeriarlunga umiarsuarmut ilaasartaammut Patris-imut ilaallunga Grækenlandiliarpunga. Avataaniitilluta maskiinaa ajutoorpoq unnuallu ingerlanerani annanniut singeqquneqarpoq. Tamaqanngingajallunga Grækenlandimut uternissamik eqqarsaat eqqaaqqippara. Kiisamili Italiamiut kalittaataata tikippaatigut Italiamilu Napolimut kalilluta. Kingusinnerusukkullu kiisami Grækenlandimi Piræusimut tikippugut.

Tassanngaanniit Atheniliarpunga Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata immikkoortortaqarfia pulaarlugu. Athanassios Karanassiosip, immikkoortortaqarfiup nakkutilliisuata, oqaloqatiginerani piffissara tamaat oqaluussiffigisinnaasannik qinnuteqarpunga. Ullup tulluani Peloponnesimut Grækenlandip kujataaniittumut aallarpunga. Oqaluussiffigisassaq taanna uanga nammineq oqaluussiffigisassattut tunniunneqarsimavoq.

Pilerissuseqangaarlunga oqaluussinera aallartippara illoqarfimmiit illoqarfimmut, illoqarfeeqqamiit illoqarfeeqqamut, naasorissaasup illuaniit naasorissaasup illuanut, illu avinngarusimasumiit illu avinngarusimasumut. Erniinnaq Michael Triantafilopoulosip, 1935-mi aasakkut kuisittup, ilagilerpaanga — ukioq ataaseq sinnerlugu piffissara tamaat oqaluussisartooreersunga. Tamanit atorneqartartunik angallateqanngilaq taamaattumik sumunnaraluaruttaluunniit pisuinnartarpugut. Palasit qanorluunniit ilillutik uagutsinnik unitsitsiniartut ajornartorsiutiginerpaasimavavut. Tamatuma kinguneranik paqumisuffigineqartarpugut. Ajoqusersuisoqaraluartoq oqaluussisoqarpoq Jehovallu aqqa sumi tamaani nalunaajaatigineqarluni.

Akerlilersorneqartuarneq

Ilaanni ullaakkut Arkadiami qaqqartuumi oqaluussitillunga illoqarfeeraq Magouliana tikippara. Nalunaaquttap akunnera ataaseq nalunaajaareertunga oqaluffiup siarna sianilerpoq, paasilerparalu uanga pillunga sianertoq. Inupalaat griikerit ortodoksit arkimandrittiannit (oqaluffimmi atorfilik biskopip ataani inissisimasumik) siulersorneqartut katersuupput. Taskera matupallappara nipaatsumillu Jehovamut qinullunga. Meerarpassuarnik malitseqarluni arkimandritti tungiinnannut ingerlavoq. Nillialerpoq: „Tassa taanna! Tassa taanna!“

Meeqqat qanillivillunga unguaannga palasilu sassarpoq naarsuaminillu ajattalerlunga oqaluutigaluni assamminik attorusunnanga ’ tunillannartoqaqinagama ’. Nilliavoq: „Unatarsiuk! Unatarsiuk!“ Taama nillialersorlu politeeq takkuppoq marluullutalu politeeqarfiliaalluta. Arkimanditti inupalaanik kamassaarisimasutut eqqartuunneqarpoq drakmerinillu 300-nik eqqartuussinerullu aningaasartuutaanik akiliisussanngortinneqarpoq. Uanga suneqanngilanga.

Sumiiffimmut nutaamut pigaangatta illoqarfimmik annerusumik sulinitsinni aallaavissatsinnik qinersisarpugut, tassanngaanniillu akunnerit sisamat pisullugu tikissinnaasavut tikillugit oqaluussisarluta. Ullaakkut suli taartoq anigaangatta unnukkut taarsereersoq angerlartarpugut. Ullormut illoqarfeeraq ataaseq marlulluunniit angugajuppagut. Illoqarfeeqqat eqqaaniittut periarlugit illoqarfik aallaavigisartagarput oqaluussiffigisarparput taava ingerlaqqittarpugut. Parnaarussaagajuppugut inuit palasinit uagutsinnut kamassaartarmatigik. Grækenlandip qeqqani Parnassosimi qaammatini arlalinni politiinik malersorneqarsimavunga. Tigusarinngisaannarpaanngali.

Ullut ilaanni qatanngut Triantafilopoulosilu illoqarfeeqqami Mouríkimi Voíotíami oqaluussivugut. Illoqarfeeraq marlunngorlugu avipparput inuusunnerugamalu sivingarnit aallartiffigaakka. Tassanngaannaq atinni nilliarpaluk tusaalerpara. Ammut arpaatigalunga eqqarsarpunga: ’ Qatanngut Triantafilopoulos unatarneqarpoq.’ Illoqarfeerarmiut cafémi katersuussimapput palasilu angutikuluutut kamattutut uteqattaarpoq. „Inuit uku ’ pulateriaarsuup kinguaavinik ’ taavaatigut,“ nilliavoq.

Palasip ajaappissani qatanngutip Triantafilopoulosip niaquanik anaasissutigalugu napisimavaa aallu kiinaagut kuuppoq. Aak aallartereerakku iluatsitsilluta qimaguppugut. Illoqarfimmut Thebenimut akunnerit pingasut pisuppugut. Tassani passussisarfimmi ikia passunneqarpoq. Pisimasoq politiinut nalunaarutigaarput eqqartuussisoqarnissaalu qinnutigalugu. Palasili attaveqarnini pissutigalugu suneqanngilaq.

Illoqarfimmi Leukasimi sulitilluta politikkikkut siulersuisut malinnittaasa ilaata „tigusaraatigut“ illoqarfeeqqamilu cafémukaalluta, tassanilu inuinnarnik eqqartuunneqarpugut. Politikkikkut siulersuisut malittaasalu sinnerseraalluutik kaaviiaarluta oqaluffigisarpaatigut assamminnillu eqissimasunik qunusaartarluta. Tamarmik aalakoorput. Oqaaserpassuit ullup-qeqqaniit seqernup tarrereerneranut tusarsaapput, pisuussuteqannginnerpulli takutinniarlugu eqqissisimaaginnarpugut qungujulaannarlutalu nipaqanngitsumillu Jehova Guutimut ikioqqulluta qinusarluta.

Tarrajussisoq politiip annaappaatigut. Politeeqarfiliaappaatigut ajunngitsumillu pilluta. Iliuutsini iluartuutinniarlugu ullup tulliani politikkikkut siulersuisoq takkuppoq isummanillu Grækenlandip kunngianut ajorsaarisunik siammarterisutut unnerluutigaluta. Taamaattumik politiit marlunnik ingiaqateqartilluta illoqarfimmut Lamíamukartippaatigut misissueqqittoqarniassammat. Ullut arfineq-marluk tigummineqarallarpugut taava paffequtserluta illoqarfimmut Lárissaliaanneqarpugut eqqartuunneqartussatut.

Lárissami kristumiutut qatanngutivut siumut nalunaarfigineqarsimapput tikinnissarpullu utaqqillugu. Asanninneq angisooq uagutsinnut ersersitaat parnaarussatut paarsisutsinnut nalunaajaataalluarpoq. Eqqartuussissuserisorput Jehovap nalunaajaasuisa ilaat siornatigullu oberst-løjtnantiusimasoq illoqarfimmi naluneqanngilluarpoq. Eqqartuussivimmi sassarmat illersulerlutalu unnerluutigineqarnerput eqqunngitsutut qulaajarneqarpoq, iperagaavugullu.

Jehovap nalunaajaasuisa oqaluussinerisa iluatsilluarnerat pissutigalugu akerlilersorneqarneq sakkortusivoq. Inatsisit 1938-mi 1939-milu atulersut upperisamut allamut ilanngutsitsiniaaneq inerteqqutigaat, akerleriissutaasorlu taanna pissutigalugu Michaelilu arlaleriarujussuarluta eqqartuussaasarpugut. Kingusinnerusukkut immikkoortortaqarfiup siunnersuutigaa ataasiakkaarluta sulinissarput suliniuteqarnerput malunnannginnerussammat. Aappaqarnanga ajornakusoortippara. Taamaakkaluartoq Jehova tatigalugu Attika, Voítía, Phthiōtis, Euboia, Aetolia, Akarnia, Eurytania aammalu Peloponnes pisuinnaq oqaluussiffigaakka.

Piffissami tamatumani tussiaasiortup Jehovamik tatiginninnermik oqaasiisa nuannersut ikiorsimavaannga: „Illit ikiuinikkut qarmat aseruavakka, Guutima ikiuineragut qarmaliat pitoraaffigaakka. Guuti tassaavoq pissaanermik sakkuliisiga aqqutinnillu innarluitsunngortitsisoq. Isikkakka oqillassarpai kulavaap isigaasut, qattunernilu tummisaqalersillunga.“ — Tussiaat 18:30, 33, 34.

1940-mi Italiap Grækenland sorsuffigissallugu nalunaarfigaa tamatumalu kingunitsianngua tyskit sakkutuuisa nuna tigusaraat. Sakkutuut inatsisaat atuutilerput, Napasuliaq Alapernaarsuiffiullu atuagassiaataat inerteqqutaalerlutik. Grækenlandimi Jehovap nalunaajaasuinut piffissaavoq artornartoq; taamaakkaluartoq amerleriarujussuarput — 1940-mi nalunaajaasut 178-iupput sorsunnersuullu aappaata naanerani 1945-mi 1770-iullutik!

Betelimi kiffartorneq

1945-mi Athenimi Jehovap nalunaajaasuisa immikkoortortaqarfiani kiffartortussatut qaaqquneqarpunga. Taamanikkut illu attartugaq Lombardoup aqqutaaniittoq Beteliuvoq, isumaqartoq „Guutip illua“. Allaffiit qulaaniipput naqiterivillu naqqup ataaniilluni. Naqiterivimmiipput naqiterut mikisoq maskiinalu killuut. Aallaqqaammut naqiterisut marluinnaapput, sivitsunngitsorli nammineq kajumissusillit Betelimi najugaqanngitsut ikiuiartortalerput.

1945-imi Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata qullersaqarfia New Yorkimi, Brooklynimi, atassuteqarfigeqqilerparput, ukiorlu taanna aallarnerfigalugu Napasuliaq Alapernaarsuiffik akuttoqatigiissumik griikerisut naqiteqqittalerparput. 1947-mi immikkoortortaqarfipput Tendoup aqqutaa 16-imut nuutsinneqarpoq, naqiterivilli Lombardoup aqqutaaniiginnarpoq. Kingusinnerusukkut naqiterivik Lambardoup aqqutaanit fabrikkimut nalunaajaasup pigisaanut 5 km-itut ungasitsigisumiittumut nuutsinneqarpoq. Sumiiffiit taakkua pingasut akornanni uteqattaarpugut.

Eqqaamavara ineqarfigisarput Tenedoup aqqutaa ullaakkut suli taartoq qimattarlugu naqiteriviliarlungalu. Ualikkut ataatsit tungaanut tassani suleriarlunga Lombardoup aqqutaaliartarpunga pappiaqqat naqiterivigisimasagut tassunnaanneqarsimasarput. Taakkualu assaannarmik atuagassianngorlugit peqitertarpavut, kakkersartarlugit killorlugillu. Taava atuagassiat allakkerisarfiliaattarpavut, init quleriit pingajuannukaallugit, immikkoortiternerinillu sulisut ikiorlugit allakkallu puui frimærkilersorlugit.

1954-mi Grækenlandimi nalunaajaasut 4000-t sinnerpaat allilerisoqarnissaanillu pisariaqalerluni. Taamaattumik Athenip qeqqani Kartalip aqqutaani pingasunik quleriilimmut Betelimut nutaamut nuuppugut. 1958-imi iggavimmik nakkutillisunngoqqullunga qinnuigineqarpunga 1983-ilu tikillugu akisussaaffik tamanna tigummivara. 1959-imi Eleftherialu katippugut, Jehovamullu kiffartornermi suleqataalluartuusimavoq ilumoortoq.

Akerlerineqaqqinneq ataavartoq

1967-imi sakkutuut naalagaasa pissaaneq tiguaat, oqaluussinerpullu killilersorneqaqqilerpoq. Suliniuteqarnittali inerteqqutaanerani ajornartorsiutinik aniguisarnermi misilittagarisimasavut pissutigalugit sungiussipallappugut iluatsittumillu isertorluta.

Inuinnaat angerlarsimaffiini ataatsimiittarpugut illumiillu illumut sulinitsinni mianersoqqissaarluta. Taamaakkaluartoq qatanngutivut tigusaagajupput eqqartuussaanerillu amerleriarujussuarlutik. Nunap immikkoortuini assigiinngitsuni eqqartuussinerit najuuffiginiarlugit eqqartuussissuserisuvut ulapittuaannarput. Akerlilersuisoqaraluartoq nalunaajaasut amerlanersaat oqaluussiuaannarput, ingammik sapaatip akunnerata naanerani.

Arfininngornermi sapaammiluunniit nalinginnaasumi ullormut oqaluussereernerup kingorna gruppitsinni amigaateqartoqarnersoq misissorneqartarpoq. Amigaataasut amerlanertigut politeeqarfimmi qaninnermi tigummineqarallartarput. Taava tæppinik nerisassanillu pajuttarpavut qiimmassartarlugillu. Aamma eqqartuussissuserisvut nalunaarfigisarpavut ataasinngornikkut unnerluussisartumut illersoriartorniassammagit. Sallusuissut pillugu naalliutsitaagatta nuannaarutigaarput.

Inerteqqutaanerup nalaani naqiterivik matoqqavoq. Taamaattumik Athenip eqqaani illu Eleftherialu inigisarput ’naqiterivittut’ atulerpoq. Eleftheriap Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mi ilanngutassiat maskiina oqimaatsoq atorlugu assilisarpai. Pappiaqqat qulit ataatsikkut maskiinamut ikkuttarpai naqitseruloortariaqartarporlu pappiaqqani naqinnerit ersinniassammata. Taava uanga quppernerit katersortarpakka kakkersartarlugillu. Unnuit tamaasa unnuap-qeqqa tikkillugu taamaaviortarpugut. Politeeq atitsinni najugaqarpoq pasitsanngisaannarmallu tupigusuutigaarput.

Amerliartortuarneq nuannaarutigalugu

1974-imi Grækenlandimi demokrati eqquteqqinneqarpoq oqaluussinerpullu ammaneruleqqissinnaalerluni. Sulinitta killilersorneqarnerani ukiuni arfineq-marlunni kingullerni nalunaajaasut 6000-nit amerlanerusunik ilaasimapput Naalagaaffimmik oqaluussisartut katillugit 17.000-it pallillugit.

Immikkoortortaqarfiup illuutaani nalinginnaasumik naqitereqqittalerpugut. Tamatuma kingunerisaanik Kartalip aqqutaani Betel mikivallaalerpoq. Athenip eqqaani Marousimi nuna 1 hektariusoq pisiarineqarpoq. Betelip nutaap illutaa 27-nik sinittarfilerlugu, naqiterivittalerlugu, allaffilerlugu allanillu atortulersorlugu sananeqarpoq. Oktobarimi 1979-imi atoqqaartinneqarpoq.

Piffissap ingerlanerani inikillioqqilerpugut. Athenimit avannamut 60 kilometerisut ungasitsigisumi nuna 22 hektariusoq pisiarineqarpoq. Eleonami sivinganermiippoq qaqqanullu qooqqunullu imeqarluartunut isikkiveqarluni. 1991-imi tassani atortut annertunerujussuit illullu 22-t, tamarmik immikkut inunnik arfineq-pingasunik inigineqarsinnaasut, atoqqaartippavut.

Ukiut 60-it sinnerlugit piffissara tamaat kiffartortooreerlunga suli peqqissuuvunga. Qujanartumik ’utoqqalingaarlunga allaat inerititaqarpunga’. (Tussiaat 92:15) Jehova ingammik qutsavigaara pallorfiginnittai ilumoortut amerliartorsimaneri nammineerlunga takusinnaasimagakkit. Pruffiitip Esajasip amerliartorneq taamaattoq siulittuutigisimavaa: „Isaaffitit ammajuassapput ullukkut unnukkullu matuneqassanatik, inuiaat pisuussutaat ilinnut aanneqarsinnaaqqullugit.“ — Jesaja 60:11.

Inuit millionillit inuiannit tamaneersut Jehovap peqatigiiffianukaasut annikkilliornartussamilu angisuumi silarsuarmut nutaamut qanoq annassinnaanerlutik ilinniaraat takullugit tupinnaqaaq! (2 Pîtruse 3:13) Ilumoorlunga oqarsinnaavunga silarsuup neqeroorutigisinnaasaanit sumilluunniit piffissaq tamaat kiffartorneq uannut erlinnarnerungaarsimasoq. Aap, kuulti erlinnartoq pinnagu anersaakkulli diamantinik inuuninnik siunertaqartitsinerulersimasunik nassaarsimavunga. (wE 1/3 97)

[Qupp. 23-mi assiliartaq]

Michalis aamma Eleftheria Kaminaris

(Talerperleq) Lombardoup aqqutaani naqiterivik