Guuti tassa qimarraviga nakuussutigalu

OQALUTTUARTOQ: CHARLOTTE MÜLLER

„Ukiut qulingiluat Hitlerip ataaniissimagavit nersortariaavutit,“ eqqartuussisoq kommunistiusoq oqarpoq. „Ilumut sorsunnermut akerliusimavutit, maannali eqqissiniarnitsinnut akerliuvutit!“

NAZISTINIT DDR-imilu socialistiusunit paarnaarussaasarsimanera pivaa. Oqaasissaaruteqqaaraluariarlunga akivara: „Kristumiup eqqissineq inuttulli allatut sorsuutigineq ajorpaa. Biibilimi peqqussut Guuti tullerpullu asassagipput malinniaannarpara. Guutip oqaasiata oqaatsitigut iliuutsitigullu eqqissisimatippaanga.“

Ulloq taanna, 1951-imi,septembarip 4-ani, kommunistit ukiut arfineq-pingasut parnaarussassanngortippaannga — nazistinit parnaarussaareernerma kingorna ukioq ataaseq suli qaangiutinngitsoq.

Jehovap nalunaajaasuusugut nazistinit kommunistinillu malersorneqaraangatta Tussiaat 46:2-imi allassimasoq tuppallersaatigisarpara: „Guuti tassa qimarravipput nakuussuterpullu.“ Qasusuinnissannut Jehovap kisimi nakussatsittarsimavaanga oqaasiilu nammineq pigiliukkiartortillugit nakussatsittarpunga.

Siunissamut nakussatsitaaneq

1912-imi Tysklandimi Thüringenimi Gotha-Sieblebenimi inunngorpunga. Naak angajoqqaakka naaggaartuugaluarlutik ataatama Biibilip sallusuissutaa naalakkersuisullu naapertuilluartut ujartarsimavai. Angajoqqaama „Skabelsens fotodrama“ takugamikku tiguarteqaat.a Ataatama ujartarsimasani nassaaraa — Guutip Naalagaaffia.

Marsip 2, 1923-mi ataataga anaanagalu, uagut meeqqat arfinillit ilanngulluta, oqaluffimmit anipput. Sachsenimi Chemnitzimi najugaqarpugut tassanilu Biibilimik atuaqqissaartartut ilannguffigaavut. (Qatanngutikka pingasut Jehovamut nalunaajaasunngorput.)

Biibilimik atuaqqissaartartut ataatsimiittarnerini Biibilimi allassimaffinnik sallusuissutinillu erlinnartunik killinneqartarpunga, uummatigalu inuusuttoq nuannaartittarpaa. Ingammik kristumiut inuusuttuusugut, 50-it sinnerluta, sapaatikkut ajoqersorneqarpugut angajoralu Käthe sivisulaartumik ilaaffigisarpavut. Uagut immikkoortortatsinnut inuusuttoq Konrad Franke ilaavoq, taassuma pisuttuartarnerit erinarsornermullu sungiusarnerit aaqqissortarpai. Kingusinnerusukkut, 1955-imiit 1969-imut, qatanngut Franke Napasuliaq Alapernaarsuiffiup immikkoortortaqarfiani Tysklandimi nakkutilliisuuvoq.

1920-kkut ukiuupput eqqissisimananngitsut, ilaatigut aamma Guutip inuttaanut. Ilaasa Napasuliaq Alapernaarsuiffik „piffissaq eqqortoq nalliuttaraangat nerisassaannik“ tunisisartutut akueriunnaarpaat, ilumiit-illumut oqaluussineq akerleraat. (Matîuse 24:45, NV) Tamanna tunussinermik kinguneqarpoq. Nakussatsinneqarnissamilli taamanikkut pisariaqartingaakkatsinnik ’nerisassanik’ tunisapaatigut. Assersuutigalugu Vagttårnet-imi ima qulequtalinnik ilanngutassiaqarpoq: „Salige er de som ikke frygter“ (Qunusuitsoq pilluaqquneqarpoq) (1919) aamma „Hvem vil ære Jehova?““ (Kia Jehova ataqqinarsitissavaa?) (1926) Qunusuitsuunikkut Jehova ataqqinarsisikkusukkakku qatanngutip Rutherfordip atuakkiai atuagassialiaalu amerlasuut agguaappakka.

Marsimi 1933-mi Jehovap nalunaajaasuatut kuisippunga. Ukioq taanna Tysklandimi oqaluussinerput inerteqqutaalerpoq. Kuisittunut sarĸúmersitat 2:10-mi siunissamut unnersuussuteqarpoq: ’Qanoq naalliunnissatit sioorageqinagit. Ata, ilasi Diaavulup parnaarussivimmut pisikkumaarpai usserneqaqqullusi; ullullu qulit annikilliorumaarpusi. Toqumut allaat ilumoorit, taava niaqorut inuussutaasoq ilinnut tunniukkumaarpara.’ Versi taanna uummammiuliuppara qularutiginngilaralu artornartunik misilinneqarumaarlunga. Taamaalivungalu.

Politikkimut kalluunnaveersaartuugatta sanilitsinnik pasillerneqartarpugut. Politikkikkut qinersinerup kingorna nazistit uniformillit illutta saavanut pillutik suaartarput: „Killuutiginnittut uani najugaqarput!“ Vagttårnet-imi ilanngutassiap „Frygt ikke for dem“ (Qunugeqinasigik) decembarimi 1933-mi tyskisut saqqummersup assut kaammattorpaanga. Pissutsini ajornerpaagaluartuniluunniit Jehovamut nalunaajaasutut aalajaatsuujuarnissara kissaatigaara.

Akeqqat aaqqiissutaat — parnaarussineq

1935-mi ukiaq tikillugu isertortukkut Napasuliaq Alapernaarsuiffik Chemnitzimi naqiteqqinneqartarsimavoq. Tamatuma kingorna naqiterut Beierfeldimut Erzgebirgemiittumut nuunneqarpoq, tassanilu 1936-mi aggusti tikillugu atuagassiat naqiteqqinneqartarput. Käthelu marluulluta qatanngutinut adressii ataatatsinnik pisatsinnut atuagassianik agguaassisarpugut. Eqqissisimasumik tamarmik ingerlapput. Taavali Gestapomit nakkutigisaalerpunga 1936-milu aggustimi angerlarsimasunga tigusaraannga, killisiorneqarpungalu.

1937-mi februaarimi qatanngutit angutit 25-t qatanngutillu arnat marluk — uanga ilanngullunga — Sachsenimi eqqartuussivimmut immikkut ittumut sassartitaavugut. Jehovap Nalunaajaasuisa Peqatigiiffiat naalagaaffimmut akerliunerarneqarpoq. Qatanngutit angutit Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik naqitereqqissimasut ukiuni sisamani parnaarussassanngortinneqarput. Uanga ukiut marluk parnaarussassanngortitaavunga.

Iperagaanissaraluara nallermat iperarneqarnanga Gestapomit aaneqarpunga. Jehovamut nalunaajaasutut suliniuteqarunnaaqqullunga atsiortinniaraluarpaannga. Aalajaalluinnarlunga itigartippakka atorfiliup kamaammiutigeqisaanik, nikueriataarpoq parnaarussaanissannillu allagartamik sanatitsilluni. Allagartaq assilissami takuneqar-sinnaavoq. Angajoqqaannik takunneqqusaananga ingerlaannaq Lichtenburgimi kuup Elbenip eqqaani arnanut katersuutsitsivimmukaanneqarpunga. Tamatuma kinguninngua Käthe naapippara. 1936-mi decembarimiilli Moringenimi katersuutsitsivimmiissimavoq, katersuutsitsivilli matuneqarmat qatanngutit arnat allarpassuillu Lichenburgimut nuunneqarsimapput. Ataataga aamma parnaarussaaqqavoq 1945-milu aatsaat takoqqippara.

Lichtenburgimi

Nalunaajaasut arnat allat ingerlaannaq ilagisinnaanngilakka, suna pissutiginerlugu pillaatissinneqarsimammata. Init ilaanni parnaarussat eqimattat marluk takuakka — arnat nerrivinni issiasaraluartut nalunaajaasullu ulloq naallugu nerisaqaratik tummarfimmi issiasut.b

Suliassiissutigineqartunik akuersipallanneq ajorpunga, arlaanni Käthep nassaarinissaa neriuutigigakku. Taamatullu pisoqarpoq. Parnaarussallu allat marluk suliartortut naapippugut. Nuannaarnermik eqitaarujussuarpara. Ingerlaannarli parnaarussanik paarsisutta oqaatigaatigut. Apersorneqarpugut tamannalu killigalugu naapinnaveersaartilerpaatigut. Artornaqaaq.

Lichtenburgimi pisimasut allat marluk puiuikkiunnikuuakka. Ataatsimik parnaarussat tamarmik katersuutsinneqarpugut Hitlerip politikkikkut oqalugiaata radiokkut tusarnaaqqullugu. Jehovap nalunaajaasuusugut itigartitsivugut inuiaassutsimik pingaartitsinermik ileqqulersuutinik ilaqarnissaat pissutigalugu. Taamaattumik paarsisut imermik qatserutinik sakkortoqisunik serpartarpaatigut arnallu susinnanngitsugut init quleriit sisamaanniit aneerasaartarfimmut ammut nakkartilluta. Masattuinnaalluta tassani nikorfasariaqarpugut.

Pisimasumi allami uanga, Gertrud Oehme aamma Gertel Bürlen naalakkerneqarpugut naalakkat qullersaqarfiat naneruutinik pinnersassagipput Hitlerip inuuissiornissaa qanillimmat. Assuarnaatsuuniarnitsinni mikisutigut nakkaannartinniarluta Satanip periaasia ilisarigatsigu itigartitsivugut. Pilaatisiaralugu qatanngutit arnat inuusuttut tamatta immikkut sapaatit akunneri pingasut tulliit ineeqqami taartumiittariaqarpugut. Jehovalli ikiortuarpaatigut allaat taama ajortigisumiikkaluarluta qimannguiffittut imminut takutittarpoq.

Ravensbrückimi

1939-mi maajimi Lichtenburgimi parnaarussaasut Ravensbrückimi katersuutsitivimmut nuunneqarput. Tassani nalunaajaasullu arnat allat errorsisarfimmi sulisunngorpugut. Tamatuma kinguninngua sorsunneq aallartippoq erfalasullu hagekorsit katersortussaagaluarpavut itigartitsivugulli. Taamaattumik Mielchen Ernst uangalu pillakkat inaannut pisinneqarpugut. Pillaatisiassat sakkortunersaraat ullummi tamaasa, allaat sapaatikkut, sila qanoq ikkaluaraangalluunniit suleruloortariaqarpugut. Nalinginnaasumik sivisunerpaamik qaammatit pingasut tassaniittoqartarpoq, uagulli ukioq ataaseq tassaniippugut. Jehovap ikiorsimanngikkaluarpatigut aniguisimanavianngikkaluarpugut.

1942-mi parnaarussaasunut pissutsit oqinnerulerput, uanga SS-p ilaqutaani illumi kiffatut sulisitaalerpunga. Ilaqutariit kiffaanngissuseqartilaarpaannga. Assersuutigalugu meeqqat pisuttuaqatigitillugit Josef Rehwald aamma Gottfried Mehlhorn, parnaarussat tunguusamik qalipaatilimmik nalunaaqutillit, naapitakka qiimmassaataasumik oqaloqatigaakka.c

Sorsunnerup kingorna ukiut artornartut

1945-mi iligisat sakkutuui qanillimmata ilaqutariit sulissutakka qimaapput ilagisariaqarsimavakkalu. ilaqutariillu SS-it allat ingerlaaqatigiillutik kitaaliaapput.

Sorsunnerup ulluini kingullerni uiverneqaqaaq navianartoqaqalunilu. Naggataatigut sakkutuut amerikamiut naapippavut illoqarfimmilu tullermi iperagaanissara akueraat. Tassani kina naapissoraajuk? Josef Rehwald aamma Gottfried Mehlhorn. Sachsenhausenimi katersuutsitsivimmeersut nalunaajaasut tamarmik toqumut angalaartitaasut Schwerinimut apuussimasut tusarsimavaat. Pingasuulluta illoqarfimmut tassunnarpugut 75 kilometeritut ungasitsigisumiittumut. Qatanngutit aalajaatsut taakku, katersuutsitsivimmit aniguisimasut, Konrad Franke ilanngullugu, Schwerinimi naapillugit nuanneqaaq.

1945-mi decembarimi nunami pissutsit ima pitsaatigilersimapput qimutsuitsunut ilaallunga angalasinnaalerlunga. Taamaattumik angerlamut aallarpunga! Angalaninnili qimutsuitsut qaavani nalasariaqarpunga imaluunniit qamutip tummeraani nikorfasariaqarlunga. Chemnitzimi qimutsuitsut unittarfianniit ilaquttama najugarisimasaannukarpunga. Aqqusinerli nazistit nilliaffigisimasaat „Killuussisut uani najugaqarput“ ataatsimilluunniit illutaarussimavoq. Najugaqarfiusimasoq nunguvilluni qaartartumeerneqarsimavoq. Tuppalliutigisannik anaanaga, ataataga, Käthe qatanngutikkalu ajunngitsut nassaaraakka.

Sorsunnerup kingorna Tysklandimi aningaasat tungaasigut atugarliornaqaaq. Taamaakkaluartoq Tysklandimi sumi tamarmi Guutip innuttaasa ilagiissai siumukalerput. Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata oqaluussinitsinni atortussatsinnik pilersorniarluta ilungersuuteqarput. Magdeburgimi Betelimi sulineq, nazistinit matuneqarsimasoq, ammaqqinneqarpoq. 1946-mi upernaakkut igaffimmi sulisussatut qaaqquneqarpunga.

Inerteqqutaaqqilerneq parnaarussaaqqinnerlu

Magdeburg Tysklandimi kommunistinit aqunneqalersumiippoq. 1950-mi aggustip 31-ani sulinerput inerteqqutaatilerpaat Magdeburgimilu Betel matullugu. Taamaalilluni Betelimi suliunnaarpunga, piffissaq ilinniarfigilluarsimasara. Chemnitzimut uterpunga aalajangiusimallugu kommunistit ataanniikkaluarlunga sallusuissut iperarumanagu Guutillu Naalagaaffia inuiaat ajorsisimasut neriuutissatuaattut oqaluussissutiginiarlugu.

1951-imi apriilimi qatanngut angullu Berlinimut Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik aallerpugut. Uteratta annilaarutigeqisatsinnik paasivarput Chemnitzimi qimutsuitsut unittarfiat politiinik inuinnartut atisalinnik unguneqarsimasoq. Malunnarpoq utaqqigaatigut ingerlaannarlu tigusaraatigut.

Isertitsisarfimmut pigatta ukiut arlallit tamatuma siorna nazistinit parnaarussaasimaninnik uppernarsaat tigummivara. Tigusanik paarsisut tamatigut ataqqinnippasittumik pigaatigut. Paarsisut qullersaasa ilaat arnaq oqarpoq: „Jehovap nalunaajaasuususi pinerluttuunngilasi; parnaarussivimmiittariaqanngilasi.“

Ataatsimik ineeqqanni qatanngutit arnat marluk ilagigikka iserpoq isertortumillu siniffimma ataanut arlaannik ilisilluni. Sunamitaava? Nammineq Biibilini atukkiukkaa. Piffissami allami angajoqqaakka parnaarussivimmut ungasinngitsumi najugallit sianerfigai. Napasuliaq Alapernaarsuiffik-mik nerisassanillu pissarsisimavoq imminullu toqqorlugit ineeqqannut eqquppai.

Alla aamma eqqaarusuppara. Ilaannikkut sapaatikkut ullaakkut teokratiimi erinarsuutitsinnik nipituumik erinarsortarpugut parnaarussat allat erinarsuutinik nersualaarinnittuinnanngortillugit.

Jehovamit nakussatsitaaneq ikiorneqarnerlu

1951-imi septembarip 4-ani eqqartuussinermi oqaatsit ilanngutassiap matuma aallaqqaataani issuarneqartut oqaatigineqarput. Parnaarussaanera Waldheimimi, taava Hallemi naggataatigullu Hoheneckimi pivoq. Pisimasup naatsup ataatsip marlulluunniit takutissavaat qanoq Guuti Jehovap Nalunaajaasuinut qimarnguiullunilu nakussatsitsisartoq qanorlu oqaasiisa nakussatsittaraatigut.

Waldheimimi parnaarussivimmi nalunaajaasut arnat inimi ataatsimi katersuutikulapput, taamaattumik kristumiut ataatsimmiittarneri ingerlattarsinnaasimavavut. Aqerluusalli pappiaqqallu inerteqqutaapput qatanngutilli ilaasa annoraamineq pissarsiarisimavaat ukiumullu allassimaffik tassunga allallugu, ima allassimavoq: „Pallorfigisiuk [Jehova] illernartunik assuuteqarlusi.“ — Tussiaat 29:2.

Paarsisut arnat ilaata takusoorpaa ingerlaannarlu oqaatigalugu. Parnaarussivimmi qullersaasoq aggerpoq qatanngutillu marluk peqqullugit allagartaq tigummeqqullugu. „Kiamuna sanaava?“ aperivoq. „Qanoq una isumalik?“

Qatanngutit ataatsip imminut pisuutinniaraluarpoq, akornatsinnili isussuutipallappugut isumaqatigiillutalu tamatta sassarniarluta. Taamaattumik akivugut: „Uppernerput nakussatsinniarlugu sanaarput.“ Allagartaq tiguneqarpoq, pillaatitullu nerisassaajarneqarpugut. Apersorneqarnittali nalaani qatanngutit allagartaq qummut tigumiarpaat taamaalillutalu allassimaffiup kaammattornartup puiutsaalinissaanut periarfissaqarpugut.

Waldheimimi arnanut parnaarussivik matummat uagut qatanngutit Hallemut nuunneqarpugut. Tassani nassiussarsisinnaavugut, isersimmatinillu ataatama nassiussaani suna mersuussimasoraasiuk? Vagttårnet-imit ilanngutassiat! Qulequtai suli eqqaamavakka: „Det er muligt at praktisere sand kærlighed“ (Asanninneq ilumoortoq iliuuseqartarpoq) aamma „Løgn fører til tab af liv“ (Salluneq inuunermik annaasaqartitsisarpoq). Ilanngutassiat taakku allallu assut iluaqutaapput, isertortukkut allanut ingerlateqqikkaangatsigik tamarmik immikkut allattuisarput.

Misissuinermi ataatsimi paarsisut allattukkakka madrassima ataaniittut nassaaraat. Kingusinnerusukkut apersorniarlunga qaaqquaanga oqarporlu ilanngutassiaq „Jehovamik mianerinnittut 1955-imut ilimagisinnaasaat“ qanoq isumaqarnersoq paaserusullugu. Kommunistitut siulersuisumik Stalinip 1953-mi toqunera assut isumakuluutigisimavaa siunissarlu assut ernumanartutut isigalugu. Uagutsitulli parnaarussivimmi pissutsit pitsaanerulerumaarput taamanikkulli tamanna naluara. Qularutiginngivillugu nassuiaavunga Jehovap nalunaajaasuinut siunissaq pitsaanerpaasoq. Sooq? Ilanngutassiami allassimaffik qulequtarineqartoq issuarpara, Tussiaat 112:7: „Ajunaarnermik tusaruni siooralissanngilaq pissutsimigut aallanngujaatsugami [Jehovalu] tatigalugu.“

Jehova qimarravigiuarpara nakussatsitsissutigiuarlugulu

ilungersunartumik napparsimanera pissutigalugu iperagaaffissara ukiunik marlunnik sioqqullugu 1957-mi marsimi iperagaavunga. Tyskland Kangiani atorfilinnik Jehovamut kiffartornera pissutigalugu tatineqaqqilerpunga. Taamaattumik 1957-imi maajip 6-iani Berlin Killermukarsinnaanermut periarfissaq atorpara tassanngaanniillu Tyskland Killermut nuullunga.

Ukiorpassuit timikkut peqqiilliorpunga. Ullorli manna tikillugu anersaakkut peqqippunga Napasuliaq Alapernaarsuiffik-lu nutaat tamaasa qilanaarisarlugit. Ilaannikkut imminut mississortarpunga. Suli anersaamut tunngasut pingaartippakka? Pissutsit ajunngitsut ineriartortittarpakka? Uppernera Jehovamut nersornaataallunilu ataqqinaataava? Sutigut tamatigut Jehovamut iluarisaanissaq siunertaraara, taamaalillunga naassaanngitsumut qimarnguigisinnaallugu nakussatsissugisinnaallugulu. (wE 1/5 97)

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 26-mi assiliartaq]

Ravensbrückimi SS-mi atorfilik

[Suminngaanneernera]

Qulaani: Stiftung Brandenburgische Gedenkstätten

[Qupp. 25-mi assiliartaq]

Katersuutsiviup avataani sulisinnaasutut allagartara