Sooq taama tatigisassaaleqinartigaa?
’ULLUMIKKUT inoqarnerpa tatigineqarsinnaasunik?’ Immaqa pakatsisimarpaluttumik taama aperisumik tusarsimavutit. Immaqaluunniit illit nammineq taama aperisimavutit arlaannik eqqissiunnaarutigisannik pakatsissutigisannilluunniit pisoqarsimanera pillugu.
Nunarsuarmi sumi tamaani suliniarfeqarfinnut tatiginninneq imaluunniit inuit akornanni tatigeqatigiinneq assortugassaanngitsumik amigaataavoq. Tatiginninnginneq tamanna amerlasuutigut pissutissaqarluartarpoq. Ullumikkut inoqarnerpa politikerit qineqqusaarnerminni neriorsuutiminnik tamanik piviusunngortitsinissaannik ilimasuttunik? Tysklandimi atuartut 1000-it akornanni 1900-imi misissuinerup takutippaa 16,5 procentit politikerit nunarsuarmi ajornartorsiutinik aaqqiinissaannik isumalluaraluartut taakkua marloriaataat isumalluanngeqisut. Amerlanersaat oqarsimapput politikerit ajornartorsiutinik aaqqiisinnaanerat qulariinnarnagu aamma aaqqiinissaminnut piumassuseqarnerat qularigitsik.
Aviisimi Stuttgarter Nachrichten-imi ima allassimasoqarpoq: „Politikerit amerlavallaartut pingaarnerpaamik imminnut eqqarsaatigisarput taavalu tulliullugit, immaqa, qinersisitik.“ Nunani allani inuit tamatumunnga isumaqataapput. Aviisimi The European-imi nuna aalajangersimasoq ima allaaserineqarpoq: „Inuusuttut politikerinik akaarinninnginnerat tunngavissaqarluarpoq, utoqqarnillu isumaqatigineqarput.“ Avisimi tassani allassimavortaaq nunami tassani ’qinersisartut politikkikkut partiinik tunuartitsiuartartut’. Nangilluni allassimavoq: „Inuusuttut ilagigaanni tatiginninnginnerat tunaartassaqanngitsutullu misiginerat erniinnaq malunnarsisarpoq.“ Demokratiili tunngavigalugu naalakkersuineq innuttaasunit tatigineqanngikkuni angusaqangaarnavianngilaq. USA-p præsidenterisimasaa John F. Kennedy ima oqarsimavoq: „Naalakkersuinerup sunniuteqarluartup tunngavia tassaavoq innuttaasut tatiginninnerat.“
Niuernerup silarsuaani tatiginninneq eqqarsaatigissagaanni, aningaasatigut tassanngaannartumik allanngornerit ’pisuunngorasuariaatsillu’ iluatsinngitsoornerat inunnik amerlasuunik tunuarsimaartitsilersimapput. 1997-imi oktobarimi nunarsuarmi tamarmi aktiat nalingi allanngorallarmata aviisit ilaanni „sakkortuumik ilaannikkullu ingasaassisumik tatiginninnginneq“ aamma „tatiginninnginneq tunillaassuuttoq“ allaaserineqarput. Allassimavortaaq Asiami nunat ilaanni ’tatiginninneq ima mikitigilersimasoq nunami naalakkersuisut . . . aarlerinartorsiorsorinarsillutik’. Aviisi paatsuugassaanngitsumik inerniliivoq: „Nunap aningaasaqarniarnera tatiginninnermik tunngaveqarpoq.“
Inuittaaq upperisarsiornermut tatiginnikkunnaarsimapput. Tysklandimi katuullit aviisianni Christ in der Gegenwart-imi ajoraluartumik ima allassimasoqarpoq: „Innuttaasut oqaluffeqarfimmut tatiginninnerat milliartuinnarpoq.“ Tyskit oqaluffeqarfimmut assut tatiginnittut imaluunniit tatiginningaatsiartut amerlassusiat 1986-ip 1992-illu akornanni 40 procentimit 33 procentimut appariarsimavoq. Tysklandimi kangilliusimasumi kisitsit 20 procentip ataaniilersimavoq. Akerlianillu oqaluffeqarfimmut immannguaannaq tatiginnittut imaluunniit tatiginninngilluinnartut Tysklandimi killiusimasumi 56 procentimit 66 procentimut Tysklandimilu kangilliusimasumi 71 procentimut amerleriarsimapput.
Naalakkersuineq, niuerneq upperisarsiornerlu — inuiassuit tunngavigisaat pingasut — tatigineqannginnermik ajornartorsiutilinni kisiartaanngillat. Aammattaaq inatsisinik atortitsisussat tamatuminnga ajornartorsiuteqarput. Inatsisini ’putut’, inatsisinik eqqortumik atortitsiniaanermi ajornartorsiutit eqqartuussisullu aalajangiineri pasinakujuttut inuit tatiginninnerannik annertuumik aseruisimapput. Atuagassiaq Time naapertussagaanni „innuttaasut politiillu ernumanerat ima ingasatsigilersimavoq aaqqissuussamut, pinerluttunik navianartunik piffissaq sivikitsuinnaq qaangiukkaangat iperaajuartumut, tatiginnikkunnaarsimallutik“. Politiit peqqarniisertarnerat peqquserluttarnerallu pillugit eqqartuussisarnerit pissutigalugit allaat pinerluttaalisitsisunut tatiginninneq annertuumik innarlerneqarsimavoq.
Aammattaaq nunarsuarmi tamarmi politikki eqqarsaatigalugu tatiginninnginneq atuuppoq, eqqisseqatigiinnissamik isumaqatigiissutit eqqortinneqartannginnerat sakkuaakkunnaarallarnerillu qularnartut pissutigalugit. Kangiani qiterlermi eqqissinissamut akornutaanerpaaq Bill Richardsonip, USA-p FN-mi aallartitaata, ima naatsumik oqaatigaa: „Tatiginninneq amigaataavoq.“
Aammattaaq inuppassuit allanut tatiginninnertik annaasimavaat, allaat qanigisaminnut ikinngutiminnullu, ajornartorsiornermi paasineqarusulluni tuppallersarneqarusullunilu saaffigisassaraluaminnut. Pissutsit inuit tamakkua atugaat pruffiitip hebriiariusup Mikap allaaserisimasaanut assingupput: „Ikinngutigisat allaat upperissanngilat ilaqutarisallu allaat tatiginagu. Nuliannut pakkuttakkannut allaat oqaasissatit mianersuutigikkit!“ — Mika 7:5.
Piffissamut nalunaaqut
Tarnip pissusiinik ilisimasalik tyskiusoq Arthur Fischer qanittukkut ima oqarsimanerarneqarpoq: „Inuit inuiaqatigiinni ineriartornermik namminnerlu siunissaminnik isumalluarfiginninnerat sutigut tamatigut sanngiillisinneqarsimavoq. Inuusuttut inuiaqatigiinni suliniarfeqarfiit imminnik ikiuisinnaanissaat qularaat. Naalakkersuinikkut, upperisarsiornikkut allatigullu suliniaqatigiiffinnut tatiginnikkunnaarsimapput.“ Tupinnanngitsumik sociologip (inuiaqatigiinnik ilisimatuup) Ulrich Beckip „tatiginninnginnerup kulturia“ eqqartorsimavaa, oqartussaassusilinnut akuerisaasutoqqanut, suliniarfeqarfinnut immikkullu ilisimasalinnut tatiginninnginneqarmat.
Kulturimi taama ittumi inuit ilarpassui immikkoorniaqqajaasarput, oqartussaasunik sunilluunniit ajattuisuullutik namminnerlu najoqqutassiatik kisiisa maleruarniartarlugit. Allat siunnersuutaat unnersuussutaallu atornagit namminneq aalajangiiumanerusarput. Ilaat ingasattumik pasinnikkajuttunngortarput, immaqa allaat tatigisinnaajunnaartutut misigiffigisaminnut innimiitsorujussuanngortarlutik. Taamatut pissuseqarneq tamanik nuanniillisitsisarpoq, soorlu pissutsit Biibilimi allaaserineqartut taamaattut: ’Imaattorli ilisimassavat: ullussani kingullerni ajornartunik nalliuttoqassammat, inuit inuujumaarmata imminnik asasut, aningaaserituut, usorsitsaapiluttut, anneruniartut, mitallersut, angajoqqaaminnut naalanngitsut, qujasuitsut, soqqusaatsut, asanniuitsut, saammajuitsut, mamarliisut, nunujuitsut, qiningasut, ajunngitsunik uumissuisut, killuussisut, isumaatsut, ilisimatuuniartut, Guuti kajumiginagu nuannaarutinut kajumittut, Guutimik mianerinninneq ileqqorisuusaarlugu, pissaaneqarfigiumanaguli.’ (2 Timûtiuse 3:1-5; Ussatit 18:1) Ullumikkut tatiginninnginnersuaq ilumut piffissamut nalunaaqutaavoq, tassa ’ullussani kingullerni’ inuunitsinnut nalunaaqutaavoq.
Silarsuarmi tatiginninnginneqaqisumi, inunnillu qulaani eqqartorneqartutut pissusilinnik ulikkaartumi, inuuneq tamakkiisumik nuannaarfiusinnaanngilaq. Pissutsilli allanngorsinnaanissaat ilimagissallugu piviusorsiornerua? Ullutsinni tatigisassaaleqinersuarmut aaqqiissutissaqarpa? Taamaappat taava qanoq ililluni qaqugulu tamanna pissava?