Najukkami ileqqut kristumiunullu najoqqutassiat

STEPHEN Jehovap nalunaajaasua Europap avannaamiu, nunami Afrikamiittumi ajoqersuiartortitanngorpoq. Ullut ilaanni nunami tassanimiu ilagalugu illoqarfimmi pisutsillutik qatanngutip angutip tassanngaannaq tasissiummani annilaartorujussuuvoq.

Aqqusinermi angallaffioqisumi angut alla tasiussallugu Stephenimut eqqarsaataavoq tupannartoq. Inunngorfigisaani tamanna anguteqatinoortarnermut atassuserneqartarpoq. (Rûmamiut 1:27) Qatanngummut angummut Afrikamiuusumut angummik allamik tasiorneq ikinngutigiinnermut ersiutaavoq. Tasiorusunngikkaanni assigiinnarpaa ikinngutigiumanagu.

Ileqqutigulli assigiinngitsut kulturimit aalajangerneqartut sooq isumakuluutigissavavut? Jehovap nalunaajaasuisa ’inuiannit tamaneersunik ajoqersuganngortitsinermik’ suliaq Guutimeersoq ulapputigimmassuk. (Matîuse 28:19, NV) Suliaq tamanna naammassiniarlugu Jehovap kiffaasa ilaat oqaluussisartunik pisariaqartitsiffiusumi kiffartorniarlutik nuussimapput. Avatangiisini nutaani iluatsitsissagunik, kulturit naammattuukkatik paasisariaqarpaat sungiussiniartariaqarlutillu. Taava qatanngutit tamaaniittut suleqatigilluarnerusinnaavaat, allanullu oqaluussigaangamik angusaqarnerusassallutik.

Aammattaaq silarsuarmi maani eqqissisimanngiffiusumi amerlasuut aningaasarsiorneq politikkikkulluunniit ajornartorsiutit pissutigalugit nunanut allanut qimaasimapput. Nunasisut taakku oqaluussiffigigaangatsigik ileqqut nutaat naammattoortarsinnaavavut. (Matîuse 22:39) Ileqqut taakku allatut ittut siullermik naammattoorutsigik immaqa paatsuungassutigisinnaavavut.

Ersarilluinnartut

Kulturi innuttaaqatigiinnut atalluinnarpoq, ataqatigiissumik ’ikaartitigaalluni’. Taamaattumik ’iluassuseqarnermik ingasaassiniarneq’ Biibilimilu najoqqutassianut naapertuunnersut paasiniassallugu ileqquusinnaasunnguanillu tamanik misissueqqissaarnissaq iluaqutaanngilaq. — Nalunaajaasup oqaasii 7:16.

Aappaatigulli takusinnaasariaqarpoq ileqqut suut Biibilimi najoqqutassianut ersarissumik akerliunersut. Nalinginnaasumilli ajornartorsiutaavallaarneq ajorpoq suut eqqortuunersut Guutip oqaasiani allassimammata. (2 Timûtiuse 3:16) Assersuutigalugu nunat ilaanni angutip arlalinnik nuliaqartarnera nalinginnaavoq, kristumiunulli ilumoortunut Biibilimi najoqqutassiarineqartoq atuuppoq, tassa angut ataasiinnarmik nuliaqassasoq. — 1 Moses 2:24; 1 Timûtiuse 3:2.

Ilisinermi ileqquusut ilaat, anersaapilunnik nigorsimatitsiniarluni iliuuserisartakkat tarnilluunniit toqujuitsuuneranik ajoqersuummik tunngaveqartut, kristumiut ilumoortut peqataaffigiumaneq ajorpaat. Ilaasa anersaapiluit nigorsimatinniarlugit toqungasoq tipigissaatilliiffigisarpaat qinnulluguluunniit. Allat toqungasoq piggattarpaat ilisaateqqilluguluunniit toqungasup ’silarsuarmi tullermi’ inuunissaminut piareersarnerani ikiorniarlugu. Biibilimili ajoqersuutigineqarpoq toqungasut ’sunnguamilluunniit ilisimasaqanngitsut’ taamaattumillu ajunngitsuliorsinnaanngitsut ajoqusiisinnaanatilluunniit. — Nalunaajaasup oqaasii 9:5; Tussiaat 146:4.

Ileqqorpassuilli Guutip oqaasiani najoqqutassianut naapertuupput. Kulturinik inoroorsaartuunerup anersaavanik uummaaritsitsisunik takornartamik asannittumik ilassinnittartunik iseqqusisartunillu naammattoorsilluni iluarusunnartaqaaq. Inoroorsaarnermik taamaattumik misigisaqarsimagaanni maligassiuinerat malikkusunnartanngila? Taamaappat misilittagaq kristumiutut pissutsitsinnut iluaqutaasimassaaq. — Eprîarit 13:1, 2.

Kialuunniit utaqqineq nuannarinngilaa. Nunani piffissamik eqqorluaanermik pingaartitsiffiusuni, utaqqisarneq qaqutigoortuuvoq. Biibilimi allassimavoq Jehova aaqqissuulluagaasut Guutigigaat. (1 Korintumiut 14:33) Taamaattumik ajortut tamaasa piiarniarlugit ’ullumik ullullu qanoq ilineranik’ aalajangiisimavoq, neriorsorpaatigullu pisussaq tamanna ’ilumut nalliussasoq kingoqqutsissananilu’. (Matîuse 24:36; Habakkuk 2:3, nutsigaq pisoqaq) Kulturit piffissamik eqqorluaanermik ingasaassinngitsumik siuarsaasut, piffissamik eqqorluaanissatsinnik allallu taakkualu piffissaannik naleqquttumik ataqqinninnermik ersersitsiviginissaannik ikiussavaatigut, tamannalu Biibilimi najoqqutassianut naapertuulluinnarpoq. — 1 Korintumiut 14:40; Filípimiut 2:4.

Ileqqummi ajoqutaanngitsut?

Tassa ileqqut ilaat kristumiut inooriaasiannut ersarissumik naapertuussinnaapput, allalli taamaannatik. Ileqqummi kristumiut isiginnittaasiannit eqqortuusutut eqqunngitsuusutulluunniit taaneqarsinnaanngitsut? Ileqqorpassuit paquminartoqanngillat ajoqutaanatilluunniit, tamakkununnga isiginnittaasitta anersaakkut oqimaaqatigiissarinersugut takutissinnaavaa.

Assersuutigalugu assigiinngitsorpassuarnik ilassinnittaaseqarpoq — assannik eqitsilluni, sikilluni, kunissilluni allaalluunniit eqitaarilluni. Nerinermi ileqquusartut aamma amerlasoorpassuupput. Nunat ilaanni puugutaasamit ataatsimit niaquusamilluunniit ataatsimit nerisarput. Nunallu ilaanni nissaanneq assuarnartutut ileqqorluttuunerujussuartullu isigineqartartoq, nunani allani pingaartitsinermut ersiutitut akuerisaavoq, aap, allaat kissaatigineqarluni.

Ileqqut taamaattut sorliit iluarissanerlugit sorliillu iluarissannginnerlugit aalajangernagu, pitsaanerussaaq eqqortumik isiginnittaaseq pigilerniarlugu eqqarsaatigigaanni. Biibilimi unnersuussutit atortuujuartut kajumissaarutigaat ’saqitsaagajunnermit piunngitsumillu ataqqineqarumanermit pinnata, kisianni qanilaarluta ilavut immitsinnit annerutissagivut’. (Filípimiut 2:3) Eleanor Boykin atuakkiamini This Way, Please — A Book of Manners-mi (Takanna, aqqut aana — Ileqqut pillugit atuagaq-mi) assingusumik ersersitsivoq. Allappoq: „Pisariaqartoq siulleq tassaavoq inussiarnissuseq.“

Taamatut maniguuttumik isiginnittaaseqarnerup allat ileqquinik nikaginninnginnissatsinnut ikiussavaatigut. Takornartaasorisavut tamaasa tunuarsimaarfigiinnarnagit pasillikujuginnarnagillu, ilassiortoorusussaagut inuillu allat qanoq inuunersut ilinniarusussallugu, ileqquinullu peqataarusussalluta nerisassaataannillu usseerusussalluta. Ammasumik isumaqarnitsigut nutaanillu misileerusunnitsigut pulaartitsisorput inoqativulluunniit nunani allamiut ataqqinninnermik ersersitsivigissavavut. Uagutsinnuttaaq iluaqutaassaaq, taamaalilluta uummaterput ilisimasavullu ’neruttussagatsigik’. — 2 Korintumiut 6:13.

Ileqqut anersaakkut ineriartornanngitsut

Ileqqut Biibilimi najoqqutassianut immini akerliunngitsut, anersaakkulli ineriartornanngitsut, naammattooraangatsigik qanoq qisuariartassaagut? Assersuutigalugu nunat ilaanni suliassanik kinguartiterisarneq nalinginnaavoq. Taamatut isumakuluuteqarnani inuuneq qasusoornissamut illersuutaagaluarpoq, kisianni ’kiffartuutigisatsinnik naammatsillugu kiffartornissatsinnut’ ajoqutigissavarput. — 2 Timûtiuse 4:5.

Pingaarutilinnik „aqagumut“ kinguartitereqqunagit allat qanoq kajumissaarsinnaavavut? Eqqaamajuk „siulleq pisariaqartoq tassaavoq inussiarnissuseq“. Asanninnerup maligassiutissavaatigut ullumikkullu suliarisariaqakkanik aqagumut kinguartiterinnginnerup pitsaaqutaanik inussiarnersumik nassuiaasilluta. (Nalunaajaasup oqaasii 11:4) Mianersuutigiitigissariaqarparput naammassisaqaqqusiinnarluta tatiginneqatigiinnerup tamatuma annaannginnissaa. Siunnersuutigisarput ingerlaannaq allanik akuerineqanngippat, qanoq iliornissaannik naalakkersorniassanngilavut pakatsinermilluunniit ersersitsinata. Asanninneq naammassisaqarnermit pingaartinneqarnerujuartariaqarpoq. — 1 Pîtruse 4:8; 5;3.

Nuannarineqartut innimigisakkit

Qulakkeertariaqarparput siunnersuutigisarput ilumut naleqarnersoq, namminerlu iluarisarput pinngitsaaliissutiginiaannannginnerlugu. Assersuutigalugu atisalersoriaatsit assigiinngitsorujussuupput. Sumiiffinni amerlasuuni ileqquuvoq nutaarsiassamik nuannersumik oqaluussisup angutip qilernerusaqartarnera, nunanilli kiattut ilaanni ingasaassisutut isigineqarsinnaavoq. Nunagisami niuertumut atisalersoriaaseq suna naleqquttutut isigineqarnersoq eqqarsaatiginera iluaqutaagajuppoq. „Isuma peqqissoq“ pingaaruteqarluinnarpoq atisalersoriaatsit pillugit apeqqutit misigissusituut pineqaraangata. — 1 Timûtiuse 2:9, 10, NV.

Ileqquusormi aalajangersimasoq nuannarinngikkaanni? Nangaanani ajattorneqassava? Taamaattariaqanngilaq. Siusinnerusukkut taasaq angutit anguteqatiminnik tasiortut, Afrikami innuttaaqatigiinni pineqartuni akuerisaalluinnarpoq. Ajoqersuiartortitap takugamiuk angutit allat aamma tasiortut ilorraallatsitsivoq.

Apustili Paulusip ajoqersuiartorluni angalanermini annertuuni ilagiit ilaasortaat assigiinngitsunik tunuliaqutallit tikeraartarpai. Qularnanngitsumik kulturikkut assigiinngissutit saqitsaataagajussimassapput. Paulusip ileqqut akuerineqarsinnaasut tamaasa, Biibilimi najoqqutassianik unioqqutitsinani, sungiunniartarpai. Oqarpoq: ’Tamanut tamalaasutut ippunga, ilaat annaakkumagaluarlugit.’ — 1 Korintumiut 9:22, 23; apustilit suliait 16:3.

Ileqqunut uagutsinnut nutaajusunut qanoq qisuariassanersugut apeqqutialuit taakkununnga tunngassuteqartut ikiorsinnaavaatigut. Ileqqoq aalajangersimasoq malikkutsigu itigartikkutsiguluunniit allat qanoq isigissavaat? Kulturiannik sungiussiniartugut takugunikku Guutip naalagaaffiata tusarliussaanut ajunngitsumik sunniuteqassava? Tamaaniluunniit ileqquusup ileqqorilerneratigut ’kiffartuuterput assuarineqarsinnaava’? — 2 Korintumiut 6:3.

’Tamanut taamaalaasutut inniarutta’ isumaqarsinnaavoq susoqarsinnaanermik susoqarsinnaannginnermillu siunniutivissimasat allangortittariaqarivut. Suna „eqqortuunersoq“ sunalu „eqqunngitsuunersoq“ nunarsuarmi sumiinnerluni aalajangiisuugajuppoq. Takoreerparput angutit tasiortut nunami ataatsimi ikinngutigiinnermut ersiutaasinnaasoq, nunanili amerlasuuni Guutip naalagaaffiata tusarliussaanut itigartitsinermut pissutaasinnaalluni.

Ileqqoqarporli sumiffiit ilaanni nalinginnaasunik, kristumiutullu peqataaffigisinnaasatsinnik, taamaakkaluartorli mianersorfigisariaqakkatsinnik.

Killissaq qaangeqinagu

Jesus Kristus oqarsimavoq ajoqersukkani silarsuarmiikkaluarlutik, ’silarsuup ilaginngikkai’. (Juánase 17:15, 16) Ilaannikkulli Satanip silarsuaanut atassuteqavissut kulturimullu ersiutaasutut isumaqarfigineqarsinnaasut immikkoortikkuminaassinnaapput. Assersuutigalugu kulturini tamangajanni nipilersuutit qitinnerlu atorneqartarput, sumiiffiilli ilaanni sumiiffinnit allanit pingaartinneqarnerusarput.

Nammineq tunuliaqutaq tunngavigalugu silatusaartumik Biibilimik tunngavilersornani aalajangiineq oqitsuararsuusinnaavoq. Alex, qatanngut tyskiusoq, Spaniamut aallartitaavoq. Inunngorfiani qitinneq nalinginnaanngilaq, Spaniamili qitinneq kulturimut ilaavoq. Alexip qatanngutit uummaarissumik qitittut siullermik takugamigit eqqissiunnaarutigai. Eqqunngitsuliorpat? Silamiut qitittaaseraat? Taakkua akuerinerisigut najoqqutarisani appartissavai? Alexip paasivaa nipilersuutit qitinnerlu allaanerugaluartut, isumaqartariaqarnani qatanngutimi kristumiunut najoqqutassiat maleruanngikkaat. Eqqissiunnaarutaa kulturikkut assigiinngissutinik pissuteqarpoq.

Emiliop, qatanngutip angutip Spaniamiut qitittaasitoqaannik nuannarisaqangaartup, navianartoqarnera nassuerutigaa. „Qitittaaserpassuarni qiteqatigiit imminnut qanittuararsuusariaqarput,“ nassuiaavoq. „Kisimiittutut nassuerutigaara qitittup aappaata marluullutilluunniit misigissutsikkut sunnerneqaatigisinnaammassuk. Qitinneq ajuutigisamut misigissutsinik nittaaviginninnissamut utoqqatsissutaasinnaavoq. Nipilersuutip ajunngitsuunera ileqqussatigullu akuerineqarsinnaanera qulakkeeraanni uinikkullu attuuanerit annikinnerpaatikkaanni illersuutaassaaq. Taamaakkaluartoq nassuerutigissavara pissutsit teokrateerpalaartuujuarnissaat ajornakusoorsinnaasoq qatanngutit angutit arnallu inuusuttut kisimiittut qitikkiaqatigiikkaangata.“

Soorunami arlatta silamiorpaluttuliornissaanut kulturerput utoqqatsissutitut atornissaa kissaatiginngilarput. Erinarsorneq qitinnerlu Israelikkut kulturiannut ilaasimavoq, Jehovallu Egyptenimit aniguisimmatik Imaq Aappalaartukkullu ikaartimmatik, erinarsorlutik qitillutillu nalliuttorsiutigaat. (2 Moses 15:1, 20) Israelikkulli nipilersuutaat qitittaasiallu Guutimit nalusut eqqamiuisa nipilersuutaannit qitittaasiannillu immikkooruteqarput.

Israelikkut Mosesip Sinajip qaqqaanit aternissaa erinitsaassimavaat. Kuultiusumik nersuteeraliorput, nereriarlutik ernguteriarlutillu „nikuipput qittanniarlutik“. (2 Moses 32:1-6) Mosesip Josuallu erinarsorneri tusaramikkik isumaalulerput. (2 Moses 32:17, 18) Israelikkut killissartik qaangersimavaat, erinarsornerat qitinnerallu Guutimit nalusut pisarnerannut maanna eqqaanarsipput.

Uagutsinni tamatumunnga assingusumik atuuttoqarsinnaavoq. Immaqa nipilersuutit qitinnerillu nalinginnaasumik akuerisaapput allat nalunngeqatiginnissusiannut attuumassuteqarnatik. Qulliilli qatserlugit ikittaqattaartunik taarseraanni nipilersuummillu allamik nipilimmik appikkaanni, aatsaannguummat akuerisaasut maanna silarsuup anersaavanik ersersitsilersinnaapput. „Uagut kulturerput taamaappoq,“ ilaat oqarsinnaapput. Aron assingusumik utoqqatsissuteqarpoq Guutimik nalusut aliikkusersuutaannik guutisiornerannillu akuerinnikkami. Pisut kukkulluni ’[Jehovamut] nalliussinertut’ taavai. Utoqqatsissutipalaaq tamanna naleqanngilaq. Israelikkut iliuusiisa ’akeraannut mitannarsisippaat’. — 2 Moses 32:5, 25.

Kulturi inissaqarpoq

Ileqqut allanartuusut tupassutigisinnaavavut, eqqunngitsuliornerusariaqanngillalli. ’Misigisaqartarnerpulli sungiusarsimagutsigu’, ileqqut sorliit kristumiunut najoqqutassianut naapertuunnersut sorliillu naapertuutinnginnersut aalajangersinnaavarput. (Eprîarit 5:14) Qamannga pisumik allat inussiarnissutsimik tullermullu asanninnermik ersersitsivigigutsigik, ileqqutoqqat ajoqutaanngitsut naammattooraangatsigik ingasappallaartumik qisuariartassanngilagut.

Guutip naalagaaffia nunatsinni nunaniluunniit allani oqaluussissutigigaangatsigu, kulturinut assiginngitsorpassuarnut oqimaaqatigiissumik isumaqarnerup ’tamanut tamalaasutut innissatsinnut’ ikiussavaatigut. Kulturit assigiinngitsut ilikkariartortillugit qularnanngitsumik paasilissavarput soqutiginartumik, uummaarissumik pissanganartumillu inuunermut ilasaataasinnaasut. (wE 1/10 98)

[Qupp. 20-mi assiliartaq]

Kristumiut assigiinngitsorpassuarnik naleqquttumik ilassinnittaaseqarsinnaapput

[Qupp. 23-mi assiliartaq]

Kulturinut assigiinngitsunut oqimaaqatigiimmik isiginnittaaseqarneq soqutiginartumik pissanganartumullu inuunermut aqqutaasinnaavoq