Qarmat attaveqatigiinnermut akornutaasut — INTERNETIKKUT ATUAGAATEQARFIK Watchtower

Qarmat attaveqatigiinnermut akornutaasut

ROBERT Napasuliaq Alapernaarsuiffiup Peqatigiiffiata Sierra Leonemi Afrikami Killermiittumi ajoqersuiartortitaasa ilagaat. Tamaanga tikeqqammerluni ullut ilaanni aqqusinikkut ingerlatillugu meeqqat tamaaminiut ataatsikkut suaartalerput: „Qaqortumik amilik! Qaqortumik amilik!“ Robert, qernertumik amilik Amerikamiu, qinilerpoq qaqortumik amilimmik qinaasilluni, takusaqarnanili. Paasilerpaali nammineq meeqqat suaartaraanni.

Meeqqat ajortumik eqqarsanngillat. Ersersinniaannarpaalli nalunngikkitsik Robert namminneq kulturiminnit allaanerusumik kulturilimmeersuusoq. Allaanerussutaa ajunnginnerusumik ersersissinnaannginnamikku qaqortumik amilimmik taaginnarpaat.

Kulturip qanoq ililluni ilusilersortaraatigut

Kulturi itisilinngikkaluarlugu nassuiarneqarsimavoq tassaanerarneqarluni „ataatsimut eqqarsartaaseq, . . .. ileqqut takorluukkallu kiisalu ilisimasat inooriaatsimut malunnaataasut“. Kulturikkut pingaartitat ilarpassuinik toqqaannartumik ilinniartinneqartarpugut, ilarpassuili sianiginngisatsinnik pigiliuttarpavut. Misissueqqissaartoq ima oqarsimavoq: „[Meeqqap] inunngorneranit ileqqut avatangiisigisai misilittagaanik pissusaanillu ilusilersuisarput. Oqalussinnaaleruni tassaalissaaq kulturiata piliamerna, inersimasunngorunilu kulturikkut iliuutsinut ilaasinnaaleruni kulturikkut ileqquliussat ileqquliutissavai, kulturikkut isummat isummiutissavai kulturikkullu killissat killissarilissallugit.“

Kulturip sorpassuartigut inuuneq uagutsinnut oqinnerulersittarpaa. Meeraanitsinni qanoq ililluta angajoqqaatta iluarisaannik iliornissarput ilikkapallattarparput. Naluneq ajorparput inuiaqatigiinni inuuffigisatsinni suut akuerisaasut suullu akuerisaanngitsut, tamannalu pissusilersoriaatsitsinnut, atisalersoriaatsitsinnut allanullu attaveqarnitsinnut sunniuteqartarpoq.

Soorunami inuttut ataasiakkaatut qanoq ittunngornissatsinnut kulturikkut tunuliaqutarisaq kisimi sunniineq ajorpoq. Kulturimmi ataasiakkaat iluini aamma assigiinngissutinik nassaassaqarpoq. Aamma inuttut pissuserput ilaatigut genitsinnit [sananeqaatsitsinnit] inuunermilu misigisartakkatsinnit, kiisalu pissutsinit assigiinngitsorpassuarnit, aalajangerneqartarpoq. Taamaakkaluartorli kulturi tassaavorlusooq isarussat silarsuarmik qimerluuinitsinni atortakkavut.

Assersuutigalugu, kulturitta qanoq oqaaseqarnissarput kisiat pinnagu, aammali qanoq oqaluttarnissarput aalajangertarpaa. Kangiani qiterlermi nunat ilaanni inuit eqqortumik oqallorissuunissaq pingaartittarpaat, oqaaserpassuillu uteqattaarinernik assersuutinillu ulikkaartut atortarlugit. Inuilli Kangianiittut oqaaseqarpallaarnaveersaartarput. Japanimiut ussataat manna isummamik tamatuminnga ersersitsivoq: „Qanikkut ajunaartitaassaatit.“

Piffissamik eqquilluaanissamik isiginninnerput kulturitsinnittaaq aalajangerneqartarpoq. Schweizimi isumaqatigiissutigisamut minuttinik qulinik inortuigaanni utoqqatsernissaq naatsorsuutigineqartarpoq. Nunalli ilaanni nalunaaquttap-akunnera ataaseq marlulluunniit inortuigaluallaraanni soqutigineqarneq ajorpoq.

Aammattaaq kulturitta assigiinngitsunik pingaartitaqalersittarpaatigut. Assersuutigalugu, qanoq qisuariassavit ima oqarfigineqaruit: „Puallarsimangaaravit.“ Afrikamiut kulturianni peroriartorsimaguit taamatut oqarfigineqarnerit nuannaarutigissagaluarpat, tamaanimi puallaarissuunissaq piumaneqarnerusarpoq. Kitaamiulli kulturianni perorsarneqarsimaguit qularnanngitsumik ajuallassagaluarputit, tamaani amitsuunissaq piumaneqarnerusarmat.

’Uagut pitsaaneruvugut!’

Inuit kulturinit assigiinngitsuneersut attaveqatigiinnissaannut akornutaasartoq amerlasuutigut tassaasarpoq inuit ilarpassuisa isumaqarnerat namminneq kulturertik allat kulturiannit pitsaanerusoq. Inuit amerlanersaat isumaqarput uagut isummavut, pingaartitavut, ileqqutoqqavut, atisalersoriaaserput kusanartutullu isigisavut eqqortuusut, allanillu nallernissaqanngitsut. Aamma kulturit allat uagut nammineq pingaartitavut naapertorlugit nalileqqajaasarpavut. Tamanna „etnocentrisme“-mik taaneqartarpoq. The New Encyclopædia Britannica-mi ima allassimasoqarpoq: „Etnocentrisme . . . sutigut tamatigupajaaq atuuppoq. Kulturit amerlanersaanni nammineq inooriaaserisaq allaat sanilip inooriaasianit pitsaanerusutut isigineqartarpoq.“

Ukiut 200-t matuma siorna tuluk akimaneq ima oqarsimavoq: „Takusinnaasakka [naapertorlugit], takornartat sianiitsuupput.“ Atuakkamik issuakkanik ujarlerfissiamik, angutip taassuma issuarneqarfigisaanik, aaqqissuisoq ima allappoq: „Isuma sutigut tamatigut atuuttoq taamatut eqqornerpaamik oqaatigineqarsinnaagunarpoq.“

Inuit assigiinngitsunik kulturillit akaareqatigiinnginnerannut assersuutissarpassuaqarpoq. Oqaatsit uku nazistit siulersortaannut Hermann Göringimut pigitinneqartarput, naak 1930-kkunni oqaluttualiortartumit tyskiusumit allanneqarsimagaluartut: „Oqaaseq kulturi tusaraangakku aallaasiga tigunialertarpara.“

Isummat entocentriskerpalaartut sakkortuut assigiinngisitsinermik kinguneqarsinnaapput, tamannalu uumissuinermik akerleriinnernillu kinguneqarsinnaavoq. Richard Goldstone, Rwandami Jugoslaviaasimasumilu sorsunnermi pinerluuteqarsimasunik misissuisoq, akersuunnerni tamakkunani naakkitsaatsuliornerit pillugit ima oqarpoq: „Tamakkua sumiluunniit pisinnaapput. Matumani nunat tamarmik immikkut kultureqarlutillu oqaluttuarisaanillit pineqarput, tamaakkaluartorli inuit assigiimmik imminnut peqqarniitsuliorfigisarput. Nagguik upperisarlu tunngavigalugit naakkittaatsumik sorsunneq taama ittoq tassaannaavoq assigiinngisitsineq nakuusernertalik. Inuit taamatut pineqartut inupilussuartut pineqartarput. Taamatut pisoqartillugu inuit nalinginnaasut taamatut amiilaarnartumik iliornissaminnik pinaveersimatitsisussaagaluamik ileqqussatigut noqiffeeruttarput.“

Uungaannaannginnerusoq isigineq

Uagutsinnut assingusunik ikinngutissarsigajuppugut; uagutsitut isumaqarlutillu pingaartitalinnik, tatigalugillu paasisinnaasatsinnik. Ilagigaangatsigik qasukkarsimasarpugut. Inuit arlaat eqqumiitsutut iluarluanngitsutulluunniit isigigutsigu qularnanngitsumik ikinngutitta isumaqatigissavaatigut, iluarinngisavut assigiimmata.

Kulturimik allamik tunuliaqutalimmik taamaattumillu uagutsinnit allaanerusumik attaveqateqarneq sumut iluaqutigisinnaavarput? Attaveqatigiilluarneq iluaqutigalugu paasisinnaavarput sooq allat uagutsinnit allaanerusumik eqqarsariaaseqarlutillu iliortartut. Kunle Afrikamit Killermeersoq ima oqarpoq: „Afrikamiuaqqat ilarpassui paasitinneqartarput nerinerminni oqalussanngitsut. Nunalli killiit ilaanni nerinermi oqaloqatigiinnissaq kajumissaarutigineqartarpoq. Taavami qanoq pisoqassava Europamiu Afrikamiumik nereqateqarpat? Qularnanngitsumik Europamiup eqqumiigissavaa Afrikamiu nillissananilu nerippat. Akerlianillu Afrikamiu tupigusulluni eqqarsassaaq sooq Europamiu taama qaputsigisoq.“ Soorunami taamatut pisoqartillugu paqumisunnissaagaluaq peerneqarsinnaavoq aappap kulturianik paasinnissimagaanni.

Inunnik allamik kulturilinnik ilisarisimasaqaleraangatta allat paasineruliinnarnagit aamma imminut paasinerulertarpugut. Antropologeq (inuiaat nagguiinik ilisimatooq) ima allassimavoq: „Aalisakkap itisoormiup malugisassaa kingulleq tassaavoq imaq. Ajutoornikkut immap qaavanut silaannarmullu pisooraluaruni aatsaat imaq maluginialissavaa. . . . Inuiaqatigiinni inooqataaffigisani kulturi ataatsitut takusinnaassagaanni . . . avataanit isigisinnaassuseqartariaqarpoq, tamannalu qaqutigooqaaq, nassaassaaguni.“ Aalisakkatut itisoormiutut silaannarmut pisutut kulturinik allanik naapitsinitsigut kulturikkut „imaq“ nammineq inuuffigisarput maluginialissavarput. Atuakkiortup Thomas Abercrombiep tamanna takorlooruminartumik ima oqaatigisimavaa: „Inuup kulturimik allamik alutorsaatiginnissimanngisaannartup nammineq kulturimi imminut killilersuutai maluginngisaannassavai.“

Naatsumik oqaatigalugu, kulturinik allanik paasinninneq inuunitsinni pisuunnguutigissavarput, uungaannarmi isigiunnaassaagut imminut allanillu paasinnissinnaanerulerluta. Kulturikkut kingornussat eqqarsartaaserlu etnocentriskerpalaartoq qarmatut illuni attaveqatigiinnermut akornutaasinnaavoq, pinngitsooranili taamaattariaqanngilaq. Qarmat isaterneqarsinnaapput. (gE 8/7 96)

[Qupp. 6-mi issuagaq]

„Kulturit amerlanersaanni nammineq inooriaaserisaq allaat sanilip inooriaasianit pitsaanerusutut isigineqartarpoq.“ — The New Encyclopædia Britannica

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Allat kulturiisa ajunngitsortaannik nuannaarutiginninneq ilikkarsinnaavarput

[Qupp. 6-mi suminngaanneernera]