Ilisimatusar­neq kil­leqar­poq

Qanit­tuk­kut atuak­kat inuit guuteqan­ngin­neraasut nutaanik taaneqar­tar­tut isumaan­nik imal­lit saq­qum­mer­put. Atuak­kat taak­ku inup­pas­suar­nit soqutigineqarlutil­lu oqal­lisigineqangaatsiar­put. Tamatumun­nga tun­ngatil­lugu sianiutinik ilisimatusar­toq David Eagleman ima al­lap­poq: “Atuar­tut ilaat ... isumaqar­put ilisimatuut suut tamaasa paasisimagaat.” Imalu nangip­poq: “Pitsaasumil­li ilisimatusarumal­luni isum­mius­sereer­nani sulisoqar­tariaqar­poq, ilisimatusar­nerul­lu oqalut­tuas­sar­taa tupaal­lan­nar­tunik ulik­kaar­poq.”

Oqalut­tuarisaanerup ingerlanerani ilisimatuut pin­ngor­titamut tun­ngatil­lugu apeq­qutinut akiuminaatsunut akis­sutis­sarsior­nermin­ni tupaal­lan­nar­tunik paasisaqarsimap­put. Ilisimatuul­li ilaat aam­ma kuk­korujus­suarsimap­put. Isaac Newton ilisimatuut inuusimasut an­ner­paar­taasa ilagaat. Taas­suma up­per­narsar­paa nunap nutsuinerata nukingata avataarsuani planetit, ul­loris­sat galaksel­lu ataatsimoor­tit­tarai. Naatsorsueriaaseq dif­ferentialregningimik taaneqar­tar­toq – qarasaasialior­nermut, avataarsualiar­nermut ker­nefysikimul­lu ator­neqar­tar­toq – tun­ngaviler­paa. Newtonili aam­ma ilisimatusar­neq piviun­ngitsoq alkymi, ul­loriarsior­neq angak­kuar­niar­nerlu atorlugit aqerlumik saviminer­nil­lu al­lanik kuultin­ngor­titsiniar­neq, atorlugu misis­suisar­poq.

Newtonip inun­ngor­nera ukiunik 1500-nik amerlanerusunik sioq­qul­lugu grækerip ul­loriarsiuup Ptolemaiosip qilak qimerluugin­narlugu misis­sor­paa. Un­nuk­kut planetit ingerlaar­nerat nak­kutigalugulu nunap as­singanik titar­taal­laq­qip­poq. Nunarsuul­li sunut tamanut qitiunera up­peraa. Astrofysikeri Carl Sagan Ptolemaios pil­lugu ima al­lap­poq: “Nunarsuup avataarsuani qitiusumik inis­sisimaf­feqar­neranik oqar­tar­nera ukiuni 1500-ni up­perineqar­poq, taman­nalu silas­sorin­nerup ilumoor­tumik oqalun­nis­samut qulak­keerutaan­ngin­neranik eq­qaasitsivoq.”

Nalitsin­ni ilisimatuut aam­ma tamatumun­nga as­singusumik unam­miniagas­saqar­put. Avataarsuanut tun­ngatil­lugu naam­maginarluin­nar­tumik nas­suiaatis­sarsis­sap­pat? Ilisimatusar­nik­kut siuariar­tor­toqar­nera ilisimatuul­lu suliaan­nik iluaqutigin­nin­ner­put nas­suerutigisariaqar­par­put. Aam­mali pingaaruteqar­poq ilisimatusar­nerup kil­leqar­nerata eq­qaamanis­saa. Fysikeri Paul Davies ima oqar­poq: “Avataarsuanut tun­ngatil­lugu tamatigoor­tumik ataqatigiil­luin­nar­tumil­lu nas­suiaatis­sarsior­neq ajor­narluin­nar­poq.” Oqaatsit taak­ku ilumoor­tumik as­sor­tor­neqarsin­naan­ngitsumik tapersiip­put: Uagut inuit pin­ngor­titarsuaq tamak­kiisumik paasisin­naan­ngilar­put. Taamaat­tumik pis­susis­samisuugin­nas­saaq ilisimatusar­nerup sunut tamanut tun­ngatil­lugu akis­sutis­saqar­neranik oqar­tar­tut nangaanar­toqar­tit­tarutsigit.

Pin­ngor­titarsuup alutor­nar­tui Biibilimi ima al­laatigineqar­put: “Takuat, tamak­ku tas­sa suliaasa ilaminiin­naat, isus­sun­ner­tut nipeqarlutik tusarsaasut.” (Jobi 26:14) As­sigiin­ngitsor­pas­suit inuit paasisin­naan­ngisaat suli misis­suif­figineqarsiman­ngil­lat. Nas­suerutigisariaqar­par­put apustilip Paulusip ukiut 2000-ngajaat matuma sior­na uku al­lagaasa ilumoor­nerat: “Ilami Guutip pisuus­susiata ilisimas­susiatalu siuneqas­susiatalu itis­susiat! Ilami eq­qar­tuus­sinerisa paasiniar­neq ajor­nas­susii aq­qutaasalu siunersis­saan­ngis­susii!” – Romamiut 11:33.