Siulittuutip Eqquunneranut Uppernarsaat

Tas­sani angisuunik marlun­nik as­silialiaqar­poq oqalut­tuarisaanermi pisimasumik pingaarutilim­mik ersersitsisumik. Ilisimaneqar­pal­laan­ngilarli Titusip qilaan­ngusaasaata Biibilimi siulit­tuutip eq­quuteq­qis­saar­neranut up­per­narsaataanera.

ILLOQARFIK EQQARTUUNNEQARTOQ

Kristusip inun­ngor­nerata kingor­na Romamiut naalagaaf­fis­suat Tuluit Nunaan­niit aam­ma Gal­liamiit (maan­na Frankrigiusumiit) Egyptenimut isorar­tutigaaq, nunal­lu taak­kua toq­qis­sisimaf­fiul­lutil­lu pigis­saarfiup­put. Nunali ataaseq, Judæa, Romamiut kamas­sutigiuagaan­nik eq­qis­siviil­liorfiuvoq.

Encyclopedia of Ancient Rome-mi ima al­las­simavoq: “Romamiut naalagaaf­figisaan­ni nunat ikit­tuin­naat Romamiut Judæamiul­lu uumigeqatigiin­nerat­tul­li Romamiunik uumigin­nitsigip­put. Juutit takor­nar­tanik ileq­qumin­nik soqutigin­nin­ngitsunik naalagaqar­ner­tik iluarin­ngeqaat, Romamiul­lu isumaqar­put juutit uteriitsuugamik pikitsitsiumatuujusut.” Juuter­pas­suit neriuutigaat siulersuisoqalerumaarlutik Romamiunit uumigisamin­nit aniguisitsisus­samik Israelimilu atugaris­saar­titseq­qiler­tus­samik. Ukiumilu 33-mi Jiisusi Kristusi nalunaar­poq Jerusalemimi ajunaar­nersuaqas­sasoq.

Jiisusi ima oqar­poq: ‘Ullut ilinnut nalliukkumaarput akeqqavit kaajallallutit ippiliugaliorfissaat ungusiffissaallu tamaniillu ilinnut iserniarfissaat. Piuneerutitissavaatsit qitornatit ilanngullugit ujaqqanillu qaleriissuerutillutit.’ – Lukasi 19:43, 44.

Jiisusip oqaasii ajoqersugaasa paatsuungas­sutigigunar­paat. Ul­lut marluk qaangiut­tut ajoqersuk­kat ilaat Jerusalemimi naalaf­fik isigiitigalugu ima oqar­poq: “Ajoqersuisoq, takuk­kit mak­ku ujaras­suit il­luliarsuil­lu.” Isumaqar­toqar­poq naalaf­fiup qam­marsuata ujarat­taasa taak­kua ilaat 11 meterisut takitigisut, 5 meterisut silitsigisut aam­ma 3 meterisut por­tutigisut! Jiisusili ima oqar­poq: “Tassa una isigaarsi – ullut nalliukkumaarput ujaqqanik qaleriissuerulluinnarlugu tamarmik ingutserneqarfissaat.” – Markusi 13:1; Lukasi 21:6.

Jiisusi aam­ma ima oqar­poq: “Takugussiuk Jerusalemi sakkutuunit unguneqarsimasoq, taava nalussanngilarsi piuneerussaaffissaa qanillisoq. Taava Judæamiittut qaqqanut qimaassapput; illoqarfimmiittut illoqarfik qimassavaat, nunaannarmiittullu illoqarfimmut isissanngillat.” (Lukasi 21:20, 21) Jiisusip oqaasii eq­quup­pat?

ILLOQARFIK PIUNEERUSSAASOQ

Ukiut 33-t qaangiutereer­put, Judæamiul­lu suli Romamiunit uumigisamin­nit naalak­kersor­neqar­put. Ukiumili 66-imi Romamiut Judæami naalagaatitaat, Ges­sius Florus, naalaf­fim­mi erlin­nar­tuusivim­miit aningaasanik tigusivoq juutit naam­magiun­naas­sutigisaan­nik. Erininarsin­ngitsoq juutit sak­kutuui Jerusalemimut isaap­put Romamiut sak­kutuui tas­saniit­tut toqorarlugit Romamiunil­lu naalak­kersor­neqarun­naar­ner­tik nalunaarutigalugu.

Qaam­matit pingasut mis­saat qaangiut­tut Romamiut sak­kutuui 30.000-nit amerlanerusut Cestius Gal­lusimit siulersor­neqar­tut Jerusalemimukar­put pikitsitsisut saas­suk­kiar­torlugit. Romamiut il­loqarfik isaaf­figaat naalaf­fiul­lu qam­marsui aval­liit qajan­narsisil­lugit. Taava pis­sutis­saqar­pasin­ngitsumik tunuar­put. Juutit pikitsitsisut nuan­naar­put ingerlaan­narlu akeq­qatik malersulerlugit. Sorsuut­tut takus­saajun­naarmata kristumiut Jiisusip mianersoq­qus­sutaa naalal­lugu Jerusalemimiit qaq­qanut kuus­suup Jordanip il­luatungaaniit­tunut qimaap­put. – Mat­thæusi 24:15, 16.

Aap­paaguani Romamiut sak­kutuui naalak­kamin­nit Vespasianimit er­neranil­lu Titusimit siulersor­neqarlutik Judæamut sorsuk­kiar­toq­qip­put. Kingunin­nguali kaasari Nero ukiumi 68-imi toqum­mat Vespasian kaasarin­ngor­titaajar­torluni Romamut uter­poq, er­ninilu Titus Judæamut sorsuk­kior­tor­tunut 60.000-t mis­saan­nut naalagan­ngor­tip­paa.

Ukiumi 70-imi juunimi Titusip sak­kutuuni peq­quai or­piit Judæap eq­qaaniit­tut up­pikaatis­sagaat, up­pititamin­nil­lu Jerusalemi kaajal­lal­lugu 7 kilometeriusumik ungalulior­put. Septembarimilu Romamiut il­loqarfik naalaf­fil­lu ujajaaf­figeriarlugit ikual­lap­paat naalaf­fiul­lu qarmarsuata ujarat­tai up­pikaatil­lugit, Jiisusip siulit­tuisimaneratorluin­naq. (Lukasi 19:43, 44) Mis­singersuinerit ilaat naaper­torlugu “Jerusalemimi eq­qaanilu inuit 250.000-niit 500.000-t tungaanut ajunaar­put”.

NAALAGAAFFISSUUP AJUGAANERA

Ukiumi 71-imi Titus Italiamut uter­poq Romamiunit qiim­mat­tar­tunit tikil­luaq­qusaal­luni. Il­loqarfiit pingaar­nersaan­ni aatsaat taama pingaar­torsior­tigisumik ajugaanersior­nersuarmut il­loqarfim­miut tamarmik peqataap­put.

Pisuus­suter­pas­suit inuit alutorsaatigisaat Romap aq­quser­ngisigut angal­lan­neqar­put. Umiatsiat ujajak­kat, qamus­suar­ni sorsuut­tunik isigin­naar­titsisut Jerusalemil­lu naalaf­fianit ujajak­kat qiim­mat­taatigingaarlugit isigin­naar­paat.

Ukiumi 79-imi Titusip angun­ni Vespasian kaasaritut kingoraar­paa. Ukiul­li marluk qaangiutiin­nar­tut Titus tas­san­ngaan­naq toquvoq. Domitian, qatan­ngutaa, kaasarin­ngor­poq ingerlaan­narlu Titusimut ataq­qinaatis­samik qilaan­ngusaasamik ajugaasunut isaaf­filiorluni.

ULLUMIKKUT UPPERNARSAATAANERA

Ul­lumik­kut Titusip qilaan­ngusaasaa takor­narianit hundredetuusintilik­kuutaanit alutorineqar­tar­poq. Isumaqar­toqar­poq qilaan­ngusaasaq taan­na eq­qumiitsuliaan­naasoq torral­lataq, al­lat Romamiut naalagaaf­fis­suata pis­saaneqar­neranut ataq­qinaatitut isigaat al­lal­lu Jerusalemip tas­sanilu naalaf­fiup ajugaaf­figineqar­neran­nut eq­qaas­sutis­satut isigalugu.

Biibilimil­li peq­qis­saar­tumik atuar­tar­tut Titusip qilaan­ngusaasaa pingaaruteqar­nerungaar­tumik isumaqar­tip­paat. Siulit­tuutit Biibilimeersut eq­qoq­qis­saar­neran­nut tutsuiginar­tuuneran­nul­lu Guutimil­lu isumas­sarsiarititaaneran­nut up­per­narsaatitut isigaat. – 2 Petrusi 1:19-21.