Biibili imminut assortorpa?

ATUAKKIORTOQ Henry Van Dyke ilaanni ima allassimavoq: „Kangiani qiterlermi pilerfeqarluni, kangiamiutut isikkoqarluni kangiamiullu assersuutitigut oqaasiinik oqaaseqarluni Biibili nunarsuarmi nunanut tamalaanut piffimminut tamanut sungiussilertortaqaaq ilagisani sumi tamaniittut ujarlugit. Oqaatsit hundredelikkuutaat atorlugit inuit uummaataannut oqalunnissani ilikkarsimavaa. Oqaluttuaanut meeqqat tupigusullutik nuannaarlutillu tusarnaartarput, ilisimatuullu inuunerup assersuutaasut eqqarsaatigeqqissaartarpaat. Ajortut makitasuullu mianersoqqussutai uulissutigisarpaat, naqisimaneqartunulli peqqissimisunullu anaanap nipaatut ippoq. . . . Erlinnartuummik tamatuminnga pigisalik kinaluunniit piitsuunanilu kiserliunngilaq.“

Biibilip ilumut ’oqaatsit hundredelikkuutaat ilikkarsimavai’. Atuagartaasa 66-iusut ilaat ikinnerpaamik ataaseq oqaatsinut 1982-inut nutserneqarsimavoq. Inuit millionilikkuutaat Biibili Guutimit tunissutisiatut isigaat nuannaralugulu iluaqutigalugulu atuartarlugu. Allalli isumaqarput imminnut assortuuttunik imaqartoq taamaattumillu tatigineqarsinnaanngitsoq. Misissueqqissaarnerulli suna takutippaa?

Atuagassiap uuma saqqaani takutinneqartutut Guutip angutit ilumoortut Biibilimik allatsissimavai. Biibilimik misissueqqissaarnerup takutippaa Biibili angutinit 40-nit ukiut 1600-t ingerlaneranni allanneqarsimasoq. Inuussutissarsiutigalugu allattarsimappat? Naamik. Allattunut ilaapput savanik paarsisoq, aalisartoq, ilanngaaserisoq, nakorsaq, tupiliortoq, palasi, pruffiiti kunngilu. Allakkaminni inuit ileqqullu uagutsinnut ukiut 2000-ssaanni inuusunut allanertaasut eqqartorpaat. Allaat allaaserisamik isumaat paasinngikkaluarlugu allattarsimavaat. (Daniel 12:8-10) Taamaattumik tupaallaatigissanngilarput Biibilimik atuarnitsinni paasiuminaatsitatsinnik naammattuugaqassagutta.

Paasiuminaatsitsisarnerit tamakku aaqqinneqarsinnaappat? Ilumut Biibili imminut assortorpa? Tamanna paasiniarlugu assersuutinik sammisaqariarta.

Imminnut assortuuppat?

◼ Kain sumit nuliassarsiva? (1 Moses 4:17)

Ilaat isumaqarput Abelimik toqutsinerup kingorna qatanngutaa toqutsisoq Kain angajoqqaavilu, Adam Evalu, nunarsuarmi kisimiilersimasut. Adamili Evalu meerarpassuaqarsimapput. Mosesimik allakkat siulliit 5:3, 4 naapertorlugu Adam Setimik atilimmik ernertaarpoq. Oqaluttuarlu nangippoq: „Adamip Set ernertaarereeramiuk suli ukiuni 800-ni inuuvoq ernertaartarluni panissaartarlunilu.“ Tassa Kainip najami ilaat immaqaluunniit jornguni katissimassavaa. Taamanilu inuit naammalluinnassutsimut suli qaneqimmata aappariinneq taamaattoq kinguaavisa peqqissusiannut ullumikkutulli navianarsimassanngilaq.

◼ Kia Josef Egyptinimut tunivaa?

Mosesimik allakkat siulliit 37:27-mi allassimavoq Josefip qatanngutai aalajangertut Ismaelikkunnut tuniniarlugu, versilli tulliani allassimavoq: „Niuffagiat Midjanikkuusut sanioqquttut Josef puilasuliamit qaqippaat, Ismaelikkunnullu akigaat sekelinik sølvinik 20-nik akilersillugu; taakkualu Josef Egyptenimut aallaruppaat.“ Josef kikkunnut, Ismaelikkunnut Midjanikkunnulluunniit, tunineqarpa? Midjanikkut aamma Ismaelikkunnik taaneqartarsimasinnaapput, siuaasartik Abraham aqqutigalugu eqqarlerigamikkit. Imaassinnaavorluunniit niuertut Midjanikkuusut ingerlaartut Ismaelikkuusut ingerlaaqatigisimagaat. Qanorluunniilli pisoqarsimagaluarpat Josefimik tunisisut tassaapput taassuma qatanngutai, taamaattumillu kingorna Josefip ima oqarfigisinnaasimavai: „Uanga Josefiuvunga, qatanngutersi Egyptenimut tunisarsi.“ — 1 Moses 45:4.

◼ Israelikkut qassit Moabikkut arnartaannik kinguaassiuutitigut kanngunartulioqatiginnissimagamik Ba’alimullu Peorimiittumut guutisiornermut peqaataasimagamik toquppat?

Mosesimik allakkat sisamaat 25:9-mi allassimavoq: „24000-illi nappaat [ajortuliorneri pillugit Guutip pillaataa] toqussutigereersimavaat.“ Apustilili Paulus ima allassimavq: ’Aamma uersaanaveerisa, soorlu ikkua ilaat uersaasut ulluinnarlu marlunnik qulilinnik pingasunillu tuusintillit [23.000-it] toqutaasut.’ (1 Korintumiut 10:8) Toqutaasut 23000-it 24000-illu akornanniissimassapput, taamaattumik kisitsisit marluullutik eqqortuusinnaapput. Taamaattorli Mosesimik allakkat sisamaat-ni eqqaaneqarpoq „inuit siulersortaat“ ajortulioqataasimasut eqqartuussisunit toqunneqassasut. (4 Moses 25:4, 5) „Siulersortaasut“ ajortulioqataasimasut 1000-iusimasinnaapput, taamaalilluni Paulusip eqqaasaanut 23000-inut ilanngukkunik toqutaasimasut katillutik 24000-iullutik. Naak 23000-iinnaat nappaammik Guutimeersumik toqqaannartumik eqqorneqaraluartut, 24000-it tamarmik Guutip perlussiortitsinera misigaat, eqqartuussineratigummi tamarmik inuunertik annaagamikku. — 5 Moses 4:3.

◼ Agag Israelikkut kunngiata Saulip nalaani inuummat, Biibili imminut assortunngila Biliamip amalekikkut kunngiat taama atilik siusinnerujussuakkut eqqartormagu?

Ukiup 1473-ip u.n.s. missaani Biliamip siulittuutigaa Israelikkut kunngiat ataaseq ’Agagimit akimanerussasoq’. (4 Moses 24:7) Agag kunngip Saulip naalakkersuinerata nalaani aatsaat eqqaaqqinneqarpoq (1117-1078 u.n.s.). (1 Samuel 15:8) Tamannali imminut assortornerunngilaq „Agag“ kunngit taaguutigisimasinnaammassuk, soorlu Egyptinimi kunngit Farao taaguutigisimagaat. Imaassinnaavorluunniit Agag amalekikkut kunngiisa aterigajussimagaat.

◼ Kia David Israelikkunnik kisitsisippaa?

Samuelimik allakkat aappaat 24:1-imi allassimavoq: „Ilaanni [Jehovap] Israelikkut kingumut kamaatingaaleramigit Daavi taakkununnga ajoqutaasumik iliortinnialerpaa [iml. „iliortinneqalerpoq“, NW, studieudgavemi ataani ilanngussaq] oqarluni: ’Avannaamiut Judakkullu kisinneqartikkit.’“ Davidimik ajortuliortitsisoq tassaanngilaq Jehova, 1 Israelikkut 21:1-imi allassimammat: „Satanip [iml. „assortuisup“, NW, studieudgavemi ataani ilanngussaq] Israel ajunaartinnialeramiuk inuit Daavimut kisitsippai.“ Guutip Israelikkut iluarisimanngilai, taamaattumillu Satan Diaavulumit ajortuliorfigineqarnissaat akueralugu. Taamaattumik Samuelimik allakkat aappaat 24:1-imi allassimasoq nipeqarpoq soorlu Guuti nammineerluni taamaaliorsimasoq. Soqutiginartumik Rotherhamip nutsigaa imaappoq: „Jahvep Israelikkut kamaatilerpai, akueraalu Davidimit uumitsaanneqarnissaat, oqarami: ’Israelikkut Judakkullu kisikkiartukkit.’“

◼ Davidip Israelikkunnik Judakkunnillu kisitsinerani kisitsisit nalunaarutigineqartut assigiinngitsut qanoq ilillugit imminnut naapertuuttunngortinneqarsinnaappat?

Samuelimik allakkat aappaat 24:9-mi Israelikkut 800.000-it Judakkullu 500.000-it nalunaarutigineqarput, kisianni 1 Israelikkut 21:5-imi Israelikkut angutit sakkulisarsinnaasut 1.100.000-it Judakkullu 470.000-it nalunaarutigineqarlutik. Sakkutuut kunngimut kiffartortut 288.000-iujuaannarsimapput, taakkulu immikkoortunut aqqaneq-marlunnut agguarneqarsimapput tamarmik 24.000-iusut. Ukiup ataatsip ingerlanerani immikkoortut tamarmik qaammammi ataatsimi kiffartortarput. Taakkua saniatigut angutit 12.000-it naggueqatigiit aqqaneq-marluusut siulersortaannut kiffartortarput, taamaalilluni kisitsit tamarmiusoq tassaalerluni 300.000. Qularnanngitsumik 300.000-it sakkutuujoreersut taakku 1 Israelikkut 21:5-imi allassimasunut 1.100.000-iusunut ilaatinneqarput, kisianni Samuelimik allakkat aappaat 24:9-mi ilaanatik. (4 Moses 1:16; 5 Moses 1:15; 1 Israelikkut 27:1-22) Judamut tunngatillugu qularnanngitsumik Samuelimik allakkat aappaat 24:9-mi nalunaarutaasumut filisterit nunaata killeqarfiani alapernaarsuiartortitat 30.000-iusut ilaapput, 1 Israelikkut 21:5-imili nalunaarutaasunut ilaanatik. (2 Samuel 6:1) Eqqaamasariaqarparput Samuelimik allakkat aappaat aamma Israelikkut kinguaariit oqaluttuarisaanerat I angutinit marlunnit, sammivinnit assigiinngitsunit isiginnittunit assigiinngitsunillu siunertalinnit, allanneqarsimammata. Tamanna eqqarsaatigigutsigu kisitsisit imminnut naapertuuttunngortinnissaat ajornartissanngilarput.

◼ Kina Sjealtielimut ataataava?

Allassimaffiit ilaasa ersersippaat Shealtielip Jekonja (kunngi Jojakin) ataatavigigaa. (1 Israelikkut 3:16-18; Matîuse 1:12) Lúkarsip îvangkîliuani allassimavoq Shealtiel ’Nerip pigigaa’. (Lúkarse 3:27) Nerip panini Shealtielimut nulissiutitissimagunarpaa. Hebriiarit ningaaq ernermik taagajummassuk, ingammik kinguaariit nalunaarsorneqarfiini, Lukasip eqqortumik Shealtiel Nerimut ernerinerarsinnaavaa. Taamatuttaaq Lukasip Josef Elimut ernerinerarpaa, naak Eli Josefip nulianut, Mariamut, ataataagaluartoq. — Lúkarse 3:23.

Allassimaffiit Jesusimut attumassuteqartut

◼ Angutinit qassinit anersaapiluit puulukerpassuarnut pulasut Jesusip anisippai?

Iivanngkiiliumik allattup Mattæusip angutit marluk eqqaavai, Markusilli Lukasillu ataasiinnaq eqqartorpaat. (Matîuse 8:28; Mákorse 5:2; Lúkarse 8:27) Markusip Lukasillu angutit anersaapilunnit pulaffigineqarsimasut aappaannaa eqqartorpaat, taanna Jesusimit oqaluunneqarmat anersaapilunnillu ajornerusumik pineqarmat. Immaqa angut taanna qaasunneruvoq sivisunerusumillu anersaapilunnit pulaffigineqarsimalluni. Immaqalu kingorna taassuma kisimi Jesus malikkumasimavaa. (Mákorse 5:18-20) Pisumi tamatumunnga eqqaanartumi Mattæusip tappiitsut marluk Jesusimik ajorunnaarsinneqartut eqqartorpai, Markusilli Lukasillu ataasiinnaaq eqqartorlugu. (Matîuse 20:29-34; Mákorse 10:46; Lúkarse 18:35) Tamatumuuna Biibili imminut assortunngilaq, minnerpaamimmi tapiitsoq ataaseq pineqarpoq.

◼ Jesusip toqutaalerami qallersaat atugaa qanoq ittumik qalipaateqarpa?

Markusip (15:17) Johannesillu (19:2) allagaat naapertorlugit sakkutuut Jesus aappallarissumik (malugalugu: qallunaatut purpurfarvet) qalipaatilimmik qallersaatilerpaat. Mattæusilli (27:28) ’qallersaammik aappallarissumik’ (malugalugu: qallunaatut skarlagenrød) qalipaateqarnerarpaa, taamaalilluni aappaluttuunera malunnarsisinnerullugu. Purpuri aappaluttortaqarlunilu tungujortortaqarmat, Markusip Johannesillu qallersaatip qalipaataata aappaluttumik akoqarnera isumaqatigiissutigaat. Qaamarnup tunuliaqutillu qallersaatip qalipaataata aappaluttortaa annerusumik minnerusumilluunniit malunnarsisittarpaat, iivanngiliunillu allattut qalipaat ersarinnerusorisatik allalluunnit paasissutissarsiffigisamik ersarinnerusorisaat allassimavaat. Assigiinngissutaalaartut tamakkua ersersippaat allattut inuttut assigiinngitsuunerat isertortumillu paasissutissiinnginnerat.

◼ Qisuk Jesusip naalliutsitaaffia kia ersuppaa?

Johannes (19:17) oqarpoq: ’Sanningasulissilu nammineq [Jesusip] ersuppaa niaqortalimmik taasamukarluni hebriiarisut Golgatamik taasagaannut’. Mattæusilli (27:32), Markusip (15:21) Lukasillu (23:26) oqaluttuaraat ’anileramik Simon pinngitsaaligaat sanningasulik ersoqqullugu’. Johannesip allanneratut, Jesusip qisuk naalliutsitaaffini nammineq ersuppaa. Kingusinnerusukkulli Simonip pinngitsaalisaalluni qisummik ersutsitaanera Johannesip oqaluttuamini naalisagaasumi ilanngussimanngilaa. Taamaattumik iivanngkiiliunik oqaluttuanissaaq assortuuttoqanngilaq.

◼ Judas Iskariot qanoq ililluni toqua?

Matîuse 27:5-imi oqaluttuarineqarpoq Judas imminut qimittoq, kisianni apustilit suliáinik agdlagkat 1:18-imi allassimavoq: ’Nakkarami qaarpoq, erlaviilu tamarmik anipput.’ Qanoq ililluni imminoriarnera Mattæusip sammigunaraa, apustilit suliáinik agdlagkat-ni inernera allaaserineqarpoq. Judasip allunaasaq orpiup avalequtaanut qilersimagunarpaa, qungatsimigullu orseq ateriarlugu innaarsukkut pissilluni imminut qimeriarsimalluni. Allunaasaq kittorarsimagunarpoq avalequlluunniit napisimagunarluni, taamaalilluni nakkarluni qaarsumut tukkami qaarluni. Jerusalemip eqqaatalu qanoq ittuunnera eqqarsaatigigaanni taamatut inerniliineq tunngavissaqarluarpoq.

Imminnut assortuussorinartut qanoq isigaagit?

Biibilimi imminnut assortuussorinartunik naammattoorsissagutta eqqaamasariaqarparput inuit oqaaseqarajummata imminut assortorsorinartunik kisianni nassuiarneqarsinnaasunik paasiuminartunngortinneqarsinnaasunillu. Assersuutigalugu niuertoq allatsini allattoralugu allappoq. Aperineqaruni immaqa oqassaaq nammineq allakkat nassiukkini. Allatsiatali allakkat allakkamigit nassiullugillu, aamma taanna oqarsinnaavoq nammineq nassiullugit. Tassa Mattæus (8:5) oqarmat sakkutuut naalagaat Jesusimukartoq kiffami tumartorsimasup ajorunnaarsinnissaa qinnutigiartorlugu, Lukasili (7:2, 3) oqarluni Jesusimut aallakkisartitsisoq, imminnut assortuunnertut taasariaqanngilaq.

Assersuutit tamakkua takutippaat Biibilimi paasiuminaassinnaasut nassuiarneqarsinnaasut. Taammaattumik Biibilimut tatiginnissalluni pissutissaqarluarpoq. Aamma tuluit ilaqutariinnut biibiliat 1876-imeersoq taamatut isiginninnissamut siunnersuuteqarpoq: „Imminnut naapertuuppasinngitsunut tamakkununnga iliuusissaq eqqortoq tassa piaarnerpaamik peerlugit sallusuissummut ataannarneq maleruaanerlu, nalornissutaasulluunniit tamaasa paasilluinnanngikkaluaraanni. Apustilit maligassiaat malittariaqarparput, ajoqersukkat ilaat ’oqaatsinik mamianartunik’ taasaminnik mamiatsakkaangata Jesusilu miserratigalugu, akerliliissutaasut tamaasa nipangersittarmatigik ima oqarlutik: ’Naalagaq, kimut aallassagatta? Illit oqaaseqarputit naassaanngitsumik inuussutilinnik. Upperalutillu ilisaraatsigit illit tassaasutit Guutip illernartua.’ Ilumoortoq ilumoortumut allamut assortorsorinarpat, taava naapertuuttunngortinniartartigik, taamaalillutalu takutillugu Biibilimut tamarmut naapertuuttuusut.“ — Juánase 6:60-69, Henry S. Goodspeed.

Taamatut isiginnittaaseqarpit? Neriuppugut, Biibilip imminut naapertuunneranut assersuutaaluit misissoreerlugit, tussiaasiortup Guutimut oqaasia isumaqatigissagit: „Oqaatsivit isumaviat tassa sallusuissut.“ (Tussiaat 119:160) Jehovap Nalunaajaasuisa Biibili tamaat taamatut isigaat tamatumunngalu upperinninnerminnut tunngavitik saqqummiuterusuttarpaat. Soormi atuagaq taanna asseqanngitsoq pillugu oqaloqatigigukkit? Biibilip oqariartuutaata ersarissup neriuummik nuannaarnermillu piviusumik tunissavaatit. (wD 15/7 92)

[Qupp. 8-mi assiliartaq]

Jehovap Nalunaajaasui aperinikuuvigit Biibili sooq upperineraat?