Jehova tatigigakku toqqissisimavunga

JEHOVA QANOQ ILISARISIMALERIGA TATIGILERLUGULU

1948-mi Nigeriap kujataata kitaani nunaqarfeerannguami inunngorpunga. Tamatuma nalaani akkaga Moustapha, tassa ataatama nukaa,angajoralu angajulleq Wahabi Jehovap Nalunaajaasuisut imermut morsutsitaasimapput. Qulingiluanik ukioqarlunga ataataga toquvoq. Ajoqaanga. Wahabip oqaluttuuppaanga ataataga makititaaffimmi takoqqis­sinnaagiga. Tusakkap tuppallernartup tamatuma Biibilimik misissuinissannut kajumilersippaanga. 1963-imi imermut morsutsitaavunga. Angajukka marluk nukaralu aamma imermut morsutsitaapput.

1965-imi angajora Wilson Lagosimut ornippara, Igbobip ilagiivini pionerit peqatigisarneri nuannaarutigisaqaakka. Nuannaarnerat aallussil­luarnerallu kajumis­sissutigalugit januaarimi 1968-imi pioneritut kiffartulerpunga.

Qatanngutip Betelimi kiffartortup, Albert Olugbebip, inuusut­tuusugut naapikkusulluta immikkut ittumik aaqqissuussivoq. Nigeriap avannaani specialpionerinik pisariaqar­titsisoqarnera pillugu oqaluttuup­paatigut. Qatanngutip Olugbebip oqaasii kajumis­sinartut suli eqqaamavakka: “Ilissi inuusut­tuuvusi. Piffissarsi nukisilu Jehovamut atorsin­naavasi. Naammattunik suliassaqarpusi!” Pruffiitip Iisaajap kajumis­suseqarnera ilaarusungaarlugu specialpioneritut kiffartuler­niarlunga immersuivunga. – Es 6:8.

Sorsunnerup Biafrap nalaani (1967-1970) inupalaat Nigeriap avannaani naalliutitseriarlutik toqoraariarlutillu Nigeriap kangianut ingerlaqqipput. Tamatuma nalaani 1968-imi maajimi illoqarfimmut Kanomut, Nigeriap avannaaniittumut, specialpioneritut aallartitaavunga. Qatanngutip angutip ajunngitsumik isumaqarluni ajortumik pineqan­nginniassagama Nigeriap avannaanut aallaqqunanga unissaraluarpaanga. Uangali akiinnarpara: “Qujanaq isumaalugigamma. Jehovalli tassani kiffartoq­quppanga qularutigin­ngilara najorumaaraanga.”

SORSUFFIUSUMI JEHOVA TATIGAARA

Kanomi pissutsit alianaqaat. Nunap inuisa imminnut sorsuunnerat pissutigalugu illoqarfissuaq aseruatiter­neqangaarsimavoq. Oqaluus­sitilluta sorsunnermi inuit toqutaasimasut timaat takusarpagut. Kanomi arlalinnik ilageeqaraluartoq qatanngutit amerlanersaat qimaasimapput. Oqaluus­sisartut 15-init ikinnerusut kiserngorus­simapput, assullu annilaangal­lutillu nikallorsimapput. Specialpioneriusugut arfinillit tikikkatta qatanngutit taakku nuannaangaarput. Oqaluus­sisartut qiimmas­saanerput iluaqutigeqaat. Ataatsimiit­tarnerit oqaluus­sisarnerillu aaqqissuuteq­qinnerannut ikiuuppugut. Immikkoor­tortaqarfimmut kiffartorneq pillugu nalunaarusiamik nassius­sinissaannut Biibililersaarutinillu innimin­niinissaannut ikiorpagut.

Specialpioneriusugut hausatut oqaatsit ilinnialerpagut. Amerlasuut tusarnaar­tarpaatigut namminneq oqaasii atorlugit nutaarsiassat nuannersut oqaluus­sissutigigatsigit. Taamaattorli upperisarsioqatigiit amerlanerus­sutillit ilaasortaasa oqaluus­sinerput nuannarin­ngilaat, taamaattumik mianersoq­qissaar­tariaqarpugut. Pisut ilaanni oqaluus­seqatigalu savilersortumit malersor­neqarpugut. Qujanar­tumilli oqilanerugatta inorsar­tipparput. Ulorianar­torsior­taraluartugut Jehovap eqqissisit­tarpaatigut, oqaluus­sisartullu amerliar­tulerput. (Tuss 4:9) Ullumikkut Kanomi ilagiinni aqqaniliusuni oqaluus­sisartut 500-t sinneqarput.

NIGERIMI MALERSUGAANEQ

Kingusin­nerusukkut 1968-imi aggustimi qaammatialuinnarni Kanomeereerlunga Niameymut, Nigerimi illoqarfimmut pingaarnermut, specialpionerit allat marluk ilagalugit aallartitaavunga. Nigerimut Vestafrikamiittumut tikikkatta ingerlaannaq malugaarput nunarsuarmi kiannerpaat ilagigaat. Kiassuaq sungiun­niaatigalugu franskit oqaasii, nunami oqaatsit pingaarnerit, ilinniar­tariaqarpagut. Taamatut unamminiagaqaraluarluta Jehova tatigalugu illoqarfissuarmi oqaluus­sisartut tassani najugallit ikittunnguit ilagalugit oqaluus­sisalerpugut. Piffissap sivikitsup iluani Niameymi atuarsinnaasut tamangajammik atuagaq sagdlusuíssut inûnigssamut nâgssáungitsumut sangmisoĸ pivaat. Allaat inuit atuakkamik perusullutik ujartarpaatigut!

Ingerlaan­nangajak paasivarput oqartussat Jehovap Nalunaajaasui nuannarin­ngikkaat. 1969-imi juulimi 20-t missaannik najuuttoqarluta nunami tassani ataatsimeersuaaraq­qaarpugut. Qilanaaqaagut oqaluus­sisartunik marlunnik imermut morsutsitaasoqassammat. Ullormili siullermi politiit takkupput ataatsimeersuaaraar­nerpullu unitsillugu. Specialpioneriusugut nakkutil­liisorlu angalasartoq politeeqarfiliaap­paatigut. Apersoriarluta peqquaatigut aqaguani nalunaariar­toqqulluta. Paasigatsigu oqartussat ajornar­torsior­titsiniartut angerlarsimaffimmi imermut morsutsitaaneq pillugu oqalugiaateqariarluta taakku marluk malunnaarsaartumik kuussuarmi imermut morsutsitaapput.

Sapaatit-akunneri arlaqan­ngitsut qaangiummata naalakkersuisut specialpioneriusugut arfinillit Nigerimit qimaguteq­quaatigut. Akunnernik 48-nik periarfis­sippaatigut, nammineerlutalu aallariar­tornissarput aaqqissuut­tussanngorparput. Peqqussutaat naalallugu ingerlaannaq immikkoor­tortaqarfimmut Nigeriamiittumut aallarpugut, taakkunanngalu allamik suliassin­neqarpugut.

Uanga Nigeriami nunaqarfimmut Orisunbaremut aallartitaavunga, tassani oqaluus­sisartut ikittunnguit suleqatigalugit nuannareqaara. Ukiulli affaa qaangiutiinnartoq immikkoor­tortaqarfimmit kajumis­saarneqarpunga kisimiillunga Nigerimut uteqqullunga. Aallaqqaammut tupaallak­kaluarlunga ernumatsangaarlungalu qatanngutit Nigerimiittut takoqqin­nissaat qilanaareqaara!

Niameymut uteqqippunga. Tikikkama aqaguani Nigeriamiup niuernermik qaffasissumik atorfillip takusin­naagamiuk Nalunaajaasuusunga Biibili pillugu apersulerpaanga. Atuaqqis­saaqatigiit­talerpugut pujortar­tarunnaarlunilu imigissar­torpallaar­tarunnaarami imermut morsutsitaavoq. Nigerimi sumiiffinni assigiin­ngitsuni qatanngutit ilagalugit oqaluus­sisarnera nuannaarutigeqaara, ukiullu ingerlaneranni Nalunaajaasut arriitsun­nguamik amerliar­torusaarput. Taamani tikeqqaarama oqaluus­sisartut nunami 31-upput, aallaramalu 69-inngorsimallutik.

“GUINEAMI QATANNGUTIT QANOQ INNERSUT ILISIMAN­NGILARPUT”

1977 naalersoq pikkoris­sariartorlunga Nigeriamut uterpunga. Sapaatit-akunneri pingasut qaangiuttut pikkorissarneq naammassimmat Immikkoor­tortaqarfiup Ataatsimiititaliaani ataqatigiis­saarisup, Malcolm Vigop, Sierra Leonemi immikkoor­tortaqarfimmit allakkat atuaqquai. Qatanngutit tassani najugallit angummik pionerimik kisimiittumik peqqissumik, tuluttut franskisullu oqalussin­naasumik, Guineami nakkutil­liisutut angalasartutut kiffartor­tussamik ujaasipput. Qatanngutip Vigop ilisimatippaanga taamatut suliassin­neqartus­saagama pikkoris­sartinneqarsimasunga. Nassuiaappaanga suliassaq imaannaan­ngitsuusoq, imalu siunnersorlunga: “Akuersitinnak eqqarsaatigeq­qaarniaruk.” Ingerlaannaq akivara: “Jehova uannik aallartitsisuummat aallassaanga.”

Timmisartumik Sierra Leonemukarpunga qatanngutillu immikkoor­tortaqarfim­miittut ornillugit. Immikkoor­tortaqarfiup Ataatsimiititaliaanut ilaasortat ilaata oqarfigaanga: “Guineami qatanngutit qanoq innersut ilisiman­ngilarput.” Naak Sierra Leonemi immikkoor­tortaqarfiup Guineami oqaluussineq nakkutigigaluaraa, nunami tassani politikkikkut najummas­simanar­toqarnera pissutigalugu oqaluus­sisartut attavigineqarsin­naasiman­ngillat. Sierra Leonemin­ngaaniit Guineami qatanngutinut arlaleriarlutik qatanngummik tikeraar­titsiniar­taraluarnerit iluatsit­tarsiman­ngillat. Taamaattumik piumaffigineqarpunga najugaqar­nissamut akuersissummik qinnuteqar­niassagama Guineami illoqarfiit pingaar­nersaannut, Conakrymut, aallaqqullunga.

Conakrymut tikikkama Nigeriamiut ambassadean­nukarpunga ambassadørilu naapillugu. Guineami oqaluus­serusungaarnera pillugu oqaluttuukkakku oqarfigaanga tamaanngaaniit aallaqqullunga, taamaaliun­ngikkuma tigusarineqarsin­naagama imaluunniit ajornerusumik pineqassagama. Oqarpoq: “Nigeriamut uterniarit tassanilu oqaluus­sillutit!” Akivarali: “Maaniigin­nassaanga.” Taavami Guineami ministerit ilaannut allagaqarpoq ikioqqullunga, taassumalu ikiorpaanga.

Kinguninngua Sierra Leonemi immikkoor­tortaqarfimmut uterpunga ministerillu aalajangigaanik ilisimatillugit. Jehovap angalanera pilluaq­qusimavaa, Guineamimi najugaqar­nissara akuerineqarpoq. Qatanngutit tamanna tusaramikku nuannaangaarlutik nilliapput!

1978-imiit 1989-imut Guineami Sierra Leonemilu nakkutil­liisutut angalasartutut kiffartorpunga, aamma Liberiami nakkutil­liisutut angalasartutut taartaasarpunga. Aallaqqaammut napparsimakulasarpunga. Taamaalisarpungalu avinngarusimasumi angalaar­tillunga. Qatanngutilli napparsim­maviliaan­niarlunnga sapinngisaminnik iliuuseqartarput.

Ilaanni malariamik napparsimasorujus­suanngorpunga aamma inalussakkut qumaqalerlunga. Pitsanngorama paasilerpara qatanngutit eqqartorsimagaat toqussagaluaruma sumi ilissanerlunga. Naak inuuninni navianar­torsior­taraluarlunga eqqarsaatigin­ngisaan­narpara suliassakka taamaatiin­narniarlugit. Upperil­luinnarpara Guutip kisimi ataavartumik eqqissisimatis­sinnaagaatigut, toqugaluaruttami makitis­sinnaavaatigut.

AAPPARIITTUT JEHOVA TATIGAARPUT

1988-imi pioneri arnaq Dorcasimik atilik, Jehovamik asanningaartoq maniguutingaartorlu, naapippara. Katikkatta nakkutil­liisutut sulininni ilagisalerpaanga. Dorcas suliassin­neqarnerput pimoorullugu suleqataavoq, Jehovalu pillugu pilliuteqangaarusus­suseqarpoq. Marluulluta ilagiinniit ilagiinnut 25 kilometerisut isorartutigisoq nassataqarluta pisuttarparput. Ilagiinnut ungasin­nerusunut qanoq ittunil­luunniit angallatis­sarsior­tarpugut, aqquserngillu itersanik ulikkaartut ingerlaarfigisarlutigit.

Dorcas sapiissuseqaqaaq. Kuussuit kuukkooriarsuarnik ulikkaartut ikaartariaqar­tarpagut. Taamaalluta ullut tallimat angalasus­saatilluta ikaartarfik qisuusoq aserorsimammat qajarissamik ikaartariaqalerparput. Dorcas qajarissamit niuniar­tilluni nikuikkami imaanut iteqisumut nakkarpoq. Arlaannarpul­luunniit nalussin­naanngilaq kuukkooriarsuaqarlunilu! Qujanar­tumilli angutit inuusut­tunnguit imaanut tingillutik annaappaat. Tamatuma kingorna sivisuumik taanna pillugu sinnarlut­tarpugut, nakkutil­liisutulli angalasartutut suliarput aallutiin­narparput.

1992 aallartilaartoq Dorcas naartusoq paasigatsigu tupaallaqaagut. Tassa piffissaq tamaat kiffartornerput tamaanga killeqassava? Ima eqqarsarpugut: “Jehovap tunissuteqarfigaatigut.” Taamaammat aalajangerpugut panissaarput Jahgiftimik atserniarlugu (tuluttut isumaqartoq “Jahp tunissutaa”). Jahgiftip inunngor­neraniit ukiut sisamat qaangiummata aqqaluar­taarpoq Erimmik atsikkatsinnik. Meeqqatta Jehovamit tunissutaanerat paasinarsisimavoq. Jahgift piffissap ilaani Conakrymi RTO-mi (nutserisoqarfimmi) kiffartor­nikuuvoq, aamma Eric ilagiinni kiffartortuuvoq.

Naak Dorcas specialpioneritut unikkaluarluni qitornagut perorsaatigalugit pioneritut ingerlaannarpoq. Jehovap ikiuineratigut uanga specialpioneritut ingerlaan­narpunga. Qitornagut perormata Dorcas specialpioneritut aallarteqqippoq. Maannakkut marluulluta Conakrymi kiffartoqatigiippugut.

JEHOVAP TOQQISSISIMATIP­PAATIGUT

Sumulluunniit Jehovamit aallartitaagaangama naalattuaan­narpunga. Nuliaralu misigisarpugut Jehovap paarilluarlutalu pilluaq­qusimagaatigut. Jehova tatigigatsigu pigisanik tatiginnittut ajornar­torsiutaat ernumas­sutaallu aqqusaarsiman­ngilagut. Misigisatsinni Dorcasilu ilikkarparput “Guuti annatsitsiserput” Jehova kisimi toqqissisimatitsisinnaasoq. (Nal 1. 16:35) Qularutigin­ngilara Jehovamik tatiginnittoq kinaluunniit ‘illersugaasa akornanni paarineqarumaartoq’. – Sam 1. 25:29, Testamentitoqaq.