Hechos (Tlen apóstoles kichijkej)
7 Uajka sumo sacerdote kitlatsintokik: “¿Nelnelia tlen kiijtouaj?”. 2 Esteban tlanankilik: “Noikniuaj uan notatauaj, xitlakakikaj. Dios* katli kipia iueyitilis monextik iixpa totata Abrahán katli uejkajkia itstoya, kema nojua mochantijtoya Mesopotamia, kema ayamo yauiyaya Harán, 3 uan kiiljuik: ‘Xikisa tlen moaltepe, xikinkajteua mouikaljuaj* uan xia ipan nopa altepetl katli na nimitsnextilis’. 4 Uan ya kiski tlen tlali Caldea uan mochantito Harán. Uan kema mijki itata, Dios kichijki ma kisa tlen Harán, uan ma uala ipan ni tlali kampa inmojuantij initstokej nama. 5 Pero amo kiaxkatik yon se achi tlali kampa ueliskia kitlalis se iikxi, san kitenkajki kimakaskia ni tlali uan teipa nojkia kinmakaskia iteipaixuiuaj, maske Abrahán ayamo kipiayaya yon se ikone. 6 Nojkia, Dios kiiljuik para iteipaixuiuaj itstoskiaj kej sejkanok* euanij ipan se tlali tlen amo ininaxka, uan katli nopaya euayayaj kinchiualtiskiaj ma tlatekipanokaj san tlapik uan kintlaijiyouiltiskiaj 400 xiuitl. 7 Dios kiijtok: ‘Uan na nijtlajtolsenkauas nopa altepetl tlen kinchiualtis ma tlatekipanokaj’. Nojkia kiijtok: ‘Teipa, inijuantij kisasej uan nechueyichiuasej ipan ni tlali’.
8 ”Dios nojkia kichijki se tlajtolsenkauali* iuaya Abrahán para ya uan nochi ipilokichpiljuaj ma mochiuilikaj circuncisión.* Uan Abrahán elki itata Isaac uan kichiuilik circuncisión kema chikueyitik. Isaac elki itata* Jacob, uan Jacob elki inintata 12 tlakamej katli mochijkej tlayakananij tlen nopa 12 uejueyi familias.* 9 Uan nopa tlakamej kualankej ika José uan kinnamakiltijkej katli euaj Egipto. Pero Dios itstoya iuaya, 10 uan kimanauik kema tlaijiyouiyaya, kiteochijki uan kimakak tlalnamikilistli iixpa faraón, katli tlanauatiyaya ipan Egipto. Uajka nopa tlanauatijketl kitekimakak para ma kiyakana tlali Egipto uan nochi tlen eltoya ichaj. 11 Uan onkak se ueyi mayantli ipan nochi tlali Egipto uan Canaán, kena, onkak se ueyi tlaouijkayotl, uan totatauaj katli uejkajkia itstoyaj amo kipiayayaj tlen kikuasej. 12 Pero Jacob kimatki ipan Egipto onkayaya tlakualistli, uan kintitlanki nopaya ika achtoui uelta totatauaj katli uejkajkia itstoyaj. 13 Kema ika ompa yajkej, José kiniljuik iikniuaj ajkia eliyaya, uan faraón kimatki yajtoyaj ichampoyouaj* José. 14 Uajka José tlatitlanki ma kikuitij itata Jacob, uan nochi iuikaljuaj uan ma kinuikakaj Egipto: eliyayaj 75 maseualmej. 15 Yeka Jacob ixtemok Egipto uan nopaya mijki, uan nojkia totatauaj katli uejkajkia itstoyaj. 16 Kinuikakej altepetl Siquem uan nopaya kintlalijkej ipan se mijkaostotl tlen Abrahán kinkouilijtoya ikoneuaj Hamor ipan Siquem.
17 ”Kema ya monechkauiyaya nopa tonali para moaxitis tlen Dios kitenkauilijtoya Abrahán, israeleuanij tlauel momiakilijkej ipan Egipto 18 hasta kema seyok tlanauatijketl katli amo kiixmatiyaya José pejki tlanauatia ipan Egipto. 19 Nopa tlanauatijketl kuali moiljuik kenijkatsa kintlaijiyouiltiskia totatauaj katli uejkajkia itstoyaj uan kinchiualtik tetajmej ma kintlauelkauakaj ininpilkoneuaj para ma mikikaj. 20 Ipan nopa tonali, tlakatki Moisés, katli eliyaya tlauel yejyektsi.* Uan itatauaj kiiskaltijkej ininchaj eyi metstli. 21 Pero kema kitlauelkajkej, iichpoka faraón kipantik uan kiiskaltik kej ikone. 22 Yeka Moisés kimachtijkej nochi tlen kimatiyayaj ipan Egipto. Uan kinextik yajatiyaya* ika tlen kiijtouayaya uan ika tlen kichiuayaya.
23 ”Uan kema kiaxitik 40 xiuitl, kinejki kinpaxalos iikniuaj, ikoneuaj Israel. 24 Kema kiitak kitlaijiyouiltiyayaj se tlen inijuantij, kimanauik uan kimiktik nopa egiptoejketl katli kimakiliyaya. 25 Moisés moiljuik iikniuaj kikuamachiliskiaj Dios kitekiuiyaya para kinmakixtis, pero inijuantij amo kikuamachilijkej. 26 Ika ualmostla,* yajki kampa moteuiyayaj se keskij uan kinejki kinpaleuis ma moyoltlalikaj. Kiniljuik: ‘Tlakamej, inelij iniknimej. ¿Kenke inmoteuiaj?’. 27 Pero katli kiteuiyaya nopa seyok, kikuatopejki Moisés uan kiiljuik: ‘¿Ajkia mitstekimakak kej totlanauatijka o kej katli techtlajtolsenkauas? 28 ¿Nojkia tijneki tinechmiktis sanse kej yaloua tijmiktik nopa egiptoejketl?’. 29 Kema Moisés kikajki nopa, cholojtejki uan yajki tlali Madián kampa itstoya kej se katli sejkanok eua, uan nopaya kinpixki omej ikoneuaj.
30 ”Uan kema panok 40 xiuitl, se ángel monextik iixpa ipan uaktok tlali tlen tepetl Sinaí, ipan se tlilelemektli tlen eltoya ipan se xiuitsontli.* 31 Moisés mosentlachilik ika tlen kiitak. Kema monechkauik para kuali kitlachilis, kikajki itoskak Jehová* kiijtok: 32 ‘Na nieli ininDios motatauaj katli uejkajkia itstoyaj, ininDios Abrahán, Isaac uan Jacob’. Moisés pejki uiuipika uan ayokmo kinejki kitlachilis. 33 Jehová* kiiljuik: ‘Ximokixtili mohuaraches, pampa timoketstok ipan tlali tlen tlatsejtseloltik. 34 Nelnelia nikitstok kenijkatsa ipan Egipto kintlaijiyouiltiaj nokoneuaj, nopa israeleuanij, uan nijkaktok kenijkatsa ayijtij* uan niualtemotok para nikinmakixtis. Nama, xiuala, nimitstitlanis Egipto’. 35 Maske ya ni eli Moisés katli amo kiselijkej kema kiiljuijkej: ‘¿Ajkia mitstekimakak kej totlanauatijka o kej katli techtlajtolsenkauas?’. Pero ika nopa ángel katli Moisés kiitak ipan nopa xiuitsontli, Dios kititlanki kej tlanauatijketl uan kej katli temakixtiskia. 36 Nopa tlakatl kinkixtik uan kichijki uejueyi tlamantli uan milagros* ipan Egipto, ipan mar Rojo uan 40 xiuitl ipan nopa uaktok tlali.
37 ”Yaya eli nopa Moisés katli kiniljuik israeleuanij: ‘Dios kitekimakas se tlen inmoikniuaj ma eli teokamanalojketl* kej na para inmojuantij’. 38 Ya elki katli itstoya kampa mosentilijtoyaj israeleuanij ipan uaktok tlali, katli itstoya iuaya nopa ángel katli kinojnotski ipan tepetl Sinaí uan ininuaya totatauaj katli uejkajkia itstoyaj. Ya kiselik itlajtol Dios tlen uejkaua para nochipa uan techmakak. 39 Totatauaj katli uejkajkia itstoyaj amo kinejkej kineltokasej. Inijuantij kiuejkamajkajkej uan ipan ininyolo kejuak tlakuepilijkej Egipto 40 pampa kiiljuijkej Aarón: ‘Xitechchijchiuili dioses katli techyakantiasej, pampa amo tijmatij tlake kipanok Moisés, katli techkixtik tlen tlali Egipto’. 41 Uajka, ipan nopa tonali kichijchijkej se teteyotl tlen nesiyaya kej se becerro, kimaktilijkej tlapialmej uan pejkej moyolpakiltiaj ika tlen kichijchijtoyaj. 42 Yeka Dios kintlauelkajki uan kikajki ma kiueyichiuakaj Tonati, metstli uan sitlalimej tlen eltok iluikak, sanse kej ijkuilijtok ipan libro tlen Teokamanalouanij: ‘Inmojuantij israeleuanij, amo na innechmaktilijkej ofrendas* yon innechmiktilijkej tlapialmej ipan nopa 40 xiuitl ipan uaktok tlali, ¿axke? 43 Inmojuantij más inkinejkej inkinemiltisej nopa yoyonkali tlen Moloc uan isitlal nopa dios Refán, nopa tlaixkopinkayomej tlen inkichijchijkej para inkiueyichiuasej. Yeka nijchiuas ma inmechuikakaj kej tlatekipanouanij más uejka tlen Babilonia’.
44 ”Ipan uaktok tlali, totatauaj katli uejkajkia itstoyaj kipixtoyaj nopa yoyonkali* tlen kinextiyaya Dios itstoya ininuaya, sanse kej Dios tlanauatijtoya kema kiiljuik Moisés ma kichijchiua kej kinextilijtoya. 45 Uan totatauaj katli uejkajkia itstoyaj kinkauilijtejkej nopa yoyonkali uan kiuikakej iuaya Josué ipan nopa tlali kampa itstoyaj maseualmej katli Dios kinkixtik ininixpa totatauaj. Nopaya mokajki hasta nopa tonali kema David itstoya. 46 Dios kuali kiitak David, uan ya kiijtok kinekiyaya kichijchiuilis se kali iDios Jacob. 47 Pero elki Salomón katli kichijchiuilik se kali. 48 Pero Dios Katli Más Ueyi amo itstok ipan kali tlen maseualmej kichijchijtokej. Kej kiijtoua nopa teokamanalojketl: 49 ‘Jehová* kiijtoua: “Iluikaktli eli noueyi silla uan Tlaltipaktli kampa nijtlalia noikxi. ¿Tlake kali uelis innechchijchiuilisej? ¿O kanke eltok kampa uelis nimosiajketsas? 50 ¿Amo nijchijchijki nochi ni tlamantli ika nomax?” ’.
51 ”Tlakamej katli intochontikej, tsaktok inmoyolo uan inmonakas,* inmojuantij nochipa inkiijixnamikij ichikaualis Dios.* Inkichiuaj sanse kej kichijkej inmotatauaj katli uejkajkia itstoyaj. 52 ¿Itstok se teokamanalojketl katli amo kitlaijiyouiltijkej inmotatauaj katli uejkajkia itstoyaj? Kena, inijuantij kinmiktijkej katli ipa tematiltijtoyaj para ualaskia katli kichiua tlen kuali, katli inmojuantij inkitemaktilijkej uan inkimiktijkej. 53 Inmojuantij inkiselijkej nopa Tlanauatili sanse kej ángeles tematiltijkej, pero amo inkineltokatokej”.
54 Kema kikajkej nopa, inijuantij tlauel kualankamijkej,* san kiixtlachiliyayaj uan motlankochpitstlayayaj.* 55 Pero Esteban kiselik ichikaualis Dios, ajkotlachixki uan kiitak iueyitilis Dios uan Jesús ijkatoya ika imanejmak Dios, 56 uan kiijtok: “¡Xikitakaj! Nikita tlapojtok iluikaktli uan Katli Eli iKone Se Maseuali* ijkatok ika imanejmak Dios”. 57 Uajka chikauak kuatsajtsikej, monakastsajkej uan nochi yajkej kiitskitoj. 58 Kikixtijkej tlen nopa altepetl uan pejkej kitepachouaj.* Katli kitlateljuijtoyaj kitlalijkej ininyoyo tlen ika moajkoluijkomayayaj* iikxitla se telpokatl katli motokaxtiyaya Saulo. 59 Kema kitepachouayayaj, Esteban kiijtok: “NoTeko Jesús, nijkaua nonemilis momako”. 60 Uajka motlankuaketski uan chikauak kuatsajtsik: “Jehová,* amo xikintlatsakuilti pampa kichiuaj ni tlajtlakoli”. Kema kiijtok nopa, mijki.*