TLAMACHTILI 46
Jehová kiijtojtok Tlaltipaktli nelia mochiuas Xochimili
“Uan ipan nopa tonali kema tlakamej kinekisej kitlajtlanisej se tlateochiualistli para kimakasej seyok, nechtlajtlanisej niinmoTeko Dios tlen nitemachtli” (IS. 65:16).
UIKATL 3 Jehová nochipa techpaleuis
TLEN MOIXTOMASa
1. ¿Ipan tlake tlamantli kinekiyaya Isaías ma motemachikaj israeleuanij?
TEOKAMANALOJKETL Isaías kiijtok Jehová eli temachtli o melauak. Nopa tlajtoli ika hebreo “melauak” kiijtosneki “amén” (Is. 65:16). Uan amén kiijtosneki “kiampa ma eli” o “temachtli”. Nopa tlajtoli amén kemantika motekiuia ipan Biblia pampa kinextia tlen Jehová uan Jesús kichiuaj uan kiijtouaj, eli temachtli o melauak. Isaías kinekiyaya israeleuanij ma motemachikaj Jehová nochipa kichiua tlen kiijtoua. Uan Jehová kiampa kinextijtok pampa nochipa kichijtok tlen kitenkajtok.
2. ¿Kenke timotemachiaj Jehová nelnelia kichiuas tlen kitenkajtok, uan tlake tlajtlanili tijnankilisej?
2 ¿Nelia uelis timotemachisej Jehová kichiuas tlen kitenkajtok? Kema panotoya se 800 xiuitl, apóstol Pablo kiijtok kenke uelis timotemachisej Jehová nelnelia kichiuas tlen kiijtojtok. Ya kiijtok: “Toteko axueli istlakati” (Heb. 6:18). Se mangokuauitl amo ueli temaka lalax o xokotl, Jehová katli nochipa kiijtoua tlen melauak, amo itstlakati. Yeka uelis timotemachisej Jehová kichiuas nochi tlen kitenkajtok. Ipan ni tlamachtili tijnankilisej ni tlajtlanili: ¿tlake kiijtojtok Jehová kichiuas teipa? Uan, ¿tlake techpaleuia ma timotemachikaj nelia kichiuas tlen kiijtojtok?
¿TLAKE TLAMANTLI KITENKAJTOK JEHOVÁ?
3. 1) ¿Tlake tlamantli tlen Jehová kiijtojtok tijpatiitaj? (Apocalipsis 21:3, 4). 2) ¿Tlake moiljuiaj se keskij maseualmej?
3 Nochi katli tijtekipanouaj Jehová tlauel tijpatiitaj tlen ya kiijtojtok kichiuas (xijpoua Apocalipsis 21:3, 4). Ya kiijtojtok “ayok kema aki mikis, niyon mokuesos, niyon chokas, niyon mokokos”. Kema titlajtolmoyauaj tijtekiuiaj nopa texto pampa kiampa tikinnextiliaj maseualmej kenijkatsa tiitstosej teipa. Maske miakej kinpaktia tlen kiijtoua Biblia, moiljuiaj amo nelnelia mochiuas.
4. 1) ¿Tlake ome tlamantli kimajtoya Jehová? 2) ¿Tlake sekinok tlamantli kiijtok?
4 Kema Jehová kichijki apóstol Juan ma kiijkuilo teipa kuali tiitstosej, kimajtoya tijtekiuiskiaj tlen kiijkuilok kema titlajtolmoyauaskiaj. Nojkia, Jehová kimajtoya miakej maseualmej kimatiskiaj ouij kineltokasej nopa “yankuik tlamantli” tlen kiijtojtok kichiuas (Is. 42:9; 60:2; 2 Cor. 4:3, 4). Uajka, ¿kenijkatsa uelis tikinpaleuisej maseualmej ma motemachikaj nelia mochiuas tlen kiijtoua Apocalipsis 21:3, 4? ¿Uan tlake techpaleuis más ma timotemachikaj ipan Jehová uan ipan tlen kiijtojtok kichiuas? Jehová amo san kiijtok tlen kichiuas, nojkia kiijtok se keski tlamantli tlen techpaleuia ma timotemachikaj temachtli kichiuas tlen kitenkajtok. ¿Tlake tlamantli kinextia nelia kichiuas tlen kiijtojtok?
JEHOVÁ KIIJTOUA NELIA MOAXITIS TLEN KITENKAJTOK
5. ¿Tlake textos techpaleuia ma timotemachikaj Jehová nelnelia kichiuas tlen kiijtojtok uan tlake kiijtoua nopa textos?
5 Tlen kiijtoua Apocalipsis 21:5, 6, techpaleuia ma timotemachikaj Jehová nelnelia kikualtlalis Tlaltipaktli. Nopaya kiijtoua: “Toteko tlen moseuia ipan nopa ueyi siya tlen yejyektsi kiijtok: ‘Xikita, na nijchiuas yankuik nochi tlen onka’. Uan yajaya nechiljuik: ‘Xikijkuilo ni pampa ni tlajtoli temachtli uan melauak’. Uan teipa nechiljuik: ‘Eltojka. Na niitstok keja nopa letra A uan nopa letra Z. Na niipejya uan niitlamiya nochi tlen onka’” (Apoc. 21:5, 6).
6. ¿Kenke tlen kiijtoua Apocalipsis 21:5, 6 techpaleuia ma timotemachikaj Jehová nelia kichiuas tlen kitenkajtok?
6 ¿Kenke tlen kiijtoua ni texto techpaleuia ma timotemachikaj Jehová nelnelia kichiuas tlen kiijtojtok? Nopa amochtli Apocalipsisb kiijtoua: “Tlen Jehová kiijtoua ipan ni textos eli kejuak se firma tlen kinextia nelnelia kichiuas tlen kitenkajtok”. Ipan Apocalipsis 21:3, 4 Jehová kiijtoua tlen kichiuas, uan ipan versículos 5 uan 6, Jehová kejuak kitlalilia ifirma uan kiampa kinextia nelnelia kichiuas tlen kiijtojtok. Ma tikitakaj se keski tlamantli tlen Jehová kiijtok ipan nopa versículos.
7. ¿Ajkia peua kamanalti ipan versículo 5, uan kenke tlauel ipati?
7 Versículo 5 kiijtoua: “Toteko tlen moseuia ipan nopa ueyi siya tlen yejyektsi kiijtok” (Apoc. 21:5). Ni tlajtoli tlauel ipati pampa kinextia kema Jehová kamanaltis. Uajka, eli Jehová katli kiijtoua nopa tlajtoli uan amo Jesús o se ángel. Ni kichiua más ma timotemachikaj ipan tlen kiijtoua ni texto, pampa Jehová “axueli istlakati” (Tito 1:2). Uajka uelis timotemachisej ipan tlen kiijtoua Apocalipsis 21:5, 6.
“XIKITA, NA NIJCHIJCHIUAS YANKUIK NOCHI TLEN ONKA”
8. ¿Tlake kiijtoua Jehová para kinextis temachtli mochiuas tlen kiijtoua? (Isaías 46:10).
8 Nama ma tikitakaj nopa tlajtoli “Xikita” (Apoc. 21:5). Nopa tlajtoli “Xikita” ika griego, miakpa nesi ipan amochtli Apocalipsis. Se amochtli kiijtoua kema motekiuia ni tlajtoli, kejuak kiiljuia katli tlapoua kuali ma kitlachili tlen kiijtoua teipa. ¿Uan tlake kiijtoua teipa? “Na nijchijchiuas yankuik nochi tlen onka”. Maske nikaj kiijtoua tlen kichiuas teipa, ni texto ika griego kiijtoua Jehová kejuak ya kichiua tlen kitenkajtok, yeka timotemachiaj nelia kichiuas tlen kiijtojtok (xijpoua Isaías 46:10).
9. 1) ¿Ipan tlake ome tlamantli kichiua ma timoiljuikaj nopa tlajtoli “nijchijchiuas yankuik nochi tlen onka”? 2) ¿Tlake kipanos nopa “achtoui iluikaktli uan nopa achtoui tlaltipaktli”?
9 Nama ma tikitakaj seyok tlamantli tlen kiijtoua versículo 5: “Nijchijchiuas yankuik nochi tlen onka”. Ni capítulo kichiua ma timoiljuikaj ipan ome tlamantli tlen kichiuas Jehová: kipatlas uan kiyankuilis se keski tlamantli. Achtoui ma tikitakaj tlen kipatlas. Apocalipsis 21:1 kiijtoua: “Nopa achtoui iluikaktli uan nopa achtoui tlaltipaktli panotejki”. Nopa “achtoui iluikaktli” kinixnextia tlanauatianij katli Satanás uan amo kuali iajakauaj kinyakanaj (Mat. 4:8, 9; 1 Juan 5:19). Uan nopa tlajtoli “tlaltipaktli”, kemantika kinixnextia maseualmej (Gén. 11:1; Sal. 96:1). Uajka nopa “achtoui tlaltipaktli”, kinixnextia maseualmej katli amo kuali ininyolo. Nopa kiijtosneki Jehová amo san kentsi kikualchijchiuas “iluikaktli” uan “tlaltipaktli”. Ya kitsontlamiltis uan kipatlas. Nopa kiijtosneki Jehová kitlalis se yankuik tlanauatijketl uan ipan Tlaltipaktli itstosej san katli kipiaj kuali ininyolo.
10. ¿Tlake sekinok tlamantli kiyankuilis Jehová?
10 Jehová nojkia kiyankuilis sekinok tlamantli (Apoc. 21:5). Kiyankuilis Tlaltipaktli uan kinpaleuis maseualmej ma elikaj xitlauakej. Teokamanalojketl Isaías kiijtok Jehová kichiuas nochi Tlaltipaktli ma mochiua se yejyektsi Xochimili kej eltoya xochimili Edén. Nojkia kejuak techyankuilijtias pampa kichiuas ayokmo ma timokokokaj. Jehová kinchikauas katli amo uelij nejnemij, katli amo uelij tlachiaj, katli amo uelij tlakakij uan nojkia kinyolkuis katli miktokej (Is. 25:8; 35:1-7).
“TEMACHTLI UAN MELAUAK” UAN YA “ELTOJKA”
11. ¿Tlake kinauatijkej Juan uan kenke?
11 ¿Tlake seyok tlamantli kichiua ma timotemachikaj ipan tlen Jehová kiijtojtok? Ya kiiljuik Juan: “Xikijkuilo ni pampa ni tlajtoli temachtli uan melauak” (Apoc. 21:5). Jehová amo san kiiljuik Juan tlake monekiyaya kiijkuilos, nojkia kiiljuik kenke monekiyaya kiampa kichiuas. Kiiljuik: “Ni tlajtoli temachtli uan melauak”. Nopa kiijtosneki Jehová temachtli kichiuas tlen kiijtojtok. Juan kiijkuilok tlen Dios kinauatik, yeka nama tijmatij tlen Jehová kitenkajtok uan timoyoliljuiaj ipan nopa tlateochiualistli tlen tijselisej teipa.
12. ¿Kenke Jehová kiijtoua “Eltojka”?
12 ¿Tlake kiijtoua teipa? “Eltojka” (Apoc. 21:6). Jehová kiijtoua kejuak ya kichijki nochi tlen kitenkajtok pampa amo tleno uelis kitsakuilis ma mochiua tlen ya kiijtoua. ¿Uan tlake sekinok tlamantli kiijtoua pampa kineki kinextis nelia mochiuas tlen kiijtojtok?
“NA NIITSTOK KEJA NOPA LETRA A UAN NOPA LETRA Z”
13. ¿Kenke Jehová kiijtoua ya eli letra A uan Z?
13 Kej ya tikitakej, Jehová kikamanaljuik Juan expa ipan se tlanextilili (Apoc. 1:8; 21:5, 6; 22:13). Ipan nochi nopa expa tlanextilili, kiijtok: “Na niitstok keja nopa letra A [Alfa]”, “uan keja nopa letra Z [Omega]”. Ipan griego nopa achtoui letra eli Alfa, uan tlami ika letra Omega. Kema Jehová kiijtoua eli letra A uan Z, kinextia kema kipeualtia se tlamantli amo san kitlajkokaua.
Kema Jehová kipeualtia se tlamantli amo san kitlajkokaua. (Xikita párrafos 14, 17).
14. 1) Xikijto kema Jehová kiijtok letra A uan kema kiijtos letra Z. 2) ¿Tlake techiljuia Jehová ipan Génesis 2:1-3?
14 Kema Jehová kinchijchijki Adán uan Eva, kiniljuik tlake kinekiyaya kichiuas ika maseualmej uan ipan Tlaltipaktli. Biblia kiijtoua: “Toteko Dios kinteochijki uan kiniljuik: ‘Xikinpiakaj miak inmokoneuaj uan inijuantij itstosej kampa ueli ipan nochi tlaltipaktli para ma tlanauatikaj’” (Gén. 1:28). Kema Jehová kiijtok nochi tlen kichiuaskia, kejuak kiijtok nopa letra “A”. Asis se tonali kema ininkoneuaj Adán uan Eva, katli tlaneltokasej uan elisej xitlauakej, kitemitisej Tlaltipaktli uan kikualtlalisej. Kema moaxitis nochi ni tlamantli, Jehová kejuak kiijtos nopa letra “Z”. Kema tlanki kichijchiua “iluikaktli uan nochi tlaltipaktli uan nochi tlen onka nopano”, kichijki se tlamantli tlen kinextik nelia kichiuas tlen kitenkajtok. Jehová “kiteochijki nopa chikompa tonali uan kiijtok para elis tlatsejtseloltik” (xijpoua Génesis 2:1-3). ¿Tlake kiijtosneki nopa? Ipan nopa chikompa tonali Jehová kichiuas tlen mosentlalijtok ika maseualmej uan ipan Tlaltipaktli. Uan kema tlamis nopa chikompa tonali ya moaxitijtos nochi tlen Jehová kinekiyaya.
15. ¿Kenke nesiyaya Jehová ayokmo ueliskia kichiuas tlen mosentlalijtoya?
15 Kema Adán uan Eva tlaijixnamijkej, kichijkej ininkoneuaj ma elikaj tlajtlakolejkej uan ma mikikaj (Rom. 5:12). Uajka, ¿Dios ayokmo ueliskia kichiuas tlen mosentlalijtoya? ¿Ueliskia Satanás kichiuas Dios ayokmo ma kiijto nopa letra “Z”? Ueliskia kiampa timoiljuisej. Uelis Satanás moiljuik Jehová ayokmo ueliskia kichiuas yon se tlamantli. Jehová ueltoskia kintsontlamiltis Adán uan Eva uan kinchijchiuas sekinok katli kena kichiuaskiaj tlen mosentlalijtoya. Pero tlaj kiampa kichijtoskia, Diablo kiijtojtoskia Dios istlakati. ¿Kenke? Pampa ipan Génesis 1:28 Jehová kiniljuik Adán uan Eva kinpiaskiaj miakej ininkoneuaj uan kitemitiskiaj Tlaltipaktli.
16. ¿Kenke Satanás moiljuik ueliskia kiijtos Jehová san kitlajkokaua tlen kipeualtia?
16 ¿Tlake seyok tlamantli moiljuik Diablo? Uelis moiljuik Jehová kinkauaskia Adán uan Eva ma kinpiakaj ininkoneuaj, pero inijuantij amo kineltokaskiaj yon eliskiaj xitlauakej (Ecl. 7:20; Rom. 3:23). Tlaj kiampa panotoskia, Satanás ueltoskia kiijtos Jehová san kitlajkokaua tlen kipeualtia. ¿Kenke? Pampa amo mochiuaskia tlen Dios mosentlalijtoya uan ipan Tlaltipaktli amo itstoskiaj maseualmej katli xitlauakej.
17. ¿Tlake kichijki Jehová kema Satanás, Adán uan Eva tlaijixnamijkej, uan tlake kichiuas teipa? (Nojkia xikita tlaixkopinkayotl).
17 Uelis Satanás tlauel mosentlachilik ika tlen Jehová kichijki kema Adán uan Eva nojkia tlaijixnamijkej (Sal. 92:5). Dios kinextik amo istlakati uan nochipa kichiua tlen kitenkaua pampa kinkajki Adán uan Eva ma kinpiakaj ininkoneuaj. ¿Kenijkatsa Jehová kinextik amo kitlajkokaua tlen mosentlalia? Kema kikajki Jesús ma kinmakixti maseualmej katli tlaneltokaskiaj. Kiampa Jehová amo kitlajkokauaskia tlen mosentlalijtoya (Gén. 3:15; 22:18). Uelis Satanás amo moiljuijtoya tlaj Jehová kiampa kinmakixtiskia maseualmej. ¿Kenke? Pampa kema Jehová kiampa kichijki, kinextik tlauel kiniknelia maseualmej (Mat. 20:28; Juan 3:16). Uan Satanás amo kema kichiuaskia nopa tlamantli pampa nochipa moiljuia san ipan ya. Uajka, ¿tlake panos pampa kinmakixtijkej maseualmej? Kema tlamis nopa Mil Xiuitl, Tlaltipaktli elis se xochimili uan nopaya itstosej katli tlaneltokasej uan elisej xitlauakej, kej Jehová kinekiyaya. Ipan nopa tonali Jehová kejuak kiijtos nopa letra “Z”.
¿TLAKE TECHPALEUIS MA TIMOTEMACHIKAJ DIOS KIKUALTLALIS TLALTIPAKTLI?
18. ¿Tlake techpaleuia ma timotemachikaj Jehová nelia kichiuas tlen kitenkajtok? (Xikita recuadro “Eyi tlamantli tlen techpaleuia ma timotemachikaj ipan tlen Jehová kitenkajtok”).
18 Ipan ni tlamachtili tikitstokej se keski tlamantli tlen techpaleuia ma timotemachikaj Tlaltipaktli nelia mochiuas se xochimili. ¿Tlake uelis tikiniljuisej sekinok tlaj tijnekij ma motemachikaj nelnelia mochiuas tlen Jehová kiijtojtok? Se, uelis tikiniljuisej eli Jehová katli kiijtojtok mochiuas ni tlamantli. Amochtli Apocalipsis kiijtoua: “Toteko tlen moseuia ipan nopa ueyi siya tlen yejyektsi kiijtok: ‘Xikita, na nijchijchiuas yankuik nochi tlen onka’”. Ya nelnelia kichiuas tlen kiijtojtok pampa kipia miak tlalnamikilistli uan chikaualistli. Ome, Jehová nelia kichiuas tlen kitenkajtok, yeka kiijtoua kejuak ya kichiua nopa tlamantli. Uan nochi tlen Jehová kiijtoua eli “temachtli uan melauak”. Nojkia kiijtoua: “Eltojka” nochi tlen kichiuas. Eyi, kema Jehová kiijtoua kichiuas se tlamantli, amo san kitlajkokaua. Ya nopa kinextik kema kiijtok: “Na niitstok keja nopa letra A uan nopa letra Z”. Jehová kinextis Satanás san istlakati uan amo ueli kitsakuilia tlen mosentlalijtok.
19. ¿Kenijkatsa uelis tijpaleuis se akajya ma motemachi Dios nelia kikualtlalis Tlaltipaktli?
19 Xikilnamiki, kema tikiniljuis sekinok tlen Jehová kitenkajtok kichiuas, mitspaleuis más ximotemachi teipa kuali tiitstosej. Yeka tlaj se akajya mitsiljuia amo nelia mochiuas tlen kiijtoua Apocalipsis 21:4. Uelis tijpouilis tlen kiijtoua versículos 5 uan 6. Xikiljui Jehová nelnelia kichiuas tlen kiijtojtok uan kejuak kitlalijtok ifirma ipan tlen kitenkajtok (Is. 65:16).
UIKATL 145 Jehová kichiuas se xochimili
a Ipan ni tlamachtili tikitasej kenijkatsa Jehová kiijtojtok nelnelia kikualtlalis Tlaltipaktli. Kema tikiniljuiaj sekinok maseualmej tlen Jehová kichiuas, techpaleuia más ma timotemachikaj nelnelia kichiuas tlen kiijtojtok.