“Xikinmachti sekinok tlen temachmej”
“Nopa tlamachtili tlen tijkajki nitlamachtik ininixpa miak tlakamej, ama xikinmachti sekinok tlen temachmej para teipa inijuantij no uelisej kinmachtisej sekinok” (2 TIMOTEO 2:2).
1, 2. ¿Tlake moiljuiaj miakej maseualmej tlen nopa tekitl katli kichiuaj?
MIAKEJ maseualmej moiljuiaj tlauel ininpati o amo tleno ininpati san pampa kichiuaj se keski tekitl. Kanajya, kema omej maseualmej moixmatij nima motlajtlaniaj: “¿Ipan tlake titekiti?”.
2 Kema Biblia kintokaxtia se keskij maseualmej, kemantika nojkia kiijtoua ipan tlake tekitiyayaj, kej kema kiijtoua Mateo ‘tlainamayaya impuesto’, Simón katli eliyaya “kuetlaxuatsketl” uan “Lucas, nopa tepajtijketl” (Mat. 10:3; Hech. 10:6; Col. 4:14). Uan kemantika Biblia kiijtoua tlake tekitl kichiuayayaj katli kitekipanouayayaj Jehová. Ma tikilnamikikaj tlanauatijketl David, tlajtolpanextijketl Elías uan apóstol Pablo. Ni eyij tlakamej tlauel kipatiitakej nochi nopa tekitl tlen Jehová kinmakak. Tojuantij nojkia moneki tijpatiitasej tlen ueli tekitl tlen tijchiuasej kema tijtekipanosej Jehová.
3. ¿Kenke katli ya uejueyij moneki kinnextilisej telpokamej kenijkatsa kichiuasej se keski tekitl? (Xikita nopa achtoui tlaixkopinkayotl).
3 Tojuantij tlauel techpaktia tijtekipanosej Jehová uan nelia tijpatiitaj nochi nopa tekitl tlen ya techmaka. Sekij tlauel techpaktia tlen tijchiuaj, yeka tijnekiskiaj san ya nopa tijchijtosej ipan tonemilis. Maske ya nopa tijnekiskiaj, nochi tiueuejtiaj uan ayokmo tiuelij tijchiuaj se tlenijki kej kema tieliyayaj titelpokamej (Ecl. 1:4). Ni kichiua nochi katli tijtekipanouaj Jehová ma tikixnamikikaj se keski tlaouijkayotl. Ipan ni tonali tlauel titlajtolmoyauaj uan Jehová itlanechikol kitekiuia miak tlamantli tlen nama kistok uan kiampa miakej maseualmej kimatij nopa kuali tlamachtili tlen tijmoyauaj. Kemantika katli ya ueuentsitsij kimatij ouij kichiuasej nochi tlen nama techiljuiaj ma tijchiuakaj kema titlajtolmoyauaj (Luc. 5:39). Uan nojkia katli ueuejtiaj ayokmo kipiaj miak chikaualistli kej kema eliyayaj telpokamej (Prov. 20:29). Yeka katli ya uejueyij tlauel moneki ma kinnextilikaj katli nojua telpokamej kenijkatsa uelis kichiuasej se keski tekitl ipan Jehová itlanechikol (xijpoua Salmo 71:18).
4. ¿Kenke sekij kimatij ouij kinkauilisej ininteki katli nojua telpokamej? (Xikita nopa recuadro “¿Kenke sekij amo kinekij kintekimakasej sekinok?”).
4 Kemantika toikniuaj katli kintekimakatokej o kipiaj se kentsi tlanauatili kimatij ouij kinkauilisej ininteki katli nojua telpokamej. Uelis moyolkokouaj pampa ayokmo kichiuasej tlen tlauel kinpaktia. O amo kuali kiyolmatij pampa nama seyok kichiuas nopa tekitl katli tlauel kipatiitaj. Nojkia uelis moiljuiaj amo kuali kisas nopa tekitl tlaj inijuantij amo kichiuasej o amo kiyakanasej. O moiljuiaj amo kipiaj tonali uan kiampa kinmachtisej sekinok. Uan, ¿tlake moneki kichiuasej katli nojua telpokamej? Moneki kipiasej ininyolo tlaj kiitaj amo kinmakaj se keski tekitl.
5. ¿Tlake tlajtlanili tijnankilisej ipan ni tlamachtili?
5 ¿Kenke katli ya uejueyij tlauel moneki ma kinnextilikaj telpokamej kenijkatsa kichiuasej se keski tekitl ipan tlanechikoli? ¿Kenijkatsa uelis kinpaleuisej? (2 Tim. 2:2). Uan, ¿kenke katli telpokamej moneki kiitasej kej kinamiki nopa tekitl tlen kinmakasej uan kinkauasej katli ya uejueyij ma kinmachtikaj? Achtoui ma tikitakaj kenijkatsa tlanauatijketl David kipaleuik ikone ma kichiua se tekitl tlen tlauel ipati.
DAVID KIPALEUIK SALOMÓN
6. ¿Tlake kinekiyaya kichiuas David, uan tlake kiiljuik Jehová?
6 David miak xiuitl cholojtinenki uan kampa ueli asiyaya. Uan teipa, kema pejki tlanauatia, mochantito ipan se ueyi kali. Yeka se tonali kiiljuik tlajtolpanextijketl Natán: “Na niitstok nikaj ipan ni kali yejyektsi tlen kipia itlapepecholjuaj ika uapali tlen tiokuauitl, uan nopa kaxa tlen kipia nopa tlajtoli tlen toTeko kichijtok touaya eltok ipan se yoyonkali”. David kinekiyaya ika nochi iyolo kichijchiuas se yejyektsi teokali kampa kiueyichiuaskiaj Jehová. Yeka Natán kiiljuik David: “Xijchiua nochi tlen ipan moyolo timoiljuia kuali para tijchiuas pampa toTeko Dios itstos mouaya”. Jehová amo ya nopa kinekiyaya, yeka kiiljuik Natán ma kiiljuiti David: “Axta tlen tinechchijchiuilis noteopa para ipan niitstos”. Maske Jehová kiiljuik David nojua kiteochiuaskia, nojkia kiiljuik eliskia se ikone katli kichijchiuaskia nopa teokali. ¿Tlake kichijki David? (1 Crón. 17:1-4, 8, 11, 12; 29:1).
7. ¿Kenijkatsa David kinextik kitlepanitayaya tlen Jehová kiiljuik?
7 David tlauel kinekiyaya kichijchiuas nopa teokali, yeka uelis tlauel mokuesok kema kiiljuijkej amo ya kichijchiuaskia. Maske eliskia Salomón katli kiyakanaskia nopa tekitl, David tlauel tlapaleuik. Kintemok ajkia inijuantij tekitiskiaj, tlajtlanki ma kiuikilikaj miak uapali, tepostli, cobre, plata uan oro. David amo mosentlalik ipan tlen maseualmej kiijtoskiaj, tlaj yaya kichijchijki nopa teokali o seyok. Teipa kiixmatkej kej teokali tlen Salomón kichijchijki. David tlauel kiyolchikajki ikone kema kiiljuik: “ToTeko ma itsto mouaya keja yajaya kiijtok para itstoskia. Keja nopa kisas nelia kuali moteki para tijchijchiuas ichaj toTeko Dios tlen moTeko ta, senkistok keja yajaya kineki ma eli” (1 Crón. 22:11, 14-16).
8. ¿Kenke David ueltoskia moiljuis Salomón amo ueliskia kichiuas nopa teokali, uan tlake kichijki?
8 (Xijpoua 1 Crónicas 22:5). David ueltoskia moiljuis Salomón amo ueliskia kichiuas nochi nopa tekitl. Ya kinekiyaya nopa teokali ma eli ueyi uan yejyektsi, uan Salomón nojua eliyaya telpokatl uan amo kimatiyaya kenijkatsa kichijchiuas. Maske moiljuijtoskia nopa, David kimatiyaya Jehová kipaleuiskia Salomón ma kichijchiua nopa teokali. Yeka, kichijki miak tlamantli pampa kinejki kipaleuis ikone.
MA TECHPAKTI TIKINMACHTISEJ SEKINOK
Tiyolpakij kema sekinok katli nojua telpokatlakamej nojua tlauel kintekimakaj. (Xikita párrafo 9).
9. ¿Tlake neskayotl kinextia toikniuaj katli ya uejueyij uelis yolpakisej kema sekinok kichiuasej ininteki?
9 Toikniuaj katli ya uejueyij amo kinamiki mokuesosej kema monekis kikauasej sekinok toikniuaj katli nojua telpokamej ma kichiuakaj ininteki. Nochi tijmatij tlauel moneki tijchiuasej nopa tekitl tlen Jehová techmakatok. Uan yeka moneki tikinmachtisej telpokamej kenijkatsa kichiuasej se keski tekitl. Ximoiljui tlake pano kema se tetaj kinextilia ikone kenijkatsa kinemiltis se carro. Kema nojua okichpil, san kitlachilia kenijkatsa itata kinemiltia. Uan kema moskaltijtia, itata kinextilia kenijkatsa kinemiltis uan kiiljuia tlake moneki kichiuas. Kema telpokatl, kimakaj licencia uan nama nojkia peua kinemiltia nopa carro. Maske kimati kenijkatsa kinemiltis, itata nojua kiiljuia kenijkatsa moneki kichiuas. Kemantika san mopajpatlaj kema kinemiltiaj inincarro, uan teipa kema itata ueuejtia, uajka san ikone peua kinemiltia. ¿Kualani itata pampa nama san ikone kinemiltia? Amo, ya yolpaki pampa ikone kiuika kampa moneki yas. Nojkia kiampa pano ika toikniuaj katli ya uejueyij, inijuantij tlauel yolpakij kema kiitaj nopa telpokatlakamej katli kinmachtijkej uelis kichiuasej nopa tekitl tlen achtouia inijuantij kichiuayayaj.
10. ¿Kenijkatsa Moisés kinextik amo kinekiyaya san ya tlauel ma kitlepanitakaj?
10 Moneki tlauel timomokuitlauisej, kiampa amo timoyolkokosej o tikualanisej kema sekinok kintekimakasej. Tlauel techpaleuis tlaj tikitasej tlake kichijki Moisés kema sekinok tlakamej pejkej kamanaltij kej tlajtolpanextianij (xijpoua Números 11:24-29). Maske Josué amo kinekiyaya kiampa ma kichiuakaj, “Moisés kinankilik: ‘¿Ta tinechtlasomati? Nelkuali eliskia intla toTeko kinmakaskia itonaltsi nochi israelitajmej uan nochi elisej teokamanalouanij [o tlajtolpanextianij]’”. Moisés kimajtoya Jehová kiyakanayaya nochi. Ya amo kinekiyaya san ya tlauel ma kitlepanitakaj pampa kipiayaya tlanauatili, kinekiyaya nochi toTeotsij itekipanojkauaj ma elikaj tlajtolpanextianij. ¿Uan tojuantij? ¿Tiyolpakij kema sekinok kintekimakaj o kiseliaj se yankuik tekitl ipan Jehová itlanechikol?
11. ¿Tlake kiijtok Peter kema kimakakej seyok toikni nopa tekitl tlen ya kichiuayaya?
11 Miakej toikniuaj tlauel miak xiuitl kitekipanojtokej Jehová, uan kinmachtijtokej katli nojua telpokamej kenijkatsa kichiuasej se keski tekitl. Ya nopa kichijtok toikni Peter. Ya kipia 74 xiuitl tlauel kitekipanojtok Jehová, uan tlen nochi nopa xiuitl, 35 xiuitl tlatekipanok ipan se Kali Betel ne Europa. Miak xiuitl kiyakanki Departamento de Servicio. Teipa, nopa tekitl kimakakej se telpokatlakatl tlen itoka Paul. ¿Kualanki Peter pampa ayokmo kichiuaskia nopa tekitl? Amo. Ya kiijtok: “Tlauel niyolpaki pampa kinmachtijtokej telpokatlakamej ma kichiuakaj sekinok tekitl uan pampa tlauel kuali kichiuaj ininteki”.
MA TIKINPATIITAKAJ KATLI YA UEJUEYIJ
12. ¿Tlake techmachtia tlen kichijki Rehoboam?
12 Kema Salomón mijki, ikone Rehoboam pejki tlanauatia uan kiniljuik se keskij tlakamej tlen ya uejueyij ma kitlajtolmakakaj uan ma kiiljuikaj kenijkatsa ueliskia kuali tekichiuas. Maske kiampa kichijki, amo kintlakakilik uan kichijki tlen kiiljuijkej sekinok telpokamej katli ininuaya moskaltik. Tlauel amo kuali tlen panok pampa kiampa kichijki (2 Crón. 10:6-11, 19). ¿Tlake techmachtia? Moneki tikiniljuisej katli ya uejueyij ma techtlajtolmakakaj o ma techiljuikaj kenijkatsa kuali tijchiuasej toteki, uan kema kiampa kichiuasej, moneki kuali tikintlakakilisej. Maske ni amo kiijtosneki nochipa kinamiki tijchiuasej kej techiljuisej o kej inijuantij achtouia kichiuayayaj, nojkia amo kinamiki timoiljuisej amo kuali kisas tlen kinekij kichiuasej katli ya uejueyij.
13. ¿Tlake moneki kichiuasej telpokatlakamej kema tlatekipanosej ininuaya katli ya uejueyij?
13 Kemantika sekij telpokatlakamej kinyakanaj toikniuaj katli ya uejueyij uan katli kuali kimatij kenijkatsa kichiuasej ininteki. Inijuantij kinamiki kiyekosej kichiuasej se tlenijki kej katli ya uejueyij. Ipan párrafo 11 tikijtojkej tlen toikni Paul. Kema pejki kichiua tlen Peter kichiuayaya, kiijtok: “Nochipa nijtlajtlaniyaya Peter ma nechiljui kenijkatsa nijchiuas se tlenijki, uan nikiniljuiyaya sekinok nojkia kiampa ma kichiuakaj”.
Pablo kikauayaya tonali uan kimachtiyaya Timoteo, uan ya kichiuayaya kampeka kuali kiyekos tlen kimachtiyayaj
14. ¿Tlake techmachtia kema tikitaj kenijkatsa tlatekipanouayayaj Pablo uan Timoteo?
14 Maske Timoteo eliyaya telpokatl uan Pablo ya ueyi, inijuantij tlatekipanojkej sansejko miak xiuitl (xijpoua Filipenses 2:20-22). Se tonali, Pablo kiniljuik toikniuaj katli itstoyaj Corinto: “Nijtitlantok Timoteo ma yaui inmechitati para inmechpaleuis inkichiuasej tlen na nijchiua. Yajaya nikiknelia miak keja nokone uan temachtli kitokilia toTeko. Yajaya inmechilnamikiltis tlen nijchijtinentok para nijtokilis Cristo Jesús. Uan tlen inmechiljuis eltok tlen nikinmachtia tlaneltokanij ipan nochi teopantinij [o tlanechikoli] tlen mosentiliaj kampa ueli” (1 Cor. 4:17). Ni kinextia Pablo uan Timoteo tlauel mopaleuiyayaj kema tekitiyayaj sansejko. Pablo kikauayaya tonali uan kimachtiyaya Timoteo kenijkatsa ueliskia kichiuas se keski tlamantli uan kiampa ‘kitokilis Cristo Jesús’, uan Timoteo kichijki kampeka kuali kiyekos tlen kimachtiyayaj. Pablo tlauel kiikneliyaya Timoteo uan kimatiyaya kuali kinmokuitlauiskia toikniuaj katli itstoyaj ipan Corinto. Ueuejtlakamej uelis kichiuasej kej Pablo uan kinmachtisej sekinok kenijkatsa uelis kiyakanasej se tlanechikoli.
NOCHI MONEKI TIJCHIUASEJ SE TLAMANTLI TLEN TLAUEL IPATI
15. ¿Kenijkatsa techpaleuia Romanos 12:3-5 kema mopatla se tlamantli?
15 Ipan ni tonali panotok miak tlamantli tlen tlauel kuali. Ipan Tlaltipaktli, toTeotsij itlanechikol tlauel tekititok uan kichiua miak tlamantli. Uan nojkia nojua kipatlatias se keski tlamantli. Uan kemantika tojuantij nojkia monekis tijchiuasej se keski tlamantli tlen techiljuisej, yeka achi ouij tijmatisej. ¿Tlake tijchiuasej kema kiampa panos? Amo kinamiki timosentlalisej ipan tlen tojuantij tijnekij o techpaktia, moneki amo timoueyimatisej uan timosentlalisej tijpaleuisej nochi tlen toTeotsij iTlanauatijkayo kichiua. Tlaj tijchiuasej ni, nochipa timosentikapaleuisej uan tiitstosej sansejko. Ipan se amatlajkuiloli, Pablo kiniljuik toikniuaj katli itstoyaj Roma: “Niinmechiljuia sejse inmojuantij, amo ximoiljuikaj para más inuejueyij iixpa toTeko uan axkeja kinamiki”. Teipa, Pablo kinixtomilik sanse kej sejse tlamantli tlen tijpiaj ipan totlakayo kipia iteki, sejse toikniuaj katli itstokej ipan tlanechikoli nojkia kipiaj se tekitl tlen moneki kichiuasej (Rom. 12:3-5).
Nochi katli tijtekipanouaj Jehová tijnekij tijpaleuisej iTlanauatijkayo uan tijchiuasej tlen itlanechikol techiljuis
16. ¿Tlake uelis tijchiuasej nochi tojuantij uan kiampa tiitstosej sansejko ipan tlanechikoli uan ika tlaseuilistli?
16 Nochi katli tijtekipanouaj Jehová tijnekij tijpaleuisej iTlanauatijkayo uan tijchiuasej tlen itlanechikol techiljuis. Toikniuaj katli ya uejueyij uelis kinmachtisej katli nojua telpokamej kenijkatsa kichiuasej se keski tekitl. Uan katli nojua telpokamej uelis kiselisej sekinok tekitl tlaj moechkapantlalisej uan tlatlepanitasej. Uan katli mosiuajtijtokej tlauel kintlaskamatiliaj ininsiua pampa kinpaleuiaj, maske kemantika ayokmo itstokej kej achtouia o mopatla sekinok tlamantli. Ininsiuajuaj kichiuaj kej Priscila, se tosiuaikni katli nochipa kipaleuik iueue Áquila (Hech. 18:2).
17. ¿Kenke Jesús kinmachtik itokilijkauaj?
17 Jesús nochipa kinejki kinmachtis sekinok kenijkatsa kichiuaskiaj ininteki, uan tlen kichijki kinextia tlen tojuantij moneki tijchiuasej. Ya kimajtoya sekinok kichiuaskiaj nopa tekitl tlen ya kipeualtik. Uan maske kimajtoya amo eliyayaj xitlauakej, motemachik inijuantij kimoyauaskiaj nopa kuajkuali tlamachtili kampa ya amo kema yajtoya (Juan 14:12). Jesús kuali kinmachtik itokilijkauaj pampa kinekiyaya kampa ueli ma tlajtolmoyauakaj, uan inijuantij kuali kichijkej ininteki (Col. 1:23).
18. 1) ¿Tlake techmakasej teipa? 2) ¿Tlake tekitl moneki tijchijtosej ipan ni tonali?
18 Teipa kema kimiktijkej Jesús, Jehová kiyolkuik uan kimakak sekinok tekitl, uan kimakak “tlanauatili tlen más ueyi pampa kitlalik para ma kinnauati nochi tlen itstokej [...] yonke kintokajtiaj tlen kipiaj tlanauatili, o tekitikayotl, o chikaualistli o ueyitilistli” (Efes. 1:19-21). Tlaj amo kema tijtlauelkauasej Jehová uan timikisej kema ayamo asitos Armagedón, teipa timoyolkuisej uan tlauel tiyolpakisej kema tijchiuasej sekinok tekitl tlen techmakasej. Uan ipan ni tonali moneki tijchijtosej se yejyektsi tekitl: titlajtolmoyauasej uan tikinpaleuisej maseualmej ma mochiuakaj Cristo itokilijkauaj. Uajka, tlaj titelpokamej o ya tiuejueyij, nojua ma tijchijtokaj “nochi nopa tekitl tlen toueyiTeko” techmakatok (1 Cor. 15:58).