Tein mokui keman tikitaj Tein timomachtiaj itech nechikol Tonemilis uan toTanojnotsalis
© 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
1-7 DE SEPTIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 29
Maj amo tikchiuakan nion se costumbre tein amo kiyolpaktia Jehová
wp16.06 6, recuadro
¿Akonimej nemij iluikaktsinko?
Tel miakej semi kinmouiliaj amokuali ejekamej porin kineltokaj tein amo melauak. Miakej kikuij seki taman kemej talismanes, amuletos uan seki taman tayil tein ika kitemouaj mopaleuiskej. Sayoj ke nejon amo moneki. Porin Biblia techyolseuia ika nejin tajtolmej: “Iixtololouan Jiova tachixtinemij itech nochi taltikpak uan ijkon kinextis ichikaualis uan ika kinpaleuis akin kipiaj ininyolo ajsitok iuan yejuatsin” (2 Crónicas 16:9). Jiova, Dios akin melauak, tel okachi chikauak ke Satanás uan kinyekpia akin iuan takuaujtamatij.
Komo tikonneki maj Jiova mitsonpaleui, moneki tikonmatis tein kiyolpaktia uan tikonchiuas. Itech yekinika siglo akin kichiuayaj kemej Cristo ompa Éfeso kisentilijkej amaixmej tein ika momachtiayaj naualot uan kinchichinojkej (Hechos 19:19, 20). No ijkon, komo tikonneki maj Jiova mitsonyekpia, moneki tikonixpolos talismanes, amuletos, fetiches, amaixmej tein ika tajtouaj naualot, teisa tein moilpiliaj tein ika kitemouaj mopaleuiskej, uan tein yeski taman tein mouika iuan naualot.
Maj tikpaleuikan tein Biblia tamachtia kemej moajsij mikemej
13 Komo amo tikmatij ox se tachiualis kiyolpaktia Jiova, maj tiktajtanikan maj techmaka tamatilis (xikonixtajtolti Santiago 1:5). Satepan, maj tiktemokan okachi tamachtilis itech toamaixuan. Uan komo moneki, maj tikintajtanikan tayekananij itech nechikol. Maski yejuan amo techiluiskej toni tikchiuaskej, technextiliskej seki tayolmajxitilismej itech Biblia, kemej tein ika motajtoua itech nejin tamachtilis. Nejon techpaleuis maj tiuelikan titaixejekokan uan maj tikmatikan “toni kuali tamachilis uan de toni amokuali tamachilis” (Heb. 5:14).
“Ninentinemis itech moojtsin tein melauak”
12 Tachiualismej tein amo kiyolpaktiaj Dios. Tochankauan uan akin iniuan titekitij oso iniuan timomachtiaj xa techyoleuaskej keman kichiuaskej seki iluimej. ¿Toni techpaleuis maj amo tiknekikan tipouiskej itech tachiualismej uan iluimej tein Jiova kitauelita? Moneki senkis tikajsikamatiskej keyej amo kiyolpaktiaj. No techpaleuis komo tiktemouaj toni techmachtianij itech amaixmej kemej peuak mochiuaj. Keman timoelnamiktiaj keyej amo tikchiuaj nejon iluimej, senkis tikneltokaj ke tinentinemij itech ojti “tenika tikyolpaktiaj Totekotsin” (Efes. 5:10). Komo titakuaujtamatij iuan Jiova uan itech iTajtol, amo techtekipachos tein oksekin kinemiliskej (Prov. 29:25).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
“Yek melau ma titetasojtakan ika nochi ten tikchiutinemij”
11 Maj ika nochi toyolo tikiniluikan tokniuan ke kuali kichiujkej teisa. Nochipa moneki tiktemoskej tikiniluiskej oksekin ke kuali kichiujkej teisa, porin nejin kinyolchikaua (Efes. 4:29). Sayoj ke moneki tikitaskej maj yekmelauj kisa itech toyolo uan amo sayoj porin tiktemouaj tikinueyitaliskej. Moneki amo no tikijtoskej tein amo yekmelauj tikmachiliaj oso tiktemoskej amo tikyolmajxitiskej aksa maski moneki (Prov. 29:5). Titakajkayaujtoskiaj komo tikiluiskiaj aksa ke kuali kichiuak teisa sayoj ke satepan tikijijtouaj keman timoajsij iniuan oksekin. Tatitanil Pablo kuali kinextij keniuj yekmelauj se tetasojtas. Se tonal, kiniluij tokniuan akin nemiaj itech xolal Corinto ke kuali kichiujtoyaj seki taman (1 Cor. 11:2). Sayoj ke no kinyolmajxitij uan ika netasojtalis kinmelauilij tein amo kuali kichiujtoyaj (1 Cor. 11:20-22).
8-14 DE SEPTIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 30
Amo xikchiua maj amo teyi nikpia nion maj niktelpia
¿Toni taman netasojtalis yekmelauj teyolpaktia?
10 Melauak ke tinochin moneki tikpiaskej tomin, porin techpaleuia (Ecl. 7:12). Sayoj ke ¿uelis aksa yolpakis komo sayoj kipia tein ika moixpanoltis? Kemaj (xikonixtajtolti Eclesiastés 5:12). Agur, ikoneuj Jaqué, kitajtanij Dios: “Amo xinechmaka tatasojtilis nion tominpialis. Sayoj xinechkaua maj nikmajseua tein ixyetok maj nikua”. Amo teouijmaka se kiajsikamatis keyej amo kinekia kitelpanos tatasojtilis. Yejua kimelauak ke amo kinekia maj nejon kiuikani maj tachteki, porin ijkon amo kiueyitaliskia Dios. Sayoj ke ¿keyej amo kinekia tominpias? Yejua kijtoj: “Ijkon amo senkis nikpias nochi uan nimitsixtopeuas uan nikijtos: ‘¿Akoni Jiova?’” (Prov. 30:8, 9). Xa tikinixmatij sekin akin itech takuaujtamatij tomin uan amo iuan Dios.
11 Akin kitasojtaj tomin amo uelij kiyolpaktiaj Dios. Jesús kijtoj: “Amo aken uelis kintekitilis ome patrones, porin [...] kitauelitas se patrón uan kitasojtas in okse, oso kimouistilis se patrón uan amo kiueyichiuas in okse. Amo aken uelis kintekitilis [...] Dios uan in ricojyot”. Achto kijtojka: “Amo xiksentilikan namoricojyo nikan taltikpak kampa namotilma kitetektokke in okuilinme uan namotomin poxkautok uan kampa in tachtekini tekalijtik kalakij uan kuikaj ten nesi. Ta, kachi kuali xiksentilikan namoricojyo tech ne eluiyaktsinko kampa in okuilinme amo ueli kitejtekiske, nion no poxkauis den namoaxka, uan nion no tachtekini uelis mitskalijtikkalakiske uan kuikaske ten moaxka” (Mat. 6:19, 20, 24).
12 Miakej kiitanij ke komo amo kipiaj miak taman amo sayoj okachi yolpakij, ta no ueli okachi kitekitiliaj Jiova. Ompa Estados Unidos, se tokniuj takat akin monotsa Jack kipiaya se ueyi kali uan se tanamakaloyan, sayoj ke kinnamakak porin kinekia tekitis kemej precursor iuan inamik. Yejua kijtoua: “Ouij techkisak tikauaskej kualtsin kali uan tal tein tikpiayaj. Sayoj ke nikijtoua ke, miak xiujmej, nimokepaya kalijtik uan amo kuali nimomachiliaya porin nikpanouaya kuejmolmej itech tekit. Sayoj ke, nonamik, akin precursora, nochipa tel yolpakia. Yejua kijtouaya: ‘Nikpia okachi kuali teko akin uelis moajsis’. Axkan ke no niprecursor, tiomen sayoj se tiktekitiliaj, Jiova”.
¿Okachi tiktasojtaj Jesús ke okseki taman?
15 Axkan, miakej kinekij kipiaskej tilmaj tein yankuik kisa, teléfonos, computadoras uan okseki taman. Kitayekanaltiaj kipiaskej okachi miak taman uan motomintiskej. Tiitekitikauan Dios moneki tikitaskej toni okachi tiktayekanaltiaj. Maj timotajtanikan: “¿Okachi itech nitanemilia carros oso okseki taman tein yankuixtok kiskej ke nimomachtis tein moitas itech nechikol? ¿Okachi nikchiua okseki taman uan amo semi nimotataujtiaok nion nikixtajtoltiaok Biblia?”. Komo tikitaj ke okachi tiktayekanaltiaj tikpiaskej miak taman uan amo semi tiktasojtajok Cristo, moneki titanemiliskej itech itajtoluan keman kijtoj maj tikixtopeuakan nochi taman xijxikuiyot (Luc. 12:15). ¿Keyej kijtoj nejin?
16 Jesús kijtoj: “Amo aken uelis kintekitilis ome patrones, porin komo ijkon kichiua, ijkuakon yejua kitauelitas se patrón uan kitasojtas in okse, oso kimouistilis se patrón uan amo kiueyichiuas in okse. Amo aken uelis kintekitilis nijin ome patrones sepa san, ijkon keme Totajtsin Dios uan in ricojyot” (Mat. 6:24). Amo uelis tikmakaskej Jiova tein okachi kuali uan no tiktayekanaltiskej tikpiaskej okseki taman. Kemej titajtakouanij, moneki tiksentokaskej timoijkuaniliskej “totanejnekilis de tajtakol”, kampa no poui tiknekiskej tikpiaskej miak taman (Efes. 2:3).
17 Miakej senkis kitayekanaltiaj inintanejnekilis, yejua ika kiteltemouaj motomintiskej, porin amo ueli kiitaj toni Dios kiita ke okachi moneki (xikonixtajtolti 1 Corintios 2:14). Kemej amo yektanemiliaj, amo ueli kiitaj tein kuali yetok uan tein amo kuali yetok (Heb. 5:11-14). Xa okachi kinekij kipiaskej okachi miak taman. Uan keman kipiajya, okachi kinekij okseki (Ecl. 5:10). Sayoj ke uelis timoijkuaniliskej nejin tanemilil. ¿Keniuj? Moneki tikixtajtoltiskej Biblia. Nejin techpaleuis maj amo tikteltemokan timotomintiskej (1 Ped. 2:2). Jesús tanemiliaya itech itamatilis Jiova, yejua ika uelik taxikoj keman Amokuali kitemoj kichiuas maj tajtako (Mat. 4:8-10). No ijkon tejuan, komo amo tiknekij tiktayekanaltiskej tikpiaskej okachi miak taman, moneki tikchiuaskej tein Jiova techyolmajxitia. Ijkon, tiknextiliskej Jesús ke okachi tiktasojtaj yejua ke okseki taman.
Maj kuali tiktekitiltikan tomin
• Xikonixtali keniuj tikontekitiltis tomin. Xikonijkuilo tein moneki tikonkouas uan xikonixtali ox yeski takual, tilmaj oso tein moneki kalijtik. Satepan xikonixtali kanachi tomin tikonkuis itech sejse taman. Komo tikonita ke amo mitsonajsis tomin itech se taman, xikonkui tein ixyetoya ika tikonkouas okse taman. Xikonnemili ke amo mitsonajsi tomin tein ika tikonkouas gas. Komo ijkon, xikonkui tomin tein ika tikonkouaskia okse taman tein amo semi moneki.
• Amo xionmotauikalti komo amo moneki. Achto ke tikonkouas teisa, yekinika xikonsentili tomin. Komo tikonkoua teisa tein satepan uelis tikonixtauas, xikonixtaujtiyouj sejse metsti tein moneki uan ijkon amo okachi tiontaxtauas. Uan komo tiontauikaya, xikonixtali keniuj uelis tikonixtauas uan ijkon xikonchiua.
Moijtoua ke okachi se taxtaua keman se kikoua teisa tein satepan uelis se kiixtauas. Yejua ika, komo ijkon tiontakoua, kuali xiontaixejeko.
Maj nochipa timokauakan ichan Jehová
18 Moneki maj tiknemilikan keniuj tikitaj tomin. Maj timotajtanikan: “¿Nochipa ika nitanemilijtinemi tomin uan tein nikneki nikouas? Komo aksa nechtaneujtia tomin, ¿semi niuejkaua para nikepilis porin niknemilia ke yejua amo kipoloua? ¿Nimoueyimati porin nikpia tomin? ¿Nechouijkisa ika nikinpaleuis oksekin? ¿Niknemilia ke tokniuan akin kipiaj tomin amo kitasojtaj Jehová uan sayoj kinejnekij kipiaskej miak taman? ¿Sayoj kuali nimouika iniuan akin kipiaj tomin uan amo iniuan akin pobres?”. Semi moneki maj timotajtanikan nejin porin tejuan kemej yeskia tietokej ichan Jehová. Uan uelis tiksentokaskej ompa tietoskej komo amo sayoj tiktemouaj tikpiaskej miak tomin. Komo ijkon tikchiuaj, Jehová amo keman techkauas (xikonixtajtolti Hebreos 13:5).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
w09-S 15/4 16 § 7-10
La creación revela la sabiduría de Jehová
7 Aun las criaturas “más pequeñas de la tierra” tienen mucho que enseñarnos con su diseño y su conducta. Por ejemplo, pensemos en la sabiduría instintiva de la hormiga (léase Proverbios 30:24, 25).
8 Algunos investigadores creen que por cada persona hay por lo menos doscientas mil hormigas, que trabajan sin parar dentro y fuera de sus hormigueros. En la mayoría de las colonias hay tres tipos de hormigas: las reinas, los machos y las obreras, y cada grupo contribuye de manera única a atender las necesidades colectivas. Pensemos, por ejemplo, en la hormiga cortahojas, de Sudamérica, una experta jardinera. Este diminuto insecto fertiliza, trasplanta y poda sus cultivos de hongos a fin de aumentar la producción. Los expertos han descubierto que esta hábil jardinera organiza sus labores en función de la cantidad de comida que requiere la colonia.
9 Las hormigas tienen mucho que enseñarnos. Por ejemplo, nos enseñan que si queremos obtener buenos resultados, tenemos que ser trabajadores. La Biblia nos aconseja: “Vete donde la hormiga, oh perezoso; mira sus caminos y hazte sabio. Aunque no tiene comandante, oficial ni gobernante, prepara su alimento aun en el verano; ha recogido su abastecimiento de alimento aun en la siega” (Pro. 6:6-8). Jesús dijo: “Mi Padre ha seguido trabajando hasta ahora, y yo sigo trabajando”, lo cual demuestra que ambos son muy diligentes (Juan 5:17).
10 Todos deberíamos imitar la diligencia de Jehová y de Cristo. Sin importar qué tareas o responsabilidades se nos hayan encargado en la organización de Dios, se espera que nos ocupemos bien de ellas y que siempre tengamos “mucho que hacer en la obra del Señor” (1 Cor. 15:58). De modo que lo mejor es seguir el consejo que Pablo les dio a los cristianos de Roma: “No sean holgazanes en sus quehaceres. Fulguren con el espíritu. Sirvan a Jehová como esclavos” (Rom. 12:11). Ningún esfuerzo por hacer la voluntad de Dios será en vano, pues la Biblia nos asegura: “Dios no es injusto para olvidar la obra de ustedes y el amor que mostraron para con su nombre” (Heb. 6:10).
15-21 DE SEPTIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA PROVERBIOS 31
Toni techmachtia tein se temomaj kiluij ikoneuj
wp24.1 13 punto 4
Tein tayolmajxitia Biblia techpaleuia
4. Keman omen mosentekaj.
Nochin tataman kemej tanemiliaj de akonimej uelis mosentekaskej.
TEIN BIBLIA TAMACHTIA: “Amo xiauilnemikan. Nansejsemej moneki nankimatiskej keniuj nankikuiskej namonakayo para nanyeskij nanchipaujkej iixpan Dios uan nankiyolpaktiskej, uan amo nankichiuaskej kemej akin amo kiixmatij Dios, porin yejuan kitelnejnektokej motekaskej iuan aksa uan amo keman ixuij” (1 Tesalonicenses 4:3-5).
TEIN KIJTOSNEKI: Biblia kijtoua akonimej amo moneki mosentekaskej. Tajtol “amo xiauilnemikan” kijtosneki nochi tataman auilnemilis kemej ijkuak se takat oso se siuat moteka iuan aksa akin amo inamik, keman aksa moteka iuan okse porin kitaxtauia, keman omen akin amo monamiktijtokej mosentekaj, keman aksa moteka iuan itakaikniuj oso isiuaikniuj, uan keman aksa auilnemi iuan se tapial (1 Corintios 6:9, 10). Sayoj uelis mosentekaskej se takat uan se siuat akin monamiktijkejya, nejon se netetayokolil tein Dios kinmaka (Proverbios 5:18, 19).
TEIN BIBLIA TAYOLMAJXITIA TAPALEUIA: Kylie se siuatsin akin nemi Australia kijtoua: “Keman noseltiok katka, niknemiliaya ke komo nimotekaya iuan aksa yejua nechtasojtaskia uan nechyekpiaskia. Sayoj ke amo ijkon panok, porin amo kuali nimomachiliaya uan nechyolkokojkej”.
Satepan Kylie peuak momachtia Biblia, uan kiixtalij kichiuas tein tayolmajxitia ompa keman ika tajtoua ke omen ueli mosentekaj. Yejua kijtoua: “Nikita ke tiktakamatiskej itanauatiluan Dios techpaleuia maj amo titajyouikan. Axkan nikchiujtok tein Jehová tanauatia. Nimonamiktijya uan notakatsin nechtasojta uan nechyekpia. Kemej nikchiua tein Biblia tayolmajxitia, nechpaleuiani maj amo oksepa nechyolkokokan”.
Komo tikonneki tikonmatis okachi, xikontemo itech jw.org tamachtilis “¿Qué dice la Biblia sobre vivir juntos sin estar casados?”.
ToDios akin techchijchiuak techpaleuia maj tikmatikan toni kuali yetok uan toni amo. Uan semi tapaleuia maj tikchiuakan tein tayolmajxitia maski kemansa techouijkisas. Komo ijkon tikchiuaj amo sayoj tiyolpakiskej seki tonalmej, ta nochipaya.
ijwhf-S artículo 4 § 11-13
Cómo hablar con los hijos sobre el alcohol
Tomen la iniciativa y hablen del asunto. “El alcohol puede ser un tema que confunda a los jóvenes”, comenta un padre de Gran Bretaña llamado Mark. “Le pregunté a mi hijo de 8 años si beber alcohol estaba bien o mal. Mantuve un ambiente relajado e informal, lo que le ayudó a decir lo que pensaba”.
El asunto quedará más claro si hablan de ello en varias ocasiones. Dependiendo de la edad de su hijo, hablen del alcohol junto con otros temas importantes, como la seguridad vial o la educación sexual.
Pongan un buen ejemplo. Los niños son como esponjas: absorben todo lo que los rodea. Hay estudios que indican que los padres son quienes más influyen en los hijos. Por lo tanto, si su primera opción para calmarse o combatir el estrés es tomar alcohol, su hijo entenderá que esa es la solución ante los problemas de la vida. Así que pónganle un buen ejemplo y consuman alcohol de manera responsable.
Maj amo se moueyineki
Xikonnextili ke motelneki maj kinpaleuikan oksekin.
BIBLIA KIJTOUA: “Xinentinemikan ika ne yolyemanalis. Uan [...] xikpouakan in oksekin tokniuan taneltokani ke yejuan kachi ueyi chiuanime uan [...] amo xiktemojtinemikan de keniu nanmopaleuijtinemiske namejuan san. Ta, kachi ok xiktemojtinemikan de keniu xikinpaleuijtiyakan oksekin” (Filipenses 2:3, 4).
● Xikonilui mokoneuan maj tapaleuikan kalijtik. Komo amo tikoniluia mokoneuj maj tapaleui kalijtik, kinemilis ke okachi tayekantok tein yejua kineki kichiuas. Xikonnextili ke yekinika moneki tapaleuis kalijtik uan satepan uelis mauiltis. No xikonnextili ke tein kichiuas semi kinpaleuis oksekin uan ke yejuan kitasojkamatiskej uan kuali kiitaskej.
● Xikonilui ke semi kuali maj kinpaleuikan oksekin. Komo mokoneuj kinpaleuia oksekin, kuali taixejekos keman ueyias. Yejua ika, xikonnextili akoni ueliskia kipaleuis uan keniuj uelis kichiuas. Keman kichiuas, xikonilui ke kuali tein kichiuak uan xikonyolchikaua.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
¿Keniuj takamej uelis kintasojtaskej uan kintakachiuaskej ininsiuatsin?
16 Maj kinextili ke kipatiuita uan kitasojkamatilia. Se takat kipatiuita isiuatsin keman kiluia keyej kitasojkamatilia uan keman kichiua maj kuali momachili. Xa keman nochipa kitasojkamatilia isiuatsin porin semi kipaleuia (Col. 3:15). Keman se takat kiluia isiuatsin keyej kitasojta, yejua kuali momachilia, kimati ke kitasojtaj uan kipatiuitaj (Prov. 31:28).
22-28 DE SEPTIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA ECLESIASTÉS 1, 2
Xiksentokakan xikinmachtikan telpochmej
Xikinkauilikan tekimej takamej takuaujtamachmej
3 Tiitekitikauan Dios techyolpaktia tiktekitiliskej uan tikpatiuitaj tekimej tein tikpiaj itech inechikol. Timiakej semi techyolpaktia tein tikchiuaj uan yejua ika tikuelitaskiaj tiksentokaskej tikchiujtoskej nochipaya. Sayoj ke tein melauj, keman tiueuentsintiaj amo ueliok tikchiuaj miak taman kemej achto (Ecl. 1:4). Nejon techualkuilia seki ouijkayomej tiitaixpantijkauan Jiova. ¿Keyej? Porin tanojnotsalis kisentoka momoyaua uan itech inechikol Dios motekitiltijtok yankuik taman tein kichijchiuaj tamatinij uan ika kinixmatiltiaj kuali tanauatilmej nochi taltikpakneminij akin ueliskej. Sayoj ke tokniuan akin xiuejkejya kemansa kinouijmaka ueliskej yankuik taman kemej mochiua seki taman (Luc. 5:39). Uan no, moajsikamati maj taltikpakneminij amo kipiakanok chikaualis kemej achto ijkon kemej panotiyouij xiujmej (Prov. 20:29). Yejua ika, semi kuali maj tokniuan takamej akin xiuejkejya kinmachtikan takamej akin ayamo xiuejkej tein kinpaleuis maj kiselikan okachi tekimej itech nechikol (xikonixtajtolti Salmo 71:18).
4 Tokniuan akin taixyekanaj kemansa kinouijmaka kinkauiliskej tokniuan takamej akin ayamo xiuejkej tekit tein kipiaj. Xa tayokoyaj keman kinemiliaj ke kipolotij se tekit tein kiteluelitaj. Xa kinyolkokoua kinemiliskej ke oksekin kichiuaskej se tekit tein yejuan kitelpatiuitaj. Uelis yeski ke kimachiliaj ke amo kuali mochiuas tekit komo amo yejuan kiixyekanaj. Oso xa kinemiliaj ke amo kemantij kinnextiliskej oksekin keniuj kichiuaskej tekit. Sayoj ke no, takamej akin ayamo xiuejkej moneki amo yolijsiuiskej keman amo kiseliskej okachi tekimej.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
¿Tiktasojkamatij inetetayokoliluan Dios?
6 Onkak at porin Taltikpak amo semi uejka yetok iuan Tonaltsin nion semi inakastan. Komo semi inakastan yetoskia, amo onkaskia at porin semi tonaskia uan nejon kichiuaskia maj tauakto. Sayoj ke komo uejka yetoskia, nochi at takuauayaskia, uan sayoj onkaskia sekti. Kemej Jiova kitalij Taltikpak kampa moneki, nochipa onkak at uan ijkon taltikpakneminij uan tapialmej ueli yoltokej. Tonaltsin kikauantia oso kitotonia uejueyi amej uan tein tsikitsitsin, uan at pankisa kemej yeskia pokti uan ika mochijchiua mixti. Nejon mixti mokaua itech iluikak kemej majtakti tonalmej. Satepan kioui oso uetsi sekti, uan nejon at mokaua itech uejueyi amej uan tein tsikitsitsin. Ompa oksepa pankisa. Jiova kichiuak maj pano nejin uan ijkon nochipa onkas at itech taltikpak. Nejin kinextia ke semi tamatkej uan nochi ueli kichiua (Job 36:27, 28; Ecl. 1:7).
29 DE SEPTIEMBRE HASTA 5 DE OCTUBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA ECLESIASTÉS 3, 4
Akin namonamiktijkejya, xiksentokakan kuali ximouikakan nanomen uan no iuan Jehová
Nochipa ximotasojtakan
● 1 XIKONTAYEKANALTI MOKUALI UIKALIS IUAN MONAMIK
TEIN BIBLIA KIJTOUA: “[Xikyekitakan] toni okachi tayekantok” Filipenses 1:10, TNM). Nanmonemilis kemej namikuanij yejua se taman tein okachi moneki itech monemilis. Yejua tein okachi moneki tikontayekanaltis.
Jiova kineki sayoj xikontasojta monamik uan xisenyolpakikan (Eclesiastés 9:9). Yejuatsin amo kineki xikonsekokaua monamik, ta xikontemo keniuj tikonyolpaktis (1 Corintios 10:24). Monamik moneki kimachilis ke motelneki itech monemilis uan ke amo onkak okse kemej yejua.
● TEIN UELIS TIKONCHIUAS:
Xikontemo keniuj miakpa tionyetos sayoj iuan monamik
Amo sayoj motech xiontanemili, ta no itech monamik
Maj nochipa xotato “tit tein iaxka Jah”
12 ¿Keniuj akin monamiktijkejya uelis kichiuaskej kemej Áquila uan Priscila? Itech xiontanemili nochi tekimej tein nansejsemej moneki nankichiuaskej. Okachi kuali amo xikchiuakan namojsejselti, ta ximosenpaleuikan. Áquila uan Priscila sentanojnotsayaj. ¿Namomattokej no ijkon nankichiuaskej? Áquila uan Priscila no sentekitiaj. Xa maski amo sekosan nantekitij uelis nakisenchiuaskej seki tekimej kalijtik (Ecl. 4:9). Komo namosenpaleuiaj, nakimachiliskej ke amo namoselti uan okachi uelis namonojnotsaskej. Robert uan Linda monamiktijkej panoua 50 xiujmejya. Robert kijtoua: “Tein melauj, amo semi tikemantij para tisenyetoskej. Sayoj ke keman nitapajpaktok uan nosiuatsin tauajuatstiuj oso keman nitekititok kalan uan yejua nechajsiti uan nechpaleuia, semi niyolpaki. Keman tiksenchiuaj teisa, okachi kuali timouikaj uan okachi timotasojtaj”.
13 Nochipa xikelnamikikan ke maski nansenyetoskej amo kijtosneki ke kuali namouikaj. Se tokniuj de Brasil akin kipia itakatsin kijtoua: “Onkak miak taman tekimej tein moneki tikchiuaskej, yejua ika ueliskia tiknemiliskej ke kemej tisennemijya amo moneki tikxeloskejok tiempo para tisenyetoskej. Sayoj ke nikitani ke amo sayoj moneki tisennemiskej, ta no moneki nikitas toni kipoloua notakatsin”. Xikonita toni kichiuanij Bruno uan isiuatsin Tays para kimatiskej keniuj uelis mosenpaleuiskej. Bruno kijtoua: “Para tiyolpakiskej keman tisenyetokej, okseko tikintaliaj tocelulares”.
14 Uan, ¿komo amo nankiuelitaj nansenyetoskej? Xa tataman tein nankiuelitaj nankichiuaskej oso amo namouelitiliaj tein nankichiuaj. ¿Toni uelis nankichiuaskej komo ijkon namechpanoua? Itech xiontanemili tit tein achto ika titajtojkej. Keman peua xota, yolik xotatiuj. Uan moneki se kitatokilijtias para okachi xotas. ¿Keyej amo no ijkon nankichiuaj? Mojmostaj xikixtalikan tepitsin nansenyetoskej. Xiktemokan nankisenchiuaskej teisa tein nochin nanomen nankiuelitaj uan tein amo namechkualantis (Sant. 3:18). Komo nankisenchiuaj teisa tejtepitsitsin, oksepa yolik peuas namotasojtaskej.
Maj nochipa xotato “tit tein iaxka Jah”
3 Para maj kisentoka xotato “tit tein iaxka Jah”, takat uan isiuatsin moneki mosenpaleuiskej okachi kuali mouikaskej iuan Jehová. ¿Keyej? Komo nochin omen kinekij kuali mouikaskej iuan yejuatsin, ika nochi ininyolo kitakamatiskej tein tayolmajxitia. Nejin tapaleuis maj amo kipiakan kuejmolmej uan maj kixikokan tein yeski ouijkayot tein uelis kichiuas maj amo motasojtakanok (xikonixtajtolti Eclesiastés 4:12). Akin kuali mouikaj iuan Jehová mochikauaj kichiuaskej kemej yejuatsin keman yolkualmej, tetapojpoluiaj uan amo yolijsiuij (Efes. 4:32–5:1). Keman se takat uan isiuatsin kichiuaj nejin, okachi motasojtaj. Se tokniuj siuat akin monotsa Lena uan monamiktij panoua 25 xiujmejya, kijtoua: “¡Amo ouij tekisa se kitasojtas uan se kipoujkaitas aksa akin kuali mouika iuan Dios!”.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Uelis tinemiskej nochipaya
Jehová no techchijchiuak kemej tiknekiskej tiksentokaskej tinemiskej. Kemej Biblia kijtoua, Dios “kitalij itech ininyolo taltikpakneminij maj kinekikan nemiskej nochipaya” (Ecl. 3:11). Yejua nejin se taman tein kichiua maj tikitakan ke mikilis se taman tein tel amo kuali (1 Cor. 15:26). Maj itech titanemilikan nejin. ¿Toni tikchiuaj keman tikokolispeuaj? Amo ijkon timokauaj, ta tiktemouaj keniuj timopaleuiskej. Tiouij tikitatij tapajtijkej uan tikuaj pajti tein techmakaj. Tikchiuaj nochi tein uelis para amo timomikiliskej. Uan keman momikilia aksa akin tiktasojtaj, maski xiuejya oso amo, semi timoyolkokouaj uan uejkaua ijkon timomachiliaj (Juan 11:32, 33). Tikmatij ke toTachijchiujkauj semi techtasojta, yejua ika amo techchijchiuaskia kemej tiknekiskiaj tinemiskej nochipaya komo amo ijkon kiixtalijtoskia. Sayoj ke onkak okseki taman tein techpaleuia maj tikneltokakan ke uelis tinemiskej nochipaya. Maj tikitakan seki taman tein Jehová kichiuani uan kichiujtok tein kinextia ke amo mopatani tein kiixtalijtok.
6-12 DE OCTUBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA ECLESIASTÉS 5, 6
Keman tikueyichiuaj toueyi Dios semi tiktakachiuaj
¿Keyej moneki tikitaskej keniuj timotakentiaj uan timochijchiuaj?
1. ¿Katiyejua tamachtilismej tein kipia Biblia techpaleuia maj tikixpejpenakan kemej timotakentiaj uan timochijchiuaj?
Akin kichiuaj kemej Cristo moneki “motakentiskej kemej kinamiki uan keman mochijchiuaskej maj kinextikan ke kuali taixejekouaj uan maj amo kitelpanoltikan”. Uan no, moneki yeskij chipaujkej kemej kinextiskej ke “nemij kemej Dios kineki” (1 Timoteo 2:9, 10, TNM). Xikonita nejin naui tamachtilismej tein kipia nejin texto. 1) Moneki timotakentiskej “kemej kinamiki”. Kemej xa tikonitania, itech inechikol Jiova tataman kemej motakentiaj, sayoj ke totasal oso totaken uan kemej timoxiluiaj kinextia ke tikpoujkaitaj Dios akin tikueyichiuaj. 2) Kemej timochijchiuaskej ‘maj kinexti ke kuali taixejekouaj’ kijtosneki amo timotaliliskej tein kichiuas maj oksekin kinemilikan tein amo kuali, uan amo tikchiuaskej maj sayoj tejuan techitakan. 3) Tiknextiaj ke amo ‘tiktelpanoltiaj’ keman amo timotaliliaj tein yeski tein yankuixtok kisak. 4) Kemej timoitaj moneki nochipa niman kinextis ke ‘tinemij kemej Dios kineki’, porin ijkon oksekin kiitaskej ke tikueyichiuaj Dios akin yekmelauj nemi (1 Corintios 10:31).
Xikonpatiuita netataujtil
18 Kemansa tokniuan takamej kiniluiaj maj kichiuakan netataujtil itech nechikolmej oso achto ke peuas titanojnotsaskej. Nejon tokniuan moneki kielnamikiskej keyej mochiua nejon nechikol, no moneki kielnamikiskej ke itech netataujtilmej amo moneki tayolmajxitiskej nion kitematiltiskej teisa. Itech seki nechikolmej tein mochiuaj ixyetok 5 minutos tein ika timokuikatiskej uan tein ika mochiuas netataujtil. Yejua ika, tokniuj akin kichiua netataujtil amo moneki uejkauak tajtos, okachiok keman kichiuas netataujtil achto ke peuas nechikol (Mat. 6:7).
“Tein timotenkaua, xikixtaua”
12 Keman timoauijkej, timotenkaujkej iuan Jiova ke nochipa tiktekitiliskej uan ke timochikauaskej tiktakamatiskej. Sayoj ke yekin tipeuaj keman timoauiaj. Tinochin moneki tiksentokaskej timotajtaniskej: “¿Okachi kuali nimouika iuan Jiova satepan ke nimoauij? ¿Niksentoka niktekitilia ika nochi noyolo?” (Col. 3:23). “¿Nochipa niktataujtia? ¿Mojmostaj nikixtajtoltia Biblia? ¿Niyouj nochi nechikolmej? ¿Nimochikaua nitanojnotsas? ¿Oso amo semi nechyolpaktiaok nikchiuas itekiyo Dios?”. Tatitanil Pedro kinextij ke amo tikauaskej Jiova komo timochikauaj okachi titakuaujtamatiskej, tikpiaskej taixmatilis, titaxikoskej uan tiktasojtaskej (xikonixtajtolti 2 Pedro 1:5-8).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Tein tajtanij akin taixtajtoltiaj
Eclesiastés 5:8 ika tajtoua se tekiuaj akin ininka mauiltia akin kipanouaj tatasojtilis uan kinchiuilia tein amo kuali. Nejon takat monekiskia kielnamikis ke xa kiitstok se akin okachi ueyichiujkej oso se akin kipia okachi tanauatil. Tein melauj, xa moajsij oksekin akin kipiaj okachi tanauatil. Sayoj ke, itech tekiuajyomej, xa nochin nejon taixyekananij kichiuaj tein amo kuali uan nejon kintajyouiltia akin kinixyekanaj.
Sayoj ke, maski ouij tein tikpanotoskej, techyolseuia tikmatiskej ke Jiova kinitstok hasta uejueyi tayekananij itech tekiuajyomej. Uelis tiktataujtiskej maj techpaleui uan tikauaskej imako tein techtekipachoua (Sal. 55:22; Filip. 4:6, 7). Tikmatij ke “iixtololouan Jiova tachixtinemij itech nochi taltikpak uan ijkon kinpaleuis ika ichikaualis akin kitekitiliaj ika nochi ininyolo” (2 Crón. 16:9).
Kemej tikitaj, Eclesiastés 5:8 kinextia se taman tein panoua itech tekiuajyomej: ke nochipa moajsi se akin kipia okachi tanauatil. Uan tein okachi moneki, techelnamiktia ke Jiova okachi ueyi taixyekankej itech iluikak uan taltikpak. Axkan taixyekantok itechkopa iKonetsin, Jesucristo, Tekiuaj itech iTekiuajyo. Jiova, akin nochi ueli kichiua uan kiita nochi, nochipa kichiua tein melauak, uan iKonetsin no ijkon kichiua.
13-19 DE OCTUBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA ECLESIASTÉS 7, 8
Maj tikinyolchikauakan akin tayokoxtokej porin aksa momikilij
Toni techmachtia keman Jesús chokak
9 Tejuatsin uelis tikonpaleuis akin tayokoxtokej. Jesús amo sayoj chokak iniuan Marta uan María, ta no kinkakik uan kinyolseuij. Tejuan no uelis ijkon tikinpaleuiskej akin tayokoxtokej porin momikilij aksa akin semi kitasojtayaj. Dan, se tokniuj tayekankej akin nemi Australia, kijtoua: “Satepan ke nonamik momikilij, monekia nikselis nepaleuil. Miakej tokniuan takamej uan ininnamik nechiluijkej ke ueliskia iniuan nitajtos keman monekiskia. Nechkakiaj keman nikintapouiaya keniuj nimomachiliaya uan amo mopinaujmatiaj keman nichokaya. Uan keman nikmachiliaya ke amo nikpiaya chikaualis, nechiluijkej ke no ueliskia nechpaleuiskej ika seki taman, kemej kipakaskej nocarro, takouatiuij uan takualchiuaskej. Uan miakpa nouan kichiuayaj netataujtil. Kinextijkej ke yekmelauj katkaj notasojikniuan uan nokniuan ‘keman se kipanoua tajyouilis’” (Prov. 17:17).
Maj tikinpaleuikan tokniuan maj kiixnamikikan ouijkayomej
15 William, akin inamik momikilij seki xiujmej achto, kijtoua: “Nikuelita maj oksekin nechtapouikan tein kualtsin tein kipanokej iuan nonamik. Nejon nechnextilia ke kitasojtayaj. Tein nechiluiaj semi nechyolseuia porin semi niktasojtaya nonamik uan niyolpakia iuan niyetos”. Bianca kijtoua: “Nechyolseuia maj oksekin nouan motataujtikan uan maj nechixtajtoltilikan seki textos. Nechpaleuia maj ika nechnojnotsakan nonamik uan maj nechkakikan keman ika nitajtoua”.
“Ximochoktijtiyakan iuan nekes ten [...] chokaj”
16 No semi tapaleuia komo ininka timotataujtiaj akin tayokoxtokej uan komo iniuan tikchiuaj netataujtil. Melauak ke keman panotok nejon uelis ouij techkisas. Xa tichokaskej uan ouij techkisas titajtoskej. Sayoj ke tein tikijtoskej itech netataujtil uelis semi kinyolseuis. Dalene, akin ika titajtojkej itech párrafo 12, kielnamiki: “Kemansa, keman tokniuan siuamej nechyolseuikij, nikiniluia ox uelis kichiuaskej se netataujtil. Keman peua kichiuaj netataujtil, ouij kinkisa tajtoskej. Sayoj ke yolik mochikaujtiuj inintajtol uan kichiuaj se netataujtil tein yekmelauj kisa itech ininyolo. Inintakuaujtamatilis tein chikauak, ininnetasojtalis uan kemej noka motekipachouaj semi kichikaua notakuaujtamatilis”.
“Ximochoktijtiyakan iuan nekes ten [...] chokaj”
17 Kemej titatamamej, amo ueli tikmatij kanachi uejkauas itayokol se taltikpaknenkej. Yejua ika moneki amo sayoj tikpaleuiskej itech yekinika tonalmej, keman miakej ichankauan uan itasojikniuan iuan moajsij, ta no itech seki metsti satepan, keman oksekin oksepa peua kichiuaj tein ipa momattokej. Proverbios 17:17 kijtoua: “Se yekmelauj tetasojikniuj nochipa tetasojta, uan mochiua se teikniuj keman se kipanoua tajyouilis”. Moneki tiksentokaskej tikyolseuiskej akin tayokoxtok nochi tonalmej tein monekis (xikonixtajtolti 1 Tesalonicenses 3:7).
18 Maj tikelnamikikan ke aksa uelis oksepa peuas tayokoyas satepan. Xa porin ajsi okse xiuit, teisa kielnamiktia se nekuikatil, se taixkopin, se neixpetanilis oso hasta keman kijnekui oso kikaki teisa, oso kitayokoltia seki tonalmej itech xiuit. Aksa akin inamik momikilij uelis tel ouij kikisas iselti yekinika kichiuas seki taman, kemej yas se ueyi nechikol oso keman tikelnamikij imikilis Cristo. Se tokniuj takat akin inamik momikilij kijtoua: “Nikchiaya maj semi nitayokoyani itech tonal keman noseltiya niyetoskia keman ajsiskia okse xiuit ke timonamiktijkaj, uan ijkon nechpanok. Sayoj ke miakej tokniuan takamej uan siuamej kichiujkej se tatakualis uan kinyoleujkej akin okachi kuali iniuan nimouika uan ijkon amo niyetoskia noselti”.
19 Maj tikelnamikikan ke akin momikilij aksa akin kitasojtaya amo sayoj monekis maj se kiyolchikaua itech tonalmej keman kielnamikis teisa tein mochiuak. Junia kimelaua: “Miakpa, keman mitspaleuiaj uan mouan yetokej maski amo motokia se tonal keman tikelnamikiskia teisa uelis semi mitspaleuis. Nejon tonalmej keman amo ixyetoya se kichiuas teisa semi kipiaj ipatiuj uan semi teyolseuiaj”. Melauak ke amo ueli tikchiuaj maj senkis amo tayokoyaok nion maj amo itelselti momachili. Sayoj ke uelis tikchiuaskej miak taman tein ika tikyolseuiskej (1 Juan 3:18). Gaby kielnamiki: “Semi niktasojkamatilia Jiova porin tayekananij nechpaleuijkej ika netasojtalis uan amo nechkaujkej noselti itech nejon tonalmej tein tel ouijkej katkaj. Kichiujkej maj nikmachiliani ke Jiova nochipa nechnauaya ika netasojtalis”.
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
“Ijkon nochin kimatiskej ke namejuan nannomomachtijkauan”
18 Kemansa xa monekis iuan titajtoskej tokniuj akin techyolkokoj. Sayoj ke, achto ke tikchiuaskej moneki timotajtaniskej seki taman. “¿Nikmati nochi tein panok?” (Prov. 18:13). “¿Yekmelauj kinekia nechyolkokos?” (Ecl. 7:20). “¿Amo keman niteyolkokouani?” (Ecl. 7:21, 22). “Komo iuan nitajtoua tokniuj, ¿nikchiuas maj okachi ueyia kuejmol?” (xikonixtajtolti Proverbios 26:20). Komo itech titanemiliaj nejin netajtanilmej, xa tikitaskej ke okachi kuali maj tiknextikan ke tiktasojtaj akin techyolkokoj uan maj tiktapojpoluikan.
20-26 DE OCTUBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA ECLESIASTÉS 9, 10
Keniuj moneki titanemiliskej keman tikpiaskej kuejmolmej
Amo keman xionkualani iuan Jiova
20 Maj tiktajtakoltikan akin kinamiki. Xa seki ouijkayomej tein tikpiaj tejuan totajtakol. Uan moneki ijkon tikitaskej (Gál. 6:7). ¿Keyej amo taixejekol maj tiktajtakoltikan Dios? Maj tikijtokan se neskayot. Se carro xa uelis tel tsikuinis. Xionmonemili ke akin kinejnemiltia, keman tamalakachoua kiteltsikuinaltia uan moixkuateloua. ¿Yeskia itajtakol akin kichijchiuak nejon tepos? ¡Tein melauj amo! No ijkon, Jiova techkaua maj titaixpejpenakan. Sayoj ke no techyolmajxitia keniuj uelis kuali titaixpejpenaskej. ¿Monekiskia tiktajtakoltiskej Jiova keman timopolouaj?
21 Tein melauj, amo nochi kuejmolmej tikpiaj porin timopolouaj oso titajtakouaj. Seki kuejmolmej tikpiaj porin mochiua “tachiualis tein amo momattok” (Ecl. 9:11). Sayoj ke maj amo keman tikelkauakan, ke akin okachi itajtakol maj onka tein amo kuali yejua Satanás (1 Juan 5:19; Apoc. 12:9). ¡Yejua akin techtauelita, amo Jiova! (1 Ped. 5:8.)
Jiova kinpatiuita itekitikauan akin amo moueyinekij
10 Amo se moueyinekis no techpaleuia maj kuali timomachilikan. Kemansa tikitaskej oso tikpanoskej seki taman tein tiknemiliskej ke amo kuali yetok. Yejua ika, tekiuaj Salomón kijtoj: “Nikinitani takeualmej youij ika caballo uan ueyichiuanimej metsnejnemij kemej takeualmej” (Ecl. 10:7). Amo nochipa kinueyitaliaj akin uelij kichiuaj miak taman uan kemansa okachi kinueyitaliaj akin amo uelij kichiuaj miak taman. Sayoj ke Salomón kiajsikamatik ke okachi kuali maj amo se kikaua maj nejon teyolkoko (Ecl. 6:9). Komo amo timoueyinekij, okachi amo timoyolkokoskej komo amo mochiua tein tiknekij.
Amo keman xikonelkaua ke Jiova mitsontasojta
4 Keman tikitaj itachijchiualis, tikajsikamatij ke Jiova semi techtasojta (Rom. 1:20). Kemej neskayot, yejuatsin techtalij itech taltikpak ika nochi tein moneki uan ijkon tiyolpakiskej. Uan no, kichijchiuak tataman takual uan ijkon techyolpaktis tein tikuaskej (Ecl. 9:7). Itech ueyi altepet Canadá, se tokniuj siuat akin motokaytia Catherine kijtoua ke kiyolpaktia kiitas keniuj nochi taselia satepan keman panoua tonalmej keman tasekuetsi uan ejko primavera. Kiuelita kiitas keniuj taxochiyoua uan keniuj totomej mokepaj porin kicholuijkaj sesek. Uan semi kiyolpaktia keman se uitsiki kikuaki tein yejua kikauilia itech ventana kampa takualchiua. Yejua kijtoua ke kemej Jiova techmaka miak taman tel kualtsitsin, kijtosneki ke techteltasojta. Totajtsin kitelyolpaktia tein kichijchiuak uan kineki maj tejuan no techyolpakti (Hech. 14:16, 17).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
it-1-S 472
“Chisme, calumnia”
Mientras que el chisme puede ser más o menos inofensivo (aunque puede convertirse en calumnia o conducir a ella), la calumnia siempre es perjudicial y causa daño y contienda. Sea que el calumniador lo haga con un motivo malicioso o no, se coloca en una mala posición ante Dios, pues “cualquiera que envía contiendas entre hermanos” practica una de las cosas que Dios odia. (Pr 6:16-19.) La palabra griega para “calumniador” o “acusador” es di·á·bo·los. Ese término también se usa en la Biblia como título de Satanás, “el Diablo”, el gran calumniador de Dios (Jn 8:44; Rev 12:9, 10; Gé 3:2-5), con lo que se indica quién fue el originador de la calumnia, este tipo de acusación difamatoria.
27 DE OCTUBRE HASTA 2 DE NOVIEMBRE
TAMACHTILIS TEIN KIPIA BIBLIA ECLESIASTÉS 11, 12
Xionyolpaki uan xionpakto
Xikuikan tein Jehová kichijchiuak para nankinmachtiskej namokoneuan
16 Tein Jehová kichijchiuak no kinpaleuia kalyetonij maj kuali momachilikan, maj moixpetanikan uan maj okachi kuali mouikakan. Biblia kijtoua ke “ixyetok tonal keman se uetskas” uan “tonal keman se mijtotis” oso se ajkotsikuinis uan se mauiltis (Ecl. 3:1, 4). Jehová kichijchiuak kampa takualtsinkan para uelis tikchiuaskej tein tikuelitaj. Miakej kalyetonij kiuelitaj moixpetanitiuij koujtaj, itech se tepet oso ueyiat. Seki konemej kiuelitaj motaloskej uan mauiltiskej itech parque, kinitaskej tapialmej mokalakiskej itech ueyiat oso itech atauit. Onkak miak taman tein Jehová kichijchiuak tein uelis ika timoixpetaniskej.
Maj tikpatiuitakan tonemilis tein Dios techmaka
6 Maski Biblia amo ika tajtoua keniuj timopajtiskej nion kijtoua toni moneki tikuaskej, kemaj techiluia tein Jehová kinemilia ika nejin taman. Ompa techyolmajxitia: “Xikixtopeua nochi tein uelis mitsijtakos” (Ecl. 11:10). Biblia kijtoua ke amo moneki titeltakuaskej oso titeltayiskej tein teuintij. Nejin uelis techkokolispeualtis oso hasta ika timomikiliskej (Prov. 23:20). Yejua ika, keman tikixpejpenaskej tein tikuaskej oso titayiskej uan ox miak oso amo, Jehová kineki maj amo timotelpanoltikan (1 Cor. 6:12; 9:25).
7 Komo tiknekij tikixpejpenaskej teisa tein kinextis ke tiktasojkamatij maj Jehová techmaka tonemilis, moneki kuali tikuiskej totanemilil (Sal. 119:99, 100; xikonixtajtolti Proverbios 2:11). Se taman kemej tikchiuaj yejua keman achto kuali tiknemiliaj toni tikuaskej. Komo tikueliliaj teisa tein tikmatij ke techijtakoua, okachi kuali maj amo tikuakan. No tiknextiaj ke titamattokej keman kuali tikochij, tikchiuaj ejercicio, timochipauaj uan timotachipauiaj kalijtik.
“Xikchiuakan tein kijtoua itajtol Dios”
2 Tiitekitikauan Jehová tiyolpakij. Miak taman kichiua maj tiyolpakikan, se taman yejua porin nochipa tikixtajtoltiaj Biblia uan timochikauaj tikchiuaskej tein ompa timomachtiaj (xikonixtajtolti Santiago 1:22-25).
3 ¿Keniuj techpaleuia komo tikchiuaj “tein kijtoua itajtol Dios”? Keman tikchiuaj tein timomachtiaj tikyolpaktiaj Jehová uan yejua ika no tiyolpakij (Ecl. 12:13). Uan no, keman tikchiuaj tein Biblia tayolmajxitia techpaleuia maj okachi kuali timouikakan iniuan tochankauan uan iniuan tokniuan. Xa tejuatsin tikonitania nejon. Uan no, amo tikpiaj ouijkayomej kemej tein kipiaj akin amo kitakamatij Jehová. Keman tekiuaj David mokuikatij satepan ke ika tajtoj itanauatiluan Jehová uan tein kichiua keman tetatsakuiltia, kijtoj: “Se kitakamatis teualkuilia se ueyi taxtauil” (Sal. 19:7-11).
Maj tiktemokan tamachtilis ika nejmachkayot
Jiova kintasojta akin kisentokaj “kitemakatiyoue uel miak takilome”
16 Maski kemansa tikitaskej ke tein tikteixmatiltiaj kemej yeskia amo monaluayotia itech ininyolo taltikpakneminij, moneki amo tikelkauaskej ke semi tapaleuia maj tiksentokakan titatokakan (xikonixtajtolti Eclesiastés 11:6). Melauak ke miakej amo techkakij, sayoj ke kemaj techitaj. Kiitaj ke kuali titakentiyouij, ke titapoujkaitaj uan ke tikualtakamej. Uelis yeski ke satepan, kemej timonejnemiltiaj uelis tapaleuis maj sekin kipatakan kemej techitaj. Yejua nejon tein kiitakej Sergio uan Olinda, akin ininka titajtojkej itech yekinika párrafo.
17 Sergio kijtoua ke kemej kokolispeujkej, seki tonalmej amo yajkej kampa tanojnotsayaj. Yejua kijtoua: “Keman timokepkej, taltikpakneminij techtajtaniayaj toni techpanoka uan techiluiayaj ke techtemouayaj”. Uan Olinda ixuetska keman kijtoua: “Akin kinnejnemiltiaj autobuses techtajpalouayaj uan sekin techiluijtikisayaj: ‘Kuali tekit nankichiuaj’. Hasta techtajtaniayaj amaixmej”. Se tonal, kinpanok se taman tein amo kichiayaj. Se takat kinajsito, kintayokolij seki xochit uan kintasojkamatilij tekit tein kichiuaj.
18 Biblia kijtoua: “Amo ximomaseui”. Kemaj, komo tiksentokaj tikteixmatiltiaj iTekiuajyo Dios, titapaleuiskej maj motanojnotsa “tech nochi senmanauak” (Mat. 24:14). Uan tein okachi moneki, semi tiyolpakiskej porin tikmatij ke tikyolpaktijtokej Jiova. Yejuatsin kintasojta nochin akin kisentokaj “kitemakatiyoue uel miak takilome”.