Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
© 2023 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
1-7 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CRÓNICAS 17-19
“Matikinmitakan oksekimej ken Jehová kinmita”
¿Tikilnamiktoskej tlen yiuejkika opanok?
7 Axkan ma tikitakan tlen okipanok Jehosafat ikone Asá. Ye okipiaya kualtsin iyelis uan Jehová okipaktiaya. Jehosafat okichi miak tlamantli kuali ijkuak otlaneltokak itech Jehová. Pero noijki okichi tlen amo kuali. Se neskayotl, okichi ikone ma monamikti iuan ichpoch ueyi tekiua Acab. Satepan Jehosafat okipaleui Acab para moteuiskej iuan sirios, maski teotlajtojki Micaya okilui amo ma kichiua. Ijkuak omoteuijtokaj, soldados sirios okiteuijkej Jehosafat uan okinekiayaj kimiktiskej (2 Crónicas 18:1-32). Ijkuak Jehosafat oajsito Jerusalén, teotlajtojki Jehú okitlajtlani: “¿Moneki tikinpaleuis akinmej amo yolkualmej uan moneki tikintlasojtlas akinmej kikokoliaj Jehová? (xiktlajtolti 2 Crónicas 19:2, 3).
Xikilnamiki Jehová mitstlasojtla
8 Tejuan tikmatokej Jehová techtlasojtla uan amo san kita ijkuak timotlapololtiaj, ye kita tlen tikpia itech toyolo (2 Crón. 16:9). Ijkuak okatka tekiua Jehosafat tlen otlanauatiaya Judá, Jehová okitak tlen okipiaya itech iyolo. Jehosafat okipaleui tekiua Acab ijkuak okinekiaya oksepa kimoaxkatis altepetl Ramot-galaad, ompa asirios otlanauatiayaj. 400 iprofetas Acab okijtojkej non tekiua tlatlaniskia. Pero profeta Micaya okijto kitlaniliskia, melauak ijkon opanok uan satepan Acab oixpoliuik. Jehosafat amo okimiktijkej pero ijkuak omokopki Jerusalén, Jehová okiyektlali uan okititlanili profeta Jehú makilui tleka okipaleui Acab. Maski Jehosafat omotlapololti, profeta okilui: “Yotikchi tlamantli tlen kuali” (2 Crón. 18:4, 5, 18-22, 33, 34; 19:1-3).
9 Ijkuak Jehosafat opejki tlanauatia Judá okintitlanki príncipes, levitas uan teopixkej para makinmachtikan israelitas itlanauatil Jehová. Miakej tlen ochantiayaj inauak non altepetl okinpaleui makixmatikan toTajtsin Dios (2 Crón. 17:3-10). Maski Jehosafat omotlapololti, Jehová okilnamik okichi tlen kuali. Tlen okipanok non profeta techititia Jehová kilnamikis tlen kuali tikchiuaj tla timochijchikauaj tikchiuaskej ika nochi toyolo tlen ye kipaktia.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w17.03 pág. 17 párr. 10 pág. 18 párr. 11
Ma tiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo
10 Asá okipiaya se ikone tlen omotokayotiaya Jehosafat. Biblia kijtoa Jehosafat okichi ken itajtsin (2 Crónicas 20:31, 32). ¿Tlen okichi? Okichi ken itajtsin uan okiyole altepetl ma kiueyichijto Jehová. Okintitlanki sekimej tlakamej itech nochi Judá para ma kinmachtikan tlen okijtoaya itlanauatil toTajtsin Dios (2 Crónicas 17:7-10). Jehosafat oyajki itech tekiuajkayotl norte tlen okatka itech Israel uan oajsito hasta itech tepeyo Efraín para kinpaleuis tlaltikpaktlakamej ma kiueyichiuakan Jehová (2 Crónicas 19:4). Jehosafat okitemo Jehová ika nochi iyolo (2 Crónicas 22:9).
11 Axkan Jehová noijki kineki miakej ma kixmatikan uan tejuan uelis tikinpaleuiskej. Ma timotlajtlanikan: “¿Nimochijchikaua nitetlapouis sejse metstli? ¿Ikaj nikmachtia ika Biblia para noijki ma kitekichiuili Jehová? ¿Niktlatlaujtia Jehová ma nechpaleui ikaj ma nikmachti?”. Tla timochijchikauaj, Jehová techpaleuis ma tikajsikan akin uelis tikmachtiskej ika Biblia. ¿Tikmachtis ikaj maski oui mitschiuilis? Ma tikilnamikikan, Jehosafat omochijchika okinpaleui tlaltikpaktlakamej oksepa ma kitekichiuilikan Jehová. Tejuan noijki uelis timochijchikauaskej tikinpaleuiskej akinmej ayakmo tetlapouiaj oksepa ma tetlapouikan. Tlayekankej mochijchikauaj kinpaleuiskej akinmej okinkixtijkej itech tlanechikol porque uelis ayakmo kichiuaj tlen achto okichiuayaj.
8-14 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CRÓNICAS 20, 21
“Xikneltokilikan Jehová”
Pampa timomakixtiskej, moneki san sekan ma tiyetokan
8 Ijkuak okatka ueyi tekiua Jehosafat, ialtepe toTajtsin Dios okixkomakak se ueyi altepetl. Seki uejueyij altepemej uan miakej tlaltikpaktlakamej okinekiayaj kixkomakaskej altepetl (2 Crón. 20:1, 2). ¿Tlen okichijkej itekipanojkauan toTajtsin Dios? Amo omokuayejyekojkej moteuiskej, okachi kuali, otlaneltokakej itech Jehová (xiktlajtolti 2 Crónicas 20:3, 4). Yejuan amo okitemojkej okse tlamantli momakixtiskej, ken sejse yejuan kinpaktiskia. Biblia kijtoa “nochtin judíos omoketokaj iixpan Jehová, noijki ikoneuan uan insiuauan” (2 Crón. 20:13). Nochtin otetlakamatkej, telpokamej uan oksekimej okitlakamatkej Jehová uan ika miak tlaneltokilistli okiselijkej itlayekanalis. Ik non, Jehová okinmalui uan amo itlaj okinpanok (2 Crón. 20:20-27). ¡Se kuali neskayotl itech ken moneki tikixkomakaskej ouijkayotl!
Akinmej yikin onanmonamiktijkej okachi xiktekichiuilikan Jehová
7 Se levita tlen omotokayotiaya Jahaziel okilui Jehosafat tlen Jehová okilui. Ye okijto: “Ximoyekketokan, san ximokajtokan uan xikitakan ken namechmakixtis Jehová” (2 Crón. 20:13-17). Jehová okinmilui tlen omonekiaya kichiuaskiaj uan amo se tlakatl. Jehosafat okichi tlen Jehová okilui porque okimatiaya ye kipaleuiskia. Ijkuak oyajkej kanin moteuiskiaj tlaixpan okintlali akinmej amo okipiayaj tlen ika moteuiskiaj uan otlakuikatiajkej. Otlatlankej ijkon ken Jehová okilui Jehosafat (2 Crón. 20:18-23).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 33 párrs. 5, 6
Jehoram
Jehoram amo okichi tlen kuali ijkon ken okichi tekiua Jehosafat uan okikakili isiua tlen omotokayotiaya Atalía (2 Rey. 8:18). Jehoram okinmikti chikuase ikniuan noijki okinmikti sekimej príncipes tlen otlayekanayaj Judá. Noijki okichi israelitas ayakmo makitekichiuilikan Jehová uan makinueyichiuakan teotsitsintin (2 Crón. 21:1-6, 11-14). Miakej omoteuiayaj ijkuak ye otlanauatiaya uan ijkon okichiuayaj iuan okseki altepemej. Achto altepetl Edom okixnamik Judá uan satepan altepetl Libná noijki ijkon okichi (2 Rey. 8:20-22). Profeta Elías okititlanili se carta Jehoram, okilui: “Ikinon Jehová kitlajyouiltis moaltepe, mokoneuan, mosiuauan uan kipojpolos nochi tlen tikpia. Uan sapanoua timokokos uan mitskokos mokuetlaxkol, mojmostla okachi mitskokos hasta makisa mokuetlaxkol ika non kokolistli’” (2 Crón. 21:12-15).
Opanok tlen Jehová okijto, árabes uan filisteos okimoaxkatijkej kanin otlanauatiaya Jehoram uan okinuikakej isiuauan uan ikoneuan. Pero okikajkej macholo ikone tlen okatka xokoyotl uan omotokayotiaya Jehoacaz (noso Ocozías). Ijkon opanok porque Jehová okilui David ixuiuan tlanauatiskiaj. Jehová okichi Jehoram makikoko ikuetlaxkol uan amo uelis pajtiskia. Opanok ome xiuitl okiski ikuetlaxkol uan oixpoliuik. Jehová amo okiseli non tlakatl porque amo yolkuali okatka uan oixpoliuik. Okitokakej itech ialtepe David pero amo kanin okitokayaj tekiuajkej. Ikone Ocozías opejki ipatka tlanauatia (2 Crón. 21:7, 16-20; 22:1; 1 Crón. 3:10, 11).
15-21 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CRÓNICAS 22-24
“Jehová kinteochiua akinmej yolchikauakej”
w09-S 1/4 pág. 24 párrs. 1, 2
Iyolikniuan Jehoás okichijkej ayakmo mamouika iuan Jehová
ITECH altepetl Jerusalén opanouaya tlen amo kuali maski ompa okatka iteokal toTajtsin Dios. Okimiktijkej Ocozías satepan inantsin tlen omotokayotiaya Atalía, otlanauati makinmiktikan nochtin ixuiuan. ¿Tleka ijkon okichi? Porque san ye okinekiaya tlanauatis.
Pero maski non okichi Atalía, se ixui tlen omotokayotiaya Jehoás amo okimiktijkej. ¿Tlen opanok? Se itía tlen omotokayotiaya Jehoseba okitlati itech teokali, okipaleui inamik tlen omotokayotiaya Jehoiadá uan ye okatka teopixki, yejuan okitlatijkej konetl chikuase xiuitl.
w09-S 1/4 pág. 24 párrs. 3-5
Iyolikniuan Jehoás okichijkej ayakmo mamouika iuan Jehová
Ijkuak Jehoiadá uan Jehoseba okitlatijkej Jehoás itech teokali okimachtijkej akin Jehová uan itlanauatiluan. Pero ijkuak okajxiti chikome xiuitl Jehoiadá okijto yiuelis tlanauatiskia. ¿Tlen okichi Jehoiadá uan tlen okipanok Atalía isitsin Jehoás?
Itech nonmej tonalmej sekimej tlakamej okinmaluiayaj akinmej otlanauatiayaj Jerusalén. Jehoiadá ichtaka okinnechiko uan okinmilui ye uan isiua okitlatijkej se ikone Ocozías. Ijkuak nonmej tlakamej okitakej Jehoás, okijtojkej ye omonekiaya tlanauatis. Ikinon yejuan okipaleuijkej Jehoiadá ijkuak okinmilui tlen kichiuaskia.
Nonmej tlakamej okipaleuijkej Jehoiadá ikinon Jehoás opejki tlanauatia. Satepan nochtin opejki momatlaxkalouaj uan chikauak okijtojkej: “¡Maueyitito tekiua!”. Pero ijkuakon Atalía okinkak, san niman oajsito uan okijto okixnamikej. Jehoás amitlaj okipanok porque tlakamej akinmej okipaleuijkej Jehoiadá okimaluijkej uan okimiktijkej Atalía (2 Reyes 11:1-16).
it-2-S pág. 1008 párr. 6
Tlakoyoktli
Teopixki Jehoiadá okitokakej itech ialtepe David kanin okintokayaj oksekimej tekiuajkej. Noijki ompa okitokakej maski ye amo okatka tekiua (2 Crón. 24:15, 16).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
it-2-S pág. 1221
Zacarías
12. Zacarías okatka itelpoch teopixki Jehoiadá. Ijkuak Jehoiadá oixpoliuik, tekiua Jehoás okinkakili akinmej amo okitekichiuiliayaj toTajtsin Dios uan ayakmo okinkakili iprofetas Jehová noijki ayakmo okitekichiuili. Zacarías okatka iprimo Jehoás (2 Crón. 22:11), okinyektlali israelitas porque amo kuali tlen okichiuayaj. Yejuan amo omoyolkopkej uan itech teokali okimojmotlakej ika tetl. Ijkuak yimikiskia Zacarías okijto: “Jehová makita uan matlaixkomaka”. Non profecía omochi ijkuak Siria okitlajyouilti Judá uan ijkuak ome itlakeualuan Jehoás okimiktijkej porque ye okinmikti ikoneuan teopixki Jehoiadá. Itech Versión de los Setenta uan Vulgata kijtouaj Jehoás okimiktijkej porque ye okimikti “ikone” Jehoiadá. Pero itech texto masorético uan Versión Peshitta siriaca kijtoua “ikoneuan”, non xamo kiteititia okijkuilojkej profeta Zacarías okatka yolkuali uan okitlakaitakej porque okatka teopixki, ye noijki okatka ikone Jehoiadá (2 Crón. 24:17-22, 25).
22-28 DE MAYO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CRÓNICAS 25-27
“Jehová uelis okachi mitsteochiuas”
it-2-S pág. 29 párr. 8
Jehoás
Se tonal Jehoás okintitlanki 100 mil tlakamej makipaleuitij tekiua tlen otlanauatiaya Judá para mamoteuitij inmiuan edomitas. Nonmej tlakamej ayakmo okinselijkej porque se itekipanojka toTajtsin Dios ijkon okijto. Maski yokintlaxtlauijtokaj 100 talentos de plata (noso 13 millones doscientos doce mil pesos). Yejuan sapanoua okualankej porque okintitlankej inkalijtik uan ayakmo kiseliskiaj tlen okinmiluijkaj. Ijkuak omokopkej ik norte, okitlachtekijkej tekiua tlen okatka ik sur, opejki itech Samaria porque xamo ompa omokauayaj uan otlanki Bet-horón (2 Crón. 25:6-10, 13).
¿Ken uelis ‘tikyejyekoskej’ Jehová yolkuali?
16 Okachi ma tiktekichiuilikan Jehová. Tikyolpaktiskej Jehová amo kijtosneki moneki tikkauaskej nochi tlen tikpiaj (Ecl. 5:19, 20). Tla amo tiknekij tiktekichiuiliskej Jehová porque amo tiknekij timochijchikauaskej, techpanos ken tlakatl tlen Jesús okijto, okipiaya miak tlamantli pero okilka toTajtsin Dios (xiktlajtolti Lucas 12:16-21). Se tokni tlen itoka Christian uan chanti Francia okijto: “Amo onikmakaya Jehová uan nofamilia tlen omonekiaya”. Ye uan isiua okijtojkej mochiuaskiaj precursores, para uelis ijkon kichiuaskiaj ayamo tekipanoskiaj kanin otekipanouayaj. Opejkej kinemakaj tlen ika tlachipauaj para kipiaskiaj tlen ika mopanoltiskiaj uan oyolpakiayaj maski amo okipiayaj miak tlamantli. ¿Okinpaleui tlen okichijkej? Ye okijto: “Tiyolpakij titetlapouiskej, tikitaj akinmej tikinmachtiaj uan akinmej oksepa tikintlapouitiuij peuaj okachi kixmatij Jehová”.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w07-S 15/12 pág. 10 párrs. 1, 2
¿Tikpia akin uelis mitspaleuis timouikas iuan Jehová?
IJKUAK Uzías okipiaya 16 xiuitl okitlalijkej matlanauati Judá. Otlanauati 50 xiuitl, kanaj itech siglo IX uan VIII achto itech xiuitl se. Ijkuak Uzías okatka telpochtli okichi tlen kuali ixpan Jehová. ¿Tlen okipaleui para uelis ijkon kichiuaskia? Biblia kijtoua: “Okitemo toTajtsin Dios ijkuak oyoltoka Zacarías, ye okimachti ken kitlakaitas akin melauak toTajtsin Dios. Ijkuak okitemo Jehová, akin melauak toTajtsin Dios okipaleui kuali makisa tlen okichiuaya” (2 Crónicas 26:1, 4, 5).
Biblia amo kijtoua okseki tlamantli itech Zacarías, akin okimachti uan okipaleui para kipejpenaskia tlen kichiuaskia tekiua. Sapanoua okipaleui ijkuak Uzías okatka telpochtli, Biblia kijtoua okimachti ken moneki kitlakaitas toTajtsin Dios. Amochtli The Expositor’s Bible kijtoua: “Zacarías okimatiaya tlen kijtoua Biblia, kuali omouikaya iuan toTajtsin Dios uan okimatiaya tlamachtis tlen kijtoua Biblia.” Se tlakatl tlen kimati tlen kijtoua Biblia, okijto: “Zacarías kuali oteyektlapouiaya okatka ixtlamatki uan okitlakaitaya toTajtsin Dios uan okajsikamatiaya tlen kijtouaj profecías uan okipaleui Uzías para uelis kipejpenaskia tlen kichiuaskia”.
29 DE MAYO-4 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CRÓNICAS 28, 29
“Uelis tiktlakamatis Jehová maski motatajuan amo ijkon kichiuaj”
Ma tikchiuakan ken akinmej mouikaj iuan Jehová
8 Ezequías amo okatka ken Rut, pampa ye oneski itech se altepetl tlen okijto kitekichiuiliskia Jehová. Pero sekimej israelitas amo nochipa okitekichiuilijkej Jehová. Se neskayotl, itajtsin Ezequías okatka se ueyi tekiua tlen sapanoa okichiuaya tlen amo kuali. Nin ueyi tekiua amo okitlakaitak iteokal toTajtsin Dios uan okinmilui judíos ma kinueyichiuakan oksekimej teotsitsintin. Uan noijki, miakej iikniuan Ezequías okintlamanili iteotsitsiuan. Ijkuak Ezequías okatka konetl okipanok miak tlamantli amo kuali (2 Reyes 16:2-4, 10-17; 2 Crónicas 28:1-3).
Ma tikchiuakan ken akinmej mouikaj iuan Jehová
9 Itajtsin amo kuali okimachti Ezequías, ik non, ye uelis kualaniskia iuan Jehová. Pero Ezequías amo ijkon okichi. Axkan, miakej amo kinpanoa miak tlamantli amo kuali ken Ezequías, pero mokuayejyekoaj tlen kinpanoa kichiua ma kualanikan iuan Jehová noso iuan ialtepe (Proverbios 19:3). Oksekimej kineltokaj ken inkalchanejkauan amo okitlakamatkej Jehová, yejuan noijki kichiuaskej tlen amo kuali ijkon ken intatajuan (Ezequiel 18:2, 3). Pero ¿melauak uelis ijkon kichiuaskej?
10 Tlen okipanok Ezequías techmachtia nin amo melauak. Nion se tlamantli kichiuas ma timokualanikan iuan Jehová. Amo itlajtlakol tlamantli amo kuali tlen kinpanoa tlaltikpaktlakamej (Job 34:10). Uan maski tetajmej uelis kinmachtiskej inkoneuan ma kichiuakan tlen kuali noso tlen amo kuali (Proverbios 22:6; Colosenses 3:21). Amo moneki timokuayejyekoskej totatajuan kijtoskej tla tikchiuaskej tlen kuali noso amo. ¿Tleka? Pampa Jehová otechchijchi sejse tejuan ma tikijtokan tlen tikchiuaskej (Deuteronomio 30:19). ¿Tlen okichi Ezequías ika tlen Jehová okimakak?
11 Maski itajtsin Ezequías sapanoa okichi tlen amo kuali itech altepetl Judá, Ezequías okichi tlen kuali (xiktlajtolti 2 Reyes 18:5, 6). ¿Tleka? Pampa okipejpenki amo kichiuas ken itajtsin. Okipejpenki kinkakis tlen okijtojkej iteotlajtojkej Jehová, ken Isaías, Miqueas uan Oseas. Ik non, ye okiyektlali miak tlamantli amo kuali tlen okichi itajtsin. Okichipa teokali, okitlatlaujti Jehová ma kitlapojpolui nochi tlen amo kuali okichi altepetl uan noijki okinpojpolo teotsitsintin tlen okatkaj itech nochi altepetl (2 Crónicas 29:1-11, 18-24; 31:1). Satepan, ijkuak Senaquerib ueyi tekiua itech Asiria okinekiaya kimoaxkatis Judá, Ezequías okiteititi otlaneltokaya itech Jehová uan okatka yolchikauak. Uan noijki okinmilui judíos ma tlaneltokakan itech Jehová pampa ye kinmakixtiskia (2 Crónicas 32:7, 8). Se uelta omoueyineki, pero okiseli ijkuak okiyektlalijkej uan satepan oksepa okiteititi yolyamanilistli (2 Crónicas 32:24-26). Ken tikitaj, Ezequías amo okichi tlen amo kuali san pampa ikalchanejkauan okichijkej tlen amo kuali. Okiteititi kuali omouikaya iuan Jehová. Tinochtin moneki ma tikchiuakan ken nin ueyi tekiua.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w12-S 15/2 pág. 24 párrs. 6, 7
Natán otlapaleui makiueyichiuakan Jehová
Natán nochipa okitekichiuili Jehová uan okipaleui David para kichijchiuaskia kanin kiueyichiuaskia Jehová. Se tonal okijto tlen ye omokuayejyekouaya uan amo okijto tlen omokuayejyekouaya Jehová. Pero non youak Jehová okinauati makilui David, ye amo kichiuaskia teokali, kichijchiuaskia se ikone. Natán noijki okijto toTajtsin Dios okichi se tlajtolsenkauilistli iuan David uan okilui itekiuajkayo nochipa tlanauatiskia (2 Sam. 7:4-16).
Ken tikitaj, Natán amo omokuayejyeko ken toTajtsin Dios ijkuak kichijchiuaskiaj teokali. Satepan profeta okiteititi okatka yolyamanki ijkuak okichi tlen toTajtsin Dios kineki uan nochipa okipaleui. Tla Jehová techyektlalia noijki matikchiuakan ken Natán. Ye ok okatka profeta porque toTajtsin Dios okikauili ijkon makichiua. Jehová okichi Natán uan Gad akin okinmiluiaya oksekimej tlen ye okimatiltiaya toTajtsin Dios, makipaleuikan David para kinyekanaskia itech teokali 4,000 tlakamej tlen otlatsotsonayaj (1 Crón. 23:1-5; 2 Crón. 29:25).
5-11 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CRÓNICAS 30, 31
“Techpaleuia ijkuak timonechikouaj”
it-1-S pág. 905 párr. 4
Ezequías
Ezequías otlapaleui nochipa makiueyichiuakan Jehová. Ijkuak okipiaya 25 xiuitl opejki tlanauatia, ijkuakon okinpaleui oksekimej makiueyichiuakan Jehová. Okichi makitlapokan teokali uan makiyektlalikan, satepan okinnechiko teopixkej uan levitas. Ye okinmilui: “Nikneki ika nochi noyolo nikchiuas se tlajtolsenkaualistli iuan Jehová, iDios Israel para ayakmo touan makualanto”. Tlen okijto Ezequías kijtosneki oksepa omonekiaya kichiuaskej ompa Judá tlen okijtouaya tlanauatil porque miakej maski omonekiaya kitlakamatiskej amo okichiuayaj. San niman opejki kinmiluia levitas kanin tlapaleuiskiaj, kanin kintlaliskiaj tlen ika otlatsotsonayaj uan kanin tlakuikaskiaj. Itech metstli Nisán omochiuaya Pascua pero teokali amo okatka chipauak nion teopixkej uan levitas. Satepan itech 1 6 de Nisán yokatka chipauak teokali uan okiyektlalijkej nochi tlen omotekitiltiaya. Ijkuakon nochtin israelitas omonekiaya mochipauaskej. Ikinon achto príncipes omonekiaya kiuikaskej tlatlamantli tlamanali para kintlapojpoluiskej intlajtlakoluan israelitas, teokali uan nochi itekiuajkayo Ezequías. Satepan nochtin israelitas opejkej kitlamaniliaj Jehová (2 Crón. 29:1-36).
it-1-S pág. 905 párr. 5
Ezequías
Amo omochi Pascua tonal ijkuak okichiuaya porque israelitas amo okatkaj chipauakej. Ijkuak yopanotoka se metstli, tekiua Ezequías okikauiliaya makichiuakan sekimej Pascua maski amo okatkaj chipauakej porque ijkon okijtouaya itlanauatil toTajtsin Dios. Satepan amo san okinechiko akinmej ochantiayaj Judá para kichiuaskiaj Pascua noijki okinyole Israel ikinon okititlanki cartas desde altepetl Beer-seba hasta Dan. Maski miakej amo okiselijkej tlen okijtouaya cartas, pero akinmej opouiayaj itech itribu Aser, Manasés, Zabulón, Efraín uan Isacar okiselijkej uan oyajkej. Noijki ompa omonechikojkej akinmej okiueyichiuayaj Jehová pero amo okatkaj israelitas. Xamo akinmej okinekiayaj kiueyichiuaskej Jehová uan ochantiayaj ik norte, okitayaj oui ompa yaskej porque majtlaktli tribus tlen ayakmo okiueyichiuayaj Jehová uan tlen Asiria okinekiaya kintlajyouiltis, okinpinauiayaj uan okintlajyouiltiayaj ijkon ken akinmej okinuikakej cartas (2 Crón. 30:1-20; Núm. 9:10-13).
it-1-S pág. 905 párrs. 6, 7
Ezequías
Satepan ijkuak okichijkej Pascua, chikome tonalmej okichijkej iluitl kanin okikuayaj pan tlen amo okipiaya levadura. Israelitas sapanoua oyolpakej ikinon okijtojkej non iluitl uejkauaskia okseki chikome tonalmej. Jehová sapanoua okinteochi maski sekimej okinekiayaj kintlajyouiltiskej “sapanoua oyolpakiayaj ompa Jerusalén porque desde ijkuak okatka Salomón ikone David otlanauatiaya Israel, amitlaj ijkon opanouaya ompa Jerusalén” (2 Crón. 30:21-27).
Amo omonechikojkej san porque omonekiaya ijkon kichiuaskej, tlen opanok satepan okiteititi melauak okinekiayaj kiueyichiuaskej Jehová. Ijkuak yimokopaskiaj inkalijtik, akinmej oiluichijkej okinpojpolojkej inmialtares teotsitsintin uan kanin otlaueyichiuayaj, noijki okinxajxamanikej temej uan okintlamotlakej tlaketsalmej tlen okinueyichiuayaj itech Judá, Benjamín, Efraín uan Manasés (2 Crón. 31:1). Ezequías okinmilui isoldados makipojpolokan kouatl tlen ochijchitoka ika cobre tlen Moisés okichijchi porque opejkej kiueyichiuaj uan kitlamaniliaj (2 Rey. 18:4). Satepan ijkuak otlanki iluitl, Ezequías okinekiaya israelitas ok makiueyichiuakan Jehová ikinon okinyektlali teopixkej para kuali matlapaleuikan itech teokali. Okinnauati israelitas makichiuakan tlen okijtouaya Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés uan makitemakakan diezmo uan tlen achto okipixkayaj. Ijkon okiseliayaj tlen moneki teopixkej uan levitas uan nochi altepetl ijkon okichi (2 Crón. 31:2-12).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
Tla “nonkichiwah tlan nomechilijtok, nonkipiaskeh miak pakílistli”
14 Ijkuak tikinkakij oksekimej noijki tikteititiaj tiyolyamankej. Santiago 1:19 kijtoa akin kichiua ken Cristo moneki “nonnochteh san xitlamatokah ijkuak nonkinkakiskeh oksikimeh”. Jehová ijkon iyelis uan ye kipaktia techkakis (Gén. 18:32; Jos. 10:14). Ma tikitakan tlen techmachtia Éxodo 32:11-14 (xiktlajtolti). Jehová amo omonekiaya kikakis Moisés pero okika ma kilui nochi tlen okimachiliaya. Ualeua tokniuan motlapololtiaj uan itlaj amo kuali kichiuaj, ¿tikinkakiskej ijkuak techpaleuiskej? Jehová techkaki ijkuak tiktlatlaujtiaj ika nochi toyolo.
15 Moneki ma timotlajtlanikan: “Tla Jehová kuali okikak Abrahán, Raquel, Moisés, Josué, Manóah, Elías uan Ezequías, ¿amo moneki noijki ijkon ma tikchiuakan? ¿Uelis nikintlakaitas tokniuan uan nikchiuas tlen nechiluiaj? ¿Onka se tokni tlen moneki ma nikkaki noso se nokalchanejka? ¿Ken nikinpaleuis nokniuan?” (Gén. 30:6; Juec. 13:9; 1 Rey. 17:22; 2 Crón. 30:20).
12-18 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CRÓNICAS 32, 33
“Matikinyolchikauakan oksekimej ijkuak tlajyouiaj”
it-1-S pág. 237 párr. 5
Asiria
Senaquerib. Ye okatka itelpoch Sargón II, Senaquerib omoteuito iuan Judá ijkuak Ezequías otlanauatijtoka, 732 achto itech xiuitl se (2 Rey. 18:13; Is. 36:1). Ezequías ayakmo okinekiaya Asiria makinyekana maski itajtsin Acaz ijkon okichiuaya (2 Rey. 18:7). Ikinon Senaquerib opejki kimoaxkatia Judá uan okimoaxkati 46 altepemej (noijki xikita Is. 36:1, 2). Ijkuak Senaquerib okatka Lakís okilui Ezequías makitlaxtlaua 30 talentos de oro (kanaj 231 millones doscientos mil pesos) uan 300 talentos de plata (kanaj 39 millones seiscientos cuarenta mil pesos). (2 Rey. 18:14-16; 2 Crón. 32:1; noijki xikita Is. 8:5-8). Maski Ezequías nochi okitlaxtla, Senaquerib okintitlanki sekimej tlakamej makiluikan tekiua, makikauilikan Asiria makiyekana Jerusalén (2 Rey. 18:17-19:34; 2 Crón. 32:2-20). Pero Jehová okinmikti 185 mil soldados asirios itech san se youak ikinon non tekiua omokopki ialtepe Nínive (2 Rey. 19:35, 36). Ompa itech ialtepe ome itelpochuan okimiktijkej uan itelpoch Esar-hadón opejki tlanauatia (2 Rey. 19:37; 2 Crón. 32:21, 22; Is. 37:36-38). Nochi tlen opanok ijkuilitok itech Prismas tlen okitlalijkej para Senaquerib uan para Esar-hadón pero amo okijkuilojkej ijkuak okinmixpolojkej soldados asirios (GRABADOS, vol. 1, pág. 957).
w13-S 15/11 pág. 19 párr. 12
¿Akinmej chikome tlajpixkej uan chikueyi príncipes?
12 Jehová nochipa techpaleuia ijkuak kita amo kuali tikchiuaj seki tlamantli pero Jehová kineki matimochijchikauakan. Ezequías “okintlajtlani ipríncipes uan isoldados” uan okijtojkej kitsakuaskiaj “aueyamej tlen okatkaj itempa altepetl [...] omoyolchika uan okiyektlali nochi tepamitl tlen oxixintoka uan ipan okintlali torres. Kiauak noijki okichijchi okse tepamitl [...] uan okinchijchi miakej teposmej tlen ika tlateuiskiaj uan escudos” (2 Crón. 32:3-5). Jehová okimalui uan okiyekanki ialtepe ika sekimej tlakamej tlen okatkaj yolchikauakej ken Ezequías, príncipes uan profetas tlen nochipa okitekichiuilijkej.
w13-S 15/11 pág. 19 párr. 13
¿Akinmej chikome tlajpixkej uan chikueyi príncipes?
13 Tekiua Ezequías amo san otlanauati makitsakuakan aueyatl uan makiyektlalikan tepamitl. Ijkuak ye okinnechiko judíos okiteititi kuali okinyekanaya porque okinyolchika para matlaneltokakan. Ye okinmilui: “Amo ximomojtikan nion amo xiuiuiokakan ixpan akin tlanauatia Asiria [...] porque okachi miakej touan katej uan amo akinmej iuan katej. Ye kipaleuiaj tlakamej pero touan kajki Jehová toDios, ye techpaleuis uan topatka moteuis”. ¡Sapanoua okinyolchika akinmej ochantiayaj Jerusalén tlen Ezequías okinmilnamikti! Biblia kijtoua: “Okinyolchika akinmej opouiayaj itech altepetl ika tlen okijto”. Ken tikitaj, tlen okinmilui Ezequías okinyolchika judíos, ye, isoldados, príncipes, profetas Miqueas uan Isaías, kuali okinyekankej altepetl ijkon ken Jehová okijto (2 Crón. 32:7, 8; xiktlajtolti Miqueas 5:5, 6).
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
¿Ken kiteititia ijkuak ikaj melauak moyolkopa?
11 Satepan Jehová okinankili Manasés tlen okijto. Ye okitak omoyolkopki ijkuak okitlatlaujti. Jehová okiknomatki uan okitlali oksepa ma yeto tekiua. Manasés okiteititi melauak omoyolkopki. Ye okipatlak inemilis amo ken Acab. Okinpojpolo teotsitsintin uan okinpaleui israelitas ma kiueyichiuakan Jehová (xiktlajtolti 2 Crónicas 33:15, 16). Manasés omonekiaya yetos yolchikauak uan tlaneltokas itech Jehová porque miak xiuitl ifamilia uan akinmej ochantiayaj ialtepe okitakej okichi tlen amo kuali. Pero ijkuak yokipiaya miak xiuitl okitak ken kiyektlalis nochi tlen okichi. Xamo okipaleui ixui Josías ma kiueyichiua Jehová. Ye satepan omochi tekiua uan okatka yolkuali (2 Rey. 22:1, 2).
12 ¿Tlen techmachtia tlen okichi Manasés? Ye amo san okiteititi omoyolkopki, okilui Jehová ma kitlapojpolui uan ma kiknomati. Omochijchika kiyektlalis nochi tlen amo kuali okichi. Opejki kiueyichiua Jehová uan okinpaleui oksekimej noijki ijkon ma kichiuakan. Tlen okipanok Manasés kiteititia Jehová kintlapojpoluia akinmej sapanoua tlajtlakolchiuaj pero moyolkopaj (Sal. 86:5). Ik non, akinmej melauak moyolkopaj Jehová kintlapojpoluia.
19-25 DE JUNIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | 2 CRÓNICAS 34-36
“¿Nikpatioita nimomachtis iTlajtol toTajtsin Dios?”
it-1-S pág. 1185
Huldá
Ijkuak tekiua Josías okikak tlen okijtouaya rollo tlen okajsik teopixki Hilquías ijkuak okiyektlalijtokaj teokali, okintitlanki sekimej tlakamej makitlajtlanikan Jehová. Nonmej tlakamej okitato profetisa Huldá uan okinmatilti Jehová okijto tlen kinpanoskia akinmej okixnamikej. Noijki okijto tekiua Josías amo kitaskia tlen amo kuali ken oksekimej, ijkuak ye ixpoliuiskia kitokaskiaj kanin okatkaj iuejkatatajuan porque ye okitlakamatki Jehová (2 Rey. 22:8-20; 2 Crón. 34:14-28).
w09-S 15/6 pág. 10 párr. 20
Matiktekichiuilikan Jehová ika nochi toyolo
20 Josías otlanauati makiyektlalikan iteokal Jehová. Ijkuak okiyektlalijtoka teokali, teopixki Hilquías okajsik itlanauatiluan Jehová tlen Moisés okijkuilo uan okimakak Safán akin okipaleuiaya tekiua. Satepan Safán okiuikili Josías uan opejki kitlajtoltilia (xiktlajtolti 2 Crónicas 34:14-18). ¿Tlen okichi satepan Josías? Ye omoyolkoko ikinon okitsayanki itlaken uan san niman okititlanki sekimej tlakamej para makitlajtlanikan tlen omokuayejyekouaya Jehová. Profetisa Huldá okijto Jehová okinmixkomakak akinmej okinueyichiuayaj oksekimej teotsitsintin ompa Judá uan okijto tlajyouiskiaj akinmej ompa ochantiayaj. Jehová okiteochi Josías porque okitak omochijchika para kinpojpolos nochtin teotsitsintin (2 Crón. 34:19-28). ¿Tlen techmachtia tlen okichi Josías? Matikchiuakan ijkon ken Josías uan san niman matikchiuakan tlen technauatia Jehová. Matimokuayejyekokan tlen uelis techpanos tla tikchiuaj ken israelitas uan ayakmo tikitaj tlajtlakoli tlen kichiuaj sekimej ijkuak kinueyichiuaj teotsitsintin uan ayakmo kitlakamatij Jehová. Tlen okipanok Josías techmachtia Jehová kipatioita ijkuak timochijchikauaj nochipa tikueyichiuaskej.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w17.03 pág. 25 párr. 15 pág. 26 párrs. 16, 17
¿Tikilnamiktoskej tlen yiuejkika opanok?
15 Saiktlami, ¿tlen techmachtia ineskayo Josías? Maski ye okatka se kuali tekiua noijki okichi tlen amo kuali uan omikik (xiktlajtolti 2 Crónicas 35:22). ¿Tlen opanok? Josías okilui Nekó, akin okatka tekiua itech Egipto iuan moteuis maski amo itlaj okichiuili. Nekó okilui Josías amo okinekiaya iuan moteuis. Biblia kijtoa tlen okilui Nekó okijto toTajtsin Dios. Pero Josías omoteuito uan ompa okimiktijkej. Ik non, ¿tleka omoteuito iuan Nekó? Biblia amo kijtoa.
16 Josías omonekiaya kitas tlen okijto Nekó kox melauak okijto toTajtsin Dios. Uelis kitlajtlaniskia Jeremías akin okatka iteotlajtojki Jehová (2 Crónicas 35:23, 25). Josías omonekiaya kuali mokuayejyekoskia itech tlen opanotoka. Nekó amo kiteuiskia Jerusalén. Ye oyaya Carquemis moteuiti iuan okse altepetl. Uan Nekó amo okinekiaya itlaj kichiuilis Jehová iuan ialtepe. Josías amo kuali omokuayejyeko ijkuak kipejpenaskia tlen kichiuaskia. ¿Tlen techmachtia? Ijkuak tikpiaskej ouijkayotl uan moneki tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej, achto moneki timokuayejyekoskej tlen kipaktiskia Jehová ma tikchiuakan.
17 Achto ma timokuayejyekokan itech principios bíblicos tlen techpaleuiskej ma tikmatikan tlen tikchiuaskej. Noijki uelis titlatemoskej itech amatlajkuilolmej noso tikinmiluiskej tlayekankej ma techpaleuikan. Yejuan uelis techpaleuiskej ma timokuayejyekokan itech okseki principios bíblicos. Ma tikijtokan se tokni omonamikti iuan akin amo itlaixpantijka Jehová. Ye yokijto tlen tonal tetlapouiti (Hechos 4:20). Pero inamik kiluia amo ma tetlapouiti. Kiluia non tonal paxialotiuij porque kineki iuan yetos. Tokni peua mokuayejyekoa itech seki tlaxelolmej tlen kipaleuiskej kuali ma kipejpena tlen kichiuas. Ye kimatok moneki kitlakamatis toTajtsin Dios uan noijki Jesús otechnauatij ma titetlapouikan (Mateo 28:19, 20; Hechos 5:29). Pero noijki kilnamiki moneki kitlakamatis inamik uan iTlaixpantijkauan Jehová moneki teajsikamatiskej (Efesios 5:22-24; Filipenses 4:5). Tokni uelis motlajtlanis kox inamik ayakmo kineki ma tetlapouiti noso san kineki iuan yetos. TiiTlaixpantijkauan Jehová moneki kuali timokuayejyekoskej tlen tikpejpenaj tikchiuaskej ma kiyolpakti toTajtsin Dios.
26 DE JUNIO-2 DE JULIO
KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ESDRAS 1-3
“Xikkauili Jehová mamitsyekana para tiktekichiuilis”
¿Tikitaj tlen okitak Zacarías?
JEHOVÁ okichi tekiua Ciro ma kinpaleui israelitas ma kisakan itech altepetl Babilonia. Noijki okinpaleui judíos ma mokopakan inmialtepe uan ma kiyektlalikan kanin kiueyichiuaskiaj Jehová (Esd. 1:1, nota 3). Sapanoua oyolpakej porque axkan uelis kiueyichiuaskiaj Jehová ken ye kineki itech inmialtepe.
Techmaluiaj naui carros uan se corona
2 Zacarías kuali okimatiaya israelitas omokuepkej porque otlaneltokayaj itech Jehová. Biblia kijtoa Jehová okichi ma kikauakan tlen okipiayaj ompa Babilonia (Esd. 1:2, 3, 5). Okikajtejkej tlali tlen kuali okixmatiayaj uan oyajkej kanin amo otlaixmatiayaj. Yejuan sapanoa okipatioitayaj kiyektlaliskej teokali, ik non, oyajkej uejka kanaj 1,600 kilómetros maski itlaj uelis kinpanoskia.
Matiktemokan ken techpaleuia Biblia
w06-S 15/1 pág. 19 párr. 1
Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Esdras
1:3-6. Ijkon ken israelitas tlen omokajkej itech altepetl Babilonia. Miakej tokniuan amo ueli okachi kitekichiuiliaj Jehová noso amo ueli yauij kanin okachi moneki tlapaleuiskej. Pero kinyolchikauaj oksekimej tokniuan uan kitemakaj intomin para mamotetlapoui itech nochi tlaltikpak iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan oksekimej mamochiuakan imachtijkauan Jesús.