Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • mwbr25 noviembre págs. 1-12
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo 2025
  • Tlen okseki kipia
  • 3-9 DE NOVIEMBRE
  • 10-16 DE NOVIEMBRE
  • 17-23 DE NOVIEMBRE
  • 24-30 DE NOVIEMBRE
  • 1-7 DE DICIEMBRE
  • 8-14 DE DICIEMBRE
  • 15-21 DE DICIEMBRE
  • 22-28 DE DICIEMBRE
  • 29 DE DICIEMBRE-4 DE ENERO
Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo 2025
mwbr25 noviembre págs. 1-12

Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

3-9 DE NOVIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 1, 2

Se telpochtli uan se ichpochtli neli omotlasojtlayaj

w15 1/1 pág. 29 párrs. 9, 10

¿Uelis uejkauas tlasojtlalistli?

9 Axkan, tokniuan akinmej yomonamiktijkej amo san kichiuaj san pampa seki tonalmej. Melauak motlasojtlaj uan kiteititiaj. Pero ¿ken kiteititiaj melauak motlasojtlaj? Kiteititiaj tlatlamantli tlasojtlalistli. Achto, ken kijtoa Biblia ma tikintlasojtlakan oksekimej (1 Juan 4:8). Noijki ken tikintlasojtlaj tokalchanejkauan. Noijki ken tikintlasojtlaj toyolikniuan (Juan 11:3). Uan noijki tlasojtlalistli tlen moneki kiteititiskej akinmej yomonamiktijkej (Proverbios 5:15-20). Miak ipati akinmej yomonamiktijkej ma kiteititikan tlasojtlalistli tlen otikijtojkej maski kipiaskej miak tekitl. ¿Tleka? Pampa namiktilistli mochikaua ijkuak tlakatl uan isiua kiteititiaj ika tlen kichiuaj uan kijtoaj melauak motlasojtlaj. Nin kichiuas ma yolpakikan. Itech seki uejueyij altepemej tetajmej kinpejpenaj iuan akinmej monamiktiskej inkoneuan. Noijki ompa moneki akinmej yomonamiktijkej ma kiteititikan motlasojtlaj. Ijkon okachi motlasojtlaskej uan okachi mochikauas innamiktilis.

10 Ijkuak tlakatl uan inamik nochipa kiteititiaj motlasojtlaj, noijki kichikauaj innamiktilis. El Cantar de los Cantares kijtoa Salomón okilui kimakas ichpochtli miak tlamantli tlen okichijchijkej ika oro uan plata. Uan noijki okilui “okatka kuajkualtsin ken chikauak metstli” uan “chipauak ken tonaltsin” (El Cantar de los Cantares 1:9-11; 6:10). Pero ichpochtli sapanoa okitlasojtlaya tlajpixki. ¿Tlen okipaleui ma yeto yolmelauak maski amo okatkaj san sekan? (Xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 1:2, 3.) Ye okilnamikiaya ken kuali omomachiliaya ika tlen okiluiaya tlajpixki. Ichpochtli okitaya ninmej tlajtolmej okachi kuali amo ken vino. Uan ijkuak amo iuan okatka, ninmej tlajtolmej okiyolseuiayaj ijkon ken kitlaliliskiaj chiauak ipan itsonteko (Salmo 23:5; 104:15). ¿Tlen kinmachtia akinmej yomonamiktijkej? Pampa yetoskej yolmelauakej moneki kilnamikiskej tlasojtlalistli tlen kinnextiliaj innamik. Tla nochipa kiteititiaj motlasojtlaj, okachi motlasojtlaskej uan innamiktilis mochikauas.

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w24.05 pág. 29 párrs. 10, 11

¿Tlen moneki kichiuaskej novios para kiyolpaktiskej Jehová?

10 ¿Tlen namechpaleuis amo xitlajtlakolchiuakan? Okachi nankinekiskej san sekan nanyetoskej ijkuak okachi nanmoixmatiskej. Pero amo nankinekij itlaj nankichiuaskej tlen kiyolkokos Jehová (1 Cor. 6:18). Ikinon amo ximotlapouikan tlen pitsotik, amo xiyetokan namoselti nion xitlakonikan miak (Efes. 5:3). Tla nankichiuaskej non tlamantli xamo nankinekiskej san sekan nanmotekaskej uan nantlajtlakolchiuaskej. Ikinon nochipa ximotlapouikan tlen uelis nankichiuaskej para nanmoyekanaskej ika itlanauatiluan Jehová ijkuak yonanmochijkej novios (xiktlajtolti Proverbios 22:3). Matikitakan tlen okichijkej Dawit uan Almaz tlen chantij Etiopía. Yejuan okijtojkej: “Otikatkaj inuan toyolikniuan noso otiayaj kanin miakej panouaj. Amo keman otimokauayaj toselti itech se carro nion itech se kali. Non otechpaleui amo matitlajtlakolchiuakan”.

11 ¿Ken moneki nankiteititiskej nanmotlasojtlaj? Xamo okachi nankinekiskej nankiteititiskej nanmotlasojtlaj ijkuak okachi nanmoixmatiskej (Cant. 1:2; 2:6). Pero ayakmo nankitaskej ken namoyelis tla okachi nankinekiskej san sekan nanmotekaskej. San nankinekiskej nankichiuaskej tlen nankimachiliaj uan ayakmo nankitaskej tlen okachi ipati nankipiaj. Nantlajtlakolchiuaskej tla amo nanmomaluiskej ijkuak nankiteititiskej nanmotlasojtlaj (Prov. 6:27). Ikinon ijkuak nanmochiuaskej novios san niman ximotlapouikan tlen uelis nankichiuaskej para nanmoyekanaskej ika principios bíblicos (1 Tes. 4:3-7). Ximotlajtlanikan: “¿Tlen mokuayejyekouaj ik kanin tichantij ijkuak tikteititiaj timotlasojtlaj? ¿Tiknekij tikchiuaskej itlaj tlen amo kuali ijkuak tikteititiaj timotlasojtlaj?”.

10-16 DE NOVIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 3-5

Okachi miak ipati matikpiakan kualtsin toyelis

w15 1/1 pág. 29 párr. 8

¿Uelis uejkauas tlasojtlalistli?

8 Tlajpixki uan ichpochtli amo omotlasojtlayaj san pampa kualtsin omotayaj. Tlajpixki okipaktiaya ken ichpochtli kuali okintlapouiaya oksekimej (xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 4:7, 11). Ik non, okilui: “Itech moten chipini neujtli tlen onka itech panal, oh nonovia. Leche uan neujtli onka itlampa monenepil, uan motlaken ajuiak ken Líbano”. Telpochtli okineltokaya tlen okitaya ichpochtli okatka kualtsin ken leche uan sapanoa kuali ken neujtli tlen okachi kuali. Noijki okilui: “Sapanoa tikuajkualtsin, oh nochpoch, uan amo tikpia tlajtlakoli”. Ijkon tikajsikamatij tlajpixki noijki okipaktiaya tlen okichiuaya ichpochtli uan amo san ken omotaya.

w15 1/1 pág. 31 párr. 15

¿Uelis uejkauas tlasojtlalistli?

15 (Xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 4:12.) Tlajpixki okijto ichpochtli okatka ken se xochitlali tlen tsaktok kanin amo ikaj uelis kalakiskia. ¿Tleka? Pampa ichpochtli san okitlasojtlaya tlajpixki. Ken iuan monamiktiskia amo okikajkaya nion okikak tlen okilui Salomón. Ichpochtli okatka ken se tepamitl, amo ken se kaltlatsakuil tlen san niman motlapoa (El Cantar de los Cantares 8:8-10). Noijki akinmej yinemij uan monamiktiskej moneki amo mokajkayauaskej. Amo keman moneki kintlasojtlaskej oksekimej.

g04 22/12 pág. 9 párrs. 2-5-mwbr

¿Tleka okachi miak ipati matikpiakan kualtsin toyelis?

Oksekimej kitaj ijkuak tikpiaj kualtsin toyelis. Georgina yikipia majtlaktli xiuitl omonamikti uan ye okijto: “Nonamik nochi nechiluia uan amo keman nechkajkayaua ijkuak nechiluia tlen panotok uan non techpaleuia okachi kuali matimouikakan. Ye kineki kiyolpaktis toTajtsin Dios ikinon mochijchikaua nechajsikamatis uan kiteititia nechtlasojtla. Ye nechtlajtlania ken nimokuayejyekoua ijkuak itlaj kipejpena kichiuas uan non nechpaleuia kuali manimomachili. Nikilnamiktok neli nechtlasojtla”.

Daniel omonamikti 1987 uan okijto: “Nosiua sapanoua kualtsin. Niktlasojtla porque kipia kualtsin iyelis uan noijki kualtsin mota. Nochipa kitekipachoua tlen kinpanoua oksekimej uan kineki kuali mayetokan. Niyolpaki iuan niyetos porque kipia kualtsin iyelis”.

Miakej san kitaj ken motaj oksekimej. Pero timosotlauaskej tla san techtekipachojtos ken timotaj uan non amitlaj ipati. Tla tiknekij tiyetoskej tiyolkualmej matimochijchikauakan matikpiakan kualtsin toyelis. Biblia kijtoua: “Tlen mota kualtsin uelis tekajkayauas uan amitlaj ipati. Pero se siuatl kiueyitlaliskej tla kimauilia Jehová”. Noijki kijtoua: “Ken se anillo de oro tlen kitlaliliaj itech iyekatsol se pitsotl. Ijkon kajki siuatl tlen amo ixtlamatki” (Proverbios 11:22; 31:30).

ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua: “Mamota tlen kualtsin nankipiaj namoyolipan. ToTajtsin Dios kipatioita xiyetokan nanyolyamankej uan amo xikualanikan. Tla ijkon nankichiuaskej, yetoskia ken nanmochijchiuaj uan non amo keman tlamis” (1 Pedro 3:4). Okachi miak ipati ken tikpiaj toyelis uan amo ken timotaj. Tinochtin uelis tikpiaskej kuali toyelis.

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w15 1/1 pág. 30 párr. 11

Uelis uejkauas tlasojtlalistli?

11 Akinmej kinekij monamiktiskej uelis momachtiskej miak tlamantli itech ichpochtli tlen techtlapouia amochtli El Cantar de los Cantares. Nin ichpochtli amo okitlasojtlaya Salomón. Ik non, okinmilui siuamej tlen okatkaj itech ikalijtik Salomón: “Amo xikixitikan nion xikchiuakan ma niktlasojtla hasta iselti ma kichiua” (El Cantar de los Cantares 2:7; 3:5). ¿Tlen techmachtiaj ninmej tlajtolmej? Amo moneki peuas tinemiskej iuan san akin. Okachi kuali ma timochiakan pampa uelis timonamiktiskej iuan ikaj yolkuali.

17-23 DE NOVIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ECLESIASTÉS 6-8

Xiyeto ken se tepamitl uan amo xiyeto ken puerta tlen san niman uelis kitlaposkej

w15 1/1 pág. 31 párrs. 15, 16

¿Uelis uejkauas tlasojtlalistli?

15 (Xiktlajtolti El Cantar de los Cantares 4:12.) Tlajpixki okijto ichpochtli okatka ken se xochitlali tlen tsaktok kanin amo ikaj uelis kalakiskia. ¿Tleka? Pampa ichpochtli san okitlasojtlaya tlajpixki. Ken iuan monamiktiskia amo okikajkaya nion okikak tlen okilui Salomón. Ichpochtli okatka ken se tepamitl, amo ken se kaltlatsakuil tlen san niman motlapoa (El Cantar de los Cantares 8:8-10). Noijki akinmej yinemij uan monamiktiskej moneki amo mokajkayauaskej. Amo keman moneki kintlasojtlaskej oksekimej.

16 Tlajpixki okinekiaya yas paxialoti iuan ichpochtli, pero iikniuan amo okikauilijkej. Okititlankej ma kinmaluiti viñas. Amo okiluijkej pampa amo itech otlaneltokayaj. Yejuan amo omokuayejyekoayaj kichiuaskiaj itlaj amo kuali. San okinekiayaj kimaluiskej pampa amo itlaj kinyoltilanaskia pampa ma kichiuakan itlaj amo kuali (El Cantar de los Cantares 1:6; 2:10-15). Axkan noijki novios moneki mochijchikauaskej pampa ma yeto chipauak innoviazgo. ¿Ken uelis kichiuaskej? Moneki momaluiskej uan amo kichiuaskej itlaj tlen uelis kichiuas amo ma kitlakamatikan Jehová. Moneki mokuayejyekoskej tlen uelis kichiuaskej uan tlen amo. Amo keman moneki yetoskej inselti kanin amo ikaj uelis kinmitas. Ijkuak kiteititiskej motlasojtlaj moneki kichiuaskej pero ika chipauak.

yp pág. 188 párr. 2-mwbr

¿Ken kita toTajtsin Dios ijkuak se tlakatl uan se siuatl san sekan moteka maski ayamo monamiktiaj?

Telpochmej kinpaleuis amo matlajyouikan tla kipiaj chipauak innemilis. Biblia techtlapouia tlen okichi se ichpochtli. Ye okipixki chipauak inemilis maski okipiaya inovio uan sapanoua omotlasojtlayaj. Ikinon okijto: “Ne nika ken se tepamitl uan nochichiualuan katej ken ome torres”. Amo oauilnenki porque amo okatka ken se puerta tlen uelis san niman kitlaposkej. Ye okatka ken se tepamitl tlen kipia torres uan amikaj ueli otlejkoya porque okipiaya chipauak inemilis. Okipiaya chipauak inemilis ikinon akin iuan monamiktiskia uelis kijtoskia “kita kuali kajki”. Ikinon yejuan opakiayaj (El Cantar de los Cantares 6:9, 10; 8:9, 10).

mwb16.11 pág. 8

Ichpochtli sulamita se kuali neskayotl pampa ijkon ma tikchiuakan

¿Tleka se kuali neskayotl pampa itekipanojkauan Jehová?

2:7; 4:12

• Sulamita okichixki telpochtli tlen melauak kitlasojtlaskia.

• Ye amo okitekauili oksekimej ma kichiualtikan ma kitlasojtla san akin.

• Okatka yolyamanki, amo omoueyinekiaya uan okipiaya chipauak inemilis.

• Amo okika ma kitlanikan ika tlajtolmej kuajkualtsitsintin nion ika koskamej tlen miak ipati.

Ximotlajtlani:

“¿Katli iyelis sulamita nikneki nikpias?”.

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w23.05 pág. 20 párr. 1, nota

Ximotlasojtlakan “ken se chikauak tlitl”

BIBLIA kijtoua ijkin momachilia ijkuak ikaj melauak tetlasojtla: “Itli ken se chikauak tlitl, itli Jah. Atl tlen chikauak molinia amo uelis kiseuis tlasojtlalistli, nion aueyatl uelis kiuikas” (Cant. 8:6, 7).a ¡Kualtsin tlen kijtoua Biblia! Non kijtosneki akinmej yomonamiktijkej uelis nochipa san sekan yetoskej uan nochipa motlasojtlaskej.

24-30 DE NOVIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 1, 2

Jehová kineki kintlapojpoluis akinmej kimachiliaj “sapanoua etik intlajtlakol”

ip-1 pág. 14 párr. 8-mwbr

Ikoneuan se teta teixnamikij

8 Isaías okilui altepetl Judá: “Mialmastin akinmej chantij itech altepetl kanin tlajtlakolchiuaj, kanin sapanoua etik intlajtlakol, inkoneuan kichiuaj tlen amo kuali uan sapanoua tlajtlakolchiuaj. Yokikajkej Jehová, amo okitlakaitakej akin Santo itech Israel uan yokixnamikej” (Isaías 1:4). Ijkuak ikaj tlajtlakolchiua satepan uelis kimachilis kimamajtok itlaj sapanoua etik. Ijkuak okatka Abrahán Jehová okijto ‘fiero otlajtlakolchiuayaj akinmej ochantiayaj Sodoma uan Gomorra’ (Génesis 18:20). Altepetl Judá noijki ijkon otlajtlakolchijtoka ikinon profeta Isaías okijto “sapanoua etik intlajtlakol”. Noijki okinmilui “inkoneuan kichiuaj tlen amo kuali uan sapanoua tlajtlakolchiuaj”. Nin kijtosneki akinmej ochantiayaj Judea yetoskia ken konemej tlen kichiuaj tlen amo kuali. Versión de la Casa de la Biblia 1992 kijtoua yetoskia ken omokopkej tlakuitlapan noso “okikajkej” inTajtsin.

w24.08 pág. 9 párr. 6

Jehová kineki nochtin mamoyolkopakan

6 Jehová miak uelta okintitlanki profetas para kinnejmachtis israelitas uan kinyektlalis. Ijkon okichi ijkuak okilui Jeremías makinmilui israelitas: “Ximokopakan israelitas tlen amo nantetlakamatij. [...] Amo namechtlauelitas porque ne amo nitekaua. Amo nochipa nikualantos. San xikijtokan tlen amo kuali onankichijkej porque onankixnamikej Jehová” (Jer. 3:12, 13). Noijki Jehová okilui Joel makinmilui oksepa makitekichiuilikan ika nochi inyolo (Joel 2:12, 13). Isaías noijki okilui makinmilui: “Ximochipauakan, xikachiuakan noixpan tlen amo kuali nankichiuaj; ayakmo xikchiuakan tlen amo kuali” (Is. 1:16-19). Jehová noijki okinauati Ezequiel matlajtlani: “¿Kox nipaki ijkuak miki akin amo yolkuali? ¿Kox amo nikneki makipatla inemilis uan mayolto? [...] Amo nipaki ijkuak ikaj miki. Ikinon nonauak xiualmokopakan uan xiyoltokan” (Ezeq. 18:23, 32). Jehová sapanoua yolpaki ijkuak ikaj moyolkopa porque ye kineki nochipa mayolto. Nin kiteititia Jehová amo san mochia hasta ijkuak ikaj kinekis oksepa kitekichiuilis uan ijkuakon peua kipaleuia. Matikitakan okseki tlamantli tlen kiteititia ken kinpaleuia.

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w20.10 pág. 24 párr. 15

Jehová kiyekantok ialtepe

15 Axkan. Jehová okijto itlamian tonalmej miakej kinekiskiaj ma kinmachti (xiktlajtolti Isaías 2:2, 3). Axkan tikitaj ken mochijtok tlen okijto Jehová. Tikitaj ialtepe Jehová okachi kuali uan amo ken religión tlen tlakajkayaua. ¡Jehová techmachtia miak tlamantli! (Is. 25:6). Jehová kitekitiltia “tlakeuali yolmelajki uan ixtlamatki” para techmachtis. Techmaka amatlajkuilolmej, tlapoualismej, dibujos uan videos (Mat. 24:45, TNM). Timomachiliaj ken Elihú, iyolikni Job, ye okijto san ye Jehová okachi kuali tlamachtia (Job 36:22).

1-7 DE DICIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 3-5

Jehová okinekiaya ialtepe makichiua tlen kuali

ip-1 págs. 73, 74 párrs. 3-5-mwbr

Okitokakej uvas pero amo kuajkuali otlaki

3 Akinmej okikakej Isaías okintlajtlachialti tlen okijto maski otlakuikak tlen okinmiluijtoka noso amo. Miakej tlen okikakej Isaías okitokayaj uvas ikinon okajsikamatkej tlen okijtojtoka. Akin okitokak uva amo okitokak semilla. Ye okitokatia itlakoyo uvas tlen okachi kuajkuali tlen uelis seliaskia. Ijkon ken axkan kichiuaj akinmej kitokaj uva. Noijki okitemo kuali tlali kanin kualtsin tlakiskia.

4 Akin kitoka uvas moneki chikauak tekipanos para kualtsin matlaki tlakilotl. Isaías okijto akin okitokak uvas chikauak otekipano porque achto okichipa tlali uan okinkixti temej. Ika temej tlen okachi uejueyij okichi se torre para ompa tlamaluiskia. Yiuejkika okinchiuayaj torres uan ompa otlamaluiayaj. Okitayaj amo makichtekikan tlen okitokayaj noso amo makalakikan yolkamej. Noijki non tlakatl okichi se tepamitl tlen okiyaualouaya tlali para amo matlauitomi (Isaías 5:5). Non tepamitl otlapaleuiaya para makikuitikisa tlali atl.

5 Akin okitokak uvas otekipano miak porque okinekiaya kuajkuali matlaki. Ikinon otlayektlali kanin kipatskaskia uvas. Pero amo kuajkuali uvas tlen otlaki.

ip-1 pág. 76 párrs. 8, 9-mwbr

Okitokakej uvas pero amo kuajkuali otlaki

8 Isaías okijto sapanoua okitlasojtlaya akin okitokak uvas uan nin kijtosneki ye Jehová (Isaías 5:1). Nin kiteititia sapanoua kuali omouikayaj (noijki xikita Job 29:4; Salmo 25:14). Isaías okitlasojtlaya toTajtsin Dios pero ye okachi okitlasojtlaya ialtepe tlen yetoskia ken kanin okitokak uvas (noijki xikita Éxodo 15:17; Salmo 80:8, 9).

9 Yetoskia ken Jehová “okitokak” ialtepe ompa Canaán uan okinmakak tlanauatilmej tlen kinpaleuiskia ken se tepamitl. Ijkon akinmej ochantiayaj itech okseki altepemej amitlaj kintoktiskiaj (Éxodo 19:5, 6; Salmo 147:19, 20; Efesios 2:14). Noijki okintlali jueces, teopixkej uan profetas para makinmachtikan israelitas (2 Reyes 17:13; Malaquías 2:7; Hechos 13:20). Jehová okintlali akinmej kinmakixtiskiaj israelitas ijkuak oksekimej okinekiayaj kinmoaxkatiskej (Hebreos 11:32, 33). Ikinon ye otlajtlanki: “¿Tlen ok moneki nikchiuas para kuali mayeto nouvas?”.

w06 15/6 pág. 18 párr. 1-mwbr

Xikmalui nin uvas

Isaías okijto Israel okatka ken uvas tlen tlaki itech tepeyo noso uvas tlen san palani (Isaías 5:2, 7). Uvas tlen tlaki itech tepeyo tsikitsitsintin moskaltia uan iyolo uejueyij. Amo kichiuaj vino ika non uva nion kikuaj. Ikinon non uvas kineskayotia akinmej kixnamikij Jehová. Yejuan san otlajtlakolchiuayaj uan amo okichiuayaj tlen kuali. Pero non amo itlajtlakol akin okitokak uvas. Jehová nochipa okinpaleui israelitas mamochijchikauakan makichiuakan tlen kuali. Ikinon ye otlajtlanki: “¿Tlen ok moneki nikchiuas para kuali mayeto nouvas?” (Isaías 5:4).

w06 15/6 pág. 18 párr. 2-mwbr

Xikmalui nin uvas

Israelitas okiteititijkej amo kitemakaj kuajkuali tlakilotl ikinon Jehová okinnejmachti kixixiniskia tepamitl tlen okichijchijka. Yetoskia ken ayakmo kinmaximaskia nion kintlachipauiskia. Ayakmo kiauiskia, peuaskia uitsyouas uan xijyouas (Isaías 5:5, 6).

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w24.04 pág. 20 párr. 2

Nochipa matikueyichiuakan Jehová

2 Jehová yokitlali matikueyichiuakan uan kuali tikatej maski axkan miakej tekokoliaj, kichiuaj tlen amo kuali uan okseki tlamantli tlen uelis techpanos (1 Juan 5:19; Apoc. 12:12). Ye kuali kimati techtlajyouiltia nochi tlen kiyekana Satanás. Pero Jehová techtlasojtla miak ikinon techmaluia uan kineki matiyolpakikan porque tiktekichiuiliaj. Biblia kijtoua ijkuak tikueyichiuaj Jehová iuan ialtepe yetoskia ken ompa timopaleuiaj uan yetoskia “ken se xochitlali tlen kuali katekiaj” (Is. 4:6; 58:11). Tiyolpakij tikueyichiuaj Jehová uan kuali timomachiliaj maski tikatej itlamian tonalmej (Is. 54:14; 2 Tim. 3:1).

8-14 DE DICIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 6-8

“¡Nikan nika! Techtitlani”

w18.08 pág. 27 párrs. 14, 15

Nochipa ma titekipanokan iuan Jehová

14 ¿Techpaktiskia okachi titekitiskej iuan Jehová? ¿Uelis tiaskej kanin okachi moneki titlapaleuiskej? Para tiktlasojkamatiliskej Jehová amo moneki uejka tiaskej tiktekichiuilitiuij. Pero sekimej tokniuan yauij uejka tlapaleuitiuij kanin okachi moneki. Yejuan kichiuaj ken profeta Isaías. Ijkuak Jehová otlajtlanki: “¿Akin niktitlanis uan akin topatka yas?”. Uan ye okijto: “¡Nikan nika! Techtitlani” (Is. 6:8). ¿Noijki tiknekij tikchiuaskej ken Isaías? ¿Uelis titlapaleuitiuij kanin okachi moneki?

15 Ok moneki titetlapouiskej uan titlamachtiskej, ik non, Jesús okijto: “Onka miak tekitl para mopixkas, pero amo onkateh miakeh akimeh pixkaskeh. Yika, xiktlajtlanilikah Dios n Tekowa de kan se pixkas, makintitlani miakeh tekitkeh para mapixkakih” (Mat. 9:37, 38). ¿Uelis oksekan titetlapouitiuij ken precursores? Noso ¿uelis ikaj tikpaleuiskej oksekan ma tetlapouiti? Miakej tokniuan kiteititiaj kitlasojtlaj Jehová uan oksekimej ijkuak yauij tetlapouitiuij kanin okachi moneki. ¿Timochijchikauaskej okachi tiktekichiuiliskej Jehová? Tiyolpakiskej tla ijkon tikchiuaj.

ip-1 pág. 95 párrs. 15, 16-mwbr

Jehová kajki itech itemplo chipauak

15 Jehová okilui Isaías tlen omonekiaya kinmiluis israelitas uan tlen kichiuaskiaj. Okilui: “Xio uan xikinmilui akinmej pouij itech altepetl: ‘Amitlaj nankajsikamatiskej maski miak uelta nantlakakiskej. Amo nanyetoskej nanmixtlamatkej maski miak uelta nantlachiaskej’. Xikchiua mayoltlakuauakan akinmej pouij itech nin altepetl, xikinnakastsakua uan xikinmixtsakua para amitlaj makitakan nion matlakakikan. Amitlaj makajsikamati inyolo, amo mamokopakan inauak toTajtsin Dios uan mapajtikan” (Isaías 6:9, 10). Nin amo kijtosneki Isaías kinmajuaskia israelitas uan amo kinmajsikamatiskia. Nion kijtosneki Isaías okinekiaya mamokualanijtokan iuan Jehová. Ye amo ijkon okichi porque judíos okinmitaya ken ikniuan. Isaías okitlakamatiaya Jehová pero okijto tlen kichiuaskiaj judíos ijkuak kikakiskiaj tlen okijto.

16 Tlajyouiskiaj israelitas porque yejuan okimotemolijkej. Isaías miak uelta okintlapoui pero amo keman otetlakamatkej nion okajsikamatkej tlen okinmilui. Miakej oyoltlakuauakej uan okichijkej ken amo tlachiaj nion tlakakij. Isaías miak uelta okintlapoui pero kinkauaskia makiteititikan amitlaj kinekij kajsikamatiskej. Amo mokuayejyekouaj tlen kinmiluiaj uan amo kitekauiliaj inyolipan maajsi tlen kijtoua toTajtsin Dios. Axkan miakej noijki ijkon kichiuaj. Miakej amo techkakij ijkuak tikintlapouiaj kuali tlajtoli tlen kijtoua tlen kichiuas iTekiuajkayo toTajtsin Dios.

w14 1/12 pág. 8 párr. 2

Ma titlakakikan pampa tikmatiskej tlen kijtosneki

2 ¿Tleka miakej tlaltikpaktlakamej amo okajsikamatkej tlen otlamachti Jesús? Sekimej tlatlamantli omokuayejyekoayaj uan amo okatkaj yolkualmej. Jesús okijto: “Nomejwah ik nepa nonkontlakaltechoah itlanawatil Dios, iwa okachi nonkimopantiah tlan yowejka okichiwayah nomotatawah” (Mar. 7:9). Ninmej tlaltikpaktlakamej amo okinekiayaj kajsikamatiskej nion okinekiayaj kipatlaskej tlen okimatiayaj. Okikakej tlen okinmachti Jesús pero inyolo otsaktoka (xiktlajtolti Mateo 13:13-15). ¿Tejuan tlen uelis tikchiuaskej pampa nochipa tiknekiskej timomachtiskej neskayomej tlen okintekitilti Jesús?

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w25.05 págs. 10, 11 párrs. 9, 10

Matikkauilikan Jehová matechyolseui

9 Judíos okineltokayaj melauak mochiuaskia tlen okinmilui Jehová. ¿Tleka ijkon tikijtouaj? Porque yejuan okitakej ken omochijkej profecías tlen Jehová okinmijto. Yejuan okimatiayaj asirios okimoaxkatijkej altepetl Israel tlen okatka ik norte uan okinuikakej akinmej ompa ochantiayaj (Is. 8:4). Noijki okitakej ijkuak babilonios okixixinijkej altepetl Jerusalén uan nochtin okinuikakej (Is. 39:5-7). Okimatiayaj tekiua tlen otlanauatiaya Babilonia okichi ayakmo matlachia Sedequías uan okiuikak (Jer. 39:7; Ezeq. 12:12, 13). Okitakej omochi nochi tlen Jehová okijto (Is. 42:9; 46:10). Non okinpaleui makineltokakan Jehová kinmakixtiskia.

10 ¿Tlen techmachtia? Tla timoyolkokouaj techyolchikauas tlen yokijto Jehová kichiuas. Itlamian ninmej tonalmej okachi titlajyouiaj uan miakej techkokoliaj pero amo matimoyolkokokan. Jehová yokijto satepan nochipa tiyoltoskej itech xochitlali. Ompa kuali tiyetoskej uan timoyolseuiskej. Amo keman matikilkauakan tlen Jehová yokijto kichiuas. Tla tikilkauaskej yetoskia ken titlachiaj itech se ventana sokio uan amo tikyekitaj tlen onka kiauak. ¿Tlen techpaleuis matikchipauakan toventana uan ijkon matikilnamiktokan tlen Jehová kichiuas? Nochipa matimokuayejyekokan ken kualtsin tiyetoskej itech xochitlali. Noijki matikintlajtoltikan amatlajkuilolmej, matikinmitakan videos uan matikinkakikan tlakuikalmej tlen techilnamiktiaj tlen kichiuas Jehová. Noijki matikiluikan Jehová tlen tiknekiskiaj okachi mamochiua.

15-21 DE DICIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 9, 10

Omoijto yetoskia se tlauili

w25.06 pág. 12 párr. 12

¿Tlen techmachtia tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia? (Parte 2)

12 (Xiktlajtolti Génesis 49:21). Jacob okijto Neftalí kijtoskia “kualtsin tlajtoli”. Nin omochi ijkuak Jesús kualtsin otetlapoui uan otlamachti. Altepetl Capernaúm opouiaya itech itribu Neftalí ikinon Biblia kijtoua okatka ken ialtepe Jesús porque uejkika ompa otetlapoui (Mat. 4:13; 9:1; Juan 7:46). Isaías okijto Jesús yetoskia intlauil akinmej chantiskiaj Zabulón uan Neftalí (Is. 9:1, 2). Jesús ye ‘melauak tlauili tlen nochtin okintlauili’ porque kualtsin otlamachti (Juan 1:9).

ip-1 págs. 126-128 párrs. 18, 19-mwbr

Okijtojkej yetoskia se Tekiua tlen kitemaka Yolseuilistli

18 Sapanoua opakej akinmej okikakej tlen okijto toTajtsin Dios. Isaías ok okijto: “Yotikchi mamomiaktili moaltepe uan yotikchi sapanoua mapakikan. Moixpan sapanoua yolpakij ijkon ken ijkuak pixkaj uan ijkuak kimoxejxeliliaj tlen okimokauijkej” (Isaías 9:3). Jesús otetlapoui iuan idiscípulos uan ijkon omotak akinmej okinekiayaj kiueyichiuaskej toTajtsin Dios ika espíritu uan ika tlen melauak (Juan 4:24). Miakej opejki kichiuaj ken Cristo ijkuak Jesús ayamo okajxitiaya naui xiuitl otetlapouiaya. Xiuitl 33 omochi iluitl Pentecostés uan ijkuakon omoapolaktijkej tres mil. Satepan noijki otlaneltokakej kanaj 5,000 tlakamej (Hechos 2:41; 4:4). Akinmej opejki kichiuaj ken Cristo yetoskia ken otlauiayaj ikinon “iTlajtol toTajtsin Dios okachi omotematiltiaya uan okachi omomiaktiliayaj discípulos ompa Jerusalén. Noijki miakej teopixkej otlaneltokakej” (Hechos 6:7).

19 Idiscípulos Jesús opakej ijkuak miakej opejki kichiuaj ken Cristo. Opakiayaj ijkon ken ijkuak pixkaj uan ijkon ken ijkuak itlaj kimoxejxeliliaj (Hechos 2:46, 47). Satepan Jehová okichi mapetlani tlauili itech miakej altepemej (Hechos 14:27). Miakej opakej porque okinkauilijkej makixmatikan toTajtsin Dios maski tlatlamantli inmialtepe (Hechos 13:48).

ip-1 págs. 128, 129 párrs. 20, 21-mwbr

Okijtojkej yetoskia se Tekiua tlen kitemaka Yolseuilistli

20 Nochipa yetos tlen kichiua Mesías. Ijkon ken okijto Isaías: “Otikpojposteki kouitl tlen ika otlamamayaj, tlakotl tlen ika itlaj okimoajkolmamaltiayaj uan ibastón akin tlanauatia matekipanokan. Otikchi ijkon ken ijkuak Madián otechixnamik” (Isaías 9:4). Ijkuak ayamo okatka Isaías, madianitas omotlapouijkej inuan moabitas tlen uelis kichiuaskiaj para israelitas matlajtlakolchiuakan (Números 25:1-9, 14-18; 31:15, 16). Satepan madianitas okintlajyouiltiayaj israelitas. Okinkixtiliayaj inyolkauan uan tlen okipiayaj uan ijkon okichijkej kanaj chikome xiuitl (Jueces 6:1-6). Pero Jehová okilui Gedeón makinpaleui uan ye okintlanili nochtin madianitas. Satepan madianitas ayakmo okintlajyouiltijkej israelitas (Jueces 6:7-16; 8:28). Ayakmo miak poliui uan Gedeón tlen okachi ueyititok uan moixmati ken Jesucristo kinmixpolos nochtin akinmej kitlajyouiltiaj ialtepe Jehová (Apocalipsis 17:14; 19:11-21). Non tonal okintlanilijkej madianitas uan Jesucristo noijki nochtin kintlanilis. Tlatlanis porque Jehová kimakas chikaualistli uan amo porque momakaskej tlakamej (Jueces 7:2-22). Akinmej pouij itech ialtepe toTajtsin Dios ayakmo keman tlajyouiskej.

21 ToTajtsin Dios okintlaniaya guerras pero non amo kijtosneki okipaktiaya ijkon kichiuas. Jesús okiyolitijkej uan ye okitlalijkej mayeto Tekiua tlen kitemaka Yolseuilistli. Ye kichiuas nochipa kuali matiyetokan ijkuak kinmixpolos akinmej kikokoliaj. Isaías okijto ijkuakon yetos ken ijkuak tlitl nochi kichichinoua. Okijto: “Tlatlatiskej ika intlaken tlen kipia estli uan ika inkakuan tlen kinmotlaliliaj uan ijkuak nejnemij molinia tlali” (Isaías 9:5). Ayakmo ikaj momojtis porque ayakmo mokakis ken nejnemij soldados. Ayakmo ikaj kitas intlaken kipia estli porque omomakatoj. Ayakmo keman yetos guerra (Salmo 46:9).

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w21.04 pág. 14 párrs. 1, 2

Nochipa ma tiktlasojkamatikan Jesús topatka omotemakak

1 ADÁN amo okipiaya tlajtlakoli pero satepan otlajtlakolchi, ik non, ye uan ikoneuan ayakmo uelis yoltoskiaj nochipa. Amo uelis kitlapojpoluiskiaj Adán porque okimatoka tlen okichijtoka, ik non, omonekiaya mikis. Pero ¿tlen kinpanoskia ikoneuan? Yejuan amo intlajtlakol tlen Adán okichi (Rom. 5:12, 14). ¿Uelis ikaj kinmakixtiskia para amo ixpoliuiskiaj? Kema. Ijkuak Adán otlajtlakolchi Jehová san niman okitematilti ken kinmakixtiskia ikoneuan Adán imak tlajtlakoli uan mikilistli (Gén. 3:15). Ijkuak ajsiskia tonal, Jehová kiualtitlaniskia iKone para ‘motemakas makimiktikah para ika noni kitlaxtlawas intemakixtilis miakeh’ (Mar. 10:45; Juan 6:51).

2 Jesús okitemakak inemilis uan ijkon okitlaxtla tlen Adán okipolo (1 Cor. 15:22). ¿Tleka omonekiaya ma motemaka Jesús? Porque itech itlanauatil Jehová okijtouaya omonekiaya kitemakaskej “yolilistli ika se yolilistli” (Éx. 21:23, 24). Adán okipolo iyolilis tlen amo okipiaya tlajtlakoli. Ik non, Jesús omonekiaya kitemakas iyolilis para uelis mochiuaskia tlen toTajtsin Dios okinekiaya (Rom. 5:17). Ijkon mochiua ‘inTajtsin tlen nochipa yoltok’ akinmej tlaneltokaj itech imikilis Jesús (Is. 9:6; Rom. 3:23, 24).

22-28 DE DICIEMBRE

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 11-13

¿Tlen kijtoua Biblia kichiuaskia Mesías?

ip-1 pág. 159 párrs. 4, 5-mwbr

Mesías tlanauatis uan ye techmakixtis uan tipakiskej

4 Ijkuak ayamo okatka Isaías, miakej okijkuilojkej ualaskia Mesías tlen Jehová okipejpenki uan ye tlanauatiskia ompa Israel (Génesis 49:10; Deuteronomio 18:18; Salmo 118:22, 26). Satepan Jehová okilui Isaías makijto: “Se imamayo moskaltis inakastlan itlaktson Jesé uan tlen moskaltis itech ineluayo kitemakas tlakilotl” (Isaías 11:1; noijki xikita Salmo 132:11). Tlajtoli “imamayo” uan ‘tlen moskaltia’ kiteititia Mesías yetoskia se ixui Jesé. Yetoskia ikone David tlen okikuatlalilijkej aceite uan okitlalijkej matlanauati ompa Israel (1 Samuel 16:13; Jeremías 23:5; Apocalipsis 22:16). Ijkuak ualaskia melauak Mesías yetoskia ken “moskaltis itech ineluayo” ifamilia David uan kitemakas kuajkuali tlakilotl.

5 Mesías tlen omoijto ualaskia ye Jesús. Mateo okijto Mesías ‘kitokayotiskiaj Nazareno’ uan ijkuakon omokuayejyekojtoka tlen ijkuilitok itech Isaías 11:1. Ijkon kitokayotiskiaj porque Jesús omoskalti ompa Nazaret uan nin tlajtoli mouika iuan tlajtoli hebreo kanin kijtoua ‘moskaltiskia itech ineluayo’. Ijkon ken okijkuilo Isaías (Mateo 2:23, xikita nota; Lucas 2:39, 40).

ip-1 pág. 159 párr. 6-mwbr

Mesías tlanauatis uan ye techmakixtis uan tipakiskej

6 ¿Ken tiyetoskej ijkuak peuas tlanauatis Mesías? ¿Tlanauatis ijkon ken tekiua asirio tlen okintlajyouilti majtlaktli itribus Israel? Amo. Isaías okijto: “Iespíritu Jehová ipan yetos, kimakas ixtlamatilistli uan ajsikamatilistli, kimakas tlanojnotsalistli uan chikaualistli, kimakas tlamatilistli uan kimatis ken kimauilis Jehová. Ye yolpaki porque kitlakaita Jehová” (Isaías 11:2, 3a). Mesías amo okikuatlalilijkej aceite ijkuak okipejpenkej. Ye okipejpenkej ika espíritu santo. Juan Bautista okitak oualtemok espíritu santo ken se paloma ijkuak okiapolakti Mesías (Lucas 3:22). Nin kiteititia iespíritu santo Jehová kajki ipan Jesús porque ye ixtlamatki, nochi kuali kajsikamati, kuali teyektlapouia, kipia chikaualistli uan nochi kimati. Ye kinamiki yetos tekiua porque kualtsin iyelis.

w23.06 pág. 15 párr. 5

¿Tleka moneki tiktlakaitaskej Jehová?

5 Ijkuak Jesús okatka nikan tlaltikpak okiteititi okitlakaitaya iTajtsin, noijki ijkon akin kitlakaita Jehová amo kichiua itlaj tlen kiyolkokos (Heb. 5:7). Jesús okitlakaitaya iTajtsin amo porque okimauiliaya (Is. 11:2, 3). Ye okitlasojtlaya iTajtsin ika nochi iyolo ikinon nochipa okitlakamatki (Juan 14:21, 31). Tejuan noijki sapanoua tiktlakaitaj toTajtsin Dios uan tiktekichiuiliaj porque ye tetlasojtla, ixtlamatki, kichiua tlen kuali uan sapanoua chikauak. Noijki tikmatokej tlen tikchiuaj uelis kiyolpaktis noso kiyolkokos porque ye sapanoua techtlasojtla (Sal. 78:41; Prov. 27:11).

w18.08 pág. 8 párr. 1

Amo ma tikinteneuakan oksekimej san ika tlen tikitaj noso tlen tikkakij

1 YIUEJKIKA profeta Isaías okijkuilo tlen kichiuaskia Jesús ijkuak okijto: “Amo tlaixkomakas san ika tlen kitaskej ixtololouan nion tlayektlalis san ika tlen kikakis. Ika melajkayotl kinmixkomakas akinmej amo itlaj kipiaj”. Ninmej tlajtolmej sapanoa techyolseuia (Is. 11:3, 4). ¿Tleka? Porque axkan san moteneuaj uan techikoitaj. Ik non, yitiknekij ma techixkomaka Jesús porque ye se Juez tlen kichiua nochi ika melajkayotl uan amo techixkomakas san ika tlen kitas nion san tlen kikakis.

ip-1 pág. 161 párr. 11-mwbr

Mesías tlanauatis uan ye techmakixtis uan tipakiskej

11 Jesús kualtsin okinyektlali idiscípulos ijkuak omonekiaya. Sapanoua kinpaleuia tlayekankej tlen okichi Jesús. Pero akinmej kichiuaj tlen amo kuali sapanoua tlajyouiskej ijkuak Jesús kinmixkomakas. ToTajtsin Dios kinmixkomakas akinmej chantij nikan tlaltikpak uan Mesías yetoskia ken “kiuitekis tlaltikpak” ijkuak tlanauatis makinmixpolokan nochtin akinmej amo yolkualmej (Salmo 2:9; noijki xikita Apocalipsis 19:15). Ijkuakon nochtin kuali yetoskej porque ayakmo yetoskej akinmej tetlajyouiltiaj (Salmo 37:10, 11). Jesús uelis ijkon kichiuas porque yetoskia ken yomotlajkoilpi ika tlen kuali uan amo keman techkauas (Salmo 45:3-7).

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w25.05 pág. 30 párr. 15

Tejuan tikpatioitaj itoka toTajtsin Dios

15 Tejuan tiknotsaj Jehová ika itoka (Joel 2:32; Rom. 10:13, 14). Tiknotsaskej ika itoka amo kijtosneki san tikmatiskej itoka uan tiknejnekiskej. Kijtosneki tikmatiskej ken iyelis, tikneltokaskej tlen kijtoua, tikiluiskej matechpaleui uan matechyekana (Sal. 20:7; 99:6; 116:4; 145:18). Noijki kijtosneki matikinmiluikan oksekimej tlen itoka uan ken iyelis. Noijki matikinmiluikan mamoyolkopakan uan makipatlakan innemilis uan ijkon uelis kinselis Jehová (Is. 12:4; Hech. 2:21, 38).

29 DE DICIEMBRE-4 DE ENERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA ISAÍAS 14-16

Tlajyouiskej akinmej kikokoliaj toTajtsin Dios

w23.01 pág. 4 párr. 10

Tikneltokaj melauak tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios

10 Biblia kinpia miakej profecías tlen yomochijkej uan sekimej yikipiaj miak xiuitl okinmijkuilojkej. Tlen yiuejkika opanok techititia seki profecías yomochijkej. Tejuan tikneltokaj tlen kijtouaj profecías porque tikmatij Jehová otlanauati makijkuilokan (xiktlajtolti 2 Pedro 1:21). Matimokuayejyekokan tlen okipanok ueyi altepetl Babilonia kanaj itech xiuitl 778 achto itech xiuitl se. Jehová okilui Isaías makijkuilo Babilonia kimoaxkatiskiaj. Noijki okijto akin kimoaxkatiskia altepetl, motokayotiskia Ciro uan hasta okijto ken kichiuaskia (Is. 44:27–45:2). Isaías noijki okijto satepan Babilonia kipojpoloskiaj uan amikaj ompa chantiskia (Is. 13:19, 20). Nochi tlen okijkuilo omochi, itech xiuitl 539 achto itech xiuitl se. Medos uan persas okimoaxkatijkej altepetl Babilonia, okipojpolojkej uan hasta axkan amikaj ompa chanti (xikita video Biblia okijto kimoaxkatiskiaj Babilonia itech itech punto 5 tlamachtil 3 itech amochtli Tiyoltos uan tiyolpakis).

ip-1 pág. 189 párr. 1-mwbr

Jehová okijto tlen kinpanoskia altepemej

JEHOVÁ uelis kinnejnekis okseki altepemej para kiyektlalis ialtepe ijkuak itlaj amo kuali kichijtok. Pero non amo kijtosneki Jehová okintlapojpoluiaya tlen amo kuali okichiuayaj nonmej altepemej. Ikinon Jehová okilui Isaías makijkuilo tlen kipanoskia Babilonia (Isaías 13:1). Pero Babilonia satepan tetlajyouiltiskia. Ijkuak okatka Isaías, asirios okintlajyouiltiayaj akinmej opouiayaj itech ialtepe Jehová. Yejuan okipojpolojkej tekiuajkayotl tlen okatka norte uan opouiaya Israel uan noijki yokinpojpolojtokaj akinmej ochantiayaj Judá. Pero amo nochipa ijkon kichijtoskiaj. Isaías okijkuilo: “Jehová akin kinnauatia nochtin ángeles, yokijto: ‘Panos ijkon ken yonikijto, mochiuas tlen yonikpejpenki nikchiuas. Ipan notlalpan nikintlajtlaksas asirios uan noijki itech notepeyo inpan nitlajtlaksas. Akinmej pouij noaltepe ayakmo kimamajtoskej inko asirios uan ayakmo kiajkolmamajtoskej intlamamal’” (Isaías 14:24, 25). Amo miak tonal opanok uan omochi tlen okijto Isaías. Asirios ayakmo okitlajyouiltijkej akinmej ochantiayaj Judá.

ip-1 pág. 194 párr. 12 mwbr

Jehová okijto tlen kinpanoskia altepemej

12 Ayakmo miak poliui uan mochiuas nin profecía. “Jehová yokinmiluijka moabitas nonmej tlajtolmej. Uan axkan Jehová kijtoua: “Ijkon ken ijkuak ikaj kitlakeuaj uan kitlaxtlauiaj ipan eyi xiuitl, noijki ijkon ipan eyi xiuitl moabitas ayakmo ueyititoskej. Kinpanos miak tlamantli amo kuali, amo miakej mokauaskej uan ayakmo kinpatioitaskej’” (Isaías 16:13, 14). Omochi tlen omoijto porque akinmej kitemouaj tlen opanok yiuejkika, okijtojkej moabitas sapanoua otlajyouijkej itech siglo chikueyi achto itech xiuitl se uan opojpolikej miakej altepetsitsintin. Salamanu tlen otlanauatiaya Moab okitlaxtlauaya tlen okitlajtlaniaya tekiua Tiglat-piléser III tlen otlanauatiaya Asiria. Noijki tekiua Kammusunadbi tlen otlanauatiaya Moab okitlaxtlauaya tlen Senaquerib okitlajtlaniliaya. Tekiuajkej Esar-hadón uan Asurbanipal tlen otlanauatiayaj Asiria okijtojkej yejuan okinnauatiayaj tekiuajkej Musuri uan Kamashaltu tlen otlanauatiayaj Moab. Yikipia miak xiuitl moabitas ayakmo katej ken se altepetl. Kijtouaj yokajsikej seki tlamantli tlen kinextia okatka inmialtepe pero ayamo kajsij miak tlamantli. Moabitas okinkokoliayaj israelitas.

Matiktemokan ken techpaleuia Biblia

w25.05 pág. 10 párr. 8

Matikkauilikan Jehová matechyolseui

8 Xamo judíos okijtouayaj amo keman mokopaskiaj kanin ochantiayaj. Porque yejuan okimatiayaj babilonios ayakmo okinkauiliayaj mamokopakan inmialtepe akinmej ompa okinuikayaj (Is. 14:17). Pero Jehová okinmilui judíos kinmakixtiskia uan amikaj uelis kitsakuiliskia (Is. 44:26; 55:12). Porque ixpan Jehová Babilonia okatka ken yetoskia tlalpinoli tlen amitlaj ipati (Is. 40:15). Yetoskia ken san kijpitsaskia uan ayakmo kanaj motaskia Babilonia. Judíos okinyolseui tlen okinmilui Jehová. Noijki okinyolchika tlen Isaías okijkuilo: “Akinmej kichiaj Jehová oksepa kipiaskej chikaualistli” (xiktlajtolti Isaías 40:29-31). Judíos okichiayaj itlaj miak ipati uan non kinpaleuiskia mamoajkokuikan “ken yetoskia kinpiaj inmiajasuan ken águilas”.

[Nota]

a Ijkuak ikaj melauak tetlasojtla, nochipa ijkon kichiua uan amitlaj kichia kiselis. Biblia kitokayotia “itli Jah” porque ye nochipa tetlasojtla.

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani