Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • bt tlamachtil 16 págs. 124-132
  • “Xiuiki Macedonia uan techpaleui”

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • “Xiuiki Macedonia uan techpaleui”
  • Nochtin matikintlapouikan “iTekiuajkayo toTajtsin Dios”
  • Tlen okseki kipia
  • Okseki tlamachtilmej
  • “ToTajtsin Dios otechiluijtoka” (Hechos 16:6-15)
  • “Akinmej ompa okatkaj inpan omokopkej” (Hechos 16:16-24)
  • “Ye omoapolakti uan noijki akinmej iuan ochantiayaj” (Hechos 16:25-34)
  • “¿Uan axkan san ichtaka kinekij techkixtiskej?” (Hechos 16:35-40)
  • Iyolseuilis toTajtsin Dios tlen amo ikaj kajsikamati
    Akin Tetlapouijtok Kitematiltia Itekiuajkayo Jehová (tlen ika timomachtiaj)—2017
  • Se tlakatl tlen otlamaluiaya telpiloyan omomachti tlen melauak
    Nechpaktia tlen nechmachtia Biblia
  • “Okinpaleui makajsikamatikan iTlajtol toTajtsin Dios”
    Nochtin matikintlapouikan “iTekiuajkayo toTajtsin Dios”
Nochtin matikintlapouikan “iTekiuajkayo toTajtsin Dios”
bt tlamachtil 16 págs. 124-132

TLAMACHTIL 16

“Xiuiki Macedonia uan techpaleui”

Pablo uan iyolikniuan oyajkej kanin okintitlankej, otlaxikojkej uan opakej maski okintlajyouiltijkej. Ikinon miakej okinteochijkej

Omokixti itech Hechos 16:6-40

1-3. (1) ¿Ken okinyekanki iespíritu santo toTajtsin Dios Pablo uan iyolikniuan? (2) ¿Tlen timomachtiskej?

SEKIMEJ siuamej okiskej altepetl Filipos tlen okatka Macedonia uan oyajkej kanin okatka aueyatl Gangites. Yejuan nochipa omotlaliayaj itempa non aueyatl tlen amo ueyi uan okitlatlaujtiayaj Jehová inDios israelitas tlen okitaya tlen yejuan okichijtokaj (2 Crón. 16:9; Sal. 65:2).

2 Ijkuakon sekimej tlakamej okiskej altepetl Listra tlen okatka ik sur ompa Galacia, non altepetl omokauaya kanaj 800 kilómetros ompa Filipos ik kanin kisa tonaltsin. Seki tonal satepan, Pablo, Silas uan Timoteo oajsitoj kanin okatka se ojtli tlen romanos okichijkej ika tetl. Non ojtli oyaya ik kanin motlatia tonaltsin uan oajsiaya altepetl Asia kanin okachi miakej ochantiayaj. Yejuan okinekiayaj ik ompa yaskej para ajsitiuij Éfeso uan noijki itech okseki altepemej. Okinekiayaj ompa ajsitiuij para miakej kintlapouiskiaj tlen okichi Cristo. Biblia amo kijtoua ken opanok pero espíritu santo amo okinkauili mayakan Asia. Amo okinkauili makintlapouitij akinmej ompa ochantiayaj. ¿Tleka? Jesús ika iespíritu santo toTajtsin Dios okinyekanki Pablo iuan iyolikniuan. Ye okinekiaya mapanokan ik Asia Menor, makipanouikan mar Egeo uan mayakan itempa aueyatl Gangites.

3 Techmachtia seki tlamantli miak ipati ijkuak Jesús okinyekanki mayakan Macedonia Pablo uan iyolikniuan. Matikitakan tlen opanok ijkuak Pablo oksepa uejka otetlapouito kanaj xiuitl 49.

“ToTajtsin Dios otechiluijtoka” (Hechos 16:6-15)

4, 5. (1) ¿Tlen okinpanok Pablo uan iyolikniuan ijkuak oyayaj Bitinia? (2) ¿Tlen okijtojkej kichiuaskiaj uan tlen opanok?

4 Pablo uan iyolikniuan amo okinkauilijkej matetlapouikan Asia. Ikinon oyajkej ik norte porque okinekiayaj tetlapouitiuij altepetl Bitinia. Para ompa ajsiskiaj xamo miak tonal oyajkej ik ojtli tlen amo kuali okatka. Opanokej ik intlajkotia Frigia uan Galacia kanin amo miakej ochantiayaj. Pero ijkuak yejuan yiajsiskiaj Bitinia, Jesús oksepa okinyekanki ika espíritu santo uan amo okinkauili maajsitij (Hech. 16:6, 7). Xamo yejuan amo okajsikamatiayaj tleka ijkon okinpanotoka. Yejuan okimatiayaj tlen tetlapouiskiaj uan ken kichiuaskiaj pero amo okimatiayaj kanin tetlapouiskiaj. Yejuan okinekiayaj tetlapouiskej ompa Asia pero amo okinkauilijkej ijkon makichiuakan. Oyajkej Bitinia pero noijki amo okinkauilijkej ompa matetlapouikan. Pero Pablo uan iyolikniuan amo omosotlajkej uan ok okitemojkej kanin yaskiaj para tetlapouiskiaj. Yejuan okijtojkej itlaj kichiuaskiaj maski omotaya amo kinpaleuiskia. Oyajkej ik kanin motlatia tonaltsin uan onejnenkej kanaj 550 kilómetros. Okinpanouijtiajkej miakej altepemej uan oajsitoj Troas kanin omoketsayaj barcos. Ompa uelis tlejkoskiaj itech se barco uan yaskiaj Macedonia (Hech. 16:8). Ome uelta amo okinkauilijkej matetlapouikan kanin yejuan okinekiayaj. Pero saiktlami okinkauilijkej matetlapouikan.

5 Lucas okinmajsito Pablo uan iyolikniuan ompa Troas. Ye okiyekijto tlen opanok: “Non youak, Pablo itlaj okimonextili. Okitak ixpan okatka se tlakatl tlen oualaya Macedonia uan okitlatlaujtiaya: ‘Xiuiki Macedonia uan techpaleui’. Ijkuak Pablo ijkon okitak, otikijtojkej tiaskej Macedonia porque otikneltokayaj toTajtsin Dios otechiluijtoka ompa matiktematiltitij kuali tlajtoli” (Hech. 16:9, 10).a Pablo yokimatiaya kanin omonekiaya tetlapouiti. Xamo ye sapanoua opakik porque amo omosotla ijkuak amo okikauilijkej matetlapoui kanin okinekiaya. San niman nonmej naui tlakamej oyajkej Macedonia itech barco.

Pablo uan Timoteo yauij itech barco. Timoteo itlaj kititia Pablo uan akinmej kiuikaj barco tekipanouaj.

“Itech altepetl Troas otitlejkokej itech barco” (Hechos 16:11).

6, 7. (1) ¿Tlen techmachtia tlen okipanok Pablo? (2) ¿Tleka techyolchikaua tlen okipanok Pablo?

6 ¿Tlen techmachtia tlen opanok? Pablo yoyaya Asia ijkuak iespíritu santo toTajtsin Dios amo okikauili ompa matetlapouiti. Jesús itlaj okichi ijkuak Pablo yiajsiskia Bitinia. Satepan oajsito Troas uan ompa Jesús okinauati mauia Macedonia. Axkan Jesús kiyekana tlanechikol uan techyekana ijkon ken yiuejkika okichi (Col. 1:18). Xamo tiknekij timochiuaskej precursores noso tiknekij tiaskej kanin okachi moneki titetlapouiskej. Jesús uelis techyekanas ika iespíritu santo toTajtsin Dios. Pero achto moneki tipeuaskej tikchiuaskej tlen yotikijtojkej. ¿Tleka? Matikijtokan ikaj kineki kiuikas se carro, uelis kiuikas ik iyekma noso ik iopochma tla carro yinejnentok. Noijki Jesús uelis techyekanas okachi matiktekichiuilikan toTajtsin Dios tla achto timochijchikauaj tikchiuaskej tlen yotikijtojkej.

7 ¿Tlen uelis tikchiuaskej tla timochijchikauaj pero amo ueli tikchiuaj tlen yotikijtojkej? ¿Timokuayejyekoskej iespíritu toTajtsin Dios amo techpaleuia? Amo. Matikilnamikikan apóstol Pablo amo san niman okichi tlen okinekiaya. Pero ye amo omosotla uan ok okitemo kanin uelis tetlapouiskia hasta ijkuak okajsik kanin uelis ijkon kichiuaskia. Tejuan tikmatij toTajtsin Dios noijki techteochiuas ijkuak timochijchikauaj ‘okachi titetlapouiskej’ (1 Cor. 16:9).

8. (1) Xikijto ken omotaya Filipos. (2) ¿Tlen opanok ijkuak Pablo okintlapoui siuamej tlen okatkaj “kanin miakej omotlatlaujtiayaj”?

8 Pablo uan iyolikniuan oajsitoj Macedonia uan satepan oyajkej Filipos. Akinmej ompa ochantiayaj omoueyinekiayaj porque okatkaj romanos. Itech non altepetl noijki ochantiayaj akinmej achto okatkaj soldados romanos. Ikinon miak tlamantli tlen okipiaya Filipos omotaya ijkon ken altepetl Roma. Itempa non altepetl opanouaya aueyatl Gangites. Pablo uan iyolikniuan okajsikej itempa non aueyatl tlen amo ueyi kanin omokuayejyekouayaj ompa “miakej omotlatlaujtiayaj”.b Oajsik tonal sábado uan yejuan ompa oyajkej. Okinmajsitoj miakej siuamej tlen ompa okatkaj uan okiueyichijtokaj toTajtsin Dios. Discípulos ompa omotlalijkej uan opejki kintlapouiaj. Se siuatl tlen omotokayotiaya Lidia ‘okinkaktoka’ uan “Jehová okipaleui kuali makikaki” tlen okijtouayaj. Lidia okipakti tlen okikak ikinon ye uan akinmej inuan ochantiaya, omoapolaktijkej. Satepan okintlatlaujti Pablo iuan iyolikniuan mamokalotikan ichan (Hech. 16:13-15).c

9. ¿Ken kichiuaj miakej tokniuan ijkon ken okichi Pablo uan ken kinteochiua toTajtsin Dios?

9 ¡Pablo uan iyolikniuan sapanoua opakej ijkuak Lidia omoapolakti! Xamo Pablo noijki opakik porque otetlakamatki ijkuak okiluijkej ‘mauia Macedonia’. Pablo uan iyolikniuan okikauilijkej toTajtsin Dios makinyekana uan ijkon okinpaleuijkej siuamej tlen omotlatlaujtijtokaj. Axkan noijki miakej tokniuan yauij kanin okachi moneki tetlapouiskej. Ijkon kichiuaj telpochmej, ichpochmej, akinmej yikipiaj miak xiuitl, akinmej yomonamiktijkej uan tlen katej inselti. Yejuan kixnamikij seki tlamantli pero pakij ijkuak kinmajsij akinmej kiseliaj iTlajtol toTajtsin Dios, ijkon ken okichi Lidia. ¿Tejuatsin uelis itlaj tikchiuas para titetlapouiti kanin okachi moneki? Jehová mitsteochiuas tla ijkon tikchiuas. Se tokni tlen itoka Aarón oyajki otetlapouito Centroamérica ijkuak okatka telpochtli. Ye okijto: “Onechpaleui okachi manitlaneltoka uan okachi kuali manimouika iuan Jehová ijkuak oksekan onitetlapouito. Nikan nechpaktia nitetlapouis uan chikueyi yinikinmachtijtok ika Biblia”. Miakej tokniuan noijki ijkon kichiuaj uan momachiliaj ken non tokni.

Ome tokniuan kitlapouiaj se ichpochtli. Se telpochtli kineki kimatis tlen kitlapouiaj ichpochtli.

¿Ken uelis titlapaleuiskej ijkon ken Pablo otlapaleui ijkuak oyajki “Macedonia”?

“Akinmej ompa okatkaj inpan omokopkej” (Hechos 16:16-24)

10. ¿Tlen okichijkej Satanás uan ejekamej para amo makinkakikan Pablo uan iyolikniuan?

10 Satanás uan ejekamej sapanoua okualankej porque miakej opejkej kikakij kuali tlajtoli uan opejkej moapolaktiaj, ijkon opanok kanin achto san okichiuayaj tlen yejuan okinekiayaj. Ikinon amo techtlajtlachialtia ijkuak Satanás uan ejekamej okichijkej miak tlamantli para ayakmo matetlapouikan Pablo uan iyolikniuan. Se tonal, yejuan oyajkej kanin miakej omotlatlaujtiayaj uan ompa okinamikej se ichpochtli tlen okatka tlakeuali uan okipiaya ijtik se ejekatl. Ye okimatiaya tlen panoskia satepan uan ijkon itekouan okitlaniayaj miak tomin. Non ichpochtli opejki kintoka Pablo uan iyolikniuan uan chikauak okijtouaya: “Ninmej tlakamej kitekichiuiliaj toTajtsin Dios tlen Ueyititok. Yejuan namechmatiltiaj ken nanmomakixtiskej”. ¿Tleka ejekatl okichi ijkon makijto non ichpochtli? Xamo ejekatl okinekiaya oksekimej mamokuayejyekokan toTajtsin Dios okipaleuiaya ichpochtli ijkon ken okipaleuiaya Pablo matlamachti. Ijkon amo okachi kinkakiskiaj idiscípulos Jesús. Pablo okitlakaualti ichpochtli uan ejekatl okiski (Hech. 16:16-18).

11. ¿Tlen okinpanok Pablo uan Silas ijkuak okikixtijkej ejekatl tlen okipiaya ichpochtli?

11 Okualankej itekouan ichpochtli ijkuak okitakej ayakmo kitlaniskiaj tomin. Ikinon okintilantiajkej Pablo uan Silas uan okinuikakej tiankisko inmixpan tekiuajkej romanos kanin otlaixkomakayaj. Yejuan okimatiayaj jueces okinkokoliayaj judíos uan omoueyinekiayaj porque okatkaj romanos. Ikinon okinmiluijkej jueces: “Yejuan judíos uan tlamachtijtinemij tlen tejuan amo uelis tikchiuaskej porque tiromanos”. Akinmej okatkaj tiankisko san niman “inpan omokopkej” uan tekiuajkej “otlanauatijkej makintlakotemakan”. Satepan Pablo uan Silas okintilantiajkej uan okintsakuatoj kanin okachi tlaijtik uan akin ompa otlamaluiaya okinkalakili inmikxiuan “itech tablas tlen okoyontokaj” (Hech. 16:19-24). Yejuan ayakmo omotayaj porque otlayouatoka kanin okintsakuatoj. Pero Jehová nochi okitaya (Sal. 139:12).

12. (1) ¿Tlen okajsikamatkej discípulos ijkuak okintlajyouiltijkej uan tleka? (2) ¿Ken techtlajyouiltiaj Satanás uan akinmej ye kinyekana?

12 Seki xiuitl achto Jesús okinmilui idiscípulos: “Namejuan noijki namechtlajyouiltiskej” (Juan 15:20). Ikinon ijkuak Pablo uan iyolikniuan oajsitoj Macedonia yokimatiayaj miakej amo kinpaktiskia tlen yejuan otetlapouiayaj uan kintlajyouiltiskiaj. Okajsikamatkej Satanás okualantoka ijkuak opejkej kintlajyouiltiaj. Amo omokuayejyekojkej Jehová amo okipaktiaya tlen okichijtokaj. Axkan noijki akinmej kinyekana Satanás kichiuaj ijkon ken okichijkej yiuejkika. Kanin timomachtiaj noso kanin titekipanouaj sekimej amo kinpaktia tlen titetlapouiaj ikinon yejuan kijtouaj tikchiuaj miak tlamantli tlen amo melauak para matechtlajyouiltikan. Itech seki altepemej akinmej kinyekanaj religiones techteluiaj inmixpan tekiuajkej uan kijtouaj: “ITlaixpantijkauan Jehová tlamachtijtinemij tlen tejuan amo uelis tikchiuaskej porque amo ijkon tikneltokaj”. Itech miakej altepemej kintlajyouiltiaj tokniuan uan kintsakuaj porque tlaneltokaj. Pero Jehová kita nochi tlen kinpanoua (1 Ped. 3:12).

“Ye omoapolakti uan noijki akinmej iuan ochantiayaj” (Hechos 16:25-34)

13. ¿Tleka akin otlamaluijtoka otlajtlanki ‘tlen omonekiaya kichiuas para momakixtisʼ?

13 Pablo uan Silas sapanoua okintlajyouiltijkej non tonal. Pero kanaj tlajkoyouak kuali yokatkaj ikinon “okitlatlaujtiayaj toTajtsin Dios uan okitlakuikiliayaj”. Ijkuakon san niman otlalolinki uan omolini tepamitl kanin otsaktokaj. Akin ompa otlamaluijtoka oijsak uan okinmitak puertas otlapotokaj ikinon omokuayejyeko ocholojkej akinmej ompa otsaktokaj. Ye okimatiaya kimiktiskiaj tla ocholojkej akinmej ompa okatkaj. Ikinon “okikixti iespada uan okinekiaya momiktis”. Pero Pablo chikauak okilui: “¡Amo ximomikti! ¡Tinochtin nikan tikatej!”. Non tlakatl omomojtijtoka uan okintlajtlani: “Tlakamej, ¿tlen moneki nikchiuas para nimomakixtis?”. Pablo uan Silas okimatiayaj san Jesús uelis kimakixtiskia. Ikinon okiluijkej: “Xikneltoka toTeko Jesús. Ijkon te iuan akinmej mouan chantij nanmomakixtiskej” (Hech. 16:25-31).

14. (1) ¿Ken okipaleuijkej Pablo uan Silas akin otlamaluiaya? (2) ¿Ken okinteochi toTajtsin Dios Pablo uan Silas?

14 ¿Melauak okinekiaya kimatis tlen otlajtlanki akin ompa otlamaluijtoka? Pablo okineltokak melauak okinekiaya kimatis. Non tlakatl amo okatka judío uan amo okimatiaya tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios. Omonekiaya momachtis uan kiselis tlen kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios para kichiuas ken Cristo. Ikinon Pablo uan Silas “okitlapouijkej iTlajtol Jehová”. Yejuan okimachtijkej uan hasta okilkajkej kanin okinkojkojkej. Pero akin otlamaluiaya okitak okinkojkojkej inkuitlapan ikinon okinpajti. Satepan ‘omoapolaktijkej’ ye uan akinmej iuan ochantiayaj. ToTajtsin Dios okinteochi Pablo uan Silas porque yejuan otlaxikojkej uan opakiayaj maski okintlajyouiltijkej (Hech. 16:32-34).

15. (1) ¿Ken kichiuaj miakej tokniuan ijkon ken okichijkej Pablo uan Silas? (2) ¿Tleka moneki tikintlajpalotiuij akinmej chantij kanin titetlapouiaj?

15 Axkan miakej tokniuan kichiuaj ijkon ken okichijkej Pablo uan Silas. Yejuan tetlapouiaj kuali tlajtoli maski kintsakuaj porque tlaneltokaj. Pero toTajtsin Dios sapanoua kinteochiua. Itech se altepetl kanin amo okinkauiliayaj tokniuan makiueyichiuakan Jehová, miakej tokniuan tlen ompa chantij omomachtijkej Biblia ijkuak otsaktokaj (Is. 54:17). Matikilnamikikan akin otlamaluiaya okiseli kuali tlajtoli ijkuak otlanki otlalolinki. Axkan noijki ijkon panoua. Sekimej amo okinekiayaj kiseliskej kuali tlajtoli pero satepan itlaj amo kuali okinpanok uan okiselijkej. Non yetoskia ken ijkuak otlanki otlalolinki uan opejkej momachtiaj Biblia. Ikinon nochipa matikintlajpalotij akinmej chantij kanin titetlapouiaj porque xamo se tonal kinekiskej matikinpaleuikan.

“¿Uan axkan san ichtaka kinekij techkixtiskej?” (Hechos 16:35-40)

16. ¿Tlen okinpanok Pablo uan Silas mostlatika ijkuak yokinuitekej?

16 Mostlatika ijkuak okinuitekej Pablo uan Silas, tekiuajkej otlanauatijkej makinkixtikan. Pero Pablo okijto: “Teixpan otechuitekej uan amo otechixkomakakej maski tejuan tiromanos. Satepan otechtsakej, ¿uan axkan san ichtaka kinekij techkixtiskej? ¡Amo! Yejuan matechkixtikij”. Ijkuak tekiuajkej okimatkej yejuan okatkaj romanos, “omomojtijkej” porque amo okinmixkomakakej ijkon ken okijtouaya intlanauatil.d San niman omopatlak tlen opanotoka. Discípulos teixpan okinuitekej ikinon tekiuajkej teixpan omonekiaya kijtoskej makintlapojpoluikan. Satepan tekiuajkej okinmiluijkej Pablo uan Silas makisakan Filipos. Yejuan otetlakamatkej pero achto okinyolchikauatoj akinmej yikin omochijkej tokniuan uan satepan oyajkej.

17. ¿Ken otlapaleui tlen okichijkej Pablo uan Silas?

17 ¿Kinuitekiskiaj Pablo uan Silas tla achto kijtoskiaj yejuan okatkaj romanos? Amo tikmatij (Hech. 22:25, 26). Tla Pablo uan Silas san niman kijtoskiaj okatkaj romanos, discípulos tlen ochantiayaj Filipos xamo mokuayejyekoskiaj amo okinekiayaj makintlajyouiltikan porque okatkaj romanos. ¿Ok tlaneltokaskiaj discípulos tlen amo okatkaj romanos tla Pablo uan Silas ijkon kichiuaskiaj? Xamo ijkon mokuayejyekoskiaj porque intlanauatil romanos amo okinpaleuiaya yejuan amo makintlajyouiltikan. Ikinon ijkuak Pablo uan Silas otlaxikojkej okinmititijkej akinmej yikin omochijkej tokniuan uelis tlaxikoskiaj maski kintlajyouiltiskiaj. Noijki ijkuak Pablo uan Silas okijtojkej okatkaj romanos okichijkej tekiuajkej makijtokan teixpan amo okitlakamatkej intlanauatil. Non kinpaleuiskia tekiuajkej kuali mamokuayejyekokan kox kintlajyouiltiskiaj tokniuan. Ijkon tokniuan uelis mopaleuiskiaj ika tlanauatilmej tlen okintlaliayaj tekiuajkej.

18. (1) ¿Ken kichiuaj tlayekankej ijkon ken okichi Pablo? (2) ¿Tlen uelis tikchiuaskej para tekiuajkej “matechkauilikan matitetlapouikan kuali tlajtoli”?

18 Axkan tlen kichiuaj tokniuan tlayekankej noijki techpaleuia. Yejuan achto kichiuaj tlen kinekij makichiuakan oksekimej tokniuan. Noijki tikchiuaj ijkon ken Pablo ijkuak tikitaj ken timopaleuiskej ika tlanauatilmej tlen kinpiaj tekiuajkej uan keman ijkon tikchiuaskej. Ijkuak moneki tiauij inmixpan tekiuajkej tlen katej kanin tichantij. Ualeua noijki tiauij inmixpan tekiuajkej tlen tlapaleuiaj itech toaltepe uan noijki tiauij inmixpan tekiuajkej tlen tlapaleuiaj itech okseki altepemej. Ijkon tikchiuaj para matechkauilikan matikueyichiuakan toTajtsin Dios. Tejuan amo tiknekij makinpatlakan tlanauatilmej noso makipatlakan se tekiua. Tejuan san tiknekij tekiuajkej “matechkauilikan matitetlapouikan kuali tlajtoli”. Ijkon okijto Pablo ijkuak okintlajkuilili tokniuan tlen okatkaj Filipos. Ijkuakon yopanoka majtlaktli xiuitl ijkuak ompa okitsakej (Filip. 1:7). Tejuan tikkauiliaj toTajtsin Dios matechyekana ika iespíritu santo maski tekiuajkej techkauiliaj matitetlapouikan noso amo. Tikchiuaj ijkon ken Pablo uan iyolikniuan porque ‘tiktematiltiaj kuali tlajtoliʼ (Hech. 16:10).

LUCAS OKIJKUILO HECHOS

Hasta Hechos capítulo 16 versículo 9 akin okijkuilo nin libro san okijto tlen oksekimej okijtojkej uan okichijkej. Pero itech Hechos 16:10, 11 Lucas noijki opejki mokalakia. Hechos 16:11 kijtoua: “Itech altepetl Troas otitlejkokej itech barco uan otiajkej altepetl Samotracia”. Itoka Lucas amo nesi itech libro Hechos. Ikinon ¿ken tikmatij ye okijkuilo nin libro?

Lucas kijkuiloua se rollo ipan mesa.

Techpaleuis matikmatikan akin okijkuilo nin libro tlen kijtoua kanin peua Hechos uan iEvangelio Lucas. Kanin peua libro Hechos uan iEvangelio Lucas kijtoua okitlajkuililijkej se tlakatl itoka “Teófilo” (Luc. 1:1, 3; Hech. 1:1). Kanin peua Hechos kijtoua: “Teófilo, itech achto libro onikijkuilo nochi tlen Jesús opejki kichiua uan opejki tlamachtia”. Yiuejkika akinmej otlajkuilouayaj uan okintlakaitayaj, okijtojkej Lucas okijkuilo iEvangelio. Ikinon xamo ye noijki okijkuilo Hechos.

Amo tikmatij miak tlamantli tlen okichi Lucas. Itech Biblia nesi san eyi uelta itoka. Apóstol Pablo okitokayoti “tepajti Lucas tlen tiktlasojtlaj” uan noijki okijto ‘ye okipaleuiaya’ (Col. 4:14; Filem. 24). Hechos kanin Lucas opejki mokalakia, kiteititia ye oyajki iuan Pablo. Ijkon okichijkej kanaj itech xiuitl 50 ijkuak okiskej Troas uan oajsitoj Filipos. Satepan ijkuak Pablo okiski Filipos, Lucas ayakmo iuan okatka. Kanaj xiuitl 56 yejuan oksepa omoajsikej Filipos. Ompa okiskej inuan chikome tokniuan uan oyajkej Jerusalén kanin satepan Pablo okikitskijkej. Opanok ome xiuitl uan Pablo ok otsaktoka. Lucas oyajki iuan Pablo ijkuak okikixtijkej altepetl Cesarea uan okiuikakej Roma (Hech. 16:10-17, 40; 20:5-21:17; 24:27; 27:1-28:16). Ijkuak Pablo oksepa okitsakej ompa Roma uan yikimiktiskiaj, okijto: “San ye Lucas nikan nouan kajki” (2 Tim. 4:6, 11). Ijkon tikitaj, Lucas uejka oyaya uan non okiteititi okinekiaya kinpaleuis oksekimej makikakikan kuali tlajtoli maski tlajyouiskia.

Ijkuak Lucas okijkuilo iEvangelio amo keman okijto okitak tlen okichi Jesús. Ye okijto omochijchika ‘otlatemo uan okijkuilo tlen opanok’. Noijki okijkuilo tlen okijtojkej akinmej “okitakej desde achto tlen opanok”. Ye okiyekijto otlatemo “ken opejki nochi tlapanoua”. Noijki okijkuilo “ijkon ken otlapanotia” (Luc. 1:1-3). Tlen okijkuilo Lucas kiteititia ye kuali otlatemo. Xamo okintlajtlani Elisabet, María imama Jesús uan oksekimej. Ijkon okimatki tlen omonekiaya kijkuilos. Miak tlamantli tlen ye okijkuilo amo ijkuilitok itech okseki Evangelios (Luc. 1:5-80).

Ijkon ken yotikitakej, Pablo okijto Lucas okatka tepajti uan non kiteititia okitekipachouaya tlen okinpanouaya akinmej otlajyouiayaj. Matikilnamikikan Lucas okijto Jesús okikixtili ejekatl se tlakatl pero non ejekatl “amo okikojko” tlakatl ijkuak okiski. Noijki okijto imonna Pedro “sapanoua okipiaya totonik”. Ijkuak Jesús okipajti se siuatl, Lucas okijto: “Yokipiaya 18 xiuitl omokokouaya porque okipiaya se ejekatl. Non siuatl okuitlapantoloniuik uan amo ueli omomelauaya” (Luc. 4:35, 38; 13:11).

Nochi nin tlamantli kiteititia Lucas okinekiaya nochipa ‘kitekichiuilis’ toTajtsin Dios (1 Cor. 15:58). Ye amo okinekiaya okachi momachtis noso miakej makixmatikan. Ye okachi okipatioitaya kinpaleuis oksekimej makixmatikan Jehová uan makitekichiuilikan.

LIDIA OKINEMAKAYA KUALI TSOTSOLI MORADO

Lidia oneski Tiatira itech se altepetsintli tlen opouiaya altepetl Lidia uan okatka ik kanin motlatia tonaltsin Asia Menor. Amo tikmatij keman okipanoui mar Egeo uan oajsito Filipos, non altepetl miakej okixmatiayaj uan okatka Macedonia. Ompa opejki tlanemaka, xamo okinemakaya miak tlamantli tlen okitlapaluiaya morado ken alfombras, tapices, tsotsoli uan tlen ika otlatlapaluiayaj. Ompa Filipos okajsikej se tlamantli ijkuilitok tlen kiteititia ompa miakej okinemakayaj kuali tsotsoli morado.

Lidia kinemaka tsotsoli.

Biblia kijtoua Lidia “okiueyichiuaya toTajtsin Dios”, xamo non kijtosneki ye otlaneltokaya ijkon ken judíos (Hech. 16:14). Xamo ye opejki kiueyichiua Jehová ompa Tiatira porque ompa Filipos amo okipiayaj se sinagoga. Sekimej kineltokaj okitokayotijkej Lidia akinmej ochantiayaj Filipos uan kijtosneki “siuatl tlen oualaya Lidia”. Pero katej seki amamej tlen kiteititiaj ijkuakon miakej okintokayotiayaj Lidia.

Akinmej ochantiayaj Lidia uan akinmej ik ompa ochantiayaj okinmixmatiayaj okitlapaluiayaj tsotsoli ika morado. Desde ijkuak okatka se tlakatl tlen omotokayotiaya Homero itech siglo 9 noso 8 achto itech xiuitl se. Nochtin okimatiayaj atl tlen okatka Tiatira otlapaleuiaya okachi mapetlani tlen okitlapaluiayaj uan amo san niman otlapalkisaya.

Nochi tlen okitlapaluiayaj morado okatka sapanoua patio ikinon san okikouayaj akinmej okipiayaj miak tomin. Tlatlamantli okikixtiayaj tlapali morado. Pero okachi kuali okisaya tlen okikixtiayaj itech se caracol tlen okatka ijtik mar Mediterráneo uan non okatka sapanoua patio. Ika non tlapal okitlapaluiayaj lino tlen okatka patio. Se caracol san okikixtiliayaj se tlachipinili itlapalo uan omonekiayaj kanaj 8,000 caracoles para kikixtiskiaj se gramo. Ikinon okatka sapanoua patio kuali tsotsoli morado.

Lidia omonekiaya kipias miak tomin para uelis tlasemanaskia. Ikal okatka ueyi ikinon okinkaloti Pablo, Silas, Timoteo uan Lucas. Noijki ijkuak Biblia kijtoua “akinmej inuan ochantiaya”, xamo kijtosneki ifamiliares tlen iuan ochantiayaj noso okinpiaya itlakeualuan (Hech. 16:15). Achto kisaskiaj Filipos, Pablo uan Silas omonechikojkej inuan oksekimej tokniuan ichan Lidia. Non kijtosneki satepan tokniuan opejkej ompa monechikouaj (Hech. 16:40).

Opanok majtlaktli xiuitl uan Pablo okintlajkuilili tokniuan tlen okatkaj Filipos pero amo okitokayoti Lidia. Ikinon san tikmatij tlen okichi Lidia ika tlen kijtoua Hechos capítulo 16.

a Xikita recuadro “Lucas okijkuilo Hechos”.

b Xamo judíos amo okinkauiliayaj makipiakan se sinagoga ompa Filipos porque ompa ochantiayaj akinmej achto okatkaj soldados romanos. Noijki omonekiaya majtlaktli tlakamej judíos para kitlaliskiaj se sinagoga pero xamo amo okinmajxitiayaj.

c Xikita recuadro “Lidia okinemakaya kuali tsotsoli morado”.

d Intlanauatil romanos okijtouaya akinmej okatkaj romanos omonekiaya kuali kinmixkomakaskej. Noijki amo uelis teixpan kinuitekiskiaj tla tekiuajkej ayamo okinmixkomakayaj uan okijtouayaj tlen kinpanoskia.

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani