Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • mwbr19 febrero págs. 1-8
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo (2019)
  • Tlen okseki kipia
  • 4-10 DE FEBRERO
  • 11-17 DE FEBRERO
  • 18-24 DE FEBRERO
  • 25 DE FEBRERO-3 DE MARZO
Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo (2019)
mwbr19 febrero págs. 1-8

Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

4-10 DE FEBRERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ROMANOS 1-3

“Ma tikmachtikan totlalnamikilis”

(Romanos 2:14, 15) N tlakah non amo judíojteh, non amo kipiah n tlanawátili, pero kichiwah tlan kijtoa n tlanawátili maya amo kixmatih, yejwah innewiah kipixtokeh intlanawatil. 15 Iwa ika tlan kichiwah kiteititiah nik kipixtokeh non tlanawátili itech inyolo. Iwa intlayejyekolis kiteititia, iwa tlan kiyejyekoliah kinteilis noso kintlapojpolwis,

lv tlamachtil 2 párr. 6

Moneki nochipa ma tikpiakan kuali totlalnamikilis

6 Amo san itekipanojkauan Jehová kipiaj intlalnamikilis. Jehová okinauati Pablo ma kijkuilo: “N tlakah non amo judíojteh, non amo kipiah n tlanawátili, pero kichiwah tlan kijtoa n tlanawátili maya amo kixmatih, yejwah innewiah kipixtokeh intlanawatil. Iwa ika tlan kichiwah kiteititiah nik kipixtokeh non tlanawátili itech inyolo. Iwa intlayejyekolis kiteititia, iwa tlan kiyejyekoliah kinteilis noso kintlapojpolwis” (Romanos 2:14, 15). Ualeua miakej kinyekana intlalnamikilis pampa ma kichiuakan tlen Jehová tlanauatia maski amo kixmatij iprincipios.

(Romanos 2:15) Iwa ika tlan kichiwah kiteititiah nik kipixtokeh non tlanawátili itech inyolo. Iwa intlayejyekolis kiteititia, iwa tlan kiyejyekoliah kinteilis noso kintlapojpolwis,

lv tlamachtil 2 párrs. 8, 9

Moneki nochipa ma tikpiakan kuali totlalnamikilis

8 ¿Ken uelis tiktekitiltiskej totlalnamikilis ijkuak tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej? Miakej kijtoaj san ma tikchiuakan tlen kijtoa toyolo. Noso uelis kijtoskej: “Notlalnamikilis nechkauilia ma nikchiua nin”. Amo keman ma tikilkauakan tlen toyolo kineki melauak chikauak uan uelis kijtlakos totlalnamikilis. Ijkon ken kijtoa Biblia: “Toyolo okachi tekajkayaua amo ken okseki tlamantli, uan techouijtilia. ¿Akin uelis kixmatis?” (Jeremías 17:9). Ik non, okachi moneki ma tikyolpaktikan Jehová uan amo toyolo.

9 Akin kuali kimachtia itlalnamikilis, ijkuak kipejpenas tlen kichiuas, amo moyekanas san ika tlen ye kineki. Okachi kuali, kimauilia toTajtsin Dios pampa amo kineki kiyolkokos. Ijkon kiteititia ineskayo yolmelajki Nehemías. Ken ye otlanauatiaya Jerusalén, uelis kinchiualtiskia akinmej ye okinnauatiaya ma kitlaxtlauakan tlen omonekiaya. Pero amo ijkon okichi. ¿Tleka amo? Ye okiyekijto tleka: “Pampa onikmauili toTajtsin Dios” (Nehemías 5:15). Amo okinek kinchiualtis pampa amo okinekiaya nion tepitsin kiyolkokos Jehová. Tejuan noijki moneki tikmauiliskej Jehová, uan ijkon nochipa tikitaskej tlen kijtoa Biblia ijkuak tikpejpenaskej tlen tikchiuaskej.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Romanos 3:4) ¡Ayik! Dios nochipa kijtoa tlan milák, maya nochteh n tlakah mayetokah tekajkayajkeh. Kemi kijtoa itlajkuilol Dios:Ika tlan tikijtoa, timoteixmatiltis tikijtoa tlan milák, iwa titlatlanis ijkuak mitstlatsintokiskeh.

w08-S 15/6 pág. 30 párr. 5

Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Romanos

3:4. Ijkuak intlamachtilis tlaltikpaktlakamej kitlajtolnamiki Biblia, tejuan tikteititiaj melauak tlen kijtoa Biblia tla tikneltokaj tlen ompa ijkuilitok uan tikchiuaj. Noijki ijkuak titetlapouiaj ika nochi toyolo iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan titlamachtiaj, tikinpaleuiaj oksekimej ma kimatikan toTajtsin Dios kijtoa tlen melauak.

(Romanos 3:24, 25, NHY) Pero Dios ika iteiknotlamachilis kinmita ya chipawakej de nochi intlajtlakol nochtin akinmej kineltokaj. Yon se tlatliokolile katlej Dios techmaka, iwan mach moneki itlaj tiktlaxtlawaskej porke in Cristo Jesús Yej yokitlaxtlaj para techmakixtis de totlajtlakol. 25 Dios okichij in Cristo ma kinoki ieso nijkuak omikke itech [tlaketsali] para ijkón welis kintlapojpolwis in tlakaj de intlajtlakol nijkuak kineltokaskej. Dios okitemakak in Jesucristo ma kimiktikan por tejwan, iwan ijkón Dios techititia nik in Yej nochipa kichiwa tlan kuale. Porke ya wejkawitl itech nekatej tonaltin Yej mach okinchiwilij kuenta intlajtlakol in tlakaj porke sa tekitl okinxikoaya.

w08-S 15/6 pág. 29 párr. 6

Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Romanos

3:24, 25 ¿Ken okinpaleui imikilis Jesús akinmej yiuejkika otlajtlakolchijkej ijkuak ye ayamo omikiaya? Itech Génesis 3:15 ijkuilitok achto profecía kanin kijtoa tlen kipanoskia Mesías uan nin omochi itech xiuitl 33 ijkuak okitlajyouiltijkej uan okimiktijkej Jesús itech se tlaketsali (Gál. 3:13, 16). Ijkuak Jehová okijto non profecía, yestokia ken yokitlaxtlajka totlajtlakol ika imikilis Jesús porque amitlaj kitsakuiliskia ma mochiua tlen ye okijto kichiuas. Ik non, Jehová okintlapojpolui ixuiuan Adán tlen okineltokayaj non profecía. Ika imikilis Jesús uelis oksepa yoltoskej akinmej yiuejkika oixpolikej (Hech. 24:15).

11-17 DE FEBRERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ROMANOS 4-6

“ToTajtsin Dios techititia techtlasojtla”

(Romanos 5:8) Pero Dios techititia itlasojtlalis keman Cristo Jesús omikki topatka, maya otikatkah titlajtlakolejkeh.

(Romanos 5:12) Ijkó kiné, por itlajtlakol se tlakatl n tlajtlákoli okalak itech nin tlaltíkpaktli iwa okualík mikílistli, ijkó noiwa nochteh mikkih porke nochteh otlajtlakolchijkeh.

w11-S 15/6 pág. 12 párr. 5

ToTajtsin Dios kineki ma tikselikan itlasojtlalis

5 Pablo okiyekijto tlen yiuejkika opanok: “Ijkó kiné, por itlajtlakol se tlakatl n tlajtlákoli okalak itech nin tlaltíkpaktli iwa okualík mikílistli, ijkó noiwa nochteh mikkih porke nochteh otlajtlakolchijkeh” (Rom. 5:12). Okseki textos techpaleuiaj ma tikajsikamatikan nonmej tlajtolmej. Kuali tikmatij Jehová okichijchi achto Adán uan Eva, yejuan amo okipiayaj tlajtlakoli. Satepan okinmilui amo ma kikuakan se tlakilotl uan tla amo kitlakamatiskiaj mikiskiaj (Gén. 2:17). Pero Adán uan Eva amo okitlakamatkej Jehová, ijkon okiteititijkej amo okinekiayaj ma kinnauati uan ma kinyekana itlanauatiluan (Deut. 32:4, 5).

(Romanos 5:13, 14) Ijkuak itlanawatil Moisés ayamó okatka, yokatka miak tlajtlákoli itech nin tlaltíkpaktli. Pero kan amo moixmati n tlanawatílistli, amaka kitlajtlakoltiskeh. 14 Pero nochteh n tlaltikpaktlakah non onenkeh desde Adán asta Moisés omikkeh porke okichijtinenkeh tlajtlákoli, pero mach por amo okitlakitakeh se tlanawátili, kemi okichi Adán; akin amo okitlakitak itlanawatil Dios. Pero Adán omotaya kemi non satepa walaskia.

w11-S 15/6 pág.12 párr. 6

ToTajtsin Dios kineki ma tikselikan itlasojtlalis

6 Satepan ijkuak Adán amo otetlakamatki itech xochitlali Edén, okinpixki ikoneuan. Ik non, nochtin oneskej tlajtlakolejkej uan otlajyouijkej. Yejuan amo okichijkej tlen ye okichi, ik non, Jehová amo okijto intlajtlakol tlen okichi Adán porque ijkuak oneskej Jehová ayamo okintemakaya itlanauatiluan (Gén. 2:17). Pero nochtin okinpanoltili tlajtlakoli, ik non, nochtin ikoneuan Adán okatkaj tlajtlakolejkej uan oixpolikej. Satepan toTajtsin Dios okinmakak israelitas tlanauatilmej uan non okiteititi nochtin okatkaj tlajtlakolejkej (xiktlajtolti Romanos 5:13, 14). Tlajtlakoli tlen otechpanoltili Adán uelis tikneskayotiskej ika kokolistli tlen tetajmej kinpanoltiliaj inkoneuan, ken talasemia (se kokolistli itech estli) uan hemofilia okse kokolistli tlen kichiua ikaj sapanoa ma eskisa. Itech altepetl Rusia ochantiaya tekiua Nicolás II uan isiua Alejandra, inkone tlen omotokayotiaya Alejo okipixki hemofilia. Ijkon ken yejuan okinpanok, sekimej tetajmej kinpanoltiliaj inkoneuan se kokolistli maski amo kimachiliaj kox kipiaj non kokolistli nion tlajyouiaj. Pero tlajtlakoli tlen Adán otechpanoltili amo ijkon porque tinochtin tikpiaj. Totatajuan techpanoltiliaj uan satepan tikinpanoltiliaj tokoneuan, non techtlajyouiltia uan tiixpoliuij. ¿Tlen uelis tikchiuaskej?

(Romanos 5:18) Por itlajtlakol Adán nochteh n tlakah okintlajtlakoltijkeh, ijkó noiwa por se tlakatl non Itoka Cristo Jesús, non okichiwako tlan kuali. Nochteh n tlakah weletis yetoskeh chipawakeh de intlajtlakol para yeknemiskeh.

(Romanos 5:21) Yika, ijkó kemi n tlajtlákoli otlanawatijtiwalayah iwa okualík mikílistli, axa noiwa itlasojtlalis Dios matlanawati ika iyekmilawalis para matikpiakah nemílistli nochipa, por Toteko Cristo Jesús.

w11-S 15/6 pág. 13 párrs. 9, 10

ToTajtsin Dios kineki ma tikselikan itlasojtlalis

9 ¿Tlen kijtosneki tlajtolmej, “ken tichipawakeh de totlajtlakolwah” uan “chipawakeh de intlajtlakol” tlen omotlajtolkopkej ika griego? Se tlakatl tlen okitlajtolkopki Biblia, okijto: “Nin kichiua ma tikajsikamatikan ken ijkuak teixkomakaj tekiuajkej”. Amo kijtosneki ikaj kipatla iyelis ijkuak kixkomakaj, kijtosneki ken kita toTajtsin Dios tlen okichi [...]. Ma tikijtokan toTajtsin Dios kajki ken se juez uan ixpan kiuikaj ikaj porque okichi itlaj tlen amo kuali pero ye kixkomaka uan kitlapojpoluia.

10 ToTajtsin Dios ye se “Juez itech nochi tlaltikpak”, ik non, ¿ken uelis kitlapojpoluiskia akin amo yolmelauak? (Gén. 18:25). Ijkon okichi porque okiualtitlanki iKone uan ye otlapaleui. Jesús okichi nochi tlen Jehová kineki maski oksekimej okinekiayaj ma tlajtlakolchiua, okipinauijkej uan sapanoa okitlajyouiltijkej. Nochipa okitlakamatki Jehová maski okimiktijkej itech se tlaketsali (Heb. 2:10). Ijkon okitemakak iyolilis tlen amo kipia tlajtlakoli para kinmakixtis ixuiuan Adán porque tlajtlakolejkej uan ixpoliuij (Mat. 20:28; Rom. 5:6-8).

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Romanos 6:3, TNM, 4, 5) ¿Amo nankimatij tinochtin tlen otechapolaktijkej itech Cristo Jesús, otechapolaktijkej itech imikilis? 4 Porke ijkuak [otimoapolaktijkej], otechtookakeh sansikah iwan Cristo, iwa otimiktokah para satepa matechyolitikah iwa axa tiyolitoskeh nochipa kan ilwikak. Ijkó noiwa Totajtsi Dios ika iweletilis okiyoliti n Cristo Jesús. 5 Porke tla tejwah yotimoseitilijkeh iwan Cristo itech imikilis, noiwa otimoseitilijkeh ijkuak Ye omoyoliti.

w08-S 15/6 pág. 29 párr. 7

Tlen okachi ipati tlen omotlajtolti itech Romanos

6:3-5 ¿Tlen kijtosneki tlapejpenalmej kinapolaktiaj itech Cristo Jesús uan kinapolaktiaj itech imikilis? Ijkuak Jehová kinpejpena ika iespíritu santo akinmej yetoskej iluikak, yejuan mosetiliaj iuan Jesús uan pouij itech tlanechikol tlen kineskayotia itlalnakayo Cristo uan ye kiyekana (1 Cor. 12:12, 13, 27; Col. 1:18). Non kijtosneki moapolaktiaj itech Cristo Jesús. Tlapejpenalmej noijki ‘okinapolaktijkej itech imikilisʼ Jesús, non kijtosneki mochijchikauaj kitekichiuiliaj Jehová uan amo kichiaj chantiskej nikan tlaltikpak. Ik non, ijkuak ixpoliuij yetoskia ken kitemakaj se tlamanali ijkon ken ijkuak Jesús okimiktijkej. ‘Okinapolaktijkej itech imikilisʼ Jesús uan non tlami ijkuak ixpoliuij uan kinyolitiaj para yetoskej iluikak.

(Romanos 6:7) Porke akin yomikki, ayakmó kichijtinemi tlajtlákoli.

w14-S 1/6 pág. 11 párr. 1

¿Uelis kinyolitiskej tokojkoluan?

Ijkuak toTajtsin Dios kinyolitis akinmej amo yolkualmej, amo kinmixkomakaskej ika tlen okichijkej ijkuak oyoltokaj. Romanos 6:7 kijtoa: “Porke akin yomikki, ayakmó kichijtinemi tlajtlákoli”. Akinmej amo yolkualmej okitlaxtlajkej intlajtlakol ijkuak oixpolikej, ik non, kinmixkomakaskej ika tlen kichiuaskej ijkuak kinyolitiskej uan amo ika tlen achto okichijkej. ¿Tleka ijkon okachi kuali?

18-24 DE FEBRERO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ROMANOS 7, 8

“¿Tikchixtokej ijkon ma pano?”

(Romanos 8:19) Porke nochi tlan Dios okichijchi, sa kichixtok tonati para mamonextikah akimeh ipilwah Dios.

w12-S 15/7 pág. 11 párr. 17

Jehová melauak techmakixtia uan kichiua ma tiyolpakikan

17 Ijkuak Pablo okiyekijto Jehová kinmakixtis itekipanojkauan tlen mokauaskej nikan tlaltikpak, ye okijto: “Tlan Dios okichijchi, sa kichixtok tonati para mamonextikah akimeh ipilwah Dios”. Noijki okijto: “Tlan onka itech nin tlaltíkpaktli momakixtis, iwa ayakmó ijtlakawis. Ijkuakó momakixtiskeh ipilwah n Dios iwa ijkó sansikah kipiaskeh weyílistli” (Rom. 8:19-21). Itech nonmej textos ijkuak kijtoa “tlan Dios okichijchi”, kijtosneki yejuan akinmej nochipa chantiskej nikan tlaltikpak uan kinpaleuis ijkuak ‘monextiskej akimeh ipilwah Diosʼ noso tlapejpenalmej. Non panos ijkuak saiktlami tlapejpenalmej kinyolitiskej iluikak uan kipaleuiskej Cristo para kipojpolos nochi tlen amo kuali. Kinpaleuiskej “senmiaktikeh tlaltikpaktlakah” ma yetokan itech xochitlali (Apoc. 7:9, 14).

(Romanos 8:20) Porke nochi tlan Dios okichijchi oijtlakawik, pero amo por ye inewia okinek ijtlakawis, yej porke Dios ijkó okimonekilti. Pero maya ijkó omochi, ok onka tlan itech se weletis moyolchikajtos

w12-S 15/3 pág. 23 párr. 11

“Onka tlan itech se weletis moyolchikajtos”

11 Jehová okichi ma yeto “tlan itech se weletis moyolchikajtos” uan ijkon okichi ijkuak okijto ‘ikone siuatlʼ techmakixtis imak Satanás tlen kitokayotiaj “koatl non yowejka kajki” (Apoc. 12:9; Gén. 3:15). ‘Ikone siuatlʼ kijtosneki “Ye n Cristo” (Gál. 3:16). Jesucristo omikik uan toTajtsin Dios okiyoliti, ik non, tinochtin uelis timomakixtiskej imak tlajtlakoli uan mikilistli. Ijkuak ‘monextiskej akimeh ipilwah Diosʼ mochiuas tlen omoijto. Non panos ijkuak kinyolitiskej tlapejpenalmej, tlen noijki ‘ikoneuan siuatlʼ uan mosetiliskej iuan Cristo Jesús para kipojpoloskej nochi tlen kiyekantok Satanás (Apoc. 2:26, 27). Noijki kinmakixtiskej oksekimej tlen mokauaskej nikan tlaltikpak ijkuak panos “ueyi tlajyouilistli” (Apoc. 7:9, 10, 14).

(Romanos 8:21) porke ajsiki n tonati ijkuak nochi tlan onka itech nin tlaltíkpaktli momakixtis, iwa ayakmó ijtlakawis. Ijkuakó momakixtiskeh ipilwah n Dios iwa ijkó sansikah kipiaskeh weyílistli.

w12-S 15/3 pág. 23 párr. 12

“Onka tlan itech se weletis moyolchikajtos”

12 Ijkuak Cristo tlanauatis mil xiuitl tinochtin tikpiaskej yolseuilistli. Ijkuakon “ipilwah Dios” yetoskej teopixkej iuan Cristo uan ika imikilis kinpaleuiskej tlaltikpaktlakamej. Ijkuak ualtlanauatis iTekiuajkayo toTajtsin Dios, akinmej tetlakamatiskej yolik kinmakixtiskej imak tlajtlakoli uan mikilistli. Tla nochipa kitlakamatiskej Jehová uan kixikoskej ijkuak saiktlami kinyejyekoskej, ye kinmijkuilos itech “amatlajkuíloli kan machotitokeh nochteh akimeh yolitoskeh nochipa” uan yetoskej “ipilwah Dios” (Apoc. 20:7, 8, 11, 12). ¡Non melauak kualtsin!

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Romanos 8:6) Iwa akin sa kilnamiktok kichiwas tlan ikuerpo kelewia, san semi moixpolos. Pero akin motekipachoa kichiwas tlan n Espíritu kineki, yolitos iwa kipias yolsewílistli.

w17.06 pág. 3

¿Tikilnamiki?

¿Tleka “akin sa kilnamiktok kichiwas tlan ikuerpo kelewia” amo noijki ijkon “akin motekipachoa kichiwas tlan n Espíritu kineki”? (Rom. 8:6)

Akin san kilnamiktok tlen kineki kichiuas itlalnakayo, san itech mokuayejyekojtok uan nochipa itech tlajtoa. Akin motekipachoa kichiuas tlen espíritu kineki, kichiua tlen kineki toTajtsin Dios uan mokuayejyekoa ken ye. Kikauilia espíritu ma kiyekana itlalnamikilis. Akin san kilnamiktok tlen kineki itlalnakayo kijtosneki mikilistli uan akin kitekipachoa kichiuas tlen espíritu kineki kijtosneki yolilistli uan yolseuilistli (w16.12, páginas 10 a 14).

(Romanos 8:26, 27) Ijkó noiwa n Espíritu techpalewia ijkuak timosotlawah. Porke amo timotiotsajtsiliah kemi moneki, pero inewia n Espíritu motlatlaujtia inawak Dios por tejwah, ika tiotsajtsílistli non tejwah amo tiweletih tiktenkixtiah ika totlajtol. 27 Iwa Dios, Akin kixmati toyolo, kimati tlan n Espíritu kineki techilis porke n Espíritu motlatlaujtia kemi Dios kipaktia por akimeh iaxkawah.

w09-S 15/11 pág. 7 párr. 20

¿Ken kita Jehová ijkuak timotlatlaujtiaj?

20 Ualeua xamo amo tikmatij tlen tikijtoskej ijkuak san ichtaka timotlatlaujtiaj. Ik non, Pablo okijto: “Porke amo timotiotsajtsiliah kemi moneki, pero inewia n Espíritu motlatlaujtia inawak Dios por tejwah, ika tiotsajtsílistli non tejwah amo tiweletih tiktenkixtiah ika totlajtol. Iwa Dios, Akin kixmati toyolo, kimati tlan n Espíritu kineki techilis” (Rom. 8:26, 27). Jehová okinyekanki sekimej itekipanojkauan ika iespíritu santo ma kijkuilokan itech Biblia tlen okijtoayaj ijkuak okitlatlaujtiayaj. Ye kuali okimatiaya tlen okinekiayaj kiluiskej porque ye okinpaleui ma kijkuilokan. Noijki kuali techixmati, ik non, ijkuak tejuan timotlatlaujtiaj ken yiuejkika sekimej okichijkej, yetoskia ken tejuan totlajtoluan. Jehová technankilia ijkuak “Espíritu motlatlaujtia” noso techpaleuia. Ijkuak okachi tikmatij tlen kijtoa Biblia okachi tikmatiskej tlen tiktlajtlaniliskej.

25 DE FEBRERO-3 DE MARZO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | ROMANOS 9-11

“Ineskayo olivo”

(Romanos 11:16) Porke ijkuak tikaxkatiliah Dios se paj non tikixtiah itech siki textli, noiwa nochi n textli iaxka Dios. Iwa tla inelwayo se kuawitl iaxka Dios [chipauak], noiwa imamayowah n kuawitl iaxkawah [chipauakej].

w11-S 15/5 pág. 23 párr. 13

¡“Weyi iixtlamatilis” toTajtsin Dios!

13 Pablo okijto ikoneuan Abrahán yetoskiaj ken imamayouan olivo tlen okitokakej (Rom. 11:21). Nin olivo kineskayotia omochi tlajtolsenkaualistli tlen Jehová okichi iuan Abrahán. Ineluayo olivo chipauak, kineskayotia Jehová porque ye kinmaka yolilistli tlapejpenalmej (Is. 10:20; Rom. 11:16). Ikuajyo kineskayotia Jesús ye akin okachi ueyititok itech nochtin ikoneuan Abrahán. Imamayouan kinneskayotia 144,000 tlapejpenalmej tlen noijki ikoneuan Abrahán.

(Romanos 11:17) Sikimeh judíojteh, kemi non de milajka imamayowah n olivoskuawitl okimpostekeh, iwa te non amo ti israelita impatka omitssalojkeh. Ijkó otikpixki kuali nelwatl de non olivos.

(Romanos 11:20, 21) Milák. Okinmatsayankeh porke yejwah amo otlaneltokakeh, iwa te kuali titlakxilitok por otitlaneltokak. Yika amo ximoweyili, yej xikiimakajsi. 21 Porke tla Dios okinmatsayankih non Ye imamayowah, te noiwa weletis mitsmatsayanas.

w11-S 15/5 pág. 24 párr. 15

¡“Weyi iixtlamatilis” toTajtsin Dios!

15 ¿Tlen okichi Jehová para kichiuas tlen kineki? Pablo okijto olivo tlen okitokak Jehová okinpojpostekili imamayouan uan okitlalili imamayouan okse olivo tlen moskaltia itech kuajyo (xiktlajtolti Romanos 11:17, 18). Non opanok ijkuak Jehová okinsetili tlapejpenalmej. Nonmej tlapejpenalmej amo okatkaj judíos, ochantiayaj itech okseki altepemej ken tokniuan tlen okatkaj Roma. Ijkon omochijkej ikoneuan Abrahán, maski achto amo opouiayaj itech tlajtolsenkaualistli tlen Jehová iuan okichi. Okatkaj ken imamayouan olivo tlen moskaltia itech kuajyo pero satepan Jehová okinpejpenki (Rom. 2:28, 29).

(Romanos 11:25, 26) Nokniwah, nikneki kuali xikmatikah tlan Dios yokimolijka kichiwas iwa amaka okimatia, para amo xikmolikah satlawel nonmixtlamatinih: sikimeh judíojteh oyoltlakuawakeh, pero sanwel asta makalakikah nochteh non amo de Israel. 26 Ijkuak ijkó tlamochiwas, nochteh n tlakah de Israel momakixtiskeh, kemi kijtoa n tiotlajkuíloli: N Temakixti walewatos de kan altepetl de Sión, iwa kinchipawas nochteh ipilwah n Jacob ika tlan pitsotik okichiwayah.

w11-S 15/5 pág. 25 párr. 19

¡“Weyi iixtlamatilis” toTajtsin Dios!

19 Axkan melauak mochijtok tlen Jehová kineki para akinmej “iaxkawah” (Gál. 6:16). Pablo okijto: “Nochteh n tlakah de Israel momakixtiskeh” (Rom. 11:26). Ijkuak ajsiki itonal Jehová, “nochteh n tlakah de Israel” noso tlapejpenalmej tekipanoskej iluikak. Yetoskej tekiuajkej uan teopixkej. Mochiuas tlen toTajtsin Dios kineki uan amitlaj kitsakuilis.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

(Romanos 9:21-23) Porke akin kinchijchiwa xoktsimeh weletis kichijchiwas ika n sokitl san tlan ye kinekis; ika non sokitl weletis kichijchiwas se xoktsi non motekitiltia ijkuak ilwichiwah, iwa ok se xoktsi non ixmostla kitekitiltiah. 22 Dios okinek kiteititis ikualanilis iwa iweletilis, yika yokinxiko nekateh akimeh okimotlanilijkeh kintlaijyowiltis iwa iksemi tonati kimpojpolos. 23 Ye ijkó okichi para kiteititis iweyijkachiwalis para akimeh Ye kinmiknomati, iwa akimeh Ye achto okimpéjpenki para makiselikah mawistílistli.

w13-S 15/6 pág. 25 párr. 5

Xikkaua Jehová ma kiyektlali moyelis

5 ¿Tlen kichiua Jehová tla sekimej amo kinekij ma kiyektlali inyelis? Tla akin kinchijchiua xoktsimej, kita amo kuali tlali tlen kitekitiltijtok para kichijchiuas se xoktsin ken ye kineki, kiyektlalia okse xoktsin noso kitlamotla non tlali. Ijkon panoa porque ye amo kimati ken kichijchiuas. Pero Jehová amo keman ijkon kipanoa ijkuak techyektlalia (Deut. 32:4). Ijkuak ikaj amo kineki ma kiyektlali Jehová, tlen ye kichiuas amo itlajtlakol Jehová. Akinmej yolyamankej kikauiliaj ma kinyektlali uan non kinpaleuia. Tlapejpenalmej okikauilijkej toTajtsin Dios ma kinyektlali, ik non, katej ken ‘xoktsimeh non motekitiltiah ijkuak ilwichiwahʼ. Pero akinmej amo kinekij ma kinyektlali Jehová uan kixnamikij, itech “iksemi tonati kimpojpolos” (Rom. 9:19-23).

(Romanos 10:2) Porke ne nikmatok yejwah kimopantiah Dios ika nochi inyolo, pero amo kiyekajsikamatih.

it-1-S pág. 456 párr. 4

San Jehová kineki ma kiueyichiuakan

Amo melauak okiueyichiuayaj Jehová. Xamo tejuan tiknekij tikchiuaskej seki tlamantli ika nochi toyolo maski amo kuali. Pero amo tikyolpaktiskej toTajtsin Dios tla ijkon tikchiuaskej. Ijkon okinpanok miakej judíos itech achto siglo. Omokuayejyekoayaj kuali tlen okichijtokaj porque okichiuayaj tlen okijtoaya Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés. Pero Pablo okiteititi amo melauak okiueyichiuayaj Jehová porque amo kuali okimatiayaj tlen ye kineki. Ik non, Jehová amo okintlapojpoluiaya. Omonekiaya moyolkopaskiaj uan ijkon toTajtsin Dios kintlapojpoluiskia uan momakixtiskiaj (Rom. 10:1-10). Saulo de Tarso tlen satepan omotokayoti Pablo, ika nochi iyolo okichiuaya tlen okineltokayaj judíos. Pero amo melauak okiueyichiuaya Jehová, ik non, okintlajyouiltiaya tokniuan. Ye okijto: “Satlawel onikmopantiaya n tlanawatílistli, yika amaka itla onechiliaya” (Gál. 1:13, 14; Filip. 3:6). Maski ika nochi iyolo okichiuaya tlen okineltokayaj judíos amo okiyolpaktiaya toTajtsin Dios. Pero okipiaya kuali iyolo, ik non, toTajtsin Dios okiknomatki uan okipaleui ma kimati ken melauak kiueyichiuaskia (1 Tim. 1:12, 13).

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani