Watchtower AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
Watchtower
AMATLAJKUILOLMEJ ITECH INTERNET
náhuatl del centro
  • BIBLIA
  • AMATLAJKUILOLMEJ
  • NECHIKOLMEJ
  • mwbr21 marzo págs. 1-9
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

Amitlaj video.

Techtlapojpolui, amo ueli otikkixtijkej video.

  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo
  • Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo (2021)
  • Tlen okseki kipia
  • 1-7 DE MARZO
  • 8-14 DE MARZO
  • 15-21 DE MARZO
  • 22-28 DE MARZO
  • 29 DE MARZO-4 DE ABRIL
  • 5-11 DE ABRIL
  • 12-18 DE ABRIL
  • 19-25 DE ABRIL
  • 26 DE ABRIL-2 DE MAYO
Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo (2021)
mwbr21 marzo págs. 1-9

Tlamachtilmej para Toteki akinmej tikchiuaj ken Cristo

1-7 DE MARZO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 7, 8

“¿Tlen techmachtia ken okitlaliayaj inmantajkaluan israelitas?”

it-1-S pág. 523 párr. 7

Altepetl

Yiuejkika príncipes otlajtouayaj inpatka israelitas (Esd. 10:14). Akinmej otlayekanayaj itech sejse tribu itech Israel okiuikakej seki tlamantli ijkuak otlanki okichijchijkej tabernáculo (Núm. 7:1-11). Ijkuak okatka Nehemías teopixkej, levitas uan akinmej okiyekanayaj israelitas inpatka otlajtojkej ijkuak okijkuilojkej tlen kichiuaskiaj (Neh. 9:38-10:27). Ijkuak israelitas onentokaj kanin tlauaki okatkaj akinmej okinyekanayaj, yejuan okichiuayaj seki tekitl miak ipati. 250 tlen ompa opouiayaj omonechikojkej iuan Coré, Datán, Abiram para kinmixnamikiskiaj Moisés uan Aarón (Núm. 16:1-3). Jehová okinauati Moisés ma kinpejpena 70 tlakamej tlen kinyekanaskiaj israelitas uan ijkon kipaleuiskiaj porque ye iselti amo uelis nochi kichiuaskia (Núm. 11:16, 17, 24, 25). Itech Levítico 4:15 otlajto itech tlakamej tlen okiyekanayaj altepetl; tlen okinyekanayaj israelitas, tlen okinyekanayaj infamilias, jueces uan oksekimej tlen noijki otlapaleuiayaj, nochtin yejuan otlajtouayaj inpatka israelitas (Núm. 1:4, 16; Jos. 23:2; 24:1).

it-2-S pág. 874 párr. 1

Rubén

Ijkuak israelitas okintlaliayaj inmantajkaluan, okintlaliayaj inajnakastlan tabernáculo, ik sur okintlaliayaj inmantajkaluan itribu Rubén. Inajnakastlan okatkaj Simeón uan Gad. Ijkuak oksekan oyayaj, inyakapan ninmej eyi tribus oyayaj eyi tribus; Judá, Isacar uan Zabulón (Núm. 2:10-16; 10:14-20). Ijkuak otlanki okichijchijkej tabernáculo noijki ijkon okichijkej ijkuak okiuikilijkej tlen kitlamaniliskiaj Jehová (Núm. 7:1, 2, 10-47).

w04-S 1/8 pág. 25 párr. 1

Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Números

8:25, 26. Tlakamej levitas tlen yokipiayaj miak xiuitl ayakmo okichiuayaj seki tekitl tlen oksekimej levitas omonekiaya kichiuaskiaj. Pero tla yejuan okinekiayaj uelis kinpaleuiskiaj oksekimej levitas. Non techmachtia itlaj miak ipati porque axkan maski ikaj yikipia miak xiuitl ok tetlapouia. Tla se tokni tlen yikipia miak xiuitl ayakmo ueli okachi tlapaleuia itech ialtepe Jehová, uelis tlapaleuis itech okseki tlamantli.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

it-2-S pág. 717 párr. 3

Konetl tlen achto onesiaya

Inkoneuan israelitas tlen achto nesiskiaj kinyekanaskiaj tribus. Yejuan tlajtoskiaj inpatka nochtin. Jehová okijto nochi altepetl Israel okatka ikone tlen tlayekantok, okatka achto ialtepe porque Jehová okilui Abrahán tlen kichiuaskia (Éx. 4:22). Jehová okinmakixti inkoneuan israelitas tlen achto oneskej, ik non, ye okinmilui ma kixelilikan nochtin konemej tlen achto onesiayaj, tlakamej uan yolkamej (Éx. 13:2). Ik non, nochtin konemej tlen otlayekanayaj okinmaktilijkej Jehová.

8-14 DE MARZO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 9, 10

“¿Ken kiyekana Jehová ialtepe?”

it-1-S pág. 403 párr. 6

Kanin omokauayaj israelitas

Nochtin israelitas okitlaliayaj uan okiuikayaj inmantajkaluan (Moisés okijto itech Números 33 intoka 40 tlalmej kanin omokajtiajkej) non okiteititi Jehová kuali okinyekanaya. Ijkuak mixtli okatka ipan tabernáculo israelitas ok omokauayaj kanin okintlaliayaj inmantajkaluan pero ijkuak mixtli omajkokuiaya nochtin oyayaj. Jehová okiteititi kanin kitlaliskiaj inmantajkaluan uan keman omonekiaya yaskiaj (Núm. 9:15-23). Okinpitsayaj ome trompetas de plata tlen okinchijchijkej ika martillo uan ijkon Jehová okinyekanaya israelitas (Núm. 10:2, 5, 6). Ijkuak okinpitsayaj okiteititiayaj omonekiaya kixitiniskej inmantajkaluan para yaskiaj. Ijkon opejkej kichiuaj itech tonal veinte, metstli ome, xiuitl 1512 a. i. x. 1 (achto itech xiuitl se). Achto okiuikayaj arca, satepan oyayaj eyi tribus; achto otlayekanaya itribu Judá, satepan Isacar uan Zabulón. Satepan oyayaj guersonitas uan meraritas, yejuan okiuikayaj tlen ika okiyektlaliayaj tabernáculo. Satepan oyayaj eyi tribus, Rubén satepan Simeón uan Gad. Satepan oyayaj cohatitas, yejuan okiuikayaj tabernáculo. Satepan oyayaj oksekimej eyi tribus; Efraín, Manasés uan Benjamín. Saiktlami oyaya itribu Dan, satepan Aser uan Neftalí. Ijkon tribus tlen okachi miakej uan chijchikauakej, sekimej otlayekanayaj uan oksekimej oyayaj inkuitlapan (Núm. 10:11-28).

w11-S 15/4 pág. 4 párrs. 4, 5

¿Tikintlakamatij akinmej toTajtsin Dios kintekitiltia ma techyekanakan?

¿Ken tikteititiskej tiktlasojkamatij Jehová porque techyekana? Apóstol Pablo okijto: “Xikintlakitakah akimeh nomechyakanah iwa xikchiwakah tlan nomechnawatiah” (Heb. 13:17). Ualeua oui ijkon tikchiuaskej. Ximokuayejyeko tejuatsin tiisraelita uan tika ijkuak okatka Moisés. Yikipia miak tonal tinejnentok kanin tlauaki uan tikita tlayekapan yaui mixtli. Tikita san niman moketsa uan timokuayejyekoua keski tonal ompa timokauas, ¿se tonal, se semana noso miak metstli? Satepan timotlajtlania kox tikkixtis nochi tlen moaxka pero san tikkixtia tlen monekis. Panoua seki tonal uan timosotlaua porque san titlatemojtok kanin tikpia miak tlamantli, ik non, nochi tikkixtia. Pero ijkuak nochi yotikkixti majkokui mixtli, ik non, nochi oksepa otikkololouaya para uelis tikuikas. Xamo timosotlaua pero moneki ijkon tikchiuas para san niman tias iuan oksekimej israelitas tlen yiyajtokej (Núm. 9:17-22).

¿Tlen tikchiuaj ijkuak toTajtsin Dios techititia tlen moneki tikchiuaskej? ¿San niman tikchiuaj noso amo? ¿Tikchijtokej ken yotechmachtijkej? ¿Titlamachtiaj ken otechititijkej? ¿Tikintlapouiaj akinmej oksekan inmialtepe ijkon ken yotechititijkej? ¿Timomachtiaj iuan tofamilia? ¿Tikchiuaj ken moneki ijkuak tikatej itech uejueyij nechikolmej? ¿Tikinpaleuiaj tokniuan tlen motlapouiaj iuan akinmej tlapajtiaj? Noijki tikkauiliskej toTajtsin Dios ma techyekana tla tikinkauiliaj ma techyektlalikan tokniuan. Ik non, ijkuak itlaj tiknekij tikchiuaskej nochipa ma tikkauilikan Jehová uan ialtepe ma techyekanakan. Ijkon ken se konetl kiluia itajtsin ma kipaleui ijkuak itlaj kipanoua, tejuan noijki ma tikintemokan tokniuan ijkuak itlaj techtlajyouiltia.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

it-1-S pág. 226 párr. 4

Uejueyij nechikolmej

Moneki timonechikoskej. Israelitas sejse xiuitl okichiuayaj Pascua, ijkon Jehová okinmititi ijkuak omonechikouayaj okinpaleuiaya okachi iuan ma mouikakan. Nochtin tlakamej tlen okipiayaj chipauak intlalnakayo uan amo okichiuayaj Pascua porque amo okinekiayaj, okinmiktiayaj (Núm. 9:9-14). Tekiua Ezequías okinnechiko ompa Jerusalén akinmej ochantiayaj Judá uan israelitas para ma kichiuakan Pascua. Ye okinmilui oksepa ma kiueyichiuakan Jehová, amo ma yetokan yoltlakuauakej ijkon ken okichijkej inkojkoluan. Okinmilui ma yakan kanin okiueyichiuayaj Jehová, kanin ye okijto para nochipa ompa ma kiueyichiuakan uan ijkon ye ayakmo kualaniskia. Okinmilui Jehová yolkuali, teiknomati uan amo keman kinkauaskia tla yejuan oksepa kiueyichiuaskiaj (2 Crón. 30:6-9). Tla amo okichiuayaj Pascua, okiteititiayaj amo okitlakaitayaj toTajtsin Dios. Axkan tejuan amo tikchiuaj Pascua pero apóstol Pablo okijto nochipa ma timonechikokan, ye okijto: “Matiktemolikah kenijki timosepampapalewiskeh, matimotlasojtlakah iwa matikchiwakah tlan kuali. Yika, nochipa matimololokah iwan oksikimeh tokniwah, amo matikchiwakah kemi sikimeh yomomatkeh amo kinekih mololoskeh. Tejwah moneki matimosepanyolchikawakah, iwa axa okachi por ya tikitah n tonati ijkuak Toteko wits ya walajsi” (Heb. 10:24, 25; xikita CONGREGACIÓN).

15-21 DE MARZO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 11, 12

“¿Tleka amo kuali san ma tikijtojtokan amo tikpiaj tlen moneki?”

w19.02 pág. 17 párr. 13

¿Tleka moneki ma timotlasojkamatikan?

13 Ijkuak opejkej kixnamikij okseki ouijkayotl, okilkajkej toTajtsin Dios okinpaleui uan ayakmo omotlasojkamatkej (Sal. 106:7). Biblia kijtoa: “Ijkuakon nochtin israelitas opejkej kiteneuaj Moisés uan Aarón”. Pero ye Jehová okixnamikej (Éx. 16:2, 8). Jehová sapanoa omoyolkoko uan okijto kimixpoloskia akinmej okixnamikej ompa kanin tlauaki. Pero Josué uan Caleb amo mikiskiaj (Núm. 14:22-24; 26:65). Ma tikitakan tleka amo ma tikchiuakan ken yejuan uan ma tikchiuakan ken akinmej omotlasojkamatkej.

w06-S 15/7 pág. 15 párr. 7

Ma tikchiuakan tlen moneki uan amo ma tikinteneuakan oksekimej

7 ¡Israelitas ayakmo omokuayejyekojkej ken achto! Ijkuak okiskej Egipto uan opanokej itech mar Rojo, okitlasojkamatilijkej uan okitlakuikilijkej Jehová (Éxodo 15:1-21). Pero okualankej uan ayakmo omotlasojkamatkej porque amitlaj okatka kanin tlauaki uan okinmauiliayaj akinmej ochantiayaj Canaán. Maski toTajtsin Dios okinmakixti okitlajtlakoltijkej porque omokuayejyekouayaj amitlaj okipiayaj. Okitenejkej Jehová ijkon okiteititijkej amo okitlasojkamatiliayaj tlen ye okinmakayaj. Ik non, ye okijto hasta keman kitenejtoskiaj (Números 14:27; 21:5).

it-2-S pág. 855 párr. 2

Mokualaniaj

Tlateneuaj. Ijkuak ikaj tlateneua amo tlapaleuia nion ikaj kiyolchikaua. Ijkuak israelitas okiskej Egipto opejkej kiteneuaj Jehová, ijkon okichijkej ijkuak okijtojkej Moisés uan Aarón amo kuali otlayekanayaj (Éx. 16:2, 7). Tlen israelitas okijtojkej okiyolkoko Moisés uan okinekiaya mikis (Núm. 11:13-15). Tla ikaj san tlateneua, uelis mikis. Ijkuak israelitas okitenejkej Moisés, Jehová okitak ye okiteneuayaj ken okinyekantoka (Núm. 14:26-30). Miakej omikej porque okitenejkej Jehová.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

it-2-S pág. 288

Maná

¿Ken okatka? Maná okatka istak ken isemilla cilantro, ken cera uan okatka ken imeyal se kuauitl. Okatka uelik ken pan kanauak tlen kipia neujtli noso ken se pan tlen okitlaliliayaj aceite. Okipayanayaj ika se molino tsikitsin noso ika se molkaxitl, okiposoniayaj noso okikxitiayaj itech horno (Éx. 16:23, 31; Núm. 11:7, 8).

22-28 DE MARZO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 13, 14

“Timoyolchikauaskej tla titlaneltokaj”

w06-S 1/10 pág. 17 párrs. 5, 6

Techyolchikaua tla titlaneltokaj uan tiktlakamatij Jehová

5 Josué uan Caleb yokinekiayaj ajsitiuij itech tlali tlen Jehová okinmilui kinmakaskia israelitas. Yejuan okijtojkej kintlaniliskiaj cananeos. Okinmiluijkej israelitas amo ma momojtikan porque Jehová kinpaleuiskia (Números 14:9). ¿San omokajkayauayaj? Amo. Josué uan Caleb noijki okitakej Jehová okintlajyouilti akinmej ochantiayaj Egipto uan inteotsitsiuan ika majtlaktli chauistli. Noijki okitakej itech mar Rojo okinmixpolo faraón uan isoldados (Salmo 136:15). Majtlaktli tlakamej tlen tetlalan otlachiatoj uan oksekimej israelitas amo omonekiaya momojtiskej. Ik non, Jehová okiyolkoko ken omokuayejyekouayaj, ye okijto: “¿Hasta keman amo nechtlakaitas nin altepetl uan hasta keman amo notech tlaneltokaskej maski inmixpan yonikchi miak tlamantli tlen tetlajtlachialti?” (Números 14:11).

6 Jehová okijto yejuan amo otlaneltokayaj, ik non, omomojtiayaj. Amo san moneki titlaneltokaskej noijki moneki tiyetoskej tiyolchikauakej, ik non, tlatitlanil Juan okinmilui sekimej tokniuan akin tlaneltoka “nochipa tlatlani” (1 Juan 5:4). Axkan iTlaixpantijkauan Jehová tlaneltokaj ken Josué uan Caleb, ik non, telpokamej, ichpokamej, akinmej yikipiaj miak xiuitl, akinmej chikauakej uan akinmej amo, tetlapouiaj tlen kichiuas iTekiuajkayo toTajtsin Dios. Yejuan yolchikauakej, ik non, amikaj uelis kichiuas ayakmo ma tetlapouikan (Romanos 8:31).

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

it-1-S pág. 740

Tlali tlen toTajtsin Dios okinmakak israelitas

TOTAJTSIN Dios okinmakak israelitas se kuali tlali. Ijkuak Moisés okintitlanki sekimej tlakamej ompa ma tlachiatij okinmilui ma kiuikakan tlen ompa okitokayaj, yejuan okiuikakej higos, granadas uan miak uvas tlen okiuikayaj ome tlakamej ika ome kuauitl. Maski omomojtijkej porque amo otlaneltokakej Jehová kinpaleuiskia, okijtojkej tlali tlen kinmakaskiaj okitemakaya leche uan neujtli (Núm. 13:23, 27).

29 DE MARZO-4 DE ABRIL

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 15, 16

“Amo ma timoueyinekikan nion ma timokuayejyekokan nochi kuali tikchiuaj”

w11-S 15/9 pág. 27 párr. 12

¿Nechixmati Jehová?

12 Ijkuak israelitas onejnentiayaj kanin tlauaki, Coré omokuayejyeko amo kuali okiyekanayaj ialtepe toTajtsin Dios. Ye uan 250 tlakamej tlen noijki otlayekanayaj okinekiayaj kipatlaskej seki tlamantli. Yejuan omokuayejyekouayaj okiyolpaktijtokaj Totajtsin Dios, ik non, okixnamikej Moisés. Ye uan Aarón okinmiluijkej nochtin okatkaj santos uan Jehová okinpaleuijtoka (Núm. 16:1-3). ¡Nonmej tlakamej sapanoua omoueyinekiayaj! Ik non, Moisés okinmilui Jehová kijtoskia akin okatka iaxka (xiktlajtolti Números 16:5). Mostlatika Jehová okinmixpolo Coré uan akinmej okipaleuiayaj (Núm. 16:31-35).

w11-S 15/9 pág. 27 párr. 11

¿Nechixmati Jehová?

11 Ixpan Jehová, Moisés uan Coré tlatlamantli okatkaj. Porque tlatlamantli okitayaj itlanauatiluan Jehová uan ken okiyekanaya ialtepe. Coré okatka levita uan opouiaya itech ifamilia Cohat. Xamo ye okitak ijkuak toTajtsin Dios okinmakixti israelitas itech mar Rojo, xamo otlapaleui ijkuak Jehová okinmixpolo akinmej amo okitlakamatkej itech tepetl Sinaí uan noijki otlapaleui ijkuak okiuikayaj arca (Éx. 32:26-29; Núm. 3:30, 31). Miak xiuitl okichi tlen Jehová okijto, ik non, miakej israelitas okitlakaitayaj.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

w98-S 1/9 pág. 20 párrs. 1, 2

Xikchiua tlen moneki

Jehová okitak amo kuali tlen okichi se tlakatl israelita. Biblia kijtoua satepan Jehová okilui Moisés omonekiaya kimiktiskej tlakatl (Números 15:35). ¿Tleka Jehová okiteititi amo kuali tlen okichi non tlakatl?

Israelitas okipiayaj chikuase tonal para kololoskiaj kuauitl, tlen kikuaskiaj uan tlen kimokentiskiaj. Pero tonal chikome omonekiaya kiueyichiuaskej Jehová. Amo okatka tlajtlakoli tla okololouayaj kuauitl pero amo kuali okatka tla ijkon kichiuaskiaj tonal sábado porque ijkuakon omonekiaya kiueyichiuaskej Jehová. Axkan ayakmo techyekana tlanauatil tlen okijkuilo Moisés pero tlen yiuejkika opanok techmachtia achto moneki tikchiuaskej tlen okachi moneki (Filipenses 1:10).

5-11 DE ABRIL

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 17-19

“Nimitsmakas tlen moneki”

w11-S 15/9 pág. 13 párr. 9

¿Tikkauiliaj Jehová ma techmaka tlen moneki?

9 Ma tikilnamikikan itribu Leví amo okinmakakej tlali. Yejuan okachi okitekichiuiliayaj Jehová, ik non, okineltokayaj ye kinmaluiskia porque ye okinmilui: “Ne nimitsmaluis uan nimitsmakas tlen moneki” (Núm. 18:20). Tejuan amo tikueyichiuaj Jehová itech se tabernáculo ken okichiuayaj levitas uan teopixkej pero ijkon ken yejuan uelis tikneltokaskej Jehová techmakas tlen moneki. Axkan okachi moneki titlaneltokaskej porque yitikatej itlamian tonalmej (Apoc. 13:17).

w11-S 15/9 pág. 7 párr. 4

Jehová techmaka tlen moneki

4 Ken otikitakej levitas amo okinmakakej tlali. Yejuan okinmakakej seki tekitl miak ipati. Yejuan okinmiluijkej ma yetokan teopixkej (Jos. 18:7). Números 18:20 kiteititia Jehová nochipa okinmakak tlen omonekiaya (xiktlajtolti Números 18:19, 21, 24). Ken levitas otlapaleuiayaj itech tabernáculo israelitas okinmakayaj 10% (porciento) tlen okipiayaj; tlen okipixkayaj uan yolkamej. Tlen okinmakayaj levitas okixelouayaj 10% tlen okachi kuali uan okinmakayaj teopixkej (Núm. 18:25-29). Teopixkej noijki okiseliayaj tlen okimaniliayaj Jehová. Yejuan uelis kineltokaskiaj Jehová nochipa kinmakaskia tlen ika mopanoltiskiaj.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

g02-S 8/6 pág. 14 párr. 2

Istatl miakej kitekitiltiaj

Yiuejkika istatl okineskayotiayaj ijkuak ikaj kuali okatka. Itech Biblia ijkon kiteititia, ijkuak kijtoua tlajtolsenkaualistli tlen nochipa yetoskia, kineskayotia ika istatl, akinmej non okichiuayaj, tlen okikuayaj okitlaliliayaj istatl (Números 18:19). Tlanauatil tlen okijkuilo Moisés okijtouaya yolkamej tlen okimaniliayaj Jehová omonekiaya kitlaliliskej istatl, non okineskayotiaya akinmej okitemakayaj non tlamanali okatkaj chipauakej.

12-18 DE ABRIL

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 20, 21

“Ma tiyetokan tiyolyamankej ijkuak itlaj tikixnamikij”

w19.02 pág. 12 párr. 19

Ma tiyetokan tiyolyamankej uan ma tikyolpaktikan Jehová

19 Amo okachi tikchiuaskej tlen amo kuali. Oksepa ma timokuayejyekokan tlen okipanok Moisés. Miak xiuitl okatka yolyamanki uan okiyolpakti Jehová. Pero ijkuak opanok kanaj cuarenta xiuitl Moisés ayakmo okatka yolyamanki. Ikni tlen omotokayotiaya Míriam, tlen okipaleui ompa Egipto, oixpoliuik uan okitokakej ompa Qadés. Ijkuakon, israelitas opejki kualanij porque okinpoloaya seki tlamantli. Biblia kijtoa opejki kixnamikij Moisés porque amo okipiayaj atl. Okualantokaj maski Jehová okitekitilti Moisés ma kinchiua milagros uan noijki ye kuali okinyekanaya. Okitlajtlakoltiayaj Moisés porque amo okipiayaj atl (Núm. 20:1-5, 9-1).

w19.02 pág. 13 párrs. 20, 21

Ma tiyetokan tiyolyamankej uan ma tikyolpaktikan Jehová

20 Moisés sapanoa okualanki ijkuak ijkon okichijkej israelitas. Okinmajuak uan okinmilui kichiuaskia se milagro. Amo okitlapoui tepexitl uan ijkon okiteititi amo okitlakamatki Jehová. Ome uelta okiuitek tepexitl uan okiski miak atl. Ijkon okichi porque okualanki uan ayakmo okatka yolyamanki (Sal. 106:32, 33). Jehová amo okikauili ma kalaki itech tlali tlen okijto kimakaskia porque ayakmo okatka yolyamanki (Núm. 20:12).

21 ¿Tlen techmachtia tlen okipanok Moisés? Achto, techmachtia nochipa ma timochijchikauakan ma tiyetokan tiyolyamankej. Tla amo timomaluiskej, san niman timoueyinekiskej uan san tlen amo tikijtoskej uan tikchiuaskej tlen amo kuali. Noijki techmachtia, tla timotekipachoaj uelis tisotlauaskej. Pero moneki timochijchikauaskej tiyetoskej tiyolyamankej maski titlajyouiskej.

w18.07 pág. 13 párr. 4; págs. 14, 15 párrs. 12, 13

¿Titlachixtokej itech Jehová?

4 Moisés nochipa okikauiliaya Jehová ma kiyekana. “Amo omosotla, ken okimatia Dios okatka íwa, maya amo okitaya” (xiktlajtolti Hebreos 11:24-27). Biblia kijtoa amo okatka okse tlakatl ken Moisés tlen okatka iprofeta toTajtsin Dios uan kuali okixmatiaya (Deut. 34:10). Pero maski kuali omouikaya iuan Jehová, amo okikauilijkej ma kalaki itech tlali tlen okijto kinmakaskia (Núm. 20:12). ¿Tlen okipanok?

12 Onka okse tlamantli tlen okichi Jehová ma kualani iuan Moisés uan Aarón. Ma tikitakan tlen okinmilui Moisés israelitas: “¿Itech nin tepexitl timechkixtiliskej atl?”. Ijkuak okijto “timechkixtiliskej” xamo okijtojtoka ye uan Aarón okikixtijkej atl. Maski amo tikmatij tleka ijkon okijtojkej, okiteititijkej amo okitlakaitayaj Jehová porque ye okichi non milagro. Nin kiteititia tlen kijtoa Salmo 106:32, 33: “Otlakualanijkej ompa Meribá kanin okikixtijkej atl uan intlajtlakol otlajyoui Moisés. Okikualanijkej uan ye opejki kijtoa tlen amo kuali” (Núm. 27:14). Nochi tlen okichi Moisés amo okiteititi okiueyichiuaya Jehová. Jehová okilui Moisés uan Aarón: “Amo onantetlakamatkej ijkuak onamechnauati” (Núm. 20:24). ¡Melauak otlajtlakolchijkej!

13 Moisés uan Aarón okiyekanayaj ialtepe Jehová, ik non, okipiayaj miak tekitl (Luc. 12:48). Achto, Jehová amo okinkauili ma kalakikan Canaán israelitas tlen otlaixnamikiayaj (Núm. 14:26-30, 34). Ik non, Moisés amo okikauilijkej ma kalaki itech tlali tlen Jehová okijto kinmakaskia.

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

w14-S 15/6 pág. 26 párr. 12

¿Tikinmitaj ken Jehová akinmej motlapololtiaj?

12 Aarón okichi seki tlamantli tlen amo kuali, ik non, Jehová uelis kixpoloskia. Pero Jehová ok okitak yolkuali. Xamo oksekimej israelitas okichiualtijkej tlen okichi. Pero ijkuak okiluijkej tlen amo kuali okichi ye san niman omoyolkopki uan okichi tlen Jehová okijto (Éx. 32:26; Núm. 12:11; 20:23-27). Jehová okipatioitak Aarón porque otlaneltokaya uan noijki omoyolkopki. Miak xiuitl satepan ok okinmilnamikiayaj Aarón uan ixuiuan porque okitlakamatkej Jehová (Sal. 115:10-12; 135:19, 20).

19-25 DE ABRIL

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 22-24

“Jehová okinteochi akinmej okinmiluijkej amo kuali ma kinpano”

bt-S pág. 53 párr. 5

Okitematilti “kualitlájtoli de Jesús”

5 Axkan ijkon ken itech achto siglo, amikaj uelis kichiuas ayakmo ma titetlapouikan. Miakej tokniuan kintsakuaj, oksekimej uejka kintitlanij pero non san kichiua okachi ma tetlapouikan. Itech Segunda Guerra Mundial nazis okintsakej tokniuan pero yejuan miakej okintlapouijkej. Se judío ijkon okixmatki toTajtsin Dios, ye okijto: “Onikitak maski okintsakej iTlaixpantijkauan Jehová okatkaj yolchikauakej, non okichi ma nikneltoka melauak kichiuaj tlen kijtoua Biblia, ik non, onimochi iTlaixpantijka Jehová”.

it-2-S pág. 250

Ijkuak ikaj kuatlapoloua

Ijkuak ikaj kixnamiki Jehová. Profeta Balaam okiteititi okuatlapolouaya porque okinek kijtos amo kuali ma kinpano israelitas, ijkon tekiua Balac tlen ochantiaya Moab kitlaxtlauiskia. Pero Jehová amo okikauili. Apóstol Pedro okijto: “Iwa se burra non amo tlajtoa, owaltlajto kemi tejwah iwa okajwak para ayakmó makichijtinemi tlan amokuali kemi se non san kuatlapolojtok”. Pedro okijto Balaam okuatlapolouaya, ik non, ika griego okitekitilti tlajtoli pa·ra·fro·ní·a, non moajsikamati ijkuak ikaj amo tlalnamiki (2 Ped. 2:15, 16; Núm. 22:26-31).

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

w04-S 1/8 pág. 27 párr. 2

Tlen okachi ipati omotlajtolti itech Números

22:20-22 ¿Tleka Jehová okualanki iuan Balaam? Jehová amo okikauili ma kijto Balaam amo kuali kinpanoskia israelitas (Números 22:12). Pero Balaam amo okitlakamatki Jehová uan oyajki iuan tlakamej tlen okipaleuiaya tekiua Balac, ijkon okichi porque okinekiaya ma kitlaxtlaui non tekiua (2 Pedro 2:15, 16; Judas 11). Ijkuak Jehová okichiualti Balaam ma kinteochiua israelitas, ye ok okinekiaya kiyolpaktis tekiua Balac. Ik non, okilui ma kintekitilti siuamej moabitas para ma kinkajkayauakan tlakamej israelitas uan ma tlajtlakolchiuakan (Números 31:15, 16). Ik non, Jehová sapanoua okualanki iuan Balaam porque ye sapanoua otlaixnekiaya.

26 DE ABRIL-2 DE MAYO

KEN TECHPALEUIA BIBLIA | NÚMEROS 25, 26

“¿Ken uelis tlapaleuis ijkuak ikaj itlaj kichiua?”

lv tlamachtil 9 párrs. 1, 2

“Xikcholilikah n awilnemílistli”

AKIN kinkitskia yolkamej, achto kita tlen kikua yolkatl tlen kineki kikitskis. Ijkuak yikimati tlen kikua yolkatl tlen kineki kikitskis, non kitlalilia itech trampa. Ijkuak yolkatl kikua tlen kajki itech trampa uan ompa mokaua, akin kinkitskia yolkamej yolpaki pampa okitlali itech trampa tlen yolkatl kikua.

2 Itech xiuitl 1473 achto itech xiuitl 1, se tlakatl itoka Balaam kuali okipejpenki tlen trampa kitekitiltis. Ye okinekiaya kikitskis ialtepe toTajtsin Dios, tlen ochantiaya itech ixtlauak Moab, tlen amo uejka okatka itech Tlali tlen Jehová okijto Kinmakaskia. Balaam okijto okatka iteotlajtojki Jehová, pero non amo melauak, pampa ye okatka se tlakatl tlaixneki tlen okitlakejkej ma kiuijuikalti altepetl Israel. Pero Jehová amo okikauili uan okichi ma kiteochiua. Pampa Balaam okinekiaya ma kitlaxtlauikan, omokuayejyeko uelis kichiuaskia toTajtsin Dios ma kinuijuikalti israelitas, tla yejuan kichiuaskiaj se ueyi tlajtlakoli. Pampa ijkon omokuayejyeko kichiuas, okitekitilti se trampa: ichpokamej kuajkualtsitsintin tlen ochantiayaj Moab (Números 22:1-7; 31:15, 16; Apocalipsis 2:14).

lv tlamachtil 9 párr. 4

“Xikcholilikah n awilnemílistli”

4 ¿Tleka sapanoa otlajyouijkej? Pampa omoxelojkej itech Jehová, miakej opejkej kipiaj amo kuali inyolo, maski ye okinmakixti itech Egipto, okintlamakak kanin tlauaki uan okinuikak itech Tlali tlen okijto Kinmakaskia (Hebreos 3:12). Tlatitlanil Pablo omokuayejyeko itech nin uan okijkuilo: “Amo matimomekatikah kemi sikimeh de yejwah okichijkeh, iwa omikeh sempóali iwa eyi mil (23,000) san itech se tonati” (1 Corintios 10:8).

Ma tiktemokan ken techpaleuia Biblia

it-2-S pág. 238 párrs. 1, 2

Kanin otlamiaya intlal

Ijkuak Israelitas okinmakayaj tlali xamo omonekiaya kichiuaskej nin ome tlamantli: okichiuayaj sorteo uan noijki okitayaj kox ueyi non tribu. Xamo ika sorteo okijtouayaj kanin kinmakaskiaj tlali sejse tribu, uelis kinmakaskiaj ik sur, norte, este noso oeste. Sekimej kinmakaskiaj tlali itempa mar noso ipan tepeyo. Jehová okijtouaya kanin kinmakaskiaj tlali uan ijkon amikaj okualaniaya (Prov. 16:33). Noijki Jehová uelis kitaskia tlen tlali kinmakaskiaj, ijkon mochiuaskia tlen okijtouaya profecía tlen okijto Jacob ijkuak yiixpoliuiskia. Non profecía ijkuilitok itech Génesis 49:1 hasta 33.

Ijkuak yokichijkej sorteo uan yokitakej tlen tlali kinmakaskiaj, satepan okitayaj kanin tlamiskia intlal. Pero noijki okitayaj kox ueyi intribu. Jehová okinmilui ma kinxexelilikan tlali ika sorteo pero omonekiaya kitaskej kox miakej itech intribu. Akinmej okachi miakej okachi ueyi tlali kinmakaskiaj uan akinmej amo miakej amo okachi ueyi kinmakaskiaj. Kanin kinmakaskiaj ompa mokauaskiaj (Núm. 33:54). Ijkuak okichiuayaj sorteo amo uelis kipatlaskiaj kanin chantiskiaj pero kema okinmakayaj okachi tlali tla miakej itech intribu. Ik non, itribu Judá okikuilijkej seki tlali uan okimakakej itribu Simeón (Jos. 19:9).

    Amatlajkuilolmej ika Náhuatl del centro (1993-2026)
    Nikan tiktsakuas
    Nikan tikpeualtis
    • náhuatl del centro
    • Xiktitlani
    • Uelis tikpatlas seki tlamantli
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Tla tikneki tikitas
    • Amo ikaj uelis kitas
    • Configuración de privacidad
    • JW.ORG
    • Nikan tikpeualtis
    Xiktitlani