Amabhuku Asetshenziswe Ku-Gwalo Lwempilo Lenkonzo YamaKhristu
© 2024 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
JANUARY 6-12
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 127-134
Bazali—Qhubekani Liqakathekisa Ilifa Eliliphiweyo
Qakathekisa Indawo Olayo Emulini KaJehova
9 UJehova unike abantu isibusiso sokuba labantwana kanye lomsebenzi wokubafundisa ukuthi bamthande futhi bamkhonze. Nxa ungumzali uyasiqakathekisa yini isipho lesi esiligugu? Lanxa uJehova ezibusise kakhulu izingilosi, kaziphanga isibusiso sokuba labantwana. Yikho nxa ungumzali kumele usiqakathekise isibusiso olaso sokukhulisa abantwana. Abazali baphiwe umsebenzi oqakathekileyo wokukhulisa abantwababo “ngokulaya langokuxwayisa okuvela kuJehova.” (Efe. 6:4; Dute. 6:5-7; Hubo. 127:3) Inhlanganiso kaNkulunkulu inceda abazali ngokubanika izinto ezinengi ezisekelwe eBhayibhilini ezinjengamabhuku, amavidiyo, izingoma lezihloko ezitholakala kuwebhusayithi. Kusegcekeni ukuthi uBaba wethu osezulwini leNdodana yakhe bayabathanda abantwana. (Luk. 18:15-17) UJehova uyathokoza nxa abazali bethembela kuye futhi besenza konke abangakwenza ukuze bondle abantwababo abaligugu. Abazali abenza lokhu banceda labantwababo ukuthi babe lethemba lokuba ngamalunga emuli kaJehova kuze kube nini lanini.
Bazali Fundisani Abantwabenu Ukuthi Bathande UJehova
20 Bazi kuhle abantwabakho. IHubo 127 lifanisa abantwana lemitshoko. (Bala iHubo 127:4.) Imitshoko ingenziwa kusetshenziswa izinto ezitshiyeneyo futhi iyatshiyana ubukhulu. Lokhu kusinceda sibone ukuthi akulabantwana abafanana xathu. Yikho abazali kumele babone ukuthi bangamfundisa njani umntwana ngamunye. Abanye abazali abahlala e-Israel bakhuluma ngalokho okwabancedayo ukuthi baphumelele ukukhulisa abantwababo ababili ukuthi bakhonze uJehova. Bathi: “Abantwabethu sasingabafundisi ndawonye.” Inhloko yemuli ngayinye izabona ukuthi ukufundisa abantwana ngalindlela kuyadingeka kumbe kuyavuma yini.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Thokoza Ngalokho Owenelisa Ukukwenza
6 Kulesifundo esiqakathekileyo abazali abangasifunda kuHubo 131:1, 2. (Bala.) INkosi uDavida yathi ‘kayizihluphi ngezindaba ezinkulu’ loba izinto eyayingenelisi ukuzenza. Ukuthobeka kwayo kwayinceda ukuthi isuthiseke futhi ihlaliseke. Abazali bangafundani emazwini kaDavida? Ukuthobeka kuzanceda abazali ukuthi bangakhangeleli ukuthi benze abangenelisi ukukwenza lokuthi bangakhangeleli ukuthi umntanabo enze okungaphezu kwamandla akhe. Abazali bangancedisa umntanabo ukuthi angazikhangeleli phansi ngokunanzelela lokho ayenelisa ukukwenza kuhle lalokho angenelisi ukukwenza. Nxa bangenza njalo, kuzaba lula ukuthi bamncedise ahlele lokho ayenelisa ukukwenza. Udade okuthiwa nguMarina uthi: “Umama wayengangiqathanisi lomnewethu labanawami ababili loba labanye abantwana nje. Wangifundisa ukuthi umuntu ngamunye ulesiphiwo sakhe futhi uligugu kuJehova. Ngenxa yalokho angifundisa khona, kukalutshwana ukuthi ngiziqathanise labanye.”
JANUARY 13-19
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 135-137
“INkosi Yethu Inkulu Kulabo Bonke Abanye Onkulunkulu”
UKhristu Ungamandla KaNkulunkulu
15 UJehova nguye owanika uKhristu amandla. Lokhu kwenza sikholwe ukuthi uNkulunkulu uSomandla ulamandla phezu kwezinto zemvelo. Nanzi ezinye izibonelo. UZamcolo engakaqalisi uJehova wathi: “Ngemva kwezinsuku eziyisikhombisa kusukela manje ngizathumela izulu emhlabeni okwezinsuku ezingamatshumi amane lobusuku obungamatshumi amane.” (Gen. 7:4) Ku-Eksodusi 14:21 sitshelwa ukuthi “uJehova wafuqela ulwandle emuva ngomoya wempumalanga olamandla.” Kanti njalo kuJona 1:4 kuthiwa “uJehova wathumela isiphepho elwandle, kwaphenquka isivunguzane esasingathi sizawubhidliza umkhumbi.” Kuyasikhuthaza ukwazi ukuthi uJehova ulawo sibili amandla phezu kwezinto zemvelo njalo kuyakhanya ukuthi emhlabeni omutsha imvelo ngeke ibangele izingozi ebantwini.
Uthando LukaJehova Oluqotho Lukunceda Njani?
16 Asesabi lutho nxa uJehova eyiSiphephelo sethu. Kodwa ngezinye izikhathi siyadana futhi siswele amandla okuvuka. UJehova uzakwenzani ngezikhathi ezinje? (Bala iHubo 136:23, NWT.) Uzafaka ingalo zakhe ngaphansi kwethu, asiphakamise kuhle kuhle njalo asincedise sime. (Hubo. 28:9; 94:18) Kusinceda njani lokho? Ukwazi ukuthi uJehova uzahlala esincedisa kwenza sikhumbule izinto ezimbili eziqakathekileyo. Okokuqala, uJehova uzahlala esivikela kungelani lokuthi sihlala ngaphi. Okwesibili, uBaba wethu osezulwini osithandayo ulendaba lathi sibili.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Uthando LukaJehova Oluqotho Lukunceda Njani?
10 Uthando lukaNkulunkulu oluqotho luzahlala kuze kube nini lanini. Ku-Nguqulo Yomhlaba Omutsha YeMibhalo Engcwele umutsho lo utholakala izikhathi ezingu-26 kuHubo 136. Ivesi yokuqala ithi: “Mbongeni uJehova ngoba muhle, uthando lwakhe oluqotho luzahlala kuze kube nini lanini.” (Hubo. 136:1, NWT) Kusukela kuvesi 2 kusiya ku-26, kuphindwa umutsho othi “ngoba uthando lwakhe oluqotho luzahlala kuze kube nini lanini.” Nxa sibala amavesi lawo sisala simangaliswe zindlela ezinengi uJehova atshengisa ngazo uthando oluqotho kokuphela. Ukuphindwaphindwa komutsho othi “ngoba uthando lwakhe oluqotho luzahlala kuze kube nini lanini” kwenza singathandabuzi ukuthi indlela uNkulunkulu athanda ngayo abantu bakhe ayitshintshi. Kuyasikhuthaza sibili ukuthi uJehova kazilahli izinceku zakhe loba sekutheni! Uyanamathela kulabo abamkhonzayo njalo kabatshiyi, ikakhulu nxa besebunzimeni. Kusinceda njani lokho? Ukwazi ukuthi uJehova kasitshiyi kusinika intokozo lamandla esiwadingayo ukuze siqinisele nxa sisebunzimeni futhi siqhubeke sihamba endleleni eya ekuphileni.—Bala iHubo 31:7, NWT.
ZINIKELE EMSEBENZINI WOKUTSHUMAYELA
ijwfq 7
OFakazi BakaJehova BangamaKhristu Yini?
Ye singamaKhristu futhi nanzi izizathu ezenza sitsho njalo:
• Sizama ukwenza lokho okwafundiswa nguJesu Khristu futhi silingisele lokho akwenzayo.—1 UPhetro 2:21.
• Sikholwa ukuthi ukuba lokholo kuJesu yikho kuphela okungasenza sisindiswe, “phela kalikho elinye ibizo ngaphansi kwezulu elaphiwa abantu ukuthi sisindiswe ngalo.”—ImiSebenzi 4:12.
• Nxa abantu besiba ngoFakazi bakaJehova, babhaphathizwa ebizweni likaJesu.—UMathewu 28:18, 19.
• Sikhuleka ngebizo likaJesu.—UJohane 15:16.
• Sikholwa ukuthi uJesu uyiNhloko futhi nguye ophiwe amandla phezu kwabantu bonke.—1 KwabaseKhorinte 11:3.
Kodwa thina kasifanani lamanye amasonto okuthiwa ngawesiKhristu. Ngokwesibonelo sikholwa lokho okufundiswa liBhayibhili ukuthi uJesu uyiNdodana kaNkulunkulu kalingani laye. (UMakho 12:29) Sikholwa ukuthi umphefumulo uyafa, njalo iBhayibhili kalifundisi ukuthi uNkulunkulu utshisa abantu esihogweni kuze kube nini lanini. Sikholwa lokuthi labo abakhokhelayo ekukhonzeni kakumelanga babizwe ngamabizo okuhlonipha abenza bakhanye bengcono kulabanye.—UmTshumayeli 9:5; UHezekheli 18:4; UMathewu 23:8-10.
JANUARY 20-26
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 138-139
Ungavumeli Ukuthi Ukwesaba Kukwenze Ungaphenduli Emihlanganweni
Dumisa UJehova Phakathi Kwebandla
10 Abanengi bethu luyake lusithi tha uvalo nxa sifuna ukuphendula emihlanganweni yebandla. Lawe ujayele ukutshaywa luvalo yini? Nxa kunjalo, kuyini okungakunceda ukuthi ungesabi? Kumele uqale unanzelele ukuthi kuyini okwenza wesabe ukuphendula emihlanganweni. Wesaba ukuthi uzakhohlwa ofuna ukukutsho yini loba ukuthi uzakhuluma okungayisikho? Engxenye ucabanga ukuthi impendulo yakho kayisoze ibe lohlonzi njengezimpendulo zabanye. Nxa kunjalo, ungakhathazeki ngoba lokho kutshengisa ukuthi uthobekile njalo ubona abanye bengcono kulawe. UJehova uyabathanda abantu abathobekileyo. (Hubo. 138:6; Flp. 2:3) Lanxa kunjalo, ufuna umdumise futhi ukhuthaze abafowenu labodadewenu ebandleni. (1 Thes. 5:11) Yikho uzakunika isibindi ngoba uyakuthanda.
Khuthaza Abanye Emihlanganweni Yebandla
7 Okunye okungakunceda yikukhangela amanye amacebo esawaphiwa ku-Nqabazokulinda ezadlulayo. Ngokwesibonelo, lungiselela okuzwayo. (Zaga. 21:5) Nxa uyazi futhi uyizwisisa indaba okukhulunywa ngayo kuba lula ukuthi uphendule. Zama lokuthi izimpendulo zakho zibe mfitshane. (Zaga. 15:23; 17:27) Nxa impendulo yakho imfitshane awusoze wesabe kakhulu. Kulula ukuthi abafowethu labodadewethu bakhumbule impendulo yakho emfitshane mhlawumbe elomutsho owodwa kumbe emibili kulokukhumbula ende futhi elemicijo eminengi. Nxa impendulo yakho imfitshane futhi usebenzisa amazwi akho kuzakhanya ukuthi ulungiselele okuzwayo lokuthi uyayizwisisa indaba okuxoxwa ngayo.
Ukuchwayisisa IMibhalo
w97-ZU 12/1 19 ¶15
‘Qhubekani Nithethelelana Ngokukhululekile’
15 Nokho, kuthiwani uma abanye besona ngendlela esidebeza inxeba elijule kakhulu, kodwa umoni angasivumi isono, angaphenduki, futhi angaxolisi? (IzAga 28:13) ImiBhalo ibonisa ngokucacile ukuthi uJehova akazithetheleli izoni ezingaphenduki nezilukhuni. (Heberu 6:4-6; 10:26, 27) Kuthiwani ngathi? I-Insight on the Scriptures ithi: “AmaKristu akudingeki ukuba athethelele labo abenza isono esihloselwe ukulimaza abanye ngamabomu futhi bengaphenduki. Abanjalo baba izitha zikaNkulunkulu.” (Umqulu 1, ikhasi 862) Akukho mKristu oye waba isisulu sokuphathwa ngendlela engenabo nakancane ubulungisa, oye waphathwa ngokunengekayo noma ngokwenyanyekayo, okufanele azizwe ephoqelekile ukuthethelela, noma ukuxolela isoni esingaphenduki.—IHubo 139:21, 22.
ZINIKELE EMSEBENZINI WOKUTSHUMAYELA
ijwyp 105
Ngingalwisana Njani Lenhloni?
Okubi ngokuba lenhloni: Zingenza uswele abangane abahle njalo uphuthelwe yizikhathi ezimnandi empilweni.
Okuhle ngokuba lenhloni: Ngezinye izikhathi akukubi ukuba lenhloni. Kuyakunceda ukuthi uqale ucabange ungakakhulumi lokuthi ube ngumuntu olalelisisayo lonanzelelayo.
Izindaba ezinhle: Ungenelisa ukunciphisa inhloni ongabe ulazo. Lokhu kutsho ukuthi awusoze uhlale unjalo. Esihlokweni lesi uzabona ukuthi ungakwenza njani lokhu.
Zazi izinto ezikwenza ube lenhloni
Inhloni zingakwenza wesabe ukukhuluma lomuntu likhangelene. Kodwa nxa ungabazazi izinto ezikwenza ube lenhloni, uzabona ukuthi inhloni zakho zizaphela kancane kancane. Ake sixoxe ngezinto ezintathu ezingakwenza ube lenhloni.
• Okokuqala: “Angikwazi ukuthi ngixoxe ngani.”
Iqiniso okumele ubelazi: Izikhathi ezinengi abantu basala bekhumbula indlela esibaphathe ngayo ukwedlula lokho esikukhulumileyo. Yikho lalelisisa nxa abanye bexoxa lawe ngoba ukwenza njalo kutshengisa ukuthi ulesifiso sokuzwa lokho abakutshoyo.
Ongacabanga ngakho: Ngonjani umngane ofisa ukuba laye? Ngolomlomo ongahlalwa mpukane yini kumbe okulalelayo nxa ukhuluma?
• Okwesibili: “Abantu bazathi ngikhuluma izinto ezingachaziyo.”
Iqiniso okumele ubelazi: Abantu bazahlala belokuthile abakucabangayo ngawe kungelani lokuthi ulenhloni yini loba hatshi. Yikho zama ukuxoxa labo ukuze ubenze bazwisise ukuthi ungumuntu onjani sibili.
Ongacabanga ngakho: Nxa ubona angani abantu abakuzwisisi, zibuze ukuthi kayisuwe yini obacabangela izinto ezingayisizo.
• Okwesithathu: “Ngesaba ukukhuluma izinto ezingayisizo.”
Iqiniso okumele ubelazi: Wonke umuntu uyake aphambanise ekukhulumeni. Kulokuthi uhle ukhalale, bona amaphutha akho njengethuba lokutshengisa abanye ukuthi uyakwazi ukuthi lawe uyaphambanisa.
Ongacabanga ngakho: Awuthokozi yini ukuba labangane abavumayo ukuthi labo bayake baphambanise?
Ubukwazi yini? Abanye abantu bangabona angani abalanhloni ngenxa yokuthi bahlala bexoxa labanye ngokubathumela amameseji. Kodwa ubungane buyaqina nxa uxoxa lomuntu likhangelene. Eyinye ingcitshi okuthiwa nguSherry Turkle yathi: “Ukuxoxa labanye sibakhangele njalo sisizwa ilizwi labo kwenza sibe lobungane obuqinileyo.”
Ongakwenza
• Ungaziqathanisi labanye. Ayisikho ukuthi sekumele ujayele abantu uze udlulise amalawulo. Kodwa zama nje ukukhululeka njalo ukholise ukuba labangane abahle lezikhathi ezimnandi empilweni.
“Ayisikho ukuthi kuyabe kumele lixoxe okungapheliyo kumbe kube nguwe ozahlala ukhuluma zikhathi zonke. Ongakwenza yikutshela umuntu ongamaziyo ibizo lakho loba ukumbuza imibuzo emilutshwana nje engalenza licine lixoxa.”—U-Alicia oleminyaka engu-17.
Isimiso esiseBhayibhilini: “Umuntu ngamunye kahlole ezakhe izenzo, lapho-ke uzakuba lesizatho sokuthokoza ngalokho yena akwenzayo, hatshi ngokuziqathanisa lomunye.”—KwabaseGalathiya 6:4.
• Funda kwabanye. Khangela indlela abantu abangaphuziyo ukujayelana labanye abenza ngayo. Kuyini okubenza baphangise ukujayelana labanye? Yikuphi okuhle abakwenzayo ofisa ukukulingisela?
“Zama ukufunda ebantwini abangakuthathi mango ukwenza abangane. Nanzelela ukuthi benzani nxa behlangana lomuntu okokuqala.”—U-Aaron oleminyaka engu-19.
Isimiso esiseBhayibhilini: “Njengensimbi ilola insimbi, kanjalo indoda ikhaliphisa enye.”—IZaga 27:17.
• Buza imibuzo. Abantu bayakuthanda ukuveza imibono yabo ngezinto ezitshiyeneyo, ngakho ukubuza imibuzo kuyindlela enhle yokuqalisa ingxoxo labo. Ukubuza imibuzo kutshengisa ukuthi uyakuqakathekisa ukuzwa imibono yabanye.
“Ukuze unciphise uvalo, ungacabanga ngendaba ongafisa ukuxoxa ngazo loba imibuzo emilutshwana ongathanda ukuyibuza abantu oqala ukuhlangana labo embuthanweni othile.”—U-Alana oleminyaka engu-20.
Isimiso esiseBhayibhilini: “Lingaqakathekisi lokho okufunwa yini kuphela kodwa liqakathekise lalokho okufunwa ngabanye.”—KwabaseFiliphi 2:4.
Okutshiwo ngabentanga yakho
“Qala ngezinto ezilula ezinjengokubobotheka lokubingelela. Uzamangala indlela abantu abazakuphendula ngayo njalo lokhu kuzakunika isibindi nxa usufuna ukuxoxa labanye abantu esikhathini esizayo.”—UKelsey.
“Zinengi izinto ezinhle esingazifunda kwabanye abantu njalo lathi kukhona esingabanceda ngakho. Ngakho kuhle ukuthi uxoxe labanye ukuze labo bafunde kuwe.”—URobin.
“Nxa ungenza abantu bakhululeke ngesikhathi belawe, bazakuthanda kungelani lokuthi ulenhloni. Okunye okungakunceda ukuthi ukhulele inhloni yikubobotheka. Zama ukubona okuhle kwabanye.”—UVeronica.
JANUARY 27–FEBRUARY 2
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 140-143
Yenza Ngokuvumelana Lemithandazo Yakho
“Lalela Uzwe Amazwi Ezihlakaniphi”
13 Bona iseluleko siyindlela uNkulunkulu atshengisa ngayo ukuthi uyakuthanda. UJehova usifisela okuhle. (Zaga. 4:20-22) Nxa uJehova eseluleka esebenzisa iLizwi lakhe, amabhuku ethu kumbe umKhristu oqinileyo ekukhonzeni, uyabe etshengisa ukuthi uyasithanda. UHebheru 12:9, 10 uthi “usilaya ngalokho okunceda thina.
14 Lalela iseluleko ungabi lendaba lokuthi usiphiwe njani. Ngezinye izikhathi singabona angani iseluleko asisiphiwanga ngendlela efaneleyo. Kuliqiniso ukuthi loba ngubani onika iseluleko kumele azame ukusinika ngendlela ezakwenza kube lula ukuthi samukeleke. (Gal. 6:1) Kodwa nxa kuyithi esinikwa iseluleko kumele sigxile kulokho okutshiwoyo kulasendleleni esisinikwe ngayo. Nanku esingazibuza khona: ‘Lanxa ngingayithandi indlela engiphiwe ngayo iseluleko, kukhona yini engingakufunda kuso? Akungcono yini ukulalela lokho engikutshelwa ngumuntu onginika iseluleko kulokukhangela kakhulu amaphutha akhe?’ Siyabe sihlakaniphile nxa singazama ukusebenzisa loba yisiphi iseluleko esisiphiwayo.—Zaga. 15:31.
w10-ZU 3/15 32 ¶4
Hlala ‘Uhlanzekile Enhliziyweni’ Kulezi Zikhathi Ezibucayi
Ezinye zezinceku zikaNkulunkulu ziye zacindezelwa abaphikisi, ubunzima bezomnotho nokuphathwa isifo esisongela impilo. Ngezinye izikhathi, nezinhliziyo zazo ziye zalimala. Ngisho neNkosi uDavide yabhekana nalokhu: “Umoya wami ufikelwa isinxi ngaphakathi kimi; ngaphakathi kimi inhliziyo yami izibonakalisa indikindiki.” (IHu. 143:4) Yini eyayisiza ukuba inqobe lezo ziqubu? UDavide wakhumbula lokho uNkulunkulu akwenzela izinceku zaKhe nendlela amkhulula ngayo. Wazindla ngalokho uJehova ayekwenzile ngenxa yegama laKhe. Wazindla ngemisebenzi kaNkulunkulu. (IHu. 143:5) Ngokufanayo, ukuzindla ngoMdali wethu nangakho konke aye wakwenza naqhubeka esenzela khona kuyosisiza ngisho nalapho sivivinywa.
Ukutshada ‘ENkosini’ Kuphela—Sekwaphelelwa Yisikhathi Yini?
Kwezinye izikhathi ungazizwa usunjengoDavida owaze wathi: “Ngiphendula masinyane, hawu Jehova; umoya wami uyaphela. Ungangifihleli ubuso bakho.” (Hubo. 143:5-7, 10) Nxa sekunje mnike isikhathi uBaba wethu osezulwini ukuze akutshengise lokho afuna ukwenze. Lokhu ungakwenza ngokubala iLizwi lakhe langokunakana ngalokho okufundayo. Uzayazi imilayo yakhe futhi uzabona lokuthi wabenzelani abantu bakhe endulo. Ukumlalela kuzakusiza ubone ukuthi ukwenza intando yakhe akusikho kuba yisithutha.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Ukukhonza Kweqiniso Kuzakwenza Uthokoze
7 Siyabe sikhonza uJehova nxa sikhuleka kuye. IMibhalo ifanisa imithandazo yethu lempepha elungiswe kuhle eyayitshiswa ethabanikeli futhi ngokuhamba kwesikhathi eyayisitshiswa ethempelini. (Hubo. 141:2) Nxa impepha le yayitshiswa kwakusiba loqhatshi olwaluthokozisa uNkulunkulu. Lemithandazo yethu esuka enhliziyweni ‘iyamthokozisa’ uNkulunkulu lanxa siyabe sisebenzisa amazwi alula. (Zaga. 15:8; Dute. 33:10) Silezizatho ezenza siqiniseke ukuthi uJehova uyakuthanda ukuzwa siveza indlela esimthanda ngayo futhi simbonga emithandazweni yethu. Ufuna simtshele okusikhathazayo kanye lezifiso zethu. Ungakakhuleki, kuhle ukuthi uqale ucabangisise ngalokho ozakutsho. Nxa ungenza njalo uzanikela impepha emthokozisayo uYihlo osezulwini.
ZINIKELE EMSEBENZINI WOKUTSHUMAYELA
ijwfq 21
Kungani OFakazi BakaJehova Bengavumi Ukufakwa Igazi?
Okwandise ukucatshangwa ngabantu
Amanga: OFakazi bakaJehova kabakholwa ukuthi odokotela bayelapha sibili yikho bengayi kubo.
Iqiniso: Thina lezimuli zethu siyazama ukuthi sithole ukwelatshwa okungcono kakhulu. Nxa singagula sihamba kubodokotela abenelisa ukuselapha kumbe ukusihlinza bengasifakanga igazi. Siyajabula kakhulu ngentuthuko ebekhona kwezokwelapha. Khathesi ukwelapha kungasetshenziswa igazi okwaqaliswa kusenzelwa izigulane ezingoFakazi sekusetshenziswa lasekwelapheni abanye abantu emphakathini. Emazweni amanengi, izigulane sezisenelisa ukuzikhethela ukwelatshwa zingafakwanga igazi ukuze zivikeleke ezingozini ezingaba khona ezifanana lamaphutha angenziwa ngodokotela kanye lokufakwa igazi elilemikhuhlane.
Amanga: OFakazi bakaJehova bakholwa ukuthi ukholo lungasilisa umuntu ogulayo.
Iqiniso: Aselaphi ngezimangaliso.
Amanga: Ukwelatshwa umuntu engafakwanga igazi kuyadula kakhulu.
Iqiniso: Ukwelatshwa umuntu engafakwanga igazi kakuduli.
Amanga: OFakazi abanengi asebekhulile labangabantwana bayafa minyaka yonke ngenxa yokwala ukufakwa igazi.
Iqiniso: Lokhu akusilo qiniso.Ukuhlinzwa kwenhliziyo, ukuhlinzwa kulungiswa amathambo, lokufakwa izitho emzimbeni ngokunye ukuhlinza okunzima kakhulu okwenziwa ngodokotela bengasebenzisi igazi. Zonke izigulane eziyala ukufakwa igazi zandise ukuphila ngcono kulalezo ezivuma ukufakwa igazi. Kodwa iqiniso yikuthi akulamuntu ongatsho sibili ukuthi umuntu angayala ukufakwa igazi uzakufa kumbe angavuma ukulifakwa uzaphila.
Kungani oFakazi bakaJehova bengavumi ukufakwa igazi?
Lokho abakukholwayo yikho okwenza benze njalo. IThestamente eLidala leLitsha lisilaya ukuthi sixwaye igazi. (UGenesisi 9:4; ULevi 17:10; UDutheronomi 12:23; ImiSebenzi 15:28, 29) UNkulunkulu uthi igazi limela ukuphila. (ULevi 17:14) Ngakho kasivumi ukufakwa igazi ngenxa yokuthi silalela uNkulunkulu futhi siyamhlonipha ngoba nguye owasipha ukuphila.
Ukuntshintsha kwemibono
Kudala abohlangothi lwezokwelapha babecabanga ukuthi izindlela zokwelapha kungafakwanga igazi zazingabangela ukuthi umuntu afe. Kodwa khathesi abohlangothi lolu sebentshintshile imibono yabo. Ngokwesibonelo ngo-2004, elinye ibhuku lezokwelapha lathi “izindlela ezinengi zokwelapha ezenzelwe izigulane ezingaboFakazi bakaJehova yizo ezizabe sezisetshenziswa eminyakeni ezayo.” Ngo-2010, ibhuku okuthiwa yi-Heart, Lung and Circulation lathi, “‘ukuhlinza kungasetshenziswa igazi’ kakumelanga kwenziwe kuboFakazi bakaJehova kuphela kodwa kumele kwenziwe ngazo zonke izikhathi nxa kuhlinzwa othile.”
Odokotela abanengi emhlabeni jikelele sebesebenzisa izindlela ezenza umuntu angophi kakhulu ngesikhathi ehlinzwa. Izindlela lezi sezisetshenziswa lasemazweni asathuthuka futhi labantu abangayisibo oFakazi bakaJehova sebecela ukuthi belatshwe ngazo.Ukuhlinza okunzima kakhulu kungaphumelela lanxa kungasetshenziswanga igazi.
FEBRUARY 3-9
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 144-146
“Bayathokoza Abantu Abenza UJehova Abe NguNkulunkulu Wabo”
Imibuzo Ebuzwa Ngabafundi
2. Untshintsho olwenziwe emavesini la luyavumelana lakho konke okukhulunywa lihubo leli. Ukusetshenziswa kwebala elithi “ngakho” ekuqaliseni kwevesi 12 kwenza sizwisise ukuthi izibusiso okukhulunywa ngazo kuvesi 12 kusiya ku-14 zizatholwa ngabalungileyo abayibo abacela ‘ukuhlengwa lokukhululwa’ ebantwini ababi abaqanjwe kuvesi 11. Untshintsho lolu lwacacisa lamazwi akuvesi 15 futhi sekukhanya ukuthi ibala elithi ‘ababusisiweyo’ eliqanjwe kabili evesini le litsho “abantu oNkulunkulu wabo nguJehova.” Okunye okumele sikukhumbule yikuthi isiHebheru sasilotshwa singelazo iziphawulankulumo. Yikho abahumutshi yibo abalomsebenzi wokukhangela indlela indaba elotshwe ngayo lokuthi ihambelana njani lezinye izindaba ukuze babone ukuthi bazifake ngaphi impawu lezi.
3. Untshintsho lolu luhambelana lezinye izingxenye eziseBhayibhilini ezitshengisa ukuthi izibusiso zizatholwa yilabo abakhonza uNkulunkulu. Ukuhunyutshwa kutsha kwebala elithi asher kwenza ithemba uDavida ayelalo likhanye sibili. Wayelethemba lokuthi uNkulunkulu uzawakhulula ama-Israyeli ezitheni zawo njalo awabusise. (Levi. 26:9, 10; Dute. 7:13; Hubo. 128:1-6) Ngokwesibonelo uDutheronomi 28:4 uthi: “Inzalo yenu izabusiswa, lezithelo zomhlabathi wenu kanye lenzalo yezifuyo zenu amathole emihlambi yenu kanye lamazinyane emihlambi yenu.” Lokhu kwakuliqiniso sibili ngoba ngesikhathi kubusa uSolomoni kwakulokuthula lempumelelo ko-Israyeli. Kanti okuhle okwakusenzakala ngaleso sikhathi kwakumela izinto ezinhle ezizakubakhona ngesikhathi sokubusa uMesiya.—1 AmaKho. 4:20, 21; Hubo. 72:1-20.
Gcina Ithemba Lakho Liqinile
16 Ithemba lokuphila okungapheliyo liyisipho esivela kuNkulunkulu. Silethemba lokuthi sizakuba lekusasa elihle njalo asithandabuzi ukuthi lokhu kuzakwenzakala. Ithemba lelo linjengesikhonkwane esisinceda ukuthi sime siqinile lanxa siphakathi kobunzima njalo sibekezele nxa sihlukuluzwa, lanxa sikhangelane lokufa. Linjengengwane yesotsha ngoba livikela ingqondo zethu ukuze sitshiye imicabango emibi njalo senze okuqondileyo. Ithemba lethu elisekelwe eBhayibhilini lenza sisondele eduze kukaNkulunkulu njalo lenza sibone ukuthi usithanda kangakanani. Siyancedakala kakhulu nxa sigcina ithemba lethu liqinile.
17 Encwadini umphostoli uPhawuli ayibhalela abaseRoma wathi: “Jabulani ngenxa yethemba lenu.” (Rom. 12:12) UPhawuli wayengathokoza ngoba wayeleqiniso lokuthi nxa wayengaqhubeka ethembekile wayezathola ukuphila okungapheliyo ezulwini. Lathi singathokoza ngethemba lethu ngoba sileqiniso lokuthi uJehova uzazigcwalisa izithembiso zakhe. Aliqiniso amazwi omhubi athi, ‘Uyathokoza umuntu othembele kuJehova uNkulunkulu wakhe, uNkulunkulu ozahlala ethembekile.’—Hubo. 146:5, 6.
Kuyini Okungenza Uthole Intokozo Yeqiniso?
19 Sekwedlule iminyaka engu-6 000 uSathane ebangela usizi emhlabeni kodwa sekuzamphelela. Umhlaba lo ugcwele abantu abazithandayo, abathanda imali labathanda injabulo. Abantu laba abalandaba labanye, bagijimisa okufunwa yibo kuphela. Kodwa ngeke bayithole injabulo loba sekutheni. Abantu abajabulayo ngabenza intando kaNkulunkulu. Umhubi wathi: “Ubusisiwe lowo osizo lwakhe lunguNkulunkulu kaJakhobe, othemba lakhe likuJehova uNkulunkulu wakhe.”—Hubo. 146:5.
20 Lamuhla abantu abakhonza uNkulunkulu bayajabula futhi inani labo liqhubeka lisanda. Lokhu kutshengisa ukuthi uMbuso kaNkulunkulu uyabusa lokuthi sekuseduze ukuthi ulethe izibusiso emhlabeni. Ukwenza intando kaNkulunkulu lokwazi ukuthi esikwenzayo kuyamthokozisa yikho kuphela okungenza sithokoze empilweni. Emhlabeni omutsha abantu abathanda uJehova bazathola injabulo engeke ichazwe ngamazwi. Esihlokweni esilandelayo sizaxoxa ngokunye okwatshiwo ngumphostoli uPhawuli sibone lokuthi kutshiyene njani lalokho okwenziwa yizinceku zikaJehova.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Ukupha Kuzakwenza Uthokoze
6 UJehova usinika esikudingayo ukuze siphile ngoba uyasithanda. Ake sixoxe ngalokho okwatshiwo nguJesu kuMathewu 6:25, 26. (Bala.) UJesu wasebenzisa umzekeliso wezinto ezidaliweyo. Wathi ekhuluma ngenyoni wathi: “Kazihlanyeli, kazivuni futhi kazibutheleli ukudla eziphaleni.” Nanzelela ukuthi waqhubeka wathini. Wathi: “UYihlo osezulwini uyazinika ukudla.” Ngemva kwalokho wabuza wathi: “Kanti lina aliqakathekanga kakhulu kulazo yini?” Sifundani kulokho? Izinceku zikaJehova ezithembekileyo ziligugu kakhulu kuye ukwedlula izinyamazana. Nxa uJehova enakekela izinyamazana asithandabuzi ukuthi lathi uzasinakekela. UJehova wenza njengoBaba olendaba lemuli yakhe. Uyasinakekela ngenxa yokuthi uyasithanda.—Hubo. 145:16; Mat. 6:32.
FEBRUARY 10-16
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IHUBO 147-150
Silezizatho Ezinengi Zokudumisa UJah
Kungani Kumele ‘Sidumise UJehova’?
5 UJehova wayeduduza umuntu ngamunye ko-Israyeli. Yikho kanye akwenzayo lakithi namuhla. Umhubi wabhala wathi uNkulunkulu “uyabathoba abadabukileyo enhliziyweni abophe amanxeba abo.” (Hubo. 147:3) UJehova uyasikhathalela sibili nxa sigula loba sikhathazekile. Uyasiduduza futhi asiqinise nxa singabe siphakathi kobunzima. (Hubo. 34:18; Isaya. 57:15) Kanti njalo uyasinika ukuhlakanipha lamandla esiwadingayo ukuze senelise ukulwisana lenhlupho esihlangana lazo.—Jak. 1:5.
6 Evesini elandelayo umhubi ukhuluma ngokuthi uJehova “umisile ubunengi bezinkanyezi aziqambe leyo laleyo ngamabizo.” (Hubo. 147:4) Umhubi wayezibona izinkanyezi kodwa wayengakwazi ukuthi zingaki. Namuhla abezesayensi babika ukuthi umthala owodwa ulamabhiliyoni ezinkanyezi futhi bathi kulemithala eminengi kakhulu! Thina asenelisi ukuzibala inkanyezi kodwa uJehova uyenelisa ngoba nguye uMdali. Uzazi kuhle okokuthi uqamba ngayinye ngebizo layo. (1 Khor. 15:41) Nxa uJehova esazi inkanyezi ngayinye, asithandabuzi ukuthi uqakathekisa ngamunye wethu. Uyakwazi esikudinga nsuku zonke lendlela esiyabe sisizwa ngayo.
Kungani Kumele ‘Sidumise UJehova’?
7 UJehova uyabazi ubunzima ohlangana labo njalo ulamandla okukuncedisa. (Bala iHubo 147:5.) Kodwa ngezinye izikhathi ungacabanga ukuthi ubunzima ophakathi kwabo sebubukhulu kakhulu njalo awusenelisi ukubuthwala. UNkulunkulu uyakuzwisisa lokhu njalo ‘uyakhumbula ukuthi uluthuli.’ (Hubo. 103:14) Kanti njalo isono esilaso senza sihlale siphambanisa izikhathi ezinengi. Ngokwesibonelo siyaphambanisa ekukhulumeni, siba lezifiso ezingalunganga njalo siba lomhawu ngezinto abanye abantu abalazo. Kodwa konke lokhu akwenzakali kuJehova. Lanxa kunjalo uyasizwisisa ngoba ulokuqedisisa okungeke kulinganiswe lokuzwisisa okungelamkhawulo.—Isaya. 40:28.
Kungani Kumele ‘Sidumise UJehova’?
18 Umhubi wayekwazi ukuthi uNkulunkulu wayesithanda isizwe sako-Israyeli ayesikhethile. Yiso sodwa ayesinike ‘ilizwi lakhe lemithetho yakhe kanye lezahlulelo.’ (Bala iHubo 147:19, 20.) Lamuhla yithi sodwa esilesibusiso sokubizwa ngebizo likaNkulunkulu. Ukwazi uJehova lokuvumela iLizwi lakhe lisiqondise kusenza sihlale silobuhlobo obuhle laye. Lathi njengomlobi weHubo 147 silezizatho ezinengi zokudumisa uJehova njalo sikhuthaze labanye ukuthi bamdumise.
Ukuchwayisisa IMibhalo
Amandla Okudala—“UMenzi weZulu loMhlaba”
16 IHubo 148:10 liphinde likhulume ‘ngezinyoni eziphaphayo.’ Ake ucabange nje ngemihlobohlobo yazo! UJehova watshela uJobe mayelana lentshe esithi ‘ihleka ibhiza lomgadi walo.’ Iqiniso yikuthi inyoni le engamamitha angu-2,5 ubude kayiphaphi, kodwa iyenelisa ukugijima amakhilomitha angu-65 ngehora, ifidi elilodwa lingamamitha angu-4,5! (UJobe 39:13, 18) Inyoni yolwandle okuthiwa yi-albatross yona iqeda isikhathi esinengi iphapha phezu kolwandle. Inyoni le ivula amaphiko ayo abe banzi okwamamitha amathathu. Iyenelisa ukundiza okwamahora amanengi ingazange itshaye amaphiko ayo. Kodwa i-hummingbird kayifanani lezinye izinyoni ngenxa yokuthi ingama-centimetre amahlanu ubude futhi incane kakhulu ukwedlula zonke izinyoni emhlabeni. Ingatshaya amaphiko ayo okwezikhathi ezingu-80 ngomzuzwana nje! Ama-hummingbird, acazimula njengamatshe aligugu, angenelisa ukuphapha njengamahelikhophutha futhi ayenelisa ukuphapha nyovane.
FEBRUARY 17-23
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 1
Lina Abasakhulayo, Lizalalela Bani?
Ungavumeli Lutho Lukuphuthise Umvuzo
16 Abanye abasakhulayo babona angathi abazali babo ababazwisisi njalo bayabavimbela ukwenza izinto ezithile. Lokhu kungabangela ukuthi ucine ungasakukhwabithi ukukhonza uJehova. Kodwa nxa ungakhalala ukukhonza uzazisola ekucineni njalo ngokuya kwesikhathi uzananzelela ukuthi akulamuntu okuthandayo emhlabeni lo ngaphandle kwabazali bakho kanye labazalwane ebandleni.
17 Ubungeke umangale yini nxa abazali bakho bekuyekela nje uzenzela okufunayo bengakukhuzi? Ubungathi bayakuthanda yini? (Heb. 12:8) Khumbula ukuthi abazali bakho balesono, ngakho bangaphambanisa nxa bekukhuza. Nxa kungaba njalo kungaba kuhle ukuthi uvume ukukhuzwa kulokuthi ukhangele indlela umzali akwenze ngayo. Zama ukungavuki ngolaka nxa ukhuzwa. ILizwi likaNkulunkulu lithi: “Ohlakaniphileyo uvala umlomo wakhe, oqedisisayo ulomoya opholileyo.” (Zaga. 17:27, The Holy Bible in Ndebele) Kungelani lokuthi iseluleko sibuye njani, tshengisa ukuthi usukhulile ngokubona ukuthi ungasisebenzisa njani empilweni yakho. (Zaga. 1:8) Kuyisibusiso ukuba labazali abathanda uJehova ngoba bazakunceda ukuthi usebenzele ukuthola umvuzo wokuphila phakade.
w05-ZU 2/15 19-20 ¶11-12
Ukulondoloza Lokho Esiyikho NjengamaKristu
11 Funa ukujabulisa uNkulunkulu, hhayi abantu. Kungokwemvelo ukufuna ukugxilisa umuzwa walokho esiyikho ngokuba seqenjini elithile. Wonke umuntu uyabadinga abangane, futhi ukwamukelwa kusenza sijabule. Lapho umuntu esakhula—nalapho esemdala—ukucindezela kontanga kungaba namandla, kwakhe isifiso esikhulu sokulingisa noma sokujabulisa abanye. Kodwa abangane nontanga abasifuneli okuhle ngaso sonke isikhathi. Ngezinye izikhathi, basuke nje befuna umuntu abazodudana naye ekoneni. (IzAga 1:11-19) Lapho umKristu enqotshwa ukucindezela okubi kontanga, uye azame ukuzifihla ukuthi ungumKristu. (IHubo 26:4) Umphostoli uPawulu waxwayisa: “Ukuziphatha kwenu maningakwenzi kufane nokwezwe elinizungezile.” (Roma 12:2, The Jerusalem Bible) UJehova usinika amandla angaphakathi esiwadingayo ukuze silwe nanoma ikuphi ukucindezela kwabanye kokuba sizifanise nabo.—Hebheru 13:6.
12 Lapho ukucindezela kwabanye kufuna ukulimaza umuzwa wethu wokuba amaKristu, kuhle sikhumbule ukuthi ubuqotho bethu kuNkulunkulu bubaluleke kakhulu kunombono wabantu noma ukuthambekela kweningi. Amazwi ka-Eksodusi 23:2 ayisimiso esihle: “Ungalandeli isixuku ngezinhloso ezimbi.” Lapho iningi lama-Israyeli akubo lingabaza amandla kaJehova okufeza izithembiso zaKhe, uKalebi wala waphetha ukuhambisana nalo. Wayeqiniseka ukuthi izithembiso zikaNkulunkulu zithembekile, futhi wavuzwa ngokucebile ngokuma kwakhe. (Numeri 13:30; Joshuwa 14:6-11) Ingabe nawe uzimisele ngokufanayo ukumelana nokucindezela kweningi ukuze ulondoloze ubuhlobo bakho noNkulunkulu?
Ukuchwayisisa IMibhalo
Ukuhlakanipha Kweqiniso Kuyamemeza
6 Abantu abanengi bephulela izigodo endlebeni nxa ukuhlakanipha kweqiniso ‘kumemeza emgwaqweni.’ IBhayibhili lithi kulamaqembu amathathu abantu abangakwamukeliyo ukuhlakanipha kweqiniso. ‘Ngabangelalwazi’ ‘labathanda ukweyisa’ kanye ‘leziphukuphuku.’ (Bala iZaga 1:22-25.) Ake sixoxeni ngokuthi kungani abantu laba besala ukwamukela ukuhlakanipha okuvela kuNkulunkulu lokuthi singenzani ukuze singabi njengabo.
11 Iqembu lesithathu labantu abangafuni ukwamukela ukuhlakanipha okuvela kuNkulunkulu yilabo ‘abayiziphukuphuku.’ Abantu laba bayiziphukuphuku ngenxa yokuthi abafuni ukulandela imithetho kaNkulunkulu emayelana lokuziphatha. Bazenzela umathanda. (Zaga. 12:15) Abalandaba loJehova ongumthombo wokuhlakanipha. (Hubo. 53:1) Nxa sihlangana labo ekutshumayeleni bayasisola ngenxa yokuthi sihlonipha imithetho yeBhayibhili. Kodwa akula lutho abangasitshela lona olungcono kulalokho okutshiwo liBhayibhili. IBhayibhili lithi: “Isiphukuphuku ngeke sibe lokuhlakanipha kweqiniso, kasilalutho esingalutsho egedini ledolobho.” (Zaga. 24:7) Abantu abayiziphukuphuku abalamacebo ancedayo abangasinika wona. Yikho uJehova esixwayisa ukuthi ‘sidlalele khatshana lesiphukuphuku.’—Zaga. 14:7.
FEBRUARY 24–MARCH 2
AMAGUGU ASELIZWINI LIKANKULUNKULU IZAGA 2
Kungani Kumele Ukukhuthalele Ukutaditsha Uwedwa?
‘Qhubeka Uhamba Eqinisweni’
16 Abanye bethu asikuthandi ukubala lokutaditsha. Kodwa uJehova usicela ukuthi siqhubeke ‘sidingisisa’ futhi ‘siphenya’ ukuze silizwisise kuhle iqiniso. (Bala iZaga 2:4-6.) Ukuzimisela okunjalo kuzasinceda. Umfowethu okuthiwa nguCorey wathi nxa etaditsha iBhayibhili uyazama ukuthola okunengi evesini ngayinye ayibalayo. Wathi: ‘Ngibala wonke amabala angaphansi akhona, ngikhangele wonke amavesi afakiweyo ahambelana levesi engiyibalayo futhi ngichwayisise. Ngithola into ezinengi nxa ngitaditsha ngalindlela.’ Siyabe sitshengisa ukuthi siyaliqakathekisa iqiniso nxa sizimisele ukusebenza nzima ukuze silifunde kungelani lokuthi sisebenzisa yiphi indlela nxa sitaditsha.—Hubo. 1:1-3.
Ukuhlakanipha Kweqiniso Kuyamemeza
3 Ukuhlakanipha kutsho ukusebenzisa ulwazi esilalo ukuze senze izinqumo ezinhle. Kodwa ukuhlakanipha kweqiniso akupheleli lapho. IBhayibhili lithi: “Ukwesaba uJehova yikuqala kokuhlakanipha, lokwazi oNgcwele Kakhulu yikho ukuzwisisa.” (Zaga. 9:10) Yikho nxa kulesinqumo esiqakathekileyo okumele sisenze kumele sidinge ukuthi uJehova uthini besesilandela lokho asitshela khona. Singakwenza lokho ngokubala iBhayibhili lamabhuku asekelwe kulo. Lokhu kuzatshengisa ukuthi silokuhlakanipha okuvela kuNkulunkulu.—Zaga. 2:5-7.
4 UJehova nguye yedwa ongasipha ukuhlakanipha kweqiniso. (Rom. 16:27) Kungani sisitsho njalo? Okokuqala, nguye uMdali wethu futhi ulwazi lwakhe lokuzwisisa kwakhe izinto azidalileyo akulamkhawulo. (Hubo. 104:24) Okwesibili, konke uJehova akwenzayo kutshengisa ukuthi ulokuhlakanipha. (Rom. 11:33) Okwesithathu, lokho uJehova asitshela khona kuhlala kunceda labo abakulalelayo. (Zaga. 2:10-12) Nxa sifuna ukuba lokuhlakanipha kweqiniso, kumele silalele lokho esikutshelwa nguJehova njalo sikuvumele kusiqondise nxa sisenza izinqumo loba nxa sifuna ukwenza okuthile.
Bantwana Qinisani Ukholo Lwenu
2 Kungenzakala ukuthi lani bantwana elikhonza uJehova kumbe elisafunda ngaye liyake lilingeke ukuthi lilandele imfundiso ekholwa ngabantu abanengi yokuthi izinto zazenzakalela kazidalwanga. Manje lingenzani ukuze liqinise ukholo lwenu? Okuqakatheke kakhulu elingakwenza yikusebenzisa isipho sokucabanga uNkulunkulu alinike sona futhi lingasisebenzisa kuhle ‘sizalilinda.’ Isipho lesi sizalivikela lasekukhohlisweni zimfundiso zomhlaba lo ezingabhidliza ukholo lwenu.—Bala iZaga 2:10-12.
3 Ukuze ube lokholo oluqinileyo kumele ubemazi uNkulunkulu. (1 Tim. 2:4) Ngakho julisa ingqondo yakho nxa ubala iLizwi likaNkulunkulu loba amabhuku adindwa yinhlanganiso yethu. Cabangisisa ngalokho okubalayo ukuze ‘ukubambisise.’ (Mat. 13:23) Ake sihlole ukuthi ukwenza lokhu kungakusiza njani ukuthi uthole ubufakazi obugcweleyo obuveza obala ukuthi uNkulunkulu unguMdali lokuthi iBhayibhili livela kuye.—Heb. 11:1.
Ukuchwayisisa IMibhalo
‘Qhubeka Uhamba Eqinisweni’
16 Abanye bethu asikuthandi ukubala lokutaditsha. Kodwa uJehova usicela ukuthi siqhubeke ‘sidingisisa’ futhi ‘siphenya’ ukuze silizwisise kuhle iqiniso. (Bala iZaga 2:4-6.) Ukuzimisela okunjalo kuzasinceda. Umfowethu okuthiwa nguCorey wathi nxa etaditsha iBhayibhili uyazama ukuthola okunengi evesini ngayinye ayibalayo. Wathi: ‘Ngibala wonke amabala angaphansi akhona, ngikhangele wonke amavesi afakiweyo ahambelana levesi engiyibalayo futhi ngichwayisise. Ngithola into ezinengi nxa ngitaditsha ngalindlela.’ Siyabe sitshengisa ukuthi siyaliqakathekisa iqiniso nxa sizimisele ukusebenza nzima ukuze silifunde kungelani lokuthi sisebenzisa yiphi indlela nxa sitaditsha.—Hubo. 1:1-3.