Novemba
NgoMgqibelo, Novemba 1
Emlonyeni wabantwana namasana, wenze bona kuphume indumiso.—Mat. 21:16.
Nange umbelethi, siza abantwabakho balungiselele iimpendulo ezilingene iimnyakabo. Ngezinye iinkhathi, sifunda ngeendaba zemitjhado namkha zokuziphatha kodwana kungenzeka kube nesigaba sinye namkha ezimbili umntwanakho angaphendula kizo. Godu siza abantwabakho bazwisise ukuthi kubayini bangekhe babakhethe ngaso soke isikhathi nabaphakamisako. Ukubahlathululela lokhu kungabasiza nakukhethwa abanye kunabo. (1 Thim. 6:18) Soke singalungiselela iimpendulo ezidumisa uJehova bezikhuthaze namaKrestu esinawo ebandleni. (IzA. 25:11) Nanyana ngezinye iinkhathi singaveza lokho ekhe saqalana nakho, kufuze sikubalekele ukukhuluma ngathi khulu. (IzA. 27:2; 2 Kor. 10:18) Kunalokho, sizimisele ukuhlala sidzimelela kuJehova, eliZwini lakhe nebantwini bakhe.—IsAm. 4:11. w23.04 24-25 ¶17-18
NgoSondo, Novemba 2
Asingalali njengombana abanye benza kodwana asihlaleni siphapheme begodu sihlale siqaqulukile.—1 Thes. 5:6.
Ithando liqakathekile ukuthi sihlale siphapheme besiqaqulukile. (Mat. 22:37-39) Ithando ngoZimu lisisiza sikghodlhelele nasitjhumayelako ngitjho nanyana ukwenza njalo kungasilethela imiraro. (2 Thim. 1:7, 8) Ngebanga lokuthi siyabathanda nalabo abangalotjhi uJehova, siragela phambili sitjhumayela, sifakaza ngomtato, sitlola neencwadi. Asililahli ithemba lokuthi ngelinye ilanga abomakhelwana bethu bazokutjhuguluka bathome ukwenza okulungileko. (Hez. 18:27, 28) Ithando ngabomakhelwana lihlanganisa ukuthanda abafowethu nabodadwethu. Sitjengisa ithando elinjalo ‘ngokuhlala sikhuthazana begodu sakhana.’ (1 Thes. 5:11) Njengamasotja asebenzisanako epini, siyakhuthazana. Angeze salimaza abafowethu nabodadwethu ngamabomu namkha sibuyisele okumbi ngokumbi. (1 Thes. 5:13, 15) Godu sitjengisa ithando ngokuthi sibe nehlonipho kubafowethu abadosa phambili ebandleni.—1 Thes. 5:12. w23.06 10 ¶6; 11 ¶10-11
NgoMvulo, Novemba 3
Akukhulumileko [uJehova] akazukwenza na?—Num. 23:19.
Enye indlela esingaqinisa ngayo ukukholwa kwethu kucabangisisa ngesihlengo. Isihlengo siyasiqinisekisa ukuthi iinthembiso zakaZimu zizokuzaliseka. Nasicabangisisa ngokuthi kubayini kwaba nesihlengo nokuthi uJehova udele okungangani, siqinisa ukukholwa kwethu ngokuthi isithembiso sakaZimu sokuphila ngokungapheliko ephasini elingcono sizokuzaliseka. Kubayini sitjho njalo? Khuyini uJehova ayidelako bona kube nesihlengo? UJehova wathumela iNdodanakhe ayithandako, umnganakhe oseduze, ukusuka ezulwini bona ibelethwe ephasini imumuntu onganasono. Nayisephasini, yakghodlhelela ubuhlungu obuhlukahlukeneko. Yatlhaga beyahlongakala kabuhlungu. UJehova wabhadela kabuhlungu! UZimethu onethando bengekhe avumele iNdodanakhe itlhage beyibulawe kabuhlungu bona asinikele ukuphila okungcono kwesikhatjhana. (Jwa. 3:16; 1 Pit. 1:18, 19) Ngebanga lokuthi uJehova unikele ngeNdodanakhe eligugu, uzokwenza isiqinisekiso sokuthi siphila ngokungapheliko ephasini elitjha. w23.04 27 ¶8-9
NgeLesibili, Novemba 4
Kufa ndina, kuphi ukutinya kwakho?—Hos. 13:14.
Kghani uJehova unesifiso sokuvusa abahlongakeleko? Iye, kunjalo. Waphefumulela abatloli beBhayibheli abambalwa bona batlole ngesithembiso sakhe sokuvuswa kwabahlongakeleko. (Isa. 26:19; IsAm. 20:11-13) UJehova nakenza isithembiso ngaso soke isikhathi uyasizalisa. (Jotj. 23:14) UJehova uyakululukela ukuvusa abahlongakeleko. Cabanga ngalokho uJobho akutjhoko. Bekaqiniseka ukuthi nanyana angahlongakala uJehova uyakululukela ukumbona godu. (Job. 14:14, 15) UJehova uzizwa ngendlela efanako nangabo boke abahlongakeleko ebebamlotjha. Uyakululukela ukubavusa, babenepilo ehle begodu bathabe. UJehova uzizwa njani ngabo boke abantu abahlongakeleko ngaphandle kokuthi bafunde iqiniso ngaye? UZimethu onethando, ufuna ukubavusa nabo. (IzE. 24:15) Ufuna ukuthi nabo babe nethuba lokuba bangani bakhe bebaphile ngokungapheliko ephasini.—Jwa. 3:16. w23.04 9 ¶5-6
NgeLesithathu, Novemba 5
UZimu uzosipha amandla.—Rhu. 108:13.
Ungaliqinisa njani ithemba lakho? Ngokwesibonelo, nange unethemba lokuphila ngokungapheliko ephasini, funda ngendlela iBhayibheli elihlathulula ngayo iPharadesi bewucabangisise ngalo. (Isa. 25:8; 32:16-18) Cabangisisa ngokuthi ukuphila kuzokuba njani ephasini elitjha. Zibone ulapho. Nange sizipha isikhathi qobe sokucabanga ngephasi elitjha, imirarwethu “izokuba ngeyesikhatjhana begodu ibe mncani.” (2 Kor. 4:17) Ngethemba uJehova akunikele lona, uzokusiza ube namandla. Sele akunikele okutlhogako bona ufumane amandla avela kuye. Nje-ke nawutlhoga isizo lokwenza isabelo, lokukghodlhelela isilingo namkha lokuhlala uthabile, tjhidela kuJehova ngomthandazo ubawe isinqophiso sakhe ngesifundo somuntu mathupha. Yamukela isikhuthazo esivela kubafowenu nabodadwenu abamaKrestu. Qobe ziphe isikhathi sokucabanga ngethemba lakho lengomuso. Nawenza njalo, “uzokuqiniswa ngawo woke amandla ngokuvumelana namandla [kaZimu] aphazimulako bona ukghodlhelele ngokupheleleko ngokubekezela nangethabo.”—Kol. 1:11. w23.10 17 ¶19-20
NgeLesine, Novemba 6
Thokozani ngakho koke.—1 Thes. 5:18.
Sinamabanga amanengi wokuthokoza uJehova ngomthandazo. Singamthokoza ngananyana yini into ehle esinayo ngombana zoke izipho ezihle zivela kuye. (Jak. 1:17) Ngokwesibonelo, singamthokoza ngephasi lethu elihle nangezinto ezihle azibumbileko. Singamthokoza ngokuphila kwethu, ngomndenethu, abangani nethemba lethu. Sifuna nokuthokoza uJehova ngokusivumela ukuthi sibe nobungani obuligugu naye. Kungatlhogeka ukuthi senze umzamo okhethekileko nasizakucabanga ngamabanga asenza sithokoze uJehova. Siphila ephasini elingathokoziko. Esikhathini esinengi abantu badzimelele ezintweni abazifunako kunezinto abangazenza ukutjengisa ukuthi bayathokoza ngezinto abanazo. Nange sithoma ukulingisa umukghwa loyo umthandazwethu uzokuba lirhelo lezinto esizibawako kwaphela. Bona sibalekele umukghwa loyo kufuze siragele phambili sithokoze uJehova ngazo zoke izinto asenzela zona.—Luk. 6:45. w23.05 4 ¶8-9
NgeLesihlanu, Novemba 7
Ragela phambili ubawa ngokukholwa, ungazazi nakanye.—Jak. 1:6.
NjengoBabethu onethando, uJehova akafuni ukusibona sizwa ubuhlungu. (Isa. 63:9) Nanyana kunjalo, akayikhandeli yoke imiraro esiqalana nayo, engafaniswa nemilambo namkha amalangabi womlilo. (Isa. 43:2) Nanyana kunjalo, usithembisa ukuthi uzosisiza “sikhambe hlangana” nazo. Nanyana ngiziphi iinlingo esiqalana nazo nje, uzokuqinisekisa ukuthi azisenzi sibhalelwe kumlotjha. Godu uJehova usinikela umoyakhe ocwengileko onamandla osisiza sikghodlhelele. (Luk. 11:13; Flp. 4:13) Ngebanga lalokho, singaqiniseka ukuthi sizokuhlala sinakho koke esikutlhogako bona sikghodlhelele begodu sihlale sithembekile kuye. UJehova ulindele bona simthembe. (Heb. 11:6) Ngezinye iinkhathi iintjhijilo zethu zingabonakala zibudisi khulu. Kungenzeka sithome ukuzaza ukuthi uJehova uzosisiza. Kodwana iBhayibheli lisiqinisekisa ukuthi ngamandla kaZimu “singakhwela iboda.” (Rhu. 18:29) Kunokobana sivumele ukuzaza okunjalo kukhule, kufuze sithandaze ngokukholwa, sibe nethemba lokuthi uJehova uzoyiphendula imithandazwethu.—Jak. 1:6, 7. w23.11 22 ¶8-9
NgoMgqibelo, Novemba 8
Amalangabi [wethando] amlilo ovuthako, ilangabi lakaJah. Amanzi amanengi angeze akghone ukulicima ithando, namkha imilanjana angeze ikghone ukulikhukhula.—Ngom. 8:6, 7.
Qala bona ithando lihlathululwa kuhle kangangani! Amezwi la asikhuthazo ebantwini abatjhadileko: Ningathandana kwamambala. Abantu abatjhadileko kufuze benze umzamo nabazakuhlala bathandana ukuphila kwabo koke. Ukufanekisa, umlilo ungaragela phambili uvutha nange kunomuntu owukhwezelako. Nange kunganamuntu owukhwezelako ungacima. Ngokufanako, ithando elihlangana nendoda nomfazi lingahlala liqinile nange bahlala baqinisa ubuhlobo babo. Ngezinye iinkhathi abatjhadikazi bangabona ngasuthi ithando labo liyaphola khulukhulu lokha nabaqalene neentjhijilo zeemali, ukugula namkha ukugandeleleka kokukhulisa abantwana. Bona benze “ilangabi lakaJah” liragele phambili livutha, bobabili indoda nomkayo kufuze basebenzele ukuba nobuhlobo obuqinileko noJehova. w23.05 20-21 ¶1-3
NgoSondo, Novemba 9
Ungasabi.—Dan. 10:19.
Bona sibe nesibindi, khuyini ekufuze siyenze? Ababelethi bethu bangasikhuthaza ukuthi sibe nesibindi kodwana indaba yokuba nesibindi ayikhambi ngefuzo. Ukuba nesibindi kufana nokufunda ikghono elitjha. Enye indlela yokuba sikghwari, kuqalisisa lokho umuntu ofundisako akwenzako bese ulingisa isibonelo sakhe. Ngendlela efanako, sifunda ukuba nesibindi ngokuqalisisa labo abanesibindi bese silingise isibonelo sabo. NjengoDanyela, kufuze silazi kuhle iliZwi lakaZimu. Kufuze sibe netjhebiswano eliseduze noJehova ngokukhuluma naye ngokutjhaphulukileko qobe. Kufuze sithembele kuJehova siqiniseke ukuthi uzosisekela. Lokha ukukholwa kwethu nakulingwako sizokuba nesibindi. Abantu abanesibindi kanengi bayahlonitjhwa. Bangasiza nabanye ukuthi bazi uJehova. Nathi sinamabanga amahle wokuthi sibe nesibindi. w23.08 2 ¶2; 4 ¶8-9
NgoMvulo, Novemba 10
Qinisekani ngazo zoke izinto.—1 Thes. 5:21.
Ibizo lesiGirigi elitjhugululwe ngokuthi “qinisekani” lasetjenziswa ukuhlolisisa izinto ezinjengeensimbi eziligugu. Nje-ke kufuze sihlolisise lokho esikuzwako namkha esikufundako ukubona ukuthi kuliqiniso na. Kuzokuqakatheka khulu kithi njengombana isizi elikhulu litjhidela. Kunokobana sikholelwe yoke into abantu abayitjhoko, kufuze sisebenzise amandlethu wokucabanga, simadanise esikufundako namkha esikuzwako nalokho iBhayibheli nehlangano kaJehova ezikutjhoko. Nasenza njalo, angeze sikhohliswe mamala arhatjhwa madimoni. (IzA. 14:15; 1 Thim. 4:1) Siyazi ukuthi abantu bakaJehova bazokusinda ngesizi elikhulu. Kodwana asazi ukuthi ngamunye wethu ikusasa limphatheleni. (Jak. 4:14) Nanyana kunjalo, akunandaba ukuthi siphila bekufike isizi elikhulu namkha sihlongakala ngaphambi kwalo sizokubusiswa ngokuphila okungapheliko nasihlala sithembekile. Kwanga soke singadzimelela ethembeni lethu elikarisako sihlale sililindile ilanga lakaJehova! w23.06 13 ¶15-16
NgeLesibili, Novemba 11
Wembule ifihlwayo eencekwini zayo.—Amo. 3:7.
Asazi ukuthi ezinye iimphorofido zeBhayibheli zizokuzaliseka njani. (Dan. 12:8, 9) Kodwana ngebanga lokuthi asizwisisi ukuthi zizokuzaliseka njani, akutjho ukuthi angekhe zizaliseke. Singaqiniseka ukuthi uJehova uzosisiza sizwisise ekufuze sikuzwisise ngesikhathi esifaneleko, njengombana enza esikhathini esidlulileko. Kuzokwenziwa isimemezelo “sokuthula nokuvikeleka.’ (1 Thes. 5:3) Ngemva kwalokho, imibuso yezepolotiki izokujikela ikolo yamala iyitjhabalalise. (IsAm. 17:16, 17) Izokusahlela abantu bakaZimu. (Hez. 38:18, 19) Izenzakalwezi zizosinqophisela epini yamaswaphela e-Arimagedoni. (IsAm. 16:14, 16) Singaqiniseka ukuthi izenzakalwezi zizokwenzeka ingasikade. Bekube sikhatheso, asirageleni phambili sithokoza uBabethu wezulwini ngokuthi sitjheje isiphorofido seBhayibheli besisize nabanye benze njalo. w23.08 13 ¶19-20
NgeLesithathu, Novemba 12
Asirageleni phambili sithandana ngombana ithando livela kuZimu.—1 Jwa. 4:7.
Lokha umpostoli uPowula nakakhuluma ngokukholwa, ithemba nethando waphetha ngokuthi “ubuntu obukhulu obudlula boke lithando.’ (1 Kor. 13:13) Kubayini uPowula atjho lokhu? Esikhathini esizako angekhe kutlhogeke sikholelwe eenthembisweni zakaZimu zephasi elitjha namkha sithembe ukuthi zizokuzaliseka ngombana zabe sele zizalisekile. Kodwana kuzokutlhogeka bona sibe nethando ngoJehova nangabantu. Kuhlekuhle, ithando lethu ngabo lizokuragela phambili likhula ngokungapheliko. Nasithanda abafowethu sitjengisa ukuthi simaKrestu weqiniso. UJesu watjela abapostoli bakhe ukuthi: “Boke bazokwazi ngalokhu ukuthi nibafundi bami nanithandanako.” (Jwa. 13:35) Ngaphezu kwalokho ukuba nethando kusenza sihlale sibumbene. UPowula wabiza ithando ngokuthi “sibopho esipheleleko sobunye.” (Kol. 3:14) Umpostoli uJwanisi watlolela abafowabo nabodadwabo ukuthi: “Nanyana ngubani othanda uZimu kufuze athande nomfowabo.” (1 Jwa. 4:21) Nasithandanako sisuke sitjengisa ithando esinalo ngoZimu. w23.11 8 ¶1, 3
NgeLesine, Novemba 13
Asilahle woke umthwalo.—Heb. 12:1.
IBhayibheli limadanisa ukuphila kwethu njengamaKrestu nomjarho. Abagijimi abaqeda umjarho ngokuphumelelako bafumana unongorwana wokuphila okungapheliko. (2 Thim. 4:7, 8) Kufuze senze woke umzamo ukuthi siragele phambili sigijima khulukhulu njengombana umjarho lo sele usekugcineni. Umpostoli uPowula, ukhulume ngezinto ezingasisiza sithumbe umjarho lo. Usinqophise bona “silahle woke umthwalo . . . siwugijime ngokukghodlhelela umjarho obekwe phambi kwethu.” Kghani uPowula bekatjho ukuthi amaKrestu akunamthwalo ekufuze awuthwale? Awa. Kunalokho bekatjho ukuthi silise ukuthwala imithwalo engatlhogekiko. Imithwalo enjalo ingasenza bona singakghoni ukugijima kuhle besidinwe. Bona sikghone ukukghodlhelela kufuze silemuke msinyana nanyana ngimuphi umthwalo ongasidisibeza bese siwulahle. Ngesikhathi esifanako asifuni ukulahla umthwalo ekufuze siwuthwale. Nasenza njalo sizokubhalelwa ukuhlala emjarhweni loyo.—2 Thim. 2:5. w23.08 26 ¶1-2
NgeLesihlanu, Novemba 14
Ukuzikghabisa kwenu akungabi ngekwangaphandle.—1 Pit. 3:3.
Ukubonelela kuzosisiza sihloniphe imibono yabanye. Ngokwesibonelo, abanye abodadwethu bayakuthanda ukuziphafa (namkha ukufaka i-makeup) kuthi abanye abakuthandi. Amanye amaKrestu ayakuthabela ukusela utjwala ngokulinganisela kodwana amanye akhetha ukungabuthinti nakancani. Woke amaKrestu afuna ukuba nepilo ehle kodwana akhetha iindlela ezihlukahlukeneko zokulatjhwa. Nange sicabanga ukuthi ngaso soke isikhathi imibonwethu ngiyo elungileko besilinge ukuyikatelela kubafowethu nabodadwethu, lokho kungabalimaza namkha kubakhube bekubange ukuhlukana phakathi. (1 Kor. 8:9; 10:23, 24) Ngokwesibonelo, uJehova akasitjeli ukuthi kufuze simbathe njani kunalokho usinikela iinkambisolawulo okufuze sizilandele. Kufuze simbathe ngendlela efanelekela abantu abalotjha uZimu, etjengisa ukubonelela, ukuhlonipheka “nokuqaquluka komkhumbulo.” (1 Thim. 2:9, 10) Yeke asifuni ukumbatha ngendlela ezosidosela amehlo. Iinkambisolawulo zeBhayibheli zizokusiza nabadala bona babalekele ukuzenzela imithethwabo malungana nokumbatha nokuzilungisa. w23.07 23-24 ¶13-14
NgoMgqibelo, Novemba 15
Ngilalelisisani bese nidle ukudla okumnandi, nizokufumana ithabo elikhulu ekudleni okunothileko.—Isa. 55:2.
UJehova usebenzisa iimbonelo ezimbili zabafazaba ukutjengisa ukuthi singaba njani nengomuso elithabisako. Labo abamukela isimemo esivela “emfazini osidlhayela” balinga ukufumana ithabo ekuziphatheni kumbi ngokomseme. Umphumelabo uzokuba “sekuzikeni kweThuna.” (IzA. 9:13, 17, 18) Labo abamukela isimemo esivela emfazini ojamele “ukuhlakanipha kweqiniso” bazokuba nengomuso elihlukileko! (IzA. 9:1) Sifunda ukuthanda lokho uJehova akuthandako nokuhloya lokho akuhloyako. (Rhu. 97:10) Kuyasithabisa ukuthi singakghona nokumema nabanye bona bazokufunda “ekuhlakanipheni kweqiniso.” Sifana neensebenzi “ezirhuwelela zisendaweni eziphakemeko zedorobho, zithi: ‘Nanyana ngubani onganalemuko akangene ngapha.’” Iinzuzo esizozifumana nezizokufunyanwa ngilabo abasabelako esimemweni akusingezanje kwaphela. Zihlala umtjhawutjhile begodu zisivulela nethuba “lokuphila” ngokungapheliko njengombana “sitjhinga phambili endleleni yokuzwisisa.”—IzA. 9:3, 4, 6. w23.06 24 ¶17-18
NgoSondo, Novemba 16
Ongasilingeki msinyana ungcono kunendoda enamandla begodu loyo olawula ilaka lakhe ungcono kunohlula idorobho.—IzA. 16:32.
Uzizwa njani lokha umuntu osebenza naye namkha ofunda naye akubuza ngalokho okukholelwako? Uyathukwa? Inengi lethu lizizwa njalo. Kodwana umbuzo onjalo usisiza sizwisise lokho umuntu akucabangako namkha akukholelwako begodu kusinikela ithuba lokucoca naye ngeendaba ezimnandi. Nokho ngezinye iinkhathi umuntu angabuza umbuzo ngebanga lokuthi akavumelani nathi namkha ufuna ukuphikisana nathi. Lokho akukafuzi kusirare. Kanengi lokhu kwenzeka ngombana bezwe imibiko engasimihle ngalokho esikukholelwako. (IzE. 28:22) Ngaphezu kwalokho, siphila “emihleni yokuphela,” okusikhathi lapho abantu abanengi “bangafuni isivumelwano” begodu “banelaka.” (2 Thim. 3:1, 3) Ungazibuza, “Ngingaba njani nomoya ophasi begodu ngibe nomusa lokha umuntu nakabonakala ngasuthi ufuna ukuphikisana nami ngalokho engikukholelwako?” Yini engakusiza? Kukuba nomoya ophasi. Umuntu onomoya ophasi akasilingeki msinya kodwana ukghona ukuzibamba nakasilingwako namkha nakangaqiniseki ukuthi kufuze aphendule njani. w23.09 14 ¶1-2
NgoMvulo, Novemba 17
Uzowabeka bona abe makhosana ephasini loke.—Rhu. 45:16.
Ngezinye iinkhathi, sifumana iinluleko ezisisiza singathandi izinto eziphathekako nezinto ezingabeka ubuhlobo bethu noJehova engozini, siphule umthetho kaZimu. Nalapho, sifumana iimbusiso ngokulalela iinqophiso zakaJehova. (Isa. 48:17, 18; 1 Thim. 6:9, 10) Siyaqiniseka ukuthi uJehova uzokuragela phambili asebenzisa abajameli abababantu, ukuthi basinikele isinqophiso hlangana nesizi elikhulu nemiNyaka eliKulungwana yokuBusa kwakaKrestu. Kghani sizokuzokuragela phambili silandela isinqophiso? Kuzokuba bulula ukuthi ulalele isinqophiso sakaJehova nawuthoma nje. Yeke, asihlaleni silandela isinqophiso sakaJehova naleso esinikelwa madoda awabekileko ukuthi adose phambili. (Isa. 32:1, 2; Heb. 13:17) Nasenza njalo, sizokuba namabanga amanengi wokuthi sithembe uMnqophisethu, uJehova, osivikela ezintweni ezingonakalisa ubuhlobo bethu naye, osinqophisela endleleni esisa ekuphileni okungapheliko. w24.02 25 ¶17-18
NgeLesibili, Novemba 18
Ngomusa omkhulu nisindisiwe.—Efe. 2:5.
Umpostoli uPowula bekakuthabela ukulotjha uJehova kodwana bekungasilula ngaso soke isikhathi. UPowula bekakhamba amabanga amade begodu bekungasilula ukukhamba ngeenkhathezo. Ngezinye iinkhathi ekhambweni lakhe bekaqalana “neengozi zemilanjeni, neengozi zabadlelezeli.” Kwakhe kwaba neenkhathi lapho amanabakhe ambetha khona. (2 Kor. 11:23-27) Esikhathini esinengi abafowabo abamaKrestu bebatjengisa ukungathokozi ngemizamo ayenzako bona abasize. (2 Kor. 10:10; Flp. 4:15) Khuyini eyasiza uPowula bona aragele phambili alotjha uJehova? UPowula wafunda okunengi ngobuntu bakaJehova emiTlolweni nakilokho okwamenzakalelako. Waqiniseka ukuthi uJehova uZimu uyamthanda. (Rom. 8:38, 39; Efe. 2:4, 5) Lokho kwamenza wathanda uJehova khulu. UPowula watjengisa ukuthi uyamthanda uJehova “ngokusiza abacwengileko nokuragela phambili abasiza.”—Heb. 6:10. w23.07 9 ¶5-6
NgeLesithathu, Novemba 19
Zithobeni eemphathimandleni eziphakemeko.—Rom. 13:1.
Abantu abanengi bayavuma ukuthi sitlhoga aborhulumende nokuthi kufuze silalele eminye imithetho ebekwa “ziimphathimandla eziphakemeko.” Kodwana abantwabo kungenzeka bangayilaleli eminye imithetho nabangayithandiko namkha babona ngasuthi izobagandelela. IBhayibheli liyavuma ukuthi aborhulumende ababangela ukutlhaga balawulwa nguSathana begodu bazokutjhatjalaliswa ingasikade. (Rhu. 110:5, 6; UMtj. 8:9; Luk. 4:5, 6) Lisitjela nokuthi “nanyana ngubani ophikisa isiphathimandla uphikisana nelungiselelo lakaZimu.” Okwanje, uJehova uvumele abarhulumende babuse ukwenzela bona kuhleleke begodu ulindele ukuthi sibalalele. Yeke, kufuze “sibanikele koke okubafaneleko,” kuhlanganise imithelo, ihlonipho nokubalalela. (Rom. 13:1-7) Singabona kwangathi omunye umthetho awukasifaneli, awunabulungiswa namkha uyagandelela. Nanyana kunjalo, siyazilalela iimphathimandla ngombana uJehova usitjela ukuthi senze njalo, kwaphela nazingasibawi bona siphule imithethwakhe.—IzE. 5:29. w23.10 8 ¶9-10
NgeLesine, Novemba 20
Ummoya kaJehova wamupha amandla.—Hlul. 15:14.
Nakubelethwa uSamsoni, amaFilista bekabusa isitjhaba sakwa-Israyeli begodu bekasigandelela. (Hlul. 13:1) Ama-Israyeli bekatlhaga khulu ngombana amaFilista bekanelunya. UJehova wakhetha uSamsoni bona “azokudosa phambili ekusindiseni u-Israyeli esandleni samaFilista.“ (Hlul. 13:5) Bona uSamsoni enze isabelo sakhe esibudisesi, bekufuze athembele kuJehova. Kesinye isenzakalo, ibutho lamasotja leza lazokubamba uSamsoni eLerhi, okungenzeka kukwaJuda. Amadoda wakwaJuda bekathukiwe, nje-ke aqunta ukunikela uSamsoni ezandleni zenaba. Amadoda la ambopha ngeentambo ezimbili ezitja amusa kumaFilista. (Hlul. 15:9-13) Nanyana kunjalo, “ummoya kaJehova wamupha amandla” begodu wazitjhaphulula. Ngemva kwalokho, “wafumana ithambo elitjha lomhlathi kadumbana oduna,” walidobha, walisebenzisa ukubulala amadoda wamaFilista ayi-1 000.—Hlul. 15:14-16. w23.09 2 ¶3-4
NgeLesihlanu, Novemba 21
Lokhu kuvumelana nomnqopho ongapheliko awenza malungana noKrestu, uJesu iKosethu.—Efe. 3:11.
UJehova angakhetha iindlela ezingafaniko ukuzalisa umnqophwakhe begodu zingaphumelela ngombana “wenze koke bona afeze umnqophwakhe.” (IzA. 16:4) Imiphumela yalokho uJehova akwenzako izokuhlala ngokungapheliko. Uyini umnqopho kaJehova begodu ngimaphi amatjhuguluko awenzileko bona awuzalise? UZimu watjela abantu bokuthoma ukuthi uyini umnqophwakhe ngabo. Bekufuze “babelethe bande, bazalise iphasi balibuse, babuse . . . nazo zoke iinlwana“ ephasini. (Gen. 1:28) Lokha u-Adamu no-Eva nabahlubukako, babangela ukuthi isono singene emndenini wabantu, lokho akhange kujamise ukuzaliseka komnqopho kaJehova. Walungisa indlela ebewuzokuzaliseka ngayo. Khonokho, wabeka umBuso wezulwini ozokuzalisa umnqophwakhe wekuthomeni ngabantu nangephasi.—Mat. 25:34. w23.10 20 ¶6-7
NgoMgqibelo, Novemba 22
Ngathana uJehova bekangasimsizami, bengizokutjhabalala msinyana.—Rhu. 94:17.
UJehova angasisiza sikghodlhelele. Angekhe kuhlale kulula ukghodlhelela ngaso soke isikhathi, khulukhulu nasilwisana nokubogaboga okuthileko isikhathi eside. Ngezinye iinkhathi, ukubogaboga kwethu kungabonakala kubudisi khulu ukudlula umpostoli uPitrosi aqalana nakho. Kodwana uJehova angasinikela amandla wokuthi singalahli itewu. (Rhu. 94:18, 19) Ngokwesibonelo, omunye umfowethu bekathandana nabantu bobulili obufanako isikhathi eside ngaphambi kokobana afunde iqiniso. Wakutjhugulula ngokupheleleko ukuphila kwakhe waphila ngokuvumelana nalokho okutjhiwo yiBhayibheli. Nanyana kunjalo, ngezinye iinkhathi bekalwisana neemfiso ezimbi. Khuyini eyamsiza wakghodlhelela? Uhlathulula uthi: “UJehova uyasiqinisa.” Ungezelela uthi: “Ngomoya kaJehova . . . , ngifunde ukuthi kuyakghoneka [ukuragela] phambili uphila ngendlela uJehova afuna siphile ngayo . . . UJehova ukghonile ukungisebenzisa nanyana nginemitjhapho usaragela phambili angiqinisa.” w23.09 23 ¶12
NgoSondo, Novemba 23
Umphumela wokuthobeka nokusaba uJehova bunjinga, yiphazimulo nokuphila.—IzA. 22:4.
Bafowethu abatjha, angekhe kuvele kwenzeke ukuthi nibe madoda amaKrestu avuthiweko. Ningakhetha iimbonelo ezihle eningazilingisa, nibe nekghono lokucabanga, nithembeke, nibe namakghono azonisiza ekuphileni benizilungiselele izabelo zesikhathi esizako. Nawucabanga ngazo zoke izinto ekufuze uzenze ungabona ngasuthi kunengi khulu okulindeleke bona ukwenze. Kodwana ungaphumelela. Khumbula ukuthi uJehova uzimisele ukukusiza. (Isa. 41:10, 13) Kuliqiniso ukuthi abafowethu nabodadwethu nabo bazokusiza. Nasele uyindoda emKrestu evuthiweko, ipilwakho izokuthabisa. Bafowethu abasese batjha sinithanda kwamambala! Kwangathi uJehova anganibusisa khulu njengombana nisebenzela ukuba madoda amaKrestu avuthiweko. w23.12 29 ¶19-20
NgoMvulo, Novemba 24
Ungasikhumbuli isono.—IzA. 19:11.
Cabanga nganasi isibonelo. Zicabange usembuthanweni nesiqhema sabafowenu nabodadwenu. Uthabela isikhathi esimnandi ulapho begodu nasele kuphela umbuthano, utjhuda nawo woke umuntu. Utjhuda nezinye iinthombe ezimbili nakungenzeka sokuthoma singaphumi kuhle. Nje, uneenthombe ezintathu. Kodwana kwesinye sazo ulemuka ukuthi omunye umfowethu uhlinile. Uyasisula ngombana unazo ezinye ezimbili kuhlanganise nalesi umfowethu amomotheka khona kiso. Kanengi siba neenkhathi ezimnandi khulu nabafowethu nabodadwethu. Kodwana kungenzeka ukuthi ngeenkhathezo umfowethu namkha udadwethu atjho namkha enze into engasiphathi kuhle. Khuyini ekufuze sikwenze ngalokho? Kubayini ungalingi ukuwusula umcabango onjalo njengalokha nawusula isithombe esimbi? (Efe. 4:32) Singasikhohlwa isono esincani esenziwe ngumfowethu namkha ngudadwethu ngebanga leenkhathi ezinengi ezimnandi esibe nazo naye. Iinkhathi ezinjalo sifuna ukuhlala sizikhumbula begodu siziqale njengeziqakathekileko. w23.11 12-13 ¶16-17
NgeLesibili, Novemba 25
Abafazi kufuze bazikghabise ngezambatho ezifaneleko, . . . ngendlela efanele abafazi abathi bazinikele kuZimu.—1 Thim. 2:9, 10.
Amezwi wesiGirigi asetjenzisiweko atjengisa ukuthi abafazi kufuze bahlale bambethe ngendlela efanelekako begodu kufuze bahloniphe indlela abanye abazizwa ngayo ngendlela ambethe ngayo. Sizikhakhazisa khulu ngani bodadwethu abathandekako, abambatha ngokuhloniphekileko! Ilemuko ngobunye ubuntu boke abodade abamaKrestu avuthiweko ekufuze babutjengise. Khuyini ilemuko? Likghono lokwazi okulungileko nokungakalungi bese ukhetha ukwenza okulungileko. Cabanga ngesibonelo saka-Abigeyili. Indodakhe yenza isiqunto esimbi, ebesizokulethela woke umuntu ohlala ngendlinakhe ihlekelele. U-Abigeyili wathatha igadango msinyana. Ukwahlulela kwakhe okuhle kwasindisa ukuphila. (1 Sam. 25:14-23, 32-35) Ilemuko lisiza nokuthi sazi ukuthi kunini lapho kufuze sikhulume, kunini lapho kufuze sithule. Lisisiza sibe nendaba nabanye ngaphandle kokubenza bazizwe bangakatjhaphuluki.—1 Thes. 4:11. w23.12 20 ¶8-9
NgeLesithathu, Novemba 26
Asithabeni, ngesisekelo sethemba lephazimulo kaZimu.—Rom. 5:2.
UPowula watlolela ibandla leRoma amezwi lawo. Abafowethu nabodadwethu balapho bafunda ngoJehova noJesu bakholwa begodu baba maKrestu. Yeke, uZimu wathi ngabo “balungile ngebanga lokukholwa” begodu wabazesa ngomoya ocwengileko. (Rom. 5:1) Bangaqala phambili emvuzweni okarisako, bangaqiniseka nokuthi bazowufumana. Ngokukhamba kwesikhathi uPowula watlolela amaKrestu azesiweko we-Efesu malungana nethemba uZimu awanikela lona. Ithembelo lihlanganisa ukuthi bazokwamukela “ubunjinga obuphazimulako abuphathele abacwengileko njengelifa.” (Efe. 1:18) UPowula watjengisa beKolose ukuthi bazowufumana kuphi umvuzwabo. Wawubiza ngokuthi “lithemba ababekelwe lona ezulwini.” (Kol. 1:4, 5) Ithemba amaKrestu azesiweko abekelwe lona, kuvuselwa ekuphileni okungapheliko ezulwini lapho azokubusa khona noKrestu.—1 Thes. 4:13-17; IsAm. 20:6. w23.12 9 ¶4-5
NgeLesine, Novemba 27
Ukuthula kwakaZimu okudlula koke ukuzwisisa kuzokuvikela iinhliziyo zenu nemicabangwenu.—Flp. 4:7.
Ibizo elithi “ukuvikela” belisetjenziswa khulu emasotjeni ebekavikela idorobho bona lingasahlelwa. Abantu ebebahlala edorobhenelo, ebelinabonogada bebazizwa baphephile begodu bavikelekile ngombana bebazi ukuthi amasotja la ayabavikela. Ngendlela efanako, lokha ukuthula kwakaZimu nakuvikela iinhliziyo zethu nemicabangwethu, sehlisa umoya ngombana siyazi ukuthi sivikelekile. (Rhu. 4:8) NjengoHana, nanyana ubujamo bethu bungekhe butjhuguluke ngesikhatheso, sizokufumana ukuthulula. (1 Sam. 1:16-18) Nasinokuthula, sikufumana kulula ukucabangisisa kuhle nokwenza iinqunto ezihlakaniphileko. Khuyini esingakwenza? Nawutshwenyekileko, bawa ‘isivikelo.’ Njani? Thandaza bewufumane ukuthula kwakaZimu. (Luk. 11:9; 1 Thes. 5:17) Nange uqalene nomraro othileko, phikelela emthandazweni, uzokufumana ukuthula kwakaJehova okuvikela ihliziywakho nokucabanga kwakho.—Rom. 12:12. w24.01 21 ¶5-6
NgeLesihlanu, Novemba 28
Babethu osezulwini, igama lakho alicwengiswe.—Mat. 6:9.
Bona acwengise igama lakaYise, uJesu wakghodlhelelela ukuhlunguphazwa, ukuthukwa nokuleyelwa amala. UJesu bekazi bona umlalele uYise kikho koke begodu bekungananto ebekufuze abe neenhloni ngayo. (Heb. 12:2) Bekazi nokuthi uSathana umsahlela ngokunqophileko ngesikhatheso. (Luk. 22:2-4; 23:33, 34) USathana bekafuna ukwenza uJesu angathembeki kuZimu kodwana wabetha phasi kwathunya ithuli! UJesu watjengisa ukuthi uSathana ungumleyimala nokobana uJehova unabantu abathembekileko, ngitjho nangaphasi kobujamo obubudisi! Uyafuna na ukuyithabisa iKosakho ebusako? Ragela phambili udumisa igama lakaJehova, usize abanye bazi uJehova ngendlela angayo. Nawenza njalo, uzabe ulandela emtlhaleni kaJesu. (1 Pit. 2:21) NjengoJesu, uthabisa uJehova bewutjengisa nokuthi uSathana ungumleyimala ongananhloni! w24.02 11-12 ¶11-13
NgoMgqibelo, Novemba 29
Ngizombuyisela ngani uJehova ngebanga lakho koke okuhle angenzele khona?—Rhu. 116:12.
Hlangana neminyaka emihlanu edlulileko, kunabantu abangaphezu kwesigidi ababhajadisiweko bona babe boFakazi bakaJehova. Nawuzinikela kuJehova, ukhetha ukuba mfundi kaJesu Krestu nokwenza intando kaJehova ize qangi ekuphileni kwakho. Khuyini elindeleke kuwe nawuzakuba mKrestu ozinikeleko? UJesu wathi: “Nanyana ngubani ofuna ukungilandela, akazidele.” (Mat. 16:24) Umutjho wesiGirigi otjhugululwe ngokuthi “akazidele” ungabuye utjhugululwe ngokuthi “angasaziphilela yena.” Njengombana uzinikele kuJehova, kuzokufuze uzimisele ukungenzi izinto eziphambene nentandwakhe. (2 Kor. 5:14, 15) Lokho kuhlanganisa ukubalekela “imisebenzi yenyama,” enjengokuziphatha kumbi ngokomseme. (Gal. 5:19-21; 1 Kor. 6:18) Kghani ukubalekela izintwezi kuzokwenza ukuphila kwakho kube budisi? Awa, ngombana nawuthanda uJehova, uzokuqiniseka ukuthi imithethwakhe ikulungele.—Rhu. 119:97; Isa. 48:17, 18. w24.03 2 ¶1; 3 ¶4
NgoSondo, Novemba 30
Ngikwamukele.—Luk. 3:22.
Labo abathandako uJehova ubanikela umoya ocwengileko. (Mat. 12:18) Singazibuza, ‘Kghani siyakghona ukuveza iinthelo zomoya ocwengileko kaZimu ekuphileni kwethu?’ Inga-kghani ulemuke ukuthi ubekezelela khudlwana kunangaphambi kokobana wazi uJehova? Kuhlekuhle, nawusolo uba neenthelo zobuntu bakaZimu, kulapho ozokubona khona ukuthi uJehova uyakuthanda! UJehova usebenzisa isihlengo kilabo abathandako. (1 Thim. 2:5, 6) Kuthiwani nangabe ihliziywethu ifukamele umkhumbulo wokuthi uJehova akasithandi, nanyana sikholelwa esihlengweni begodu sibhajadisiwe? Khumbula ukuthi angeze sahlala sithemba indlela esizizwa ngayo kodwana singamthemba uJehova. Uqala labo abakholelwa esihlengweni njengabalungileko bewuzobabusisa.—Rhu. 5:12; Rom. 3:26. w24.03 30 ¶15; 31 ¶17