ISIHLOKO SAMA- 38
Bantu Abatjha—Nifuna Ukuphila Okunjani?
“Ilemuko lizokuvikela.”—IZA. 2:11.
INGOMA 135 UJehova Uyakubawa: “Hlakanipha Ndodanami”
OKUZOKUCOCWA NGAKHOa
1. Ngibuphi ubujamo obubudisi uJowatjhi, u-Uziya noJosiya abaqalana nabo?
AKHUZICABANGE uyikosi yabantu bakaZimu usesemncani! Bewuzowasebenzisa njani amandlakho? IBhayibheli lisitjela ngabantu abambalwa ababa makhosi wakwaJuda. Ngokwesibonelo, uJowatjhi bekaneminyaka elikhomba, u-Uziya aneminyaka eli-16 begodu uJosiya aneminyaka ebunane. Kufuze bona lokhu bekubudisi khulu! Nanyana bekungasilula, uJehova nabanye babasiza ukuthi bahlule iintjhijilo ezinengi bebenze nezinto ezihle.
2. Kubayini kuqakathekile ukufunda ngesibonelo sakaJowatjhi, u-Uziya nesakaJosiya?
2 Asisimakhosi namkha iindlovukazi kodwana singafunda iimfundo ezihle kuJowatjhi, u-Uziya noJosiya. Benza iinqunto ezihle kodwana benza neenqunto ezingasizihle. Ngokusebenzisa iimbonelo zabo, sizokubona ukuthi kubayini sitlhoga ukukhetha abangani, sihlale sithobekile besifune uJehova.
KHETHA ABANGANI ABAHLE
Kuyakghoneka namhlanjesi ukulandela isibonelo sakaJowatjhi ngokulalela iseluleko sabangani abahle (Funda iingaba 3, 7)c
3. UmPhristi oPhakemeko uJehoyada wayisiza njani iKosi uJowatjhi bona yenze iinqunto ezihlakaniphileko?
3 Lingisa iinqunto ezihlakaniphileko zakaJowatjhi. IKosi uJowatjhi nayiseseyitjha yenza isiqunto esihlakaniphileko. Njengombana bekanganababa, walandela isinqophiso somPhristi oPhakemeko uJehoyada. Umphristi lo wanqophisa uJowatjhi ngasuthi yindodanakhe. Ngebanga lesibonelo sakaJehoyada, uJowatjhi waqunta ukulotjha uJehova nokusiza abantu bamlotjhe. UJowatjhi wahlela nokobana kulungiswe ithempeli lakaJehova.—2 Kron. 24:1, 2, 4, 13, 14.
4. Sizuza njani nasithanda besilalele imiyalo kaJehova? (IzAga 2:1, 10-12)
4 Nangabe ababelethi bakho namkha omunye umuntu ukufundisa ukuthanda uJehova nokuphila ngemithethokambiswakhe, unikelwe isipho esiqakatheke khulu. (Funda izAga 2:1, 10-12.) Ababelethi bakho bangakubandula ngeendlela ezinengi. Cabanga ngendlela ubaba ka-Katya amsiza ngayo wenza iinqunto ezihle. Qobe ubabakhe nakamphekelela esikolweni, bekacoca naye ngomtlolo welanga. Uthi, “Lokho ebesikhuluma ngakho bekungisiza ngenze okulungileko lokha nakuvela imiraro ngelangelo.” Kuthiwani nangabe imithetho esekelwe eBhayibhelini ebekwa babelethi bakho ibonakala ikukhandela ekwenzeni izinto ozithandako? Khuyini engakusiza wamukele isinqophiso sabo? Udade u-Anastasia ukhumbula ukuthi ababelethi bakhe bathatha isikhathi ukumhlathululela ukuthi kubayini benza imithetho ethileko. Uthi, “Lokho kwangisiza ngazwisisa ukuthi abangibekeli imithetho le ngombana bafuna ukungilawula kodwana bafuna ukungivikela ngebanga lokuthi bayangithanda.”
5. Izenzo zakho zingabathinta njani ababelethi bakho noJehova? (IzAga 22:6; 23:15, 24, 25)
5 Ababelethi bakho bazokuthaba khulu lokha nawulalela isinqophiso esivela eBhayibhelini. Okuqakatheke khulu, uzokuthabisa uZimu bewakhe ubuhlobo obuqinileko naye. (Funda izAga 22:6; 23:15, 24, 25.) La mabanga amahle khulu wokulingisa isibonelo sakaJowatjhi nakasesemutjha.
6. UJowatjhi walalela iseluleko sabobani begodu lokho kwaba namiphi imiphumela? (2 IinKronike 24:17, 18)
6 Funda eenquntweni ezimbi uJowatjhi azenzako. Ngemva kokuhlongakala kwakaJehoyada, uJowatjhi wakhetha abangani abangakalungi. (Funda yesi-2 iinKronike 24:17, 18.) Waqunta ukulalela amakhosana wakwaJuda ebekangamthandi uJehova. Kungenzeka uyavuma ukuthi uJowatjhi bekufuze adlalele kude nawo ngombana bekenza okungakalungi. (IzA. 1:10) Kunalokho, walalela iseluleko sawo esimbi. Kuhlekuhle, umzala kaJowatjhi uZakariya nakalinga ukumbuyisa, wambulala. (2 Kron. 24:20, 21; Mat. 23:35) Qala bona lokhu kumbi begodu kubudlhadlha kangangani! UJowatjhi wathoma ukuphila kwakhe kuhle kodwana ngokudanisako, waba sihlubuki nombulali. Ekugcineni, iinsebenzi zakhe zambulala. (2 Kron. 24:22-25) Ukuphila kwakhe bekuzokuba njani ngathana waragela phambili nokulalela uJehova nalabo abamthandako! Ngisiphi isifundo osifundako esibonelwenesi?
7. Bobani ekufuze ubakhethe babe bangani bakho? (Qala nesithombe.)
7 Esinye isifundo esisifundako esiquntweni esimbi sakaJowatjhi kukuthi kufuze sikhethe abangani abathanda uJehova nabafuna ukumthabisa. Abanganabo bazosisiza senze izinto ezihle. Singaba bangani nabantu abadala namkha abancani kunathi. Khumbula ukuthi uJowatjhi bekamncani khulu kunomnganakhe uJehoyada. Malungana nabangani obakhethako, zibuze: ‘Kghani bayangisiza bona ngiqinise ukholwa kwami kuJehova? Kghani bayangikhuthaza ukuthi ngiphile ngemithethokambiso kaZimu? Kghani bayakhuluma ngoJehova nangamaqiniswakhe aligugu? Kghani bayayihlonipha imithethokambiso kaZimu? Kghani bangitjela lokhu engifuna ukukuzwa namkha banesibindi sokungitjela lokha nangilahlekako?’ (IzA. 27:5, 6, 17) Nange abangani bakho bangamthandi uJehova, awubatlhogi. Kodwana nangabe unabangani abathanda uJehova, bambelela kibo, bazokuba lisizo khulu kuwe.—IzA. 13:20.
8. Khuyini ekufuze siyicabangele nange sisebenzisa zokuthintana?
8 Zokuthintana zingaba yindlela elula yokuthintana nemindeni nabangani. Nanyana kunjalo, abantu abanengi basebenzisa iindlela zokuthintanezi ukukara abanye ngokufaka iinthombe namkha amavidiyo walokho abakuthengileko namkha abakwenzileko. Nange usebenzisa zokuthintana, zibuze: ‘Kghani umnqophwami kukara abanye? Kghani umnqophwami kukwakha abanye namkha kufuna bangibuke? Kghani ngivumela abantu batjhentjhe indlela engicabanga ngayo, engikhuluma ngayo nengenza ngayo izinto ibe ngengakhiko?’ UMfowethu u-Nathan Knorr, obekalilunga lesiHlopha esiBusako, wanikela iselulekwesi: “Ungalingi ukuthabisa abantu. Nawenza njalo, angeze wathabisa muntu. Thabisa uJehova begodu uzokuthabisa nabo boke abamthandako.”
KUFUZE SIHLALE SITHOBEKILE
9. UJehova wasiza u-Uziya bona enzeni? (2 IinKronike 26:1-5)
9 Lingisa iinqunto ezihle zaka-Uziya. IKosi u-Uziya nayiseseyitjha, beyithobekile. Yafunda “ukusaba uZimu weqiniso.” UJehova wayibusisa ukuphila kwayo koke beyaba neminyaka ema-68. (Funda yesi-2 iinKronike 26:1-5.) U-Uziya wahlula amanaba wesitjhaba sakhe amanengi begodu wenza isiqinisekiso sokuthi iJerusalema livikeleke kuhle. (2 Kron. 26:6-15) U-Uziya wathaba khulu ngakho koke uZimu amsiza ukuthi akwenze.—UMtj. 3:12, 13.
10. Kwenzekani ku-Uziya?
10 Funda eenquntweni ezimbi zaka-Uziya. IKosi u-Uziya beyijayele ukutjela abanye ukuthi khuyini ekufuze bayenze. Kghani lokho kwayenza yacabanga ukuthi ingenza nanyana yini eyifunako? Ngelinye ilanga u-Uziya waqunta ukungena ethempelini, ngokuzikhakhazisa watjhisa ipepho e-aldareni, ebekuyinto amakhosi ebekangavunyelwa ukuyenza. (2 Kron. 26:16-18) UmPhristi oPhakemeko u-Azariya wazama ukumlungisa kodwana u-Uziya wasilingeka khulu. Ngokudanisako, u-Uziya akhenge ahlale athembekile begodu uJehova wamjezisa ngobulepheru. (2 Kron. 26:19-21) Ukuphila kwakhe bekuzokuba ngcono khulu ngathana wahlala athobekile!
Kunokuthi sizikhakhazise ngalokhu esikwenzileko, kufuze idumo loke liye kuJehova (Funda isigaba 11)d
11. Khuyini engasisiza sihlale sithobekile? (Qala nesithombe.)
11 Lokha u-Uziya nakaba namandla, walibala ukuthi uJehova bekamThombo wamandla lawo nokuphumelela kwakhe. Sifundani? Kufuze sikhumbule ukuthi nguJehova osibusisako ekuphileni kwethu nemsebenzinakhe. Kunokobana sizikhakhazise ngezinto esizenzileko, kufuze sizithobe kuJehova.b (1 Kor. 4:7) Ngokuzithoba, kufuze silemuke ukuthi sinesono nokuthi siyasitlhoga isinqophiso. Omunye umfowethu oneminyaka engaba ma-60 watlola wathi: “Ngifunde ukuthi ngingadani msinyana lokha abanye nabalemuka imitjhaphwami. Lokha nangifumana isiyalo ngomtjhapho engiwenzileko ngezinye iinkhathi, ngilinga ukuragela phambili nginikela uJehova okungcono.” Nasilalela uJehova, sihlale sithobekile, sizokuba nokuphila okuthabisa kwamambala.—IzA. 22:4.
RAGELA PHAMBILI UTJHIDELA KUJEHOVA
12. UJosiya nakasesemutjha, wamfuna njani uJehova? (2 IinKronike 34:1-3)
12 Lingisa iinqunto ezihle zakaJosiya. UJosiya bekaneminyaka eli-16 nakazakuthoma ukufuna uJehova. Bekafuna ukufunda ngoJehova bekenze nentandwakhe. Nanyana kunjalo, ukuphila kwekosi eseseyitjha bekungasilula. Ngesikhatheso, abantu abanengi bebalotjha abozimu bamala, yeke uJosiya bekutlhogeka abe nesibindi bona abalisise lokhu ebebakwenza. Ngaphambi kobana uJosiya abe neminyaka ema-20, wathoma ukususa ukulotjha kwamala ebekusesitjhabeni.—Funda yesi-2 iinKronike 34:1-3.
13. Kutjho ukuthini ukuzinikela kuJehova kuwe?
13 Nanyana ungaba mncani kangangani, ungakghona ukulingisa isibonelo sakaJosiya ngokufunda ngokungeneleleko ngoJehova nangobuntu bakhe obuhle. Nawenza njalo, uzokufuna ukuzinikela kuye. Ukuzinikelokho kuzokuthinta njani ukuphila kwakho? U-Luke, owabhabhadiswa aneminyaka eli-14, uthi, “Kusukela nje, ukulotjha uJehova kuzokuza qangi ekuphileni kwami begodu ngizokulinga ukumthabisa.” (Mar. 12:30) Leso kuzokuba sibusiso esikhulu kuwe nawunesifiso esifanako!
14. Nikela iimbonelo zokuthi abanye abantu abatjha basilingisa njani isibonelo seKosi uJosiya.
14 Ngiziphi iintjhijilo ongaqalana nazo njengomuntu omutjha olotjha uJehova? U-Johan owabhabhadiswa aneminyaka eli-12 uthi abantu ebekafunda nabo bebalinga ukumgandelela bona abheme igwayi le-electronic. Ukufumana amandla wokuqalana negandelelweli, u-Johan wazikhumbuza ukuthi ukubhema kungamenza angabi nepilwehle begodu angabi nobuhlobo obuhle noJehova. U-Rachel, owabhabhadiswa nakaneminyaka eli-14, uhlathulula izinto ezimsizako aqalane neentjhijilo esikolweni. Uthi: “Ngilinga ukuqala izinto ezingikhumbuza ngeBhayibheli noJehova. Ngokwesibonelo, isifundo esikhuluma ngomlando singikhumbuza indaba eseBhayibhelini namkha isiphorofido. Namkha ngezinye iinkhathi esikolweni ngicabanga ngomtlolo engingacoca ngawo nomuntu.” Iintjhijilo ongaqalana nazo zingahluka kilezi iKosi uJosiya eyaqalana nazo kodwana ungakghona ukuhlakanipha bewuthembeke njengaye. Ukuqalana neentjhijilo ebutjheni bakho kuzokulungiselela iintjhijilo ezizako.
15. Khuyini eyasiza uJosiya walotjha uJehova ngokuthembeka? (2 IinKronike 34:14, 18-21)
15 IKosi uJosiya nayineminyaka ema-25, yathoma ukuvuselela ithempeli. Hlangana nomsebenzi loyo, kwafunyanwa “incwadi yomThetho kaJehova owadluliswa ngoMosi.” Ikosi nayizwa lokho okutjhiwo yincwadi le, yenza amatjhuguluko khonokho bona ilalele lokho ebekutloliwe. (Funda yesi-2 iinKronike 34:14, 18-21.) Kghani ungathanda ukufunda iBhayibheli qobe? Nangabe sele uthomile, kghani uyakuthabela? Kghani uwatlola phasi amavesi angakusiza? U-Luke, ekukhulunywe ngaye ekuthomeni, uwatlola phasi amaphuzu awafumeneko. Kghani ukwenza okufanako kungakusiza ukhumbule amaphuzu namkha amavesi owathandako? Nawazi bewuthande iBhayibheli, kulapho uzokufuna khona ukulotjha uJehova. Njengombana iliZwi lakaZimu lasiza iKosi uJosiya bona yenze okuthileko, nawe lizokusiza.
16. Kubayini uJosiya enza umtjhapho omkhulu begodu sifundani kilokho?
16 Funda esiquntweni esimbi sakaJosiya. Nakaneminyaka engaba ma-39, wenza umtjhapho owambangela bona afe. Wazithemba yena kunokobana abawe isinqophiso kuJehova. (2 Kron. 35:20-25) Kunesifundo esingasifunda la. Akunandaba ukuthi sibadala kangangani namkha sesinesikhathi eside kangangani sifunda iBhayibheli, kufuze siragele phambili sifuna uJehova. Lokho kuhlanganisa ukuthandaza qobe sifuna iseluleko sakhe, ukufunda iliZwi lakhe nokuzuza eselulekweni esisifumana emaKrestwini avuthiweko. Nasenza njalo, angekhe kube bulula bona senze imitjhapho emikhulu begodu sizokuhlala sithabile.—Jak. 1:25.
BANTU ABATJHA—NINGABA NOKUPHILA OKUTHABISAKO
17. Ngiziphi iimfundo esizifundileko emakhosini amathathu wakwaJuda?
17 Zinengi khulu izinto ezithabisako ongazenza nawusesemutjha. Indaba kaJowatjhi, u-Uziya noJosiya itjengisa ukuthi abantu abatjha bangazenza iinqunto ezihle bebathabise uJehova ngokuphila kwabo. Kuliqiniso ukuthi akusingaso soke isikhathi lapha kuzokuba nomphumela omuhle khona njengombana sibonile. Nanyana kunjalo, singalingisa izinto ezihle ezenziwa makhosi la besibalekele ukwenza imitjhapho ayenzileko. Nasenza njalo, sizokuba nokuphila okuthabisako.
UDavida osesemutjha watjhidela hlanu kwakaJehova, wamthabisa begodu naye wathaba (Funda isigaba 18)
18. Ngiziphi iimbonelo ezisemTlolweni ezitjengisa ukuthi ungaba nokuphila okuthabisako? (Qala nesithombe.)
18 ImiTlolo inezinye iindaba zabantu abatjha abatjhidela kuJehova, bafumana umusakhe begodu baphila ipilo eyanelisako. UDavida bekungomunye wabo. Nakasesemutjha, wakhetha ukulotjha uZimu bese kwathi ekukhambeni kwesikhathi waba yikosi ethembekileko. Siyavuma ukuthi ngezinye iinkhathi wenza imitjhapho kodwana uJehova wamqala njengothembekileko. (1 Kho. 3:6; 9:4, 5; 14:8) Funda ngoDavida, isibonelo sakhe sizokhuthaza ukuthi ulotjhe uJehova ngokuthembeka. Godu ungafunda ngesibonelo sakaMarkosi namkha sakaThimothi. Bathoma ukulotjha uJehova basesebancani begodu baragela phambili bamlotjha ngokuthembeka. Isiqunto sabo sokulotjha uJehova sathabisa kokubili uJehova nabo.
19. Ungaba nokuphila okunjani?
19 Indlela osebenzisa ngayo ukuphila kwakho nje izokutjengisa ukuthi ukuphila kwakho kuzokuba njani esikhathini esizako. Nawuthembela kuJehova, ingasi ekuhlakanipheni kwakho, uzokusiza bekanqophise namagadangwakho. (IzA. 20:24) Ungakghona ukuba nokuphila okuzuzisako nokuthabisako. Khumbula ukuthi uJehova ukuqala njengokuligugu lokho omenzela khona. Ayikho enye indlela engcono yokusebenzisa ukuphila kwakho ngaphandle kokuthi ulotjhe uBabethu onethando uJehova.
INGOMA 144 Hlala Uzindla Ngomvuzo!
a Bantu abatjha, uJehova uyazi ukuthi ngezinye iinkhathi kungaba budisi ukuhlala nenza okulungileko begodu nihlale nibangani bakhe. Ningazenza njani iinqunto ezihle ukuthabisa uBabenu wezulwini? Sizokucoca ngeembonelo zabesana abathathu ababa makhosi wakwaJuda. Qala ukuthi khuyini ongayifunda eenquntweni abazenzileko.
b Funda ibhoksi elithi, “Gwema Ukwenza Sengathi Uthobekile” esifumaneka ku-jw.org esihlokweni esithi, “Kubaluleke Kangakanani Ukulandelwa Abantu Abaningi Ezinkundleni Zokuxhumana?”
c IHLATHULULO YESITHOMBE : Udade ovuthiweko unikela udade osesemutjha iseluleko esihlakaniphileko.
d IHLATHULULO YESITHOMBE: Udade onengcenye emhlanganweni uthembela kuJehova begodu umnikela loke idumo.