Pakaila-mo Vakwenyi

1. Ovalie vena okupakaila-mo vakwavo, omokonda yatyi?

OKUTI utyihole tyokupakaila-mo vakwenyi? Vamwe katyivepwiya vetyihole tyokupakaila-mo vakwavo. Mahi vamwe vena otyinkhe, tyina velitala ngoti kavatele-mo-ale mokupakaila-mo vakwavo. Mahi atuho vala, tyilinge vokutyihole tyilinge vokuna otyinkhe, pamwe matusukisa umwe okupakaila-mo vakwetu. Omokonda yatyi? Omokonda Sesusi wapopia okuti ovalanduli vae votyotyili vaimbukilwa kolwembia velilinga na vakwavo. (Swau 13:35) Ngwe tyimwe tuna okulinga tyimoneke okuti tuna olwembia, okupakaila-mo vakwetu. Ondaka ya Huku yati: “Oupanga uhambukiswa omutima” utuka ‘kokuviyula omunthu ohemuholeka.’ — Omih. 27:9.

2. Oityi ovakulu vewaneno vena okulinga ya omokonda yatyi? (Tala okakasa kati “Okupakailwa-mo Meliongiyo Liomokati Kosimanu.”)

² Ovakulu vewaneno vena okusuka umwe natyo tyokupakaila-mo vakwavo mewaneno, mokonda Siovaa na Sesusi, ovo vapa otyilinga tyokunthita ewaneno. (1 Pet. 5:​2, 3) Ovakulu ovo vetukwatesako nomalongomona avo valinga, vetupakaila-mo nokutuviyula nonondunge mbuli m’Ombimbiliya. Tyina vamatale okuti pena umwe mewaneno usukisa okupakailwa-mo, vemupakaila-mo umwe. Tupu vapakaila-mo umwe na vana vapolwa mewaneno, opo vakondoke mewaneno. Pahe oityi tyipondola okutukwatesako atuho novakulu vewaneno okupakaila-mo nawa vakwetu?

3. Opi tupondola okukopa ounongo wokupakaila-mo vakwetu? (Isaiya 9:6; tala okakasa kati “Linga nga Sesusi Tyina Upakaila-mo Vakwenyi.”) (b) Oityi matulilongesa monthele ei?

³ Tupondola okukopa ounongo wokupakaila-mo vakwetu, kovanthu vapopiwa m’Ombimbiliya vapakailile-mo vakwavo, haunene umwe Sesusi. M’Ombimbiliya Sesusi watiwa, “Omuviyuli Uhuvisa.” (Tanga Isaiya 9:6.) Monthele ei, matulilongesa etyi tuna okulinga tyina umwe ameya kwoonthwe ati nahanda umphakele-mo, na tyina mwene onthwe twamamono okuti omunthu ou usukisa okupakelwa-mo. Tupu matutale omokonda yatyi otyiwa okusoka omuvo ukahi nawa tupakaile-mo omunthu, atumupopila umwe etyi tyikahi nawa.

TYINA UMWE AMATI NAHANDA UMPHAKELE-MO

4-5. Tyina umwe amati mphakele-mo oityi usukisa okulipula? Popia-po tyimwe.

⁴ Tyina epanga lietu ameya kwoonthwe ati mukwe mphakele-mo, tyituhambukiswa, mokonda tutyimona umwe okuti utuyumba onthumbi. Tupondola atuhasoko-ale vali ehimbwe atumukwatesako. Mahi tyina nkhele tuhenepopie natyike, otyiwa tulipule ñgana: ‘Okuti etyi eli nokukondya natyo ndyityii umwe nawa? Ame umwe nata-mo mokumupakaila-mo?’ Pamwe tyina umwe ametwendela ati nahanda okupakailwa-mo, mahi ove kwatele-mo, wehemupakele-mo. Mupopila okuti hahe woovole omunthu omukwavo wata-mo mekupakela-mo umwe nawa mweetyi wesukisa.

⁵ Nkhele tusokei ñgeno una epanga limwe wavela usukisa okuhakulwa. Pahe ekupopila okuti wapula-pula-le oñgeni apondola okuhakulwa, ovanthu vemupopila-le vimwe. Pahe weya kwoove umukwateseko okutala otyipi ena okukoya-po tyikahi vali nawa. Namphila pwoovio ekupopila ove una umwe ku tyimwe wayemba tyikahi nawa, mahi mokonda ove kundotolo-ko, tupu kwalongesilwe etyi tyihakulwa ouvela oo, hahe wahemupopile etyi ena okukoya-po. Opo ukwateseko epanga liove, upondola omuti hahe uviuke ku ngandi utyivila okuhakula hamwe okupakaila-mo nawa.

6. Omokonda yatyi otyiwa okuhakumbululila-po vala liwa?

⁶ Na tyina umwe mukwenyi amekweendela ati nahanda umphakele-mo, ngwe tyina ulitala wata-mo umwe mokumupakaila-mo, hatyiwa-ko okumupopilila-po vala liwa etyi wasoka. Omokonda yatyi? Omokonda Omihe 15:28 yati: “Omutima wondingaviwa nkhele usoka, kautumphuluka nondaka.” Mahi ine etyi mopopi utyii-ale, okuti no ngootyo usukisa umwe okukevelela? Eenga, opo umone omuvo wokukatanga, nokulikwambela, nokusoka umwe nawa kweetyi ha mopopi. Ine otyo ulinga otyo, pokukemupakela-mo mopopi umwe nonthumbi oyembe kweetyi Siovaa ahanda. Tutalei etyi tyalingile omuuli Nataa tyilekesa umwe nawa okuti otyiwa okuhakumbululila-po liwa.

7. Oityi tulilongesila kweetyi tyalingile omuuli Nataa?

⁷ Nthiki imwe Ohamba Ndaviti yatompholele nomuuli Nataa, aiti nahanda okutungila-po Siovaa ondywo. Nataa ahasete-ale ati etyi wasoka tyikahi nawa, upondola okutungila-po Siovaa ondywo. Mahi Siovaa ankho hatyo-ko ahanda. Naina, Nataa ankho kapondola okukumbulula vala liwa, tete ankho una okukapula ku Siovaa atale ine Siovaa uhanda umwe Ndaviti emutungile-po ondywo. (1 Ehi. 17:​1-4) Otyipuka otyo tyilekesa okuti tyina umwe amati mphakelemo-vo, ounongo “okulipulukwa kokupopia.” — Tia. 1:19.

8. Oityi vali tutila otyiwa okusoka nawa tyina tuhenepakele-mo mukwetu?

⁸ Tutalei otyipuka otyikwavo tutila otyiwa okulunguka atusoko nawa tyina tuhenepakele-mo mukwetu tufenda nae. Ine tupakela-mo mukwetu ngwe alingi umwe etyi twemupopila mahi ovipuka avihaende nawa, opo noonthwe matuvelwa onombei. Naina otyiwa okusoka umwe nawa tyina tuhenepakele-mo mukwetu tufenda nae.

TYINA TWAMAMONO OKUTI OMUNTHU OU USUKISA OKUPAKAILWA-MO

9. Oityi ovakulu vewaneno vesukisa okunoñgonoka tyina veheneviyule umwe mewaneno? (Ova Ngalasiya 6:1)

⁹ Tyina ovakulu vewaneno vamamono okuti pena ou uli ‘nokupendyuka mondyila’ vesukisa umwe okumuviyula. (Tanga Ova Ngalasiya 6:1.) Okatoi m’Ombimbiliya yokulilongesa moputu kapopia okuti “omunthu oo uli vala nokupendyuka mondyila kenekwate onkhali. Mahi etyi eli nokulinga tyipondola okumutwala kokulinga onkhali.” Pahe opo, otyilinga tyovakulu vewaneno okukwatesako omunthu oo ahayapuke mondyila, atwaleko okufenda Siovaa akamone omwenyo wahapu. (Tia. 5:​19, 20) Mahi nkhele tyina ovakulu vewaneno vehenemupakaile-mo vena okunoñgonoka ine tyili-tyili wapendyuka umwe mondyila. Mokonda mwene tyiti umwe ou ovipuka uviendeka ñgana, ou uviendeka ñgana, mahi katyilekesa okuti ou weviendeka tyitya-tyo uli nokulinga etyi tyapenga. (Loma 14:​1-4) Mahi ine ovakulu vewaneno vamona okuti uli umwe nokupendyuka mondyila etyi eli nokulinga matyinyono oupanga wae na Siovaa, oityi vena okulinga?

10-12. Tyina ovakulu vewaneno vamamono okuti pena umwe mewaneno usukisa okuviyulwa oityi vena okulinga? Tutyeeleka natyi. (Tala olutalatu.)

¹⁰ Tyina ovakulu vewaneno vakaviyula ou vamona okuti usukisa okuviyulwa, tyilema. Omokonda yatyi tyilemena? Tyilema mokonda omutumwa Paulu wati omunthu upondola okupendyuka mondyila, mahi otyo ehetyeete. Pahe omunthu oo okumona ovakulu vewaneno veli nokumupakela-mo upondola ehetavela. Naina tyina ovakulu vewaneno vehenemupakele-mo vesukisa okulinga ovipuka mavineñgenesa omutima womunthu oo opo etavele okuviyulwa.

¹¹ Tusokei komunthu uhanda okukuna onthanga yomuti. Tyina ehenekune nkhele utetekela okuviukisa nawa apa meikunu. Pahe akunu, atili-po omaande opo onthanga oyo imene. Nomukulu wewaneno otyo esukisa okulinga ngootyo, tyina amamono okuti pena umwe mewaneno usukisa okuviyulwa. Tyina ehenemuviyule wesukisa okuneñgenesa omutima womunthu oo. Omukulu oo woovola omuvo ukahi nawa vatomphole, pokutomphola umupopila okuti wesuka nae, umuhole, mahi una okandaka ahanda vatomphole velikwateseko. Ine omukulu oo upopiwa nawa na vakwavo, una olwembia, opo vo mewaneno kamavasete-ale okutavela tyina evepakaila-mo.

¹² Pokutomphola opo, omukulu wewaneno maneñgenesa omutima womunthu oo mokumupopila okuti ovanthu aveho vapengesa, pamwe-pamwe mavesukisa umwe okupakailwa-mo. (Loma 3:23) Pokutomphola mapopi umwe nawa, kememukandukila, memulingi umwe onthilo, emulekesa umwe m’Ovihonekwa etyi alinga tyilekesa okuti wapendyuka mondyila. Tyina omunthu oo nae mwene ametyimono okuti wapendyuka mondyila, omukulu wewaneno makunu ombuto, mokumupopila etyi esukisa okulinga akondoke mondyila. Pahe omukulu oo atapelela, mokupopila omunthu oo oviwa ehole okulinga, avelikwambela nae. — Tia. 5:15.

13. Oityi ovakulu vewaneno vena okulinga vamone ine omunthu wanoñgonoka umwe nawa etyi vemupopila?

¹³ Pamwe omunthu upakailwa-mo mahi ahanoñgonoka etyi apopilwa anoñgonoka otyipuka otyikwavo. Pahe oityi ovakulu vewaneno vena okulinga vatale ine ou vapakaila-mo wanoñgonoka umwe nawa etyi vapopia? Vapondola okumulinga omapulo vatale ine etyi vapopia otyo umwe anoñgonoka. (Omup. 12:11) Tyina omunthu oo akumbulula opo mavanoñgonoka ine etyi apopilwa wetyiiva umwe nawa.

PAKAILA-MO OMUNTHU TYINA OMUTIMA WATULA, OPOPI UMWE NAWA

14. Oityi tutila hatyiwa-ko okupakaila-mo omunthu tyina twanumana?

¹⁴ Mokonda atuho tupengesa pamwe matupopi aa matulingi tyimwe tyihakalesa nawa vakwetu. (Kolo. 3:13) Ombimbiliya yapopia okuti pamwe vakwetu mavetulingi umwe tyimwe tyitunumanesa. (Efe. 4:26) Tyina twanumana tuhapakaile-mo vakwetu. Omokonda yatyi? Omokonda “onyengo yomunthu kayeeta-le ouviuki wa Huku.” (Tia. 1:20) Ine tukapakaila-mo vakwetu tyina twanumana, matuvilisa-po vala ovipuka. Otyo katyilekesa okuti pahe matuyeke-ko vala ngootyo, olwiihamo matukala vala nalo komutima, kamatutomphola vali nae. Mahi tuna okukevelela, tyina twamatale okuti onyengo yalamba, omutima watula, atukatomphola nae. Tala vala otyipuka otyiwa Eliyuu alingile etyi ati pokupakaila-mo Sombe.

15. Oityi tulilongesila ku Eliyuu? (Tala olutalatu.)

¹⁵ Eliyuu wakalele umwe ononthiki nokutehelela Sombe uli nokuliamena mokonda yovipuka atendelenywa nomapanga ae. Eliyuu aetesila-mo onkhenda Sombe. Mahi Eliyuu nae wanumanene umwe na Sombe mokonda ankho uli nokuliamena unene ngatyina aviukisa vali ku Huku. Mahi opo yatyo etyi nkhele anumana ahapopi natyike, akevelela umwe atee omutima watula. Pahe etyi ati pokupakaila-mo Sombe, apopi umwe nawa nonthilo. (Som. 32:2; 33:​1-7) Otyipuka otyo tyalingile Eliyuu tyitulongesa otyipuka tyimwe otyinene. Tyitulongesa okuti pokupakaila-mo omunthu hatyiwa-ko okutyilinga tyina twanumana, otyiwa okukevelela umwe omutima utule, opo tutyivile okupopia nolwembia nonthilo. — Omup. 3:​1, 7.

UTI OVE UPAKAILA-MO VAKWENYI OVE UTAVELA OKUPAKAILWA-MO

16. Oityi welilongesila kweetyi tyapopiwa m’Oviimbo 32:8?

¹⁶ Otesitu mwapolwa onthele ei ipopia okuti Siovaa ‘utuviyula otyo aika omaiho ae mwoonthwe.’ (Tanga Oviimbo 32:8.) Otyo tyilekesa okuti Siovaa apeho metukwatesako. Mati umwe oe utupakaila-mo oe tupu utukwatesako tutyivile okweendela mweetyi etupopila. Otyo Siovaa alinga otyiwa unene. Noonthwe pokupakaila-mo vakwetu, tulingei nga Siovaa, twiikei omaiho etu muvo, atuvekwatesako vetyivile okulinga ovipuka nonondunge.

17. Tyina ovakulu vewaneno pokutupakaila-mo etyi vapopia vetyipola m’Ombimbiliya tyitukalesa ñgeni? (Isaiya 32:1, 2)

¹⁷ Mononthiki mbuno tuli, atuho tusukisa umwe okupakailwa-mo nokupakaila-mo vakwetu. (2 Tim. 3:1) Omunthu okunwa “omeva mofika yakukuta” utendeleka nawa ombungo, na tyina ovakulu vewaneno vapakaila-mo omunthu, etyi vapopia avetyipolo m’Ombimbiliya tyikwatesako omunthu okutwalako okufenda Siovaa.’ (Tanga Isaiya 32:​1, 2.) Tupu tupandula unene omapanga etu ati umwe tyina ati pokutupakaila-mo, avahayembe vala kweei onthwe twasoka, mahi avetupopila umwe otyili tyatyo tusukisa okunoñgonoka. Evi vetupopila ‘viafwa omapelu oolu apakwa povilindo viopalata.’ (Omih. 25:11) Naina, atuho tutwaleiko okulilonga-tyo tyokupakaila-mo vakwetu, nokutavela tyina twamapakailwa-mo.